Päivälenkillä 70km erilaisiin vastatuuliin ja viimeinen reilu 40km takaisin kotiin alle tuntiin aurinkoisessa myötätuulessa. Olo oli kuin pikkupoikana jouluna.
Printable View
Päivälenkillä 70km erilaisiin vastatuuliin ja viimeinen reilu 40km takaisin kotiin alle tuntiin aurinkoisessa myötätuulessa. Olo oli kuin pikkupoikana jouluna.
Vihreätä pallukkaa sille eilen näkemälleni hauvalle jolla oli kaulan ympärillä kunnon heijastinpanta. Ainakin sivusuunnassa tuo panta näkyi melko pitkälle.
Kaunis sportti neiti , lenkin alkupuolella , istuvassa asussaan oli aika mukava näky . Lopput kilometrit poljin miettien ..................http://www.addemoticons.com/emoticon...icons12615.gif
Minulle sattui vain autoilija joka pysähtyi suojatien eteen vaikka odottelin siinä hänen ja toisen autoilijan ohimenoa.
Mutapaikat työmatkan oikopolulla olivat kuivuneet, joten tänään mentiin miljoonaa pyörätie-metsäpolku-komboa pitkin. :) Hymyilytti vielä työpaikan ovella.
Ei nyt ehkä ihana hetki mutta piristi kuitenkin päivää kun lenkille osuva pyörätien jatke oli uusittu hieman järkevämmäksi. Ennen se oli kapea kaistale joka ajosuunnan takia jäi oikealle puolelle ja nappi vasemmalle. Vilkas paikka sai aikaan paljon sekoilua.
Nyt se on tehty niin että suojatie kulkee "yksisuuntaisesti" molemmin puolin pyörätien jatketta. Jatke on siis leveä kohta keskellä suojatietä joten valoja odotellessa pyöräilijät asettuvat automaattisesti oikealle ajolinjalle ohittaakseen jalankulkijoita. Lisäksi noin metrin siirtymä napilta oikeaan kohtaan helpottaa kummasti kun meno käy ruuhkaiseksi. Vantaa: 1, Helsinki: 0
Tänään Leppävaaran eteläpuolella putsattiin KLV:ltä maata joka oli siihen työkoneitten mukana tullut. Sangen puhdasta jälkeä näytti tulleen. Vihreää palleroa sinne!
Helsingissä yllärinä oli erään talon vieressä olevaan pensaaseen ripustettu nippu heijastimia. Hauskasti vilkkuivat pyöräni lampun valokeilassa ja piristivät mielialaa!
Tänään lenkkiä perheen kanssa. Yritin siinä neuvoa tytärtä liikenneasioissa, ja kun pysähdyimme klv:llä unohdin totaalisti lukkopolkimet... Niin pehmeästi menin kyljelleni aurinkoisessa syyssäässä, että oikein nauratti.
Tämä vaikutti tapahtumalle oikealta osastolta :)
^^^^
Pakko tunnustaa sama asia.
Isompi kolaus egolle kun kyynerpäille ja persaukselle...:p
Tänään oli Leppävaaran aseman alikulkutunneli tukittu markkinakojuilla.
Sielläpä oli hyvä olla lakujonossa pyöräilijöiden ja junalle kiiruhtavien kanssa.
Markkinahenkeä riitti kun vain huvitti tilanne :D
Arvoin tänään pitkään, että lähteäkö maantielenkille +2 asteen lämpötilaan ja pieni sateenuhka vielä niskassa. Klo 15 oli sitten pakko mennä ulos. Ajattelin ensin ottaa crossarin ja olin virittelemässä pyörää ajokuntoon tien laidassa kun joku leidi polkee edestä maantiepyörällä. Voi hitsi, peukkua, oli ihan pakko kiikuttaa cyclo takaisin talliin ja pumpata maantiepyörään rengaspaineet kohdilleen ja baanalle. Tuusulanjärven ympäri hieno 60km lenkki pk-vauhdilla kuulaassa syysilmassa. Pieniä lumenhaituvia leijui välistä ilmassa.
Huomenna taas baanalle, luvannut +6 astetta ja aurinkoa :).
Onkohan tää ^^ nyt se ammattilaisten treenimotivaation salaisuus?
Ajelin tänään aamulla Oulunkylän suuntaan, kun autoileva täti oli tulossa pihalta kadulle. Lähestyin suojatietä tilannetta tarkasti seuraten. Täti katsoi pitkään ensin oikealle :seko: ja sitten kun valutti auton suojatien eteen, katsoi vasta vasemmalle.
Säikähti kunnolla kun huomasi minut. Taputteli poskiaan ja simmut oli ihan sikkuralla. :rolleyes:
Heilautin tädille hymyillen lapasta. :)
Mikä aamu, mikä upea ajosää eikä ketään muuta fillaristia, hitaampaa tai nopeampaa, tiellä Espoon Suomenojalta Länkkärin laitaa Erottajalle, 06:20 alkaen. Eka vastaantuleva fillaristikin ilmaantui vasta Lauttasaaren Isokaarella.
Eikä siinä vielä kaikki: Tapiola-Westendin bussiaseman nurkilla oikealle Westendiin päin kääntymässä oleva auto jäi kiltisti odottamaan kunnes olin varuillani valunut viimeiset 30m sieltä korkeiden puskien takaa suojatielle (ajoin suoraan, minulla etuajo-oikeus). Kuski oli siis noteerannut olemassaoloni jo matkalla risteykseen :eek:.
Sokerina pohjalla: eilen taksi antoi tietä, kun notkuin suojatien laidassa vuoroani odottamassa (minulla väistämisvelvollisuus). Ihan tuli tippa linssiin pelkästä liikutuksesta :).
Tuo on kyllä lähes käsittämätöntä!!!1!! Useimmiten ammattiautoilijat on eniten mulkeroita. Päälle vielä vaativat, että liikennesääntöjen ei pitäisi koskea heitä lainkaan. No, itse asiassa tuntumani on, että taksit eivät ainakaan Turussa ole pahimmasta päästä.
Mutta tänään: Ammulla oli kliffaa, kun ei ollu ketään missään. Siis pyöräteillä.
Juu, näin on. Kyynikko minussa kuivasikin liikutuksen jäljet poskilta nopeasti, sillä tajusin taksin olleen varattu-tilassa, ehkä siis matkustaja kyydissä? Mikäs kiire taksilla silloin enää olisi.. :rolleyes:
Tämän jälkeen sisäinen idealistini tyrkkäsi kyynikon ojaan ja totesi, että koska todisteita matkustajasta ei ollut, taksi ihan oikeasti pysähtyi ja antoi tietä väistämisvelvolliselle, kyseessä oli kohtelias taksikuski.
Täytyi siinä sitten kaivaa nessua uudestaan esiin.
Koin hienon hetken liikenteessä vain koska olin tilanteessa "pienin". Ajelin klv:tä suoraan ja tulin risteykseen jossa minulla oli etuajo-oikeus. katselin kun samaan suuntaan ajoi rekka joka kääntyi vasemmalle eteeni. Rekka ajoi vastaantulevien kaistan päälle, huomasi minut ja pysähtyi keskelle tietä. Rekka pysähtyi minun takia, vasemmalta, kolmion takaa tullut auto ei päässyt tielle kun rekka tukki, vastaantulevat autot pysähtyivät ja lähes tukkivat vieressä olleen valoristeyksen kun rekka tukki niidenkin väylän. Kaikki tämä jotta yksi pyöräilijä saa ajaa suoraan :D
Tänä aamuna kirpeässä syyssäässä Hietaniemen ympäri Husqvarnalla töihin polkiessani Cafe Airosta kaapattu latte kämmentä lämmittäen ajattelin, että life is good..
Tänään parhaat hymyilyt piiiiitkään aikaan kehä III:n varrella kotiinpäin mennessä...Ensin pissahätäinen setäpyöräilijä täysissä fillaritamineissa alikulkusillan kupeessa...no päähän siinä kääntyi, kun metrin päästä menin ohi..:rolleyes:
Sitten...ennen Askistoa bongasin takaa-ajajan. Kaverilla oli sen verran matala ajoasento, että olisi vain muutamasta sekunnista kyse, kun se minusta ja painavasta ikivanhasta maasturistani pyyhältäisi ohi. No niinhän siinä kävi, että setä tuli ja meni.
Täydet fillarivarusteet vimpan päälle, valot, reppu ym. tilpehöörit. Mutta auta armias, että alkoi hymyilyttää, kun tietysti uteliaana tyttönä tsekkasin ajovehkeen. Voi elämä, Helkama Kulkuri mustalla rungolla käppyräsarvilla neonvärisillä teksteillä vuodelta sota ja kirves.
Tästä oppineena, ei se pyörä vaan ASENNE! Respect ja iso peukku sille sedälle. Pyyhälsi musta parissa sekunnissa ohi ja oli kohta 100m päässä. Jumalavita mikä sotkutahti!
Tänään oli taas hauskaa kun tulin siinä kuuden jälkeen sinkulalla töistä kotiin päin ja Etelä-Haagan suunnasta koukkasi mun eteen joku harrastajan näköinen kaveri valkoisella Meridan cyclocrossarilla ja jatkettiin samaan suuntaan Hämeenlinnanväylän viereistä KLV:tä pohjoiseen päin. Siinä kohdassa on sellainen 400m pitkä loiva ylämäki.
Ajattelin siinä sitten ajella vähän matkaa perässä ja katsella miten kaverilla kampi pyörii. En ihan beesiin hypännyt vaan pysyttelin siinä takana vähän vasemmalla. Jonkun ihme koukkauksen kaveri siinä teki, olisiko vähän säpsähtänyt kun ajelin siinä. En kuullut sanoiko jotain kun oli laput korvilla.
Jonkun 300m jälkeen alkoi kaverin vauhti hidastua sen verran, että oli pakko rykäistä ohi kun muuten olisi pyöritys hidastunut vähän liikaa.
Toivottavasti ei tullut kaverille paha mieli kun tuulipukuinen (tai siltä se voi näyttää) kaveri painaa ohi yksvaihteisella 70-luvun fillarilla. =)
Valkea Meridan CC, huono mäkikunto ja Hämeenlinnanväylän viereinen KLV? Tunnusmerkit sopisivat periaatteessa meikäläiseen, mutta olin kyllä tänään tuohon aikaan kotosalla syömässä. Muutenkaan ei tule tuota kyseistä mäkeä kovin usein ajettua.
Lauantaina juoksulenkillä (sorry lajivalinta) ollessani tuli skeittaajatyttö vastaan, tai ei oikeastaan enää mikään tyttö, vaan arviolta kolmikymppinen naisimmeinen. Yleensä skeittaajat ovat teinipoikia, jotka vaan potkuttelevat eteenpäin tai potkivat lautaa paikallaan, mutta tämä täti osas oikeesti skeitata. Hän tuli vastaan aika haipakkaa pelkillä painonsiirroilla. Olipas mageen näköstä menoa. Oli aivan pakko pysähtyä ja kääntyä ihailemaan jälkeen päin.
Kai tämä ihanan puolelle meni, vaikka oli vähän hämmentävää. Ajorataa ylittäessäni tuli ihme valoshow - suojatien nurkkiin oli tehty sellaiset matalat pylväät, joihin syttyi kirkkaat valot! Jälkikuvia pylväistä näkyi verkkokalvoilla vielä hetken aikaa risteyksen jälkeenkin.
Ei tuossa siis ainakaan pitäisi jäädä autoilijalta kevyt liikenne huomaamatta pimeässä. Pyöräilijä tosin on väistämisvelvollinen ja oikein kolmiotkin on siihen laitettu.
Nämä oli Intiankadulla. Kaupungin sivuilta löytyi selityskin.
Eipä tuollaisia taideta jokaiselle suojatielle asentaa?
Eilen oli mukava ajaa Hyvinkäällä. Ei ollut kanttarikiviä pyöräteillä, vaan reitillä pääsi siististi luiskaa pitkin joka paikassa. Autoilijatkin antoivat tietä kun MTE P7 valaisi synkeää syysiltaa. Kuskista oli veto pois, mutta se ei ole Hyvinkään vika.