Printable View
Terve, gravelihommat alkaneet kiinnostaa ja nyt tietty tekisi mieli sellainen fillari hommata. Onko kellään kokemuksia kuituisesta Cannondalen Topstonesta? Lähinnä mietityttää onko alkanut nitinää ja natinaa kuulumaan tosta vaimennus systeemistä.
Toinen vaihtoehto olisi gt grade. Aika samanlaiset geot taitaa olla. Osasarjaksi ajattelin joko 105 tai Ultegra. Onko mitään mielipiteitä / kokemuksia kumpaan kannattaisi kallistua?
Anteeksi maalaisuuteni, mutta mikä on SWAT-boksi?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Farina
Ps. Siis onko siellä viistoputken sisällä joku työkalurasia?
On.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Mulla on nyt toista kesää ajossa White gx ltd 58 kokoinen pyörä, itse olen 191 cm. Mielestäni pyörä on tuntunut hyvältä eikä ainakaan liian pieneltä. Täälläkin on paljon kirjoituksia että whiten pyörissä on jotain geometriassa pielessä, mutta mulle ei ole se ihan vielä selkiintynyt että mitä siellä pielessä pitäisi olla. Reach on tuossa pyörässä aika pitkä 406mm, mutta mielestäni tuon kokoisissä pyörissä se tuossa haarukassa muutenkin pyörii. Olen ajanut periaatteessa vallan maantieajoa tuolla ja jotain sorapätkiä, mutta pääsia mulla on maantie.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti sauna41
https://geometrygeeks.bike/compare/w...am-30-2020-61/
Tuolla on aika hyvä vertailla geometrioita paperilla. Tuosta feltistä tuolla ei ollut kuin broam 30. Puhtaasti noiden lukujen valossa tuo White gx ltd 58-kokoisena pitäsi sopia jos esim Marin Nicasio 60 kokoisenakin on hyvä ollut. Mutta en ole mikään expertti näiden geometrioiden kanssa.
Kahden klikkauksen päässä kerrotaan "piilotetusta" SWAT-boksista:
"/.../ the extra storage option is now integrated into the downtube beneath the bottle cage – yet another carryover from Specialized’s mountain bike range. It again tidies up the look of the frame and realistically has room for what you’d usually stuff in a small saddle bag: a tube, CO2 canister and a small multi-tool. All of that can be slotted into a slim bag that slides into the opening of the frame. Access is via a clip-off cover that the bottle cage is attached to. It’s a neat addition, but realistically it’s not a storage area you’d want to be delving into on every ride."
Kuva kertoo sijainnin.
Tuli tohon uuteen Divergeen liittyen mieleen, kuinka tossa joku aika sitten täällä esitettiin varsin hyökkääviä mielipiteitä siitä, että millaisia geometriaeroja voi tuntea ajossa ja millaisia ei ja että mitä väliä ylipäätään joillain milleillä ja asteen puolikkailla on. Lukekaapa tuolta, kuinka paljon Spessulla ovat laittaneet efforttia Divergen geometrian säätämiseen. Ja sitten, kun sen geometriataulukkoa katsoo, niin ei siinä mitään mullistavaa ole, vaan ne effortit on laitettu siihen, että on säädettyä joitain millejä tuolta ja asteen puolikasta toisaalta. Reachia on vähän pidennetty, stemmiä lyhennetty, keulaa loivennettu, rakea kasvatettu ja keskiötä nostettu (edellisen Divergen bb-droppi oli yli-iso). Sillä on kuitenkin saatu aikaiseksi Spessun omien sanojen mukaan "geometry so progressive it's a revelation in the saddle". Mutta ehkäpä ne siis Spessullakin vaan kuorruttavat kermalla kakkua elitistipyöräilijöitä varten...
Cannondale voisi kaivaa headshockinsa naftaliinista ja tehdä siitä hiilikuituisen gravelversion parin-kolmen sentin joustolla. Se olisi vielä parempi ratkaisu kuin toi Spessun future-vastaava. Spessun versio on väärässä paikassa, kun se lisää vaan tangon joustoa. Jos se olisi siellä emäputken ja kruunun välissä vaikuttaisi se koko pyörän joustoon ja stackia se ei kuitenkaan kasvattaisi yhtään sen enempää.
Täytyy muistaa, että kaikki pyörävalmistajan nettiin laittama informaatio on markkinointia. Toki silti suurella valmistajalla on enemmän resursseja satsata tuotekehitykseen kuin pienellä tai kenties muiden kopiointiin toimintansa perustavalla halpatuottajalla. Eli tuskin kaikki Spessun tiedot merkityksettömiä ovat ja ehkä tällaiset asiat selittää hintaerojakin, vaikka takavaihtaja voi olla jopa halvempi kuin jossain halvemmassa pyörämerkissä. Ja kun hienosäätöä tehdään, mitään mullistavaa eroa tuskin edelliseen (vuosi)malliin verrattuna saadaan aikaan, mutta vuosi vuodelta ominaisuudet vähitellen kehittyy.
Makuasioista ei kannata kiistellä, mutta onkohan runkojen muotoilussa jokin muukin pointti kuin minua miellyttämätön ulkonäkö noissa vaakaputkissa, joiden takaosa porrastaa takakolmion yläputken kanssa? Kuten esim. noissa Spessun kuvissa. Ainakin Felt on joissain maastureissaan käyttänyt samaa ratkaisua ja on noita muissakin pyörissä näkynyt.
Mun käsittääkseni sillä haetaan mukavuutta ja mahdollistaa satulaputken suuremman jouston. Tuo trendi yleistyy nopeasti maantiepyörissäkin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Jos muuten jostain sattuu löytymään vintage XS800 koossa 54 tai 52, niin ostohousujeni prässit on jo teroitettu. "25mm of travel"Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
En tajua miksi täällä ollaan jotain pomppukeppiä suunnittelemassa gravelöintiin. Future Shockin ideahan ei pitänyt olla edes, että koko pyörä hytkyisi mukana. En ole itse kokeillut, joten en tiedä miten se polkiessa käyttäytyy mutta epäilen vahvasti, ettei tässä muutkaan ole. Kokeilematta paskaa siis niin kuin kaikki yleensäkin täällä.
Future Shock vähentää käsiin kohdistuvaa tärinää, ei muuta. Omakohtaista kokemusta löytyy yhdestä pyörästä kolmen vuoden ajalta. Kesällä saan uuden pyörän josta myös kyseinen kapistus löytyy.
Polkupyörien suunnittelijoiden näkemykset tuotteidensa geometrioista ja millien ja asteiden aiheuttamista eroista on tarpeellista ja relevanttia tietoa pyörän ostajalle. Sitä en ymmärrä, että joku herkkänahkaisuuttaan(?) jaksaa inttää "pseudotieteensä" puolesta; keskiön muutaman millin korkeuseron huomaamisesta selittäminen voi mennä herkälle kuulijalle läpi. Oikeassa elämässä tuollainen vaatii sen, että a) pyörällä ajetaan keraamisella, äärimmäisen sileällä pinnalla täysin samanlaisilla renkailla ja rengaspaineilla vakiolämpö- ja tuuliolosuhteissa ja b) kuski+varusteet painavat joka kerta täysin saman verran. Ja tietysti ajohousut samanpaksuiset ja sijoittuminen satulalla täsmälleen sama etc.
(Ei jaksa enempää tätä p*skaa).
^Yritähän pärjäillä!
Samoin! Fiksut pärjää aina.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TuplaO
Minulla on ollut Cannarin Topstone Ultergra ajossa lokakuusta alkaen. Sveitsin armeijan linkkari viritettynä fillarimaailmaan. Kuituisena kevyt ja olemukseltaan maantiepyörämäinen. Hommasin 650B vanteet ja todella erilainen pyörä ajaa 47 mm Ramblereilla kuin orkkis 700C WTB Riddler 37 mm:llä. Suurin ongelma on vähän turhan lyhyeksi tehty perä, jos lokareita haluaa käyttää. GT Grade on saman firman tuote, mutta ilmeisesti vähän erilainen ajaa ainakin jos uskoo BikeRadarin testejä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hutikka
Vaimennussysteemi on kultaa eikä mitäään valittamista ainakaan minulla. Ramblerit 47 mm 650B-kehillä yhdistettynä tuohon vaimennukseen tekevät viboista todella supple. Talvella minulla oli 40 mm Ramblerit käytössä ja siirtyminen 47:aan muutti fiilistä merkittävästi. Molemmat litkutettuina ja 47:ssa paineet n. 2,5 bar. Kuskilla painoa 90 kg.
Moi. Te keillä on cannarin topstone niin minkä kokoisia ootte ja minkä kokoinen pyörä teil on? Ite oon 184cm ja jalan sisämitta 84cm ni mietin oiskohan 56 vai 58 parempi koko mulle?
189 cm, inseam 92 cm. topstone on kokoa L eli 58 cm. Eli sinulle varmaankin 56 on oikea koko.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Vipa84
Topstonelle on omakin lanka. Annan oman vastaukseni sinne. Harvempi näistä kokoasioista hyötyy tai jaksaa kiinnostua täällä.
Hmm. Joo, vois olla sitLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Southpaw
Okei, tnx. Meen sinne lukemaan
Vaihdoin Steilacoomit noille ykköskiekoille ja eiköhän toi nyt tuohon setuppiin saa jäädä toistaiseksi. Keulaa olen vaihdellut eestaas. Teräskeula häviää painossa noin 400 g, mutta voittaa mukavuudessa selkeästi. Karvan päälle yhdeksän kilon menee polkimien kera noin. Steilacoomit ei rullaa ihan niin hyvin kuin luulin (siitä lisää gg-rengaslagassa), mutta on kyllä smoothit ajaa. Teräskeulalla ja Steilacoomit alla perusnimismiehenkiharatkin menee mukavasti satulasta polkien kovemmassakin vauhdissa. Tolle tolpalle tosin pitää tehdä jotain, kun satula tahtoo notkahdella, jos ajaa penkistä isompiin töyssyihin. Vanha alumiini-Zipp oli sen suhteen parempi.
Melko paljon ton käyttäytymistä muuttaa sentin pitempi keula. Keskiö nousee noin neljä milliä ja kulmat loivenee puolisen astetta. Whiskyn kanssa on sellainen olo kuin olisi cx-pyörä alla. Molempi parempi ja kuumpaankin tottuu, kun vähän aikaa ajaa. Syksyn krosseihin sitten ehkä kuitukeula takaisin. (Ellen sitten innostu hankkimaan runkoa sille keulalle. Voisi laittaa myös 1x-vaihteiston ja ehkä jopa cantileverit, niin olisi mutaradoilla parempi kuin Campa ja MiniMoto -yhdistelmä.)
Ylikokokuitukelat ilman jousitusta mä joudun valitettavasti unohtamaan, mutta joku Crust Lightning Bolt -tyyppinen ohutputkinen ja teräshaarukkainen setämieslevaripyöräratkaisu voisi vaihtoehtoisesti varovasti kiinnostaa. Jos siis unohtaisi krossikäytön sen osalta kokonaan. Tosin ehkä vähän vähemmän radikaalina eli 1 1/8-tuumaisella keulalla, ilman low trail -ideologiaa (vaikkakaan en ole sellasta koskaan testannut) ja ehkä kuitenkin 700c. Jossain määrin keulan kampeamista jarruttaessa tommosen kanssa joutuisi varmaan sietämään, mutta ehkä siihen tottuisi. Ei ainakaan tarvitsisi tinkiä mukavuudesta niin paljon, kun veikkaan, että vauhdit hiipuu ja mukavuudenhalu vaan kasvaa tässä sitä mukaa, kun ikää ja kilometrejä tulee vielä lisää. Crusti tommoisenaan ei tietty olisi ihan mahdottoman kallis, mutta vähän epäilyttää, että olisko jo turhankin joustava. Mietityttää myös se, että jos levarit, niin olisko niiden pakko olla hydrauliset. Olisko mekaaniset levarit downgreidaus vai upgreidaus nykyisestä?
https://i.pinimg.com/originals/3c/88...a1be8638b1.jpg
Riippuu paljon rungosta ja vaijerinvienneistä, SwissCrossissa ei ollut ongelmia mekaanisilla, Expolorossa oli. Parhaiten jarrukaapeleina toimivat kokopitkät Nokonit, jotenkin eivät ime yhtä paljon passiivia/kosteutta sisuksiinsa.Lainaus:
Mietityttää myös se, että jos levarit, niin olisko niiden pakko olla hydrauliset.
Ei oo järkee kyllä laittaa mekaanisia enää, jos nyt ei satu olemaan varastossa dura-acen tasoisia maantiekahvoja.
Onhan se sähkö+hydro aika penteleen huoltovapaa setti, jota alkaa arvostamaan, kun kilometrejä tulee enemmän. Minulla siis ei ole di2 missään fillarissa, mutta jos pelimerkit piisaisi, niin ostaisin kyllä.
Itellä sinkulassa käytössä xtr kahvat + avid road levarit ja jarruteho riittää ihan omiin tarpeisiin. Ei tuo tietenkään ole yhtä tehokas kuin hydrauliset mutta kyllä tuolla kombolla kevyesti etujarrun saa lukkoon.
Kummassakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Oman kokemukseni perusteella hydrauliset ovat huolellisesti asennettuna ja puhtaana pidettyinä huolettomat. Omalle kohdalle sattuneet ongelmat ovat liittyneet puutteelliseen ilmaukseen, jarrunesteen ylitäyttöön, jarrunesteen hyvin hitaaseen vuotoon ja mäntien jumiutumiseen likaisuuttaan. Lisäksi työkalupakista on löydyttävä setti ilmaukseen ja mahdollisesti joitakin asennuksessa tarvittavia nippeleitä.
Vanhassa, jo hävitystä tai täyttä uudelleen rakentamista odottavassa, lähinnä työmatka-ajossa olleessa hybridissä ainoa täysin toimiva kokonaisuus on hydrauliset jarrut. Voimansiirto on uusittu kokonaan vähintään kertaalleen.
Itse pidän hydraulisten kevyestä toiminnasta, johon ikääntyminen ei juuri vaikuta.
Mekaaniset ovat aiheuttaneet ainakin itselle enemmän ongelmia: jumiutumista kurasta ja liejusta, sekä jäätymistä talvella. Nämä jumiutumiset ovat olleet sikäli ikäviä, että ovat vaatineet täyden huollon.
Noin 17000 kilometriä nähnyt Stevens mekaanisine Spyreineen alkaa olla jarrujen (ja kahvojen) osalta vaihtokunnossa. Harmillisesti Spyret eivät ole varsinaisesti huoltopurettavissa, vaikka ohjeita kyseiseen puuhaan löytyykin.
Omassa käytössä olleet mekaaniset ovat olleet parhaimmillaan uusina, mutta heikentyneet käytön myötä.
Yokozuna- päivitys teki omassa höpöpyörässä mekaanisille hidastimille ihmeitä. Suosittelen vahvasti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
https://www.velobia.fi/yokozuna-comp...ess-jarrukuori
Mä tein käytetyille Spyreille huollon netistä löytyvien ohjeiden mukaan, homma on suoraviivainen ja varsin simppeli, en tosin ole kasannut pyörää vielä, etten osaa sanoa miten hyödytti. Mut hyvät ohjeet löytyy ja satulat saa ihan kotityökaluin purettua ihan alkutekijöihin, kaikki välit saa putsattua ja rasvattua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen
Lähetetty minun GM1903 laitteesta Tapatalkilla
pitkissä kantimissa on XXL:n toimitus :( ois pitänny hakea suoraan liikkeestä nii ois päässy jo testaan!!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Nautiskelija
Tämäkö siis nimenomaan maantie-hydroissa? Mitkä jarrut? Meillä maastureissa olevia (tai olleita) jarruja ei ole ikinä sen kummemmin putsailtu ja en ole törmännyt vastaavaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen
Nimikkotienpätkä. Soraa tottakai... :)
Graveloin eilen sadekuuroja väistellen tonne ja takas 145 km. Vähän ehkä sääntökirjan vastaisesti ja voi olla, että puristit ei tykkää, koska oli cyclocross-renkaat alla. Oli hyvä päivä.
Joka kerta, kun ton sinkula-ggcx:n kanssa on pidemmällä lenkillä, ei voi olla ihmettelemättä sitä, että sen kanssa jaksaa oikeestaan paremmin kuin vaihdepyörän kanssa. En tiedä onko se pyörän keveys yhdistettynä yksivaihteisen kevyemmin pyörivään voimansiirtoon vai onko se se, että ton kanssa ajaminen on enemmän "tasavauhtiajoa" kun vaihdepyörän kanssa ajaminen on "tasarasitusajoa".
https://live.staticflickr.com/65535/...49a224_o_d.jpg