Kaikella rakkaudella, mielipiteitä on monenlaisia, mutta harvoin sentään noin vääriä :D Joka tapauksessa, jatkamme itse valitsemamme erotiikan tiellä. Pääasia että ajo maittaa, ja ettei ole nenärengasta.
Printable View
Täsmälleen näin. :)
Kyllä silmää miellyttää tuo Stenun cyclo.
Raporttia oman stavangerin päivityksestä, ehkä joku löytää tästä jotain hyötyä pähkäillessä millä vaihteistolla ottaa haluamaansa pyörää, ehkä vain turhaa jaarittelua ja oman ajatuksen kulun avaamista. Ennen päivitystä pyörässä siis oli 105 5700 vaihteet 46/30 eturattaat velo-orangen nelikantti kammilla ja 32-11 10-lehtinen xt pakka, päivitettynä ultegra kahvat grx vaihtajalla 105 kammet ultegra keskiöllä ja 40 hampaisella ovaalirattaalla, pakkana toimii 11-42 11-lehtinen XT pakka. Nyt on tässä lomautettuna ollut aikaa tehdä kunnolla pyörälenkkejä ja on tehty monipuolisia lenkkejä pitkähköistä pk pyörittelyista noin tunnin tempoajoon asfaltilla vaihtelevan pituisiin soralenkkeihin ja väärinpyöräilty tutuilla keskuspuiston poluilla, eli siis aika kattavasti.
Ongelman ratkaisu tavoitteissa on onnistuttu enkä ole ketjua onnistunut vielä kertaakaan tiputtamaan (ei liene yllättävää että ketju ei putoa kytkimellisellä vaihtajalla narrow wide rattaalta). Välitys suhteissa on lähtenyt pari vaihdetta yläpäästä mutta hypyt vaihteiden välillä jopa pitkillä PK lenkeillä eivät ole tuntuvasti vanhaa isompia ja ei ole ollut ongelmaa pysyä sopivalla cadenssi alueella. Parissa alamäessä kovempitempoisilla lenkeillä on tullut osuttua isoimmalle vaihteelle jolloin vauhtia on ollut noin 50km/h ja vielä olisi ollut jaloissa cadenssia jäljellä polkea kovempaa ja Suomen tasaisissa olosuhteissa tälläisellä harrastelijalla harvemmin on tarvetta tuota kovempaa päästä. Pienessä päässä tosiaan ollaan edelleen suunnilleen samassa kun vanhallakin setillä eli desimaaleja alle 1:1 välityksessä mikä omille heikoille jaloille on sopiva välitys sietää näitä helsingin keskuspuiston jyrkkien lyhyiden mäkien hapotuksia ja pärjää maastonousuissakin niin hyvin kun tälläisellä pyörällä voi pärjätä. Tiivistettynä sanoisin siis että paikallisiin olosuhteisiin ja omaan kuntotasoon nähden erittäin sopivat välitys suhteet ja tulee käytettyä pakkaa kaikkien 11 vaihteen laajuudelta vaikkakin ääripäitä harvemmin. En tiedä johtuuko ovaalista rattaasta vai nykystandardin mukaisesta kampisetistä ja siitä paljon puhutusta jäykkyydestä vai onko vain täyttä placeboa ja keväthuumaa, mutta nykyään pyörä tuntuu lähtevän kiihdyttäessä esimerkiksi valoista huomattavasti entistä herkemmin ja rivakammin liikkeelle ja tuntuu että voima siirtyy äkäisemmin reisistä renkaaseen.
Jarrukaapeledin päivitys compressoimattomiin kaapeleihin kyllä lisäsi omassa täyspitkästi kaapeloidussa systeemissä varsinkin takajarrun tehoa ja säätelyä huomattavasti entistä paremmaksi, tekisi mieli sanoa että jopa melkein hydraulisen tuntuiseksi, mutta oma kokemus hydraulisista jarruista rajoittuu muutamaan pikaiseen koeajoon joten en ole millään tavalla pätevä tekemään vertausta. Jarruinahan siis toimii TRP spyren mekaaniset 2 puoleiset levarit joissa olen käyttänyt disco brakesin keraamisia tai copper free paloja, toimivat erittäin hyvin varsinkin sateella verrattuna helpommin saatavilla oleviin paloihin.
Kiitos, kiva Pacer sulla. Harmi, että Surly lopetti niiden valmistuksen. Olen tässä yrittänyt kyttäillä sopivan kokoista käyettynä, kun mulla on yksi 10-vaihteinen Campa-setti varastossa ja kaiken maailman ei-os tankoa ja stemmiä ym. Aika vähän noita vaan on käytettynä tarjolla, mikä lienee merkki siitä, että omistajat viihtyvät Pacereittensä kanssa :) All Cityn Mr. Pink olisi toinen vastaava reilulla rengastilalla ja mid-reach-maantiejarruilla varustettu monikäyttömaantierunko, joka kelpaisi, jos käyettynä tulisi vastaan.
Juuri kun pyörä oli hetken atomeina, niin punnitsin rungon paljaaltaan, ilman mitään pulttien yms. vaaka (digit. kalavaaka) näytti 1,76 kg. Uusien maalien, pulttien, vaihtajankorvakkeen jne. kanssa 1,84 kg. Toi kuitukeula on tietenkin reippaasti Pacerin haarukkaa kevyempi. Cyclo painaa karvan päälle 9 kg sen alkuperäisen teräskeulan kanssa, jonka uskoisin olevan satakunta grammaa Pacerin keulaa kevyempi.
Ohiampuja: hain Velosportista uuden ketjun Cycloon ja samalla vähän hipelöin sekä SuperX että kuitu-Topstonea ja totesin, että varmasti ovat aivan erinomaisen hyviä pyöriä molemmat, mutta totesin myös, että ei ole boxierotiikka munkaan juttu :) Ymmärrän kyllä ehkä myös sen, miksi joidenkin mielestä se on hienoa.
Tällainen värihahmotuksen alisuoriutuja ei kyllä huomaa tuossa Stenun pyörässä mitään virhettä...
Garyn Pacer on erittäin linjakas kokonaisuus. Ei liene kovin epämiellyttävä ajossakaan?
Stenun pyörää katsellessa huomio kiinnittyy emäputkeen hitsattujen putkien sijainti emäputkessa melkoisen lähellä toisiaan, noihin yhdistettynä vielä ohuehko emäputki. Tuohon yhdistelmäkohtaan kohdistuu vääntöä putkelta runtatessa ja pyörän päälle noustessa miehiseen tapaan, vauhtia potkaisten ja jalan heittäminen satulan ylitse.
Välttäsin noita molempia sen mitä muistaisin.
Täällä näköjään moni muukin päätynyt tuohon Kona Roveen ja siihen minäkin alan kallistua. Tuon Bikeshopin alennuksen kanssa taitaa olla teräsrunkoisista vaihtoehdoista hintalaatusuhteeltaan aika hyvä diili ja ei tarvitse ulkomailta tilailla.
Koon suhteen vielä vähän mietityttää, että kumpi sopisi paremmin, 50 vai 52. Mittaa mulla on 170cm ja sisäsauma on 79. Lisäksi tuntuu että kädet saattaa olla vähän pitkät muuhun kroppaan nähden kun 50 koon Merida cyclossa ainakin kaipaisi vähän pidempää stemmiä ja muistaakseni siinä on vakiona 80 tai 90mm stemmi.
Konan taulukoiden mukaan 52 osuisi näillä mitoilla paremmin, mutta siinä näkyy stack olevan jo 2cm korkeampi kuin koossa 50, muissa mitoissa ei ole hirveitä eroja. Bikeshopin laskuri antaa myös kooksi 52, mutta sitten taas siellä sanotaan että viiston vaakaputken vuoksi Rovessa kannattaisi valita pykälää pienempi kuin laskurin tulos. Mitä mieltä olette?
Ranskalaista käsityötä, ruostesuojakäsiteltyä teräsputkea ja hiilikuitua:
https://pic.useful.fi/UH1HiYY9f.png
Meral Hansel. Löytyy myös naisten runkomallina nimellä Gretel. Suunniteltu käytettäväksi "650 x 42B ou 700 x 28C avec gardes-boue / 650 x 48B et 700 × 40 sans gardes-boue" eli lokareiden kanssa tai ilman. (Ero vaikuttaa poikkeuksellisen suurelta, mutta johtuu ehkä ajatellusta lokarityypistä?)
Kiinteä takavaihtajan korvake on yllättävä piirre ainakin minusta, mutta muutenhan ollaan nykyajassa eli läpiakselit ja levyjarrut (vaikka ilmeisesti saatavissa myös vannejarrukiinnikkeisenä).
Hinta €1690, mutta sitä en lähde ollenkaan arvioimaan. Sanon vain että tykkään ulkonäöstä:p
Geometria-, paino- ynnä muita teknisiä tietoja löytää:
https://bike-cafe.fr/2019/02/meral-h...ur-les-femmes/
https://bike-cafe.fr/2019/09/meral-s...ers-du-gravel/
PS Bottom bracket drop näyttäisi olevan 67,5 mm ja kierteet brittiläiselle keskiölle:rolleyes:
^ Teräsrunko noin järeällä emäputkella voi olla vähän... Nihkeä. Tai aikoinaan kun ajelin itse koko matkalta 1-1/8" kaulaputken Ritcheyn SwissCrossilla, oli muuten alustongallakin käsille silkkisen mukava, ja kokeilin Ninerin jotain teräsraamia tapered-emäputkella niin saamari että oli kovan tuntuinen kanttarellien ylityksessä :rolleyes: Mieluummin tuollainen ohut kuin Stenun ja Garyn pyörissä (ilman ratkoja)
Omat mitat 171 ja 78. Sormen päästä toisen käden sormenpäihin mitta 171 eli ymmärtääkseni melko ”normaalit/ jopa lyhyehköt kädet. Ajan vuoden 2018 koon 50 Rovella. Alkuperäinen 70mm stemmin vaihtui 90mm ja satula on keskikohdasta siirretty 7mm taakse eli säädön varaa vielä jää. Välillä olen pohtinut olisiko 52 ollut parempi, mutta päätynyt aina lopputulokseen että tuo on hyvä. Ajoittain selkä jumittaa mutta liittyy enemmän venyttelyn puutteeseen kuin pyörään. Pienempään runkoon saat sporttisemman asennon ja isompaan ehkä rennomman (stack). Molemmat saat varmasti toimimaan, mutta jos kätesi ovat reilun pituiset pitäisikö harkita kokoa 52 ettei reach lopu kesken?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Onnea ostopäätöksen johdosta. Tuoreen 54 cm Rove DL:n omistajana kiinnostaa kuulla vaikutelmistasi nimenomaan mitoituksesta, eihän DL:ssä ja ST:ssähän paljon muuta yhteistä olekaan kuin geometria. Mä olen jylhät 174 senttimetriä pitkä ja jalkani noin 81 cm, enkä siis liene kylän pitkäselkäisin kaveri. DL tuntuu hyvältä, ja mitäpä hätää tässä noviisilla on erilaisia säätöjä testaillessa. Sellainen kumminkin on mielessä melkein joka ajolla, että selkä on hieman enemmän kaarella kuin haluaisin, ja että pitäs joko siirtää satulaa taaemmas tai persettä edemmäs, mutta molemmat ovat jo ääriasennoissa.
Asiaan toki löytynee monta ratkaisua, enkä sitäpaitsi oo ajanut kuin max. 15 km pätkää, joten voi olla, että pyörään tutustuessa asia valkenee.
52-senttisessä ja sitä pienemmissä CrossCheckeissä sama kohta näyttää tolta ja kasassa nekin pysyy. Korjaushitsauksen tehneeltä kaverilta tuli tuomio, että alkuperäinen sauma oli vähän turhan nätisti tehty. Ehkä varottu sitä, että aika paljon sorvaamalla ohennettu emäputki ei ota lämmöstä nokkiinsa niin kuin se nyt korjauksen seuraksena vähän teki. Mitään en meinaa välttää. Kävin toissa päivänä rytyyttämässä juurakkoa ja pellonlaitaa ja yhtenä kappaleena on vielä :)
Anteeksi häiriö, mutta täytyy kompata stenua. Rungon pitää kestää käyttöä ja jos ei kestä niin siinä on vikaa.
Kiinnostavia huomioita siinä, kiitos vain. Mukavaa hommaa tämä pähkäily.
Vanteeet meinasivatkin karsiutua jatkosta jo ekalla viikolla, kun ajoin ihan autoillekin tarkoitetulla soratiellä alamäessä aika makeaan monttuun. Huomattuani sen ehdin just nostaa eturenkaan, mutten pyrstöäni satulalta, ja takavanne meni kieroon ainakin kahdessa suunnassa. Rihtauksen opettelu on mukavaa hommaa, epämääräisen nippeliavaimen/-pyöristimen myyneelle liikkeelle reklamoiminen not as mush. Uusia renkaita ois tosiaan kiinnostavaa kokeilla. Nuo vakiona tulleet 37 mm WTB Riddlerit kestänevät kyllä kaiken, mitä niillä keksin tehdä, mutta tän hetkisten työmatkareittieni soraosuuksilla niiden rajat ovat tulleet vastaan. Tärinän ja vanteelle hakkaamisen välinen alue on melko kapea. Rungon puolesta tohon otukseen mahtunevat reilusti tuhdimmatkin kuin 37 mm renkaat, mutta missä kohtaa taas on 19mm sisämittaisten vanteiden maksimi?
Roven haarukat tulee vastaan ennen kuin vanteen kapasiteetti loppuu kesken. Tietysti vanteen muotoilukin voi ääritapauksissa vaikuttaa, mutta itselläni on maasturissa ensiasennuksena 17 mm leveät Bontragerin vanteet ja 2,2" renkaat.
Jos kiekot menee uusiksi, on kaksi vaihtoehtoa. Joko alkaa hifistellä kevyiden osien kanssa tai sitten koittaa löytää hyvä ja halpa. Akseliston kanssa pitää olla tarkkana, mutta muuten jälkimmäiseen tarpeeseen voisi olla jotain tällaista:
https://www.bike-discount.de/en/buy/...eel-set-676137
Itse en yritä tehdä rihtauksia. Kun vien kiekot (naapuri)kylän parhaalle asentajalle, tietää mitä saa. Jos ne suoristuu, homma on ok. Jos ei, pitää alkaa katsella uusia.
Hoi!
Itsellä olisi haussa ensimmäinen oikea pyörä noin tonnin budjetilla ja uskon, että gravel-pyörä sopisi tarpeisiini. Valtaosa ajoista on asfaltilla mutta muutkin reitit kiinnostavat kunhan saa niille sopivan pelin alle. Olen käynyt muutamalla lyhyellä koeajolla ja tällä hetkellä olisi vaihtoehdoiksi rajattu Marin Nicasio (850e), Kona Rove DL (999e) ja Felt Broam 60 (889e). Vaihtoehtoja löytyisi toki netistä lisää mutta taitaa olla aika riski näin ensimmäisen droppitankoisen pyörän kohdalla lähteä tilailemaan ilman koeajoa? Geometriakuvatkin näin aloittelijalle täyttä hepreaa. Pituutta löytyy se 193cm, mikä sekin rajoittaa hieman valikoimaa.
Mahtaakohan täällä olla kenelläkään mitään viisaita vinkkejä tämän vaikean valinnan suhteen :) ?
edit: Löytyykö kellään kokemusta noista XXL:n White-pyöristä? Näyttää olevan suhteellisen usein aleja ilmeisesti ihan ok-pyöristä. Tuolla vaan tuo koko huolettaa kun taitaa XL olla 58 cm ja jäädä pieneksi itselle?
Olet ainakin sen verran pitkä, että hyvin suurella todennäköisyydellä se suurin koko kaikista pitäisi sulle olla se sopivin eli Nicasio 60cm, Kona 58cm ja Felt 61cm. Geometrioista ei välttämättä tarvitse ymmärtää vaikkakin pyörissä onkin eroja ajoasennossa ja ajotuntumassa mutta varmasti hyviä vaihtoehtoja nuo ovat eli voisit ihan koeajon perusteella ottaisit sen sopivamman tuntuisen ja sitten miettisit, että kannattaako laittaa lisää pätäkkää pöytään, koska noista kaikista löytyy mallistosta parempaa versiota.
Tärkeitä asioita aloittelijalle voi olla esimerkiksi rengastila, jota ei yhdessäkään gravel-pyörässä ole liikaa. Myöskin lokareiden kiinnitys ym. kannattaa ottaa rungossa huomioon mikäli aikoo laittaa. Tuossa hintaluokassa myös kannattaa katsoa löytyykö pyörästä vaikkapa hiilikuituhaarukka ja läpiakselit mitä ei kovin halvalla päivitetäkään muttei nämäkään pakollisia ole.
Jos näistä keskenään melko erilaisista pyöristä jotain haluaa tuoda esille niin:
-Konassa on parhaat voimansiirron osat sekä jarrut.
-Feltissä nykyaikaisimmin speksattu runko eli em. läpiakselit ja hiilikuituhaarukka muuten kovassa alumiinirungossa.
-Marinissa mukavin mutta painavin teräsrunko.
Tuo stadiumin pyörä ei oikein vaikuta gravel-pyörältä ja vaikea suositella kun ei speksejä ja geometriaa tuolta satu silmään. On siinä alexrimsin cxd6 kiekot tai ainakin kehät, joka jossain määrin on plussaa.
https://www.marinbikes.com/fi/bikes/20-nicasio
Rupesin jostakin syystä kuolaamaan tuon nicasio+ perään, että oispa kiva, jos olis tuommonen aina valmiina tuossa pihalla pieniä huviajelua ja seikkailuja varten... Tämä ei mikään maantietykki kuitenkaan ole mutta kävisi varmasti myös ainoaksi pyöräksi, koska todella monikäyttöiseltä vaikuttaa. Ehkäpä mulle riittää, jos joskus kasailen Topstoneen 650B kiekot.
Tässä muuten tämä vielä ehdokkaaksi tuohon listaan. Itse ainakin olen tykännyt. Sulle ei ainakaan koot lopu kesken, koska limityt L ja XL-kokojen väliin.
https://www.cannondale.com/en-nl/bik.../topstone-sora
XXL:n White-pyörissä ainakin GX 18 ja 19 vuosimallit olivat isompia mitä antoivat ymmärtää, joten niistä kyllä se 58 saattaisi sopia.
Geometrioita katsomalla vaikuttaa siltä, että Marin muistuttaa noista eniten maantiepyörää tai cyclokrossaria, Konassa ja Feltissä on ehkä enemmän haettu gravelille tyypillistä rauhallisuutta. Esim. koossa 56 akseliväli Marinissa 1009, Konassa 1049 ja Feltissä 1066. Keulakulma vastaavasti 72,5 / 71,5 / 71 ja takaharukan pituudet 420 / 435 / 450. Rungon korkeuden ja pituuden suhde on lähellä toisiaan, Marinissa pienin, Feltissä suurin, ja keskiön pudotus kaikissa sama. Hiuksia halkovia eroja saadaan keskiön korkeuteen rengaskoosta, koska Marinissa se on 650x47, Konassa 700x37 ja Feltissä 700x40 eli Marinin rengas on halkaisijaltaan ehkä muutaman millin muita pienempi.
Voi olla, ettei tässä tapauksessa geometrian erot ole tärkein kriteeri päätyä johonkin tiettyyn malliin, toteutuksen onnistuneisuus kokonaisuutena (muu geometria, materiaalien ominaisuudet, kiekot ja renkaat jne.) voi olla ajettavuuden kannalta tärkeämpää kuin vain nuo mitat. Jos kuitenkin arvostaa pyörän käsiteltävyydessä herkkyyttä, Marin oletusarvoisesti on paras. Jos taas aikoo kuljettaa tavaratelineellä sivulaukkuja, pitkä takahaarukka on parempi kuin lyhyt varsinkin pitkällä kuskilla, jolla luultavasti kenkäkin on keskimääräistä suurempi eli kantapää ulottuu taaemmas ja voi siis ainakin Marinissa osua sivulaukkuihin. Silloin Felt on paras. Riippuu siis sauna41:n tarpeista, miten geometriaa arvostaa. Mutta vaikka Marinin jyrkkä keulakulma ja lyhyt takahaarukka voi ajettavuuden kannalta olla houkutteleva, ihan normaaliin ajamiseen muun liikenteen seassa tuskin Felt, Konasta puhumattakaan, millään tavalla huono on. Saattaa jopa ensimmäistä kippurasarvista hankkivalle olla mukavin ajettava. Rengaskoosta tulee eniten rajoitteita Mariniin, koska nastarengasta ei ole tuon kokoisena ainakaan vielä saatavissa ja ylipäätään markkinoilla on nyt vain yksi melko arvokas nastarengas eli NRTH Gravdal 38 millisenä, ellei kapein mahdollinen maastopyörän rengas (27,5x2,1") tuohon mahdu. En tiedä, onko Feltissä vai Konassa paremmin tilaa renkaille, mutta 700c eli 28" vanteelle sopivia talvirenkaita on monen kokoisena ja -merkkisenä saatavissa.
Hieman sotkin tuossa itse linkkaamalla tuon "Nicasio+" sillä uskoisin, että tässä alunperin tarkoitettiin tavallista Nicasiota, jossa Clariksen vaihteet ja 700Cx30 renkaat. Geo on sama molemissa ja niin on varmaan runkokin. Noissa luvataan myös aina 700C-40mm asti olevan rengastilaa mutta tietysti tarvitsee toiset kiekot niille mikäli "+"-malliin päätyy.
Miten voi yht'äkkiä tajuta tarvitsevansa gravel grinderin juuri nyt. Space Chicken passaa minun silmään, mutta onneksi sitä ei ole oikeaa kokoa (57) saatavilla tuossa paremmassa värissä juuri nyt. Millä kiekoilla tekisitte tuon, 650B vai 700C? Poluille tuo ei pääse, mutta hiekkatie ja asfaltti houkuttelevat, niin monta vuotta on mennyt pelkästään metsässä, että vaihtelu virkistäisi.
^ 700c tietty.
650b kovin huonosti vaan saa nastarenkaita.
Ei tullut Konaa eikä Feltiä, tulikin White GX Lite -18. Välillä oli jo Rove NRB ostokorissa, mutta hinta tuntui vain liian suolaiselta. Mennään nyt tuolla kesä, syksyllä sitten alennusmyynneistä parempaa pyörää mikäli tarvetta on.
Oli kyllä positiivinen yllätys tuo Whitekin, menee todella nätisti soralla ja asfaltilla. Ajoasentokin tuntuu sopivan rennolta, vaihdoin toki stemmin hieman lyhkäsempään. Olis tämmönen pitänyt ostaa jo vuosia sitten, eikä kitkuttaa hybridillä menemään.
Painoa oli karvan verran yli 11kg polkimien kanssa.
https://drscdn.500px.org/photo/10146...f18adbb5ca5eac
https://drscdn.500px.org/photo/10146...6c3cafbaff6adf
Paljonkos tuo 650B nyt yleensäkin pudottaa korkeutta verrattuna 700C jos ajetaan mukavilla tubeless paineilla? Suunnitteilla on jossakin vaiheessa askarrella 650B-kiekot. Omassa Topstonessa on kuitenkin 75mm bb droppia niin onko ongelma 172.5mm kammilla? Toki haussa onkin sitten mahdollisimman muhkeet/korkeat renkaat mitkä vaan löytyy ja runkoon järkevästi mahtuu. Tosin katsoin juuri yhtenä verrokkina, että 650B-kiekkoisessa (47mm WTB Horizon) Marin Nicasio+:ssa on 72mm bb droppia ja kuitenkin isot jäbät polkee 175mm kammilla.
Riippuu rengaskoosta. 650x47 on halkaisijaltaan suunnilleen sama kuin 700x28. Renkaan profiili on leveyden ja korkeuden suhteen n. 1:1 eli kun leveys kasvaa sentin, myös korkeus kasvaa sentillä. Renkaan kasaan painumisen määrää eri paineilla en ole koskaan selvittänyt.
Ihan rauhassa kannattaa tuota mutustella, mutta periaatteessa säätämisen pitäisi lähteä siitä, että satulan paikka laitetaan kohdilleen suhteessa polkimiin. Sen jälkeen aletaan miettiä ohjaustankoa.
Tarve siirtää satulaa voi johtua sen etäisyyden lisäksi myös sen kulmasta tai satulan muotoilusta.
Tuo toe overlap voi olla kyllä ongelma space chickenin kanssa. 47 numeron kengässä kun on sitä jonkun verran. Ei ole mukava jos jalka osuu renkaaseen käännöksissä.
Hankalaa kun haluan hauskan näköisen rungon sopivan hintaisena ja ei niitä ole turhan paljon tarjolla. Ideoita?
Yksi varmistus vielä. Muuntuuko 15x100->12x100 ihan vain adapterilla? M1900 kiekkoja olisi 25mm leveinä hyvin tarjolla järkevällä hinnalla.