Mä katselin tota kuvauslinkkiä ameriikan sivuille muutama sivu taaksepäin, jossa oli eri arvot, vissiin.
Printable View
Mä katselin tota kuvauslinkkiä ameriikan sivuille muutama sivu taaksepäin, jossa oli eri arvot, vissiin.
Näkeehn tuosta PK:n kuvasta valokuvion .. aukkoa 2.8 ei taida tyypillisistä kittilinsseistä edes löytyä kännykästä puhumattakaan.
Edit: tietty jos ottaa pienemmän aukon huomioon pidemmssä valotusajassa
Joo tuo on varmaan sen suhteen parempi, että yhteensopivuus Smo:n tuumailun tapaan on kattavampi. Vaan miten on tämän ketjun (tai forumin) aikaisemmat esimerkkikuvat otettu, niiden kanssako pitäisi saada mahd. yhteensopivat asetukset että olisi vertailukelpoisia? Hankalaahan se hieman on, kun kuvauskalustossa on eroja, ja toki moni kuvaa kännykällä raskaamman kaluston puutteessa.
Ainakin Nokian kännyköissä näyttää olevan kiinteä aukko, mallista riippuen joko f/2.2 tai 2.4. Pitääpä ottaa joku ilta vertailukuvat, Lumia 635 vs. Nikon D3100. Ihan vastaavia asetuksia ei saa, Lumian valotusaika hyppää 0,8s -> 1,0s ja f/2,4 ISO200 tarttis valotusajaksi vissiinki 0,9s vastatakseen järkkärin f/4,0 ISO200 1,6s. Vai?
Tee-se-itse mallissa haetaan EV1, suuressa maailmassa EV2.
Jos on Nokian kännykkä ja f/2.2 niin vaikkapa 1sec ja ISO200 =EV1. 1/2sec ja ISO200 = EV2
Jos taas f/2.4 niin 2 sec ja ISO200=EV1. 1 sec ja ISO200 = EV2
Useimmat kännykät on vaikeita. Ei ole manuaalitilaa olemassa. Iso osa pokkareistakaan ei tunne manuaalitilaa. Jos oikeasti kohttuulliset kuvat kiinnostaa, niin liikkeestä saa 150 € hintaan kittilinssillä järkkärin, jolla pärjää jo näissä lamppukuvissa. Käytännössä jos käsivaralta kuvaa, niin aukolla valovoimaa mahdollisimman paljon ja ISO herkkyydeksi kamerasta riipuen suurin mahdollinen riittävän laadukas ja valotusaika niin, että vastaa mainuttuja arvoja.
Laskeminen on helppoa ISO arvoa yksi pykälä lisää -> valotusaika puoleen, aukkolla valovoimaa lisää yksi pykälä -> valotusaika puoleen jne.
Viimeisimmssä objektiivin pykälässä kannatta katsoa, että se ei ole vajaa, vaan kokonainen.
Järkkärillä kannatta ottaa raw kuvia niin voi rukkailla myös jälkikäteen dynamiikan rajoissa. Tällä pystyy sovittelemaan kuvaa jälkikäteen eri aikakauden mahdollisia asetuksia vastaavaksi.
Jos valokuvauksen maailma kiinnostaa, niin järkkärin (halvankin) hankinta kannattaa. Muuten pokkarit ja kännykkäkamerat vie aika lujaa tätä maailmaa pikkukameroiden suuntaan.
edit:
Ai niin, jos jakoon laittaisi tiedoston, jossa exif data on tallella tai sitten exif data viestiin, niin voishan noita kännykkäräpsyjäkin säädellä jälkikäteen, jos kuvaa ei ole poltettu puhki, eikä säädelty jälkikäteen hallitsemattomasti. Taitaa sentään kaikki vähänkään paremmat kännykamerat tallentaa iso arvon, aukon ja valotusajan.
Kokonaiset aukot siis f1.4 f2 f2.8 f4 f5.6 f8 f11 f16 ja f22
Jos mahdollista kuvat raw muodossa ja JPG muunnos ILMAN säätelyä. Koko idealtahan lähtee pointti jos kuvaa muokataan jälkikäteen?!
Marmar turhaan murehtii puhkipalamista, jos palaa niin so what? Se lamppu on sitten niin kirkas keski-alueeltaan. Säätelyn jälkeen ei sitten keilan laitoja pysty muihin vertaamaan.
Ideahan tuossa on hyvä, mutta käytännössä ei siltikään synny vertailukelpoista dataa eri kameroiden välillä. Kameran antama ISO-arvo on vain valmistajan näkemys asiasta, eikä siis millään tavalla standardisoitu. Muistaakseni olen joskus lukenut kameratesteja, jossa samalla nominaalisella valotuksella on ollut melkein aukon verran eroa lopputuloksessa, mikä tähän tarkoitukseen (lamppujen vertailu) on aivan liikaa. Sen lisäksi objektiivin aukko (F-arvo) ei kerro kaiken, kun valonläpäisyssäkin voi olla merkittäviä eroja (T-arvo).
Eli oikeastaan ainoa asia mikä saadaan esille tällä tavalla on valokuvio.
No juu. Ja ehkä turhaa viilata pilkkua kameroista, kun kaikki kuvat on kuitenkin otettu eri taustaan ja eri olosuhteissa, mutta antaahan nuo ihan hyvin suuntaa lamppujen tehoista ja eroista. Ja hyvä että valotus on määritelty vaikka se ei aivan samaa tulosta eri rungoilla antaisikaan.
Mainittakoon valojen tehoja verrattaessa sellainen merkityksetön detalji, kuin valokeilan suuntaus. Vain aivan puhtaassa metsäajossa keilan voi suunnata suoraan eteenpäin. Tyypillisemmässä tilanteessa pitää miettiä myös järjellistä keilan suuntausta. Monissa vertailukuvissa näyttäisi olevan jokseenkin väärin suunnattuja, ja keskenään eri tavoin suunnattuja valoja. Käytännössä on tullut huomattua, että kirkkaimmalla ei läheskään aina näe parhaiten.
Nappasin XXL:stä tämän takavaloksi työmatkapyörään. Itsehän en sitä näe miten hyvin tämä taakse näkyy, mutta ehkä samanlainen tulee läskiinkin kun lähtee taas lenkeille tervehdyttyä. Aina ajaessa on meinaa pimeätä, työvuorot tekee sen.
Olen myös autoilija ja olen pannut merkille miten joidenkin fillaristien valot nykyään (kiina sellaiset?) häikäisevät aivan helvetisti!
No, itse olen myös intohimoinen maantiefillaristi (en siis kolua mettäpolkuja) ja fillareissani käytänkin sen takia niitä saksalaisten maantiekäyttöön hyväksyttyjä ylöspäin leikattuja lyhtyjä (StVZO). Näitä löytyy ainakain Philipsin SafeRideistä (taisivat lopettaa tuotannon) mutta kuitenkin B&M:llä on moniakin tuohon kategoriaan.
Maastossa on sitten ihan eri juttu, siellä varmaan ne "ziljoonan" lumenin joka suuntaan valoaan heittävät riistovalot ovat aivan omiaan.
Keilan tasaisuudella on iso merkitys varsinkin maastossa. Jos keila on laikukas, niin maaston pinnan laatua on vaikea päätellä. Maantiellä taas tienpintaan suunnattu oikeanmuotoinen keila säästää vastaantulijoiden hermoja ja akkuja todella paljon ja auttaa näkemisessä. Liian lähelle liikaa valoa heittävä vie hämäränäkökyvyn ja silloin kauemmaskaan lankeavalla valolla ei näe (siksi kannan huolta kuvien puhkipalamisesta).
Selvää on, että kuvat pitää ottaa niillä asetuksilla, mitaä muutkin on ottaneet, jotta edes jatain vertailua voi tehdä, mutta itselle yhtä selvää on, että otan kuvat myös niin että ne ei pala puhki. Paras tilannehan olisi, että jokaiseen vertailuun sattuisi edes yksi samanlainen laadukas lamppu, jotta saisi referenssiä olosuhteiden vaikutuksesta kuviin.
Riittävän hyvin. Esim. pimeällä maantiellä autot ohittavat hyvällä (lue: paremmalla kuin keskimäärin päivänvalossa) turvavälillä. Itse asiassa jo hämärän tunteinakin ajaessa saa vaikutelman että autoilijat kunnioittavat (mainittua taka-)valoa käyttävää pyöräilijää enemmän kuin normaalioloissa.
PS Saitana miehenä olen varsin tyytyväinen siihen että ostin omani kaksi euroa halvemmalla Itäkeskuksen myymälän avajaistarjouksena!
Ei se Ordnung sinänsä, mutta koska saksalaiset lampunvalmistajat ovat yleensä täyttäneet säädösten vaatimukset sellaisella ratkaisulla että valokeila on yläosastaan leikattu, mänttien on helkutin paljon vaikeampi suunnata valonsa taivaalle (kadottamatta samalla tarvittavaa valoa lähempää edestään).
Ns. tavallisella lampulla riittää ettei käyttäjä tule kiinnittäneeksi asiaan tarpeeksi huomiota eli valonsa taivaalle suuntaamiseen ei välttämättä tarvita suurempaa mänttiyttä.
PS Vissiä mänttiyttä tarvitaan sen sijaan siihen ettei ymmärrä tai viitsi alentaa valotehoa ajaessaan hyvin valaistulla ja vilkkaalla kelvillä.
Takavalolla ei kai niin kauheita vaatimuksia ole kunhan on punainen ja ei vilku vaan palaa tasaisesti. Pienikin tuikku ajaa asiansa, kyllä sen huomaa. Etuvalon suhteen olen nyt Fenix BC30llä ottanut tavaksi pitää sitä valaistuilla kelveillä ja vastaantulijoita kohdatessa himmeimmällä ja yksin metsässä kirkkaimmalla. Tuntus toimivan hyvin.
Tänään jos sitä luvattua lunta tosiaan tulis tänne eteläänkin, niin pääsis taas makustelemaan miten valkeampi maasto vaikuttaa valaistukseen ja sen voimakkuustarpeeseen. Veikkaan että Fenixissä ei tarvi enää kirkkainta valoa ollenkaan...
Niin sen piti olla siis tasainen, ei välkkyvä vai? Miksi muistelen, että toisinpäin.
Ei helvetissä mitään välkkyviä. Ne on jo ensinnäkin laissa kielletty ja kaikin puolin typeriä, niistä ei mm pysty oikein näkemään liikkeen suuntaa ja vauhtia yhtä hyvin kuin tasaisesta valosta. Juttua on varmaan täällä vaikka kuinka paljon. Välkkyvalot on varattu hätätilanteisiin.
Minä ny sinnillä ja pirruuttani vänkytän vastaan. Perävalona tietyssä kelissä rullausmoodissa oleva lisää havaittavuutta verrattuna tasaista kiilua pukkaavaan.
Mielestäni rullausmoodi ei ole vilkku. Vilkkuakaan täysin vierasta silloin, kun sitä käytetään merkitsemään ajoradalla muuta liikennevirtaa hitaammin kulkeva polkupyörä. Tosin siihenkin mielestäni järkevin ratkaisu on riittävän laadukas, ts. näkyvä, jatkuvaa valoa näyttävä valaisin. Tällöin etäisyyden ja liikesuunnan hahmottaminen on helpointa.
Etuvalopuolella, etenkin riittävän hyvissä StVZO-luokituksen mukaisissa valoissa on oikeasti järkeä. Ne voidaan suunnata vain hieman vaakatasosta alaviistoon, jolloin niillä näkee paremmin kuin maahan suunnatuille riistovaloilla, mutta häikäisemättä vastaantulijoita kohtuuttomasti. Suoraan eteenpäin suunnatullakaan pyöreällä keilallakaan ei oikein meinaa nähdä, ainakin jos keila on kovin kirkas ja pistemäinen. Tällöin keilan ulkopuolelle jäävät kohteet näkyvät todella huonosti, kun silmä tottuu kirkkaaseen valoon. Iso pyöreä keila taas häikäisee aivan törkeästi, mutta lienee metsärymistelyssä perustelu. Omien kokemusteni mukaa hajavalo tuntuu olevan enemmän laatu kuin määräkysymys. Leikkaamattoman keilan hajavalo häikäisee aika paljon jo pienelläkin (esim. 60 lm) teholla.
Itsekin tässä uuden valolaitteen hankintaa suunnittelen. Aivan odottamattomiin ongelmiin törmäsin...
Tietääkö joku mikä alla olevan säädöksen, joka erään Rosen sivuilla olleen pyörälampun yhteydessä mainittiin, perusteena on?
"According to German road traffic regulations (StVZO), this lamp is only approved for road bikes under 11 kg when it is used with non-rechargeable batteries. When it is used with rechargeable batteries, this lamp is approved for all bikes."
Sitten taas kun ei oikein Saksaa hallitse, niin voisiko joku valottaa mitä alla oleva, erään Bike-Componentsin sivuilla olleen valaisimen yhteydessä ollut lauseke mahtaa tarkoittaa?
Lähinnä kiinnostaa tietä käykö valaisin oman noin 14kg painavan hybridini valolaitteeksi?
"Zulassung im Straßenverkehr: Ja, in Deutschland (StVZO) zulässig als alleinige Leuchte an Rennrädern bis 11 kg."
Saksalaisten vihreydeltä kuulostais. Olisko perinteiset patterit kielletty muista kuin "kilpapyöristä" vähän täkäläisen heijastinsäännön tapaan.
Mut eikö tuossa sanota, et se on saksalaisen säännön mukainen kaikissa pyörissä akuilla ja keveissä myös pattereilla.
Täällä byroslavian ja kekkoslovakian liittovaltiossa noilla ei ole väliä muutoin kuin että stvzo-konsonanttihirviö on hyvä vinkki kelville fiksusta valosta, jolla itsekin näkee jotain.
Käy. Suomessa ei vaadita StVZO-luokitettua valoa, vain tieliikennekäytössä Saksassa. Suurin osa meikäläisillä markkinoilla olevista valosta ei tuota luokitusta. Itse pyörään kiinnitettyä jatkuvaa valkoista (tai vaaleankeltaista) valoa näyttävää valaisinta pitäisi käyttää.
edit. vauhtikorjaavirheet ehti ensin. Mutta siis noissa StVZO-valoissa on oikeasti järkeä, viittaan perusteluiden osalta edelliseen viestiini.
Valot vois oikeastaan jakaa kolmeen. Metsään sopii avopallona loistava. Muualle, jos haluat itse nähdä, stvzo. Ja jos riittää, että muut näkevät sinut, tanskalaistyylisen säännön mukaiset huomiovalot.
Ai niin eipä tullut mieleeni, että perusteluita saattaa joutua etsimään muualtakin kuin liikenneturvallisuuteeen liittyvistä seikoista. No kunhan eivät yhtenäistä kaikkia säännöksiä koko EU:n laajuisiksi. Se mihin kyllä voisivat jotain standardointia suunnitella, ovat nuo peruskäyttöön tarkoitettujen valaisinten tankokiinnikkeet. Jos käyttää kahdessakin pyörässä samaa akkuvaloa ja tulee aika uusia valaisin olisi huomattavasti helpompaa (myös vihreämpää) jos uusi lamppu kävisi vanhoihin kiinnikkeisiin.
Juuri tämä argumentti on se, joka usein tuntuu vilkkuvalon vastustajilta unohtavan. Vilkkuvasta takavalosta kun pystyy maantieolosuhteissa jo satojen metrien päästä päättelemään, ettei kyseessä ole ainakaan mopo tai moottoripyörä - niissä kun harvemmin vilkkuvia punavaloja näkee. Toki tällöinkin olisi järkevämpää pitää samanaikaisesti kahta eri lamppua, joista toinen vilkulla ja toinen kiinteässä moodissa.
Itse käytän maanteillä kahta takavaloa, joista toinen jatkuvasti palavana ja toinen joko rullaavassa Ritari Ässä -moodissa tai normaalilla vilkulla. Kelveillä sitten riittää yksi takavalo tasaisesti palavana tai Ritari Ässänä.
Vinkkiä mistä löytyisi kiinavalon akulle jotain järkevää akkukoteloa minkä saa hyvin kiinni runkoon? Lampun mukan tulee sellainen kangaspussi missä yksi tarranauha. Ei pysy oikein hyvin sillä kiinni.
Oon nähnyt jollain sellaisen muovisen laatikon mikä laitetaan kunnon kumeksilla kiinni runkoon.
Syy siihen miksi Saksassa jokin valo on yleisesti säädöksenmukainen jos virtalähteenä käytetään akkua mutta ei silloin jos käytetään paristoja liittyy yksinomaan huonosti kirjoitettuun lakitekstiin ja hutiloidusti tehtyyn säädösmuutokseen, johon jäi kummittelemaan vanhan tekstin osia.
Viime vuoteen saakka vain 6 V jännitteellä virtaa antava dynamo oli hyväksytty virtalähde ja 6 V paristoa tai akkua sai käyttää vain lisävirtalähteenä (esim. seisontavaloa varten, koska ennen dynamovalot toimivat vain ajettaessa riittävällä nopeudella). Kilpapyörät, joksi lakitekstissä määriteltiin alle 11 kg painavat pyörät, olivat tähän poikkeus sillä niiden kohdalla virtalähteeksi kelpuutettiin dynamon sijaan yksi tai useampi paristo
Uudessa tekstissä sallittiin virtalähteeksi dynamo, 6 V paristo ja akku ilman jännitemääräystä. Niinpä esim. kahdesta 1,5 V paristosta virtansa saava takavalo on säädöksenmukainen vain jos (a) käyttää ladattavia paristoja koska silloin onkin kyse lakitekstin mukaisesta akusta tai (b) jos valo on käytössä "kilpapyörässä", koska sellaisen osalta lakitekstissä ei ole jännitettä koskevaa määräystä.
Nimim. "Osataan sitä muuallakin kuin Suomessa"
^^ mullon tuo Gas Tank https://www.revelatedesigns.com/inde...atalog/Cockpit Ei varmastkaan se halvin, mutta laatu maksaa. Voi tilata niiltä suoraan, Helsingissä Shock Therapyssa voi käydä hiplaamassa.
Toisella käyttökerralla päätti Fenix BC-30 tippua telineestä, ja ajoin vielä läskillä lampun yli. Telinekiinnikkeet menivät tietenkin pashaksi.
En tiedä oliko telineessä vai lampussa vika, koska painoin lampun kiinni niin syvälle telineeseen kuin se meni. Enkä ollut edes maastossa. Harmittaa..
^Voih!
Tähän talouteen hankittiin aiemmin syksyllä yksi Fenix BC-30 ja yksi Diablo mk6 (takavalo kuului Diablon settiin). Olen itse ollut hyvin tyytyväinen Diabloon, ja se on vastannut tässäkin ketjussa aiemmin luettelemiini tarpeisiin (= luotettava, ei ylimääräisiä akkuja ja johtoja ja etuvalon paikkaa pystyy helposti vaihtamaan). Omassa käytössäni valoteho on ollut riittävä ja kestänyt tarpeeksi kauan, mutta tietenkään kirkkaimmalla asetuksella ei tuntikausia pilkkopimeässä samoiltaisi. Siinäkin vaiheessa, kun valo varoittaa jo akun olevan loppumassa, maltillisemmalla asetuksella ajelee vielä kauan. Tämän eksaktimpeja testejä en ole suorittanut, mutta akun kesto tuntuu siis vastaavan ilmoitettuja skepsejä.
Samoin puoliso on ollut tyytyväinen Fenixiin. Ei olla testattu ristiin, joten sen kummempaa en osaa Fenixistä sanoa. Fenixissä on jämäkämpi kiinnityssysteemi (joka tosin näköjään voi pettää, yo. alumiinin kuvauksesta päätellen), mutta Diablon kuminauhakiinnitys mahdollistaa joustavamman valon paikan muuttelun. Käytän aina välillä tankolaukkua ja silloin on hyvä, että etuvalon saa kippuratangon droppiosaan kiinni, muuten valon ja tankolaukun yhdistäminen ei onnistuisi. Se tietenkin mietityttää, väsähtääkö kuminauhat (ei onneksi hirveän rimpulat) jossain vaiheessa etenkin Suomen ilmasto-olosuhteissa, mutta kaipa niitä saa uusia.
Tekeekös tällä mitään maastossa? http://www.valostore.fi/tuote/moon_meteor_200/
Onko kellään kokemusta?
Hakusessa olisi n.max 50€ valo jolla näkee maastossa.
http://www.bikepack.pl
Tuolta löytyy, ja saa tarvittaessa ihan kustominakin, ei mielestäni kovinkaan paha hinta. Mulla on pari ton firman satulalaukkua, yksi tankolaukku ja toi normi gas tank (tosin ei sopinut pariin pyörään koska en harrasta isoja spacer stackeja mihin toi etukiinnike kiinnittyy). Ihan hyvän oloista kamaa kyllä. Kare_Eskolan blogista aikanaan spottasin paikan, vissiin Karekin tykkäs.