Printable View
Hans komppaa, Gravdal pelittää erinomaisesti. Painetta ylöspäin manipuloimalla rullaa hyvin, alaspäin pitää erinomaisesti hankalassakin olosuhteessa... erityisesti käyn kehumaan suuntavakautta, ei venkoile Maran tapaan. Lateksi sisurilla olen ajanut, kokeilen myöhemmin tubeleksena kun on asettunut muotoonsa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti plr
Lähetetty minun LON-L29 laitteesta Tapatalkilla
Muutama kysymys amatööriltä. Vuoden verran olen rullannut Feltin 85x:llä. Tosi hyvä pyörä ja alla on schwalben rabid robit. Ostin siihen juuri marathon winterit. Nyt tajusinkin vasta, että rabid robit onkin tubelessit. Oon nyt hämilläni, koska en ole moisia koskaan nähnyt. Nyt pitänee siis ostaa sisäkumit jos haluaa renkaat paikalleen. Mutta sopiiko tällä samalla vanteella ja tarvitseeko vanne jotain erityiskohtelua renkaita varten?
Toisaalta, en koskaan tule saamaan vanhoja tubeless renkaita enää takaisin omin voimin, jos vaihdan ne nyt pois. Mitäs tässä nyt tekisi?
Vaikka siinä kumin kyljessä lukeekin tubeless ready tjsp. niin väitän, että siellä on sisärengas sisällä. Jos on kaupasta eikä käytettynä ostettu pyörä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti aaretti
Voit toimia aivan normaalin pyöräilijän tavoin, ei tarvitse ryhtyä tubelessiin. (vaikka suositeltavaa onkin!)
Hmm. Mä kyllä tyhjensin sen renkaan enkä havainnu sisäkumia. Se rengas vaikutti olevan erityisesti toisesta reunasta aika tiukasti kiinni.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Sent from my iPhone using Tapatalk
Ja tosiaan pyörä on liikkeestä ostettu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti aaretti
Sent from my iPhone using Tapatalk
Oliko siellä sitten jotain lientä sisällä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti aaretti
No oli miten oli, voit jokatapauksessa tosiaan käyttää noitakin kumeja sisärenkaiden kanssa ihan normaalisti. Ja vaikka on tiukka kyllä se irti lähtee.
Onpa yllättävää jos ovat laittaneet tubelessiksi tehtaalla tai liikkeessä.Lainaus:
Ja tosiaan pyörä on liikkeestä ostettu.
Niin, ja vaikka olisi litkut haihtuneet/korvasieneentyneet, niin oliko kenties tubeless-venttiili elikkä irtonainen venttiili vanteessa kiinni. Ei voi olla sekä ettää tässä asiassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Jännityksellä minäkin odotan miten asianlaita lopulta on.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti LJL
:) No jos siellä ei ole sisärengasta, niin isolla todennäköisyydellä rengas on ollut tubeleksena.
Pyörität venttiilim irti, putsaat vanteen ja laitat sisärenkaan paikalleen.
Se, että ei havaitse sisärengasta ei vielä merkitse sitä etteikö sitä olisi :)
vrt. esim. hirvionnettomuudet: "en havainnut hirveä" ja silti se oli siellä.
Tällä foorumilla on ennenkin todistettu varsin kummallisia sattumuksia.
Tulihan sitä mutkassa eilen pölähettyä cyclolla ku ilma oli plussan puolella niin jäätä sielä täällä. Onneks ei ollu vauhtia. Selkä oli valmiiksi jo romuna (parantumassa). Kerkesin jo kaatuessa miettiä että ei ***** taasko meni selkä paskaksi ;D Vissiii se pitäs laittaa nastat eteen. Mara winteriä ois tarjolla joka paikassa. Onko muuta edullista kelpo vaihtoehtoa?
Paljos Gravdal oli XXL:n tarjouksessa tossa aijemmin?
Mulla on alla Suomi Tyresin W106 (29,90€/kpl). Marassa uumoilin olevan turhan matala kuvio lumelle ja loskalle.
^^60 €
Vähäisen gravdal (120 tpi) kokemukseni perusteella olen sitä mieltä, etten kyloillessa viitti enää leikkiä muiden ns. "talvirenkaiden" kanssa. Maksakoot mitä maksaa, hinta on ihan lillukanvarsia verratuna katkenneeseen käteen tai aivoverenvuodon aiheuttavaan uitutukseen.
^^W106:n kanssa kannattaa muistaa, että nastoja on oikeastaan vain keskellä. Ei hirveästi kannata jäällä/pakkautuneella lumella tmv. kanttailla, pito loppuu varsin äkisti, kun nasta ei enää osu pintaan. Tien reunaa ajaessa myös tien kaltevuutta/monttuja kannattaa tarkkailla samasta syystä.
Muistutetaan jo pelkästä muistuttamisen ilosta että XXL myymät Gravdalit ovat kudokseltaan 33 TPI ja ne hillittömästi ja varmasti myös syystä kehutut 120 TPI. Onko näiden kahden välillä todella merkittävää eroa tai rajoittuvatko erot kenties pelkkään rullaavuuteen tai mukavuuteen - kas siinä eräs aihe jota voisi kenties laajemminkin ja useampaankin kertaan käsitellä ihan omassa ketjussa, jonka nämä renkaat uskoakseni ansaitsisivat (siinä missä Marathon Winteritkin).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mattia
Huudan hurraata mikäli todella on kehitetty rengas joka estää loukkaantumisia tai ainakin mustelmia vakavampia vammoja aiheuttavat kaatumiset kaikilla jääkeleillä! Itse ajatukseen voi toki yhtyä, kalliimmatkin Gravdalit tienaavat äkkiä hintansa takaisin vaikka kaatujalla olisi kuinka hyvä sairaskuluvakuutus tai vaikkei hän asettaisi kummoistakaan hintaa kivulle, särylle ja pakolliselle ajotauolle. Mutta mihin kohtaan asettunee totuus? Ja missä määrin tässä(kin) on kyseessä lähes kaikkien pyöräiljöiden tuntema ilmiö, jossa viimeksi hankittu uutuus tuntuu aidosti sellaiselta että se on kaikin puolin vanhaa parempi, muuttaa kaiken ja tekee elämästä entistä fantastisempaa?Lainaus:
Vähäisen gravdal (120 tpi) kokemukseni perusteella olen sitä mieltä, etten kyloillessa viitti enää leikkiä muiden ns. "talvirenkaiden" kanssa. Maksakoot mitä maksaa, hinta on ihan lillukanvarsia verratuna katkenneeseen käteen tai aivoverenvuodon aiheuttavaan uitutukseen.
Luen mielelläni kokemuksia tilanteista joissa Gravdal-kuskit kertovat selviytyneensä renkaidensa ansiosta mutta joissa he arvelevat menneensä nurin aiemmin käyttämillään renkailla!
Hyvä! Tuo on aina paikallaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
JA myös päinvastoin. Siis tilanteista, joissa nykyinen Gravdal-kuski on joskus joillain muilla renkailla mennyt nurin, mutta arvelee ettei näin olisi käynyt Gravdalien kanssa.Lainaus:
Luen mielelläni kokemuksia tilanteista joissa Gravdal-kuskit kertovat selviytyneensä renkaidensa ansiosta mutta joissa he arvelevat menneensä nurin aiemmin käyttämillään renkailla!
LJL ainakin on Gravdal-kuljettaja ja muistaakseni joskus kertonut kaatuneensa naisträkeillä. Avatkoon sanaisen arkkunsa.
Fillarifoorumin tapaan myöskin he, joilla ei ole kokemusta asiasta, kertonevat näkemyksensä.
Renkaiden parempi pito tietenkin ulosmitataan vauhdilla ja lopputuloksena on vain komeampi kaato. Kun noilla gravdalleilla vielä pääseekin kovempaa, niin en kyllä pitäisi niitä ainkaan turvallisempina, mitä jotain motonetin myymää kammo jäykkää nokialaista.
Mulle riittää, että gravdalleilla on kiva ajaa.
Alucrossarissa on 120tpi Gravdalit, edessä upouusi, rahtiruunassa edessä 35mm Marawinteri ja takana skinny Freddie 30mm. Onhan noitten välillä huima ero! Kaikissa suhteissa.
Paaston kyllä muistuttaa asiasta, olen koittanut itse pitää mielessä jotta lipeää se gravdalikin jos oikein paahtaa.
Tämähän on ehdottomasti tärkein ja jo yksinään riittävä syy!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Kokemukset eri nastarenkaista ja niiden vertailu on tietenkin jos ei täysin niin hyvin pitkälle subjektiivista, sillä kukaan meistä tuskin pystyy sanomaan milloin kaksi eri tilannetta on ollut olosuhteiltaan ja muilta puitteiltaan, mukaanlukien oma ajotapa, samanlaiset. Mutta mun mielestä spekulointikin voi olla kiinnostavaa - eikä positiivisia kokemuksia koskaan tule liikaa kerrotuksi tai luetuksi...
Tietysti tässä puhutaan "tuntumasta" joka on lähtökohtaisesti isosti subjektiivinen näkökulma. Rengasasioiden viitekehyksessä kun liikutaan niin puhutaan enemmän ja vähemmän "tuntumasta" mikäli asiaa ei tutkita/testata kunnolla... jonkinlaisen käsityksen asian problemaattisuudesta saa lukemalla autolehtien rengastestejä, vaikka tutkitaan monelta kantilta niin "tuntumalla" on aina merkityksensä ja riippuu painotuksesta mikä rengas on paras.
Polkupyörän talvirenkaat ovat niin häviävän pieni "rengasala" että systemaattista testausta on turha odottaa, on pakko tyytyä jatkossakin käyttäjien "tuntumaan". Tällä markkinalla on mielestäni ollut pitkää seisahtunut tilanne eikä mitään isompaa muutosta ole tapahtunut. Nyt kun joku pystyy kehittämään jollain tavalla "tuntumaltaan" paremman renkaan niin pidän sitä pelkästään positiivisena asiana... josko tämä saisi muutkin valmistajat innostumaan asiasta... kehitettävää olisi esmes hinnan ja tubeleksen suhteen...
Hep!!! Ennen Gravdal-taivaaseen astumista ajelin krossarilla pelkästään nastattomilla renkailla ympäri vuoden, koska kaikki krossikokoiset nastarenkaat oli niin p....ja, että ne vei krossarilla ajamisesta ilon ihan tyystin ja vanha 26-tuumainen maasturi vanhoilla ISP:llä oli moninverroin kivempi. 2016 talvella kaaduin krossinappuloilla irtolumen alla piilossa olleen jääpolanteen ansiosta ja mursin peukalon. Kävelin käsi paketissa lähikauppaan ja ostin ekan parin Gravdaleja. En sano enempää, koska.. ja koputan samalla puuta :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Ekan sukupolven Gravdalit oli muuten ajettavuudeltaan vielä ihanempia kuin nämä uudet. Enemmän käsinkasaanviriteltyjen oloisia, rumat heijastinnauhat oli teippiä ja ne sai pois ja kyljet ohuemmat. Mutta mulla tosiaan takana olleesta mureni kylkien kudos parin talven ajoilla, kun ajoi pienillä paineilla. Kuviota olisi ollut jäljellä vielä vaikka kuinka paljon ja paria nastaa lukuunottamatta kaikki nastat tallella. Näissä uusissa kyljet on vähän tukevammat eli eivät ole ihan yhtä ihanat ajaa, mutta toivottavasti kestävät paremmin. Samoin nastat on uusissa paremmat.
Eilen rahtiruunalla kera marawinteri ja takana tää pirun skinny freddie jouduin just auratulle kevlille. Se oli vedetty lanalla jossa hampaat ja niitten jäljiltä pitkittäisuria. Freddie oli perseestä, koko ajan haki missä halusi kulkea, en ikuna moista eturenkaaksi laita. Toki Marawinter 35mm urat tunsi ja kertoi muttei kuskilla pelkoa tullut.
Viime syksynä nää ekan sukupolven Gravdalit käytettyinä sain ja niillä en ole samaa kokenut, luulen jotta samallalailla lanatttua väylää olen useasti ajanut.
Kahteen pyörään Gravdalit, kiitos ei, liikaa rahaa jostain muusta pois. Continentaleista ei ole kokemusta mutta mulle tää on helppo. Marawinterit toisessa ja Gravdalit toisessa. Sitten kun on toivottavasti oikea talvipakkaslumikeli niin nappularenkailla ,Contin edullisemmat taittuvat 42/35milliset tai maasturin Rocket Ronit pelaa. Ja kaikille on tottakai omat kiekkonsa...
Jos kärjistäen niin Gravdaleilla,120tpi, ajaa ilokseen. Noilla toisilla lyhyintä reittiä kun on sivulaukuille tarvista. Ugh, Imho.
Tarkistin asian, neljäs talvi mun Gravdaleilla tulossa, eivät ikuisuuksia kestä mutta ei pahasti.
Se on jo paljon kun rengas on taittuva niin se ei ole yleensä kyljistä täysin koppura kuten Marathon Winter, Continental Nordic Spike ja Suomi Tyres W240 tyyppiset jyrät on. Mulla on kauppapyörässä taittuvat Nice Tracit ja ne on paljon miellyttävämmät ajaa kuin taittumattomat. Pito niissä on toki niin heikko, että ei niistä oikein vakavaan käyttöön ole.
Tänään tuli käytyä töissä. Aamun sohjossa olisi crossarilla veetuttanut, mutta illaksi väylät jäätyi niin olisi liukkaasti liikkuva pyörä pitävällä kumilla ollut varmasti jees. No eipä tuo maasturikaan ISP:llä paha ollut, mutta eihän ne nyt rullaavuudeltaan mitkään maailman parhaat ole.
Mulla on ekaa talvea Gravdalit (120tpi) ja en ylistäisi maailman parhaiksi kaikissa olosuhteissa.
-Kovilla paineilla rullaavat tosi hyvin kovilla pinnoilla, paremmin kuin muistikuvat edellisten talvien ajalta MW:stä tai Nordic Spikesta.
-Jäällä pito on Gravdalilla ok, mutta kuvio on jotenkin omituinen ja pito kallellaan ei tunnu luotettavalta ainakaan jos painetta on reilusti. Voi johtua myös kuviosta eli tuntuu kuin nastarievien välissä olisi joku kohta missä pääsee ainakin kovemmilla paineilla nappuloille ilman kunnon kontaktia nastoilla.
-Pöperölumessa kuvio aina auttaa, eli mun ranking parhaasta huonoimpaan Nordic spike>Gravdal>MW
-Muhkuraisella jäällä gravdal ei vakuuta ainakaan 2bar paineilla. (kovin paljon pienemmäksi en ole uskaltanut, ettei tule käärmeenpuremia). Kuten nappulainen Nordic spike, käyttäytyminen on jotenkin epämääräinen, kun taas MW matalahkolla paineella on kohtalainen.
Paras rengas? Riippuu olosuhteista. Mun käytössä kovaa pintaa on kuitenkin niin paljon, että rullaavuuden vuoksi ostaisin uudelleenkin Gravdalit aiempien vuosien MW:n sijasta. Ohut rengas voi tehdä noista hankalat litkuttaa ja arvelluttaa myös miten gravdal käyttäytyy matalilla paineilla litkutettuna kun on ohuet kyljet. Tämä kokeilematta, kun pelottaa liika eläminen ja ilman hörppäys, jolloin matka saa ikävän katkon. Toistaiseksi siis sisureilla.
Mulla kolmatta talvea litkutetut Gravdalit, 120tpi. Kyljissä en ole huomannut vuotoa. Sen sijaan vannetta vasten asettuva reuna on karkeaa tekoa ja epätasainen. Otti aikansa ennen kuin tiivistyi. Ihan kuin kuluneelle muotilla tehty, valukarvatkin melkoiset.
Pari viime talvea pitänyt oikein hyvin ilmansa. Vanteena Fulcrum cx 5.
Hyvät ovat nastarenkaaksi!
Sent from my iPhone using Tapatalk
Ottakaa ihan suosiolla nyt vaan niitä paineita alas.Lainaus:
Jäällä […] jos painetta on reilusti.
Pyöräily + triathlon-lehdessä oli rengastesti, tosin juuri tuntumaan perustuva ilman minkäänlaisia mittauksia. Sen mukaan NRTH:n rengas (en musta kudostyyppiä) oli selkeästi parempi ja "tunnokkaampi" kuin Suomi ja Schwalbe. Tosin ainakin Schwalbea suositeltiin tubeleksena, paranee selvästi. Itse ajelen edelleen W106:lla, enkä NRTH:n renkaita aio hankkia, kun Schwalbetkin on kotona joutilaana. Tubelesta en ole kokeillut, pitäisiköhän luopua W106:sta ja sisärenkaasta? Dt Swissin vanne muistaakseni kelpuuttaa tubeleksen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hans Opinion
Riippuu miten ajaa kallellaan, jos kallistut pyörän mukana, ei oikein mikään kumi pidä, jos alustassa on heikko kitka. Kallista pyörää ja pysy itse pystyssä, niinkuin taitavat maastokuskitkin tekeeLainaus:
Alkujaan tämän lähetti gobbif
. Sama pätee ja onnistuu myös cyclolla. Niin ja ne paineet, ne laitetaan kelien mukaan.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/201...7aa84b2c8f.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/201...f666d9568d.jpg.
https://www.youtube.com/watch?v=gF5K9V2w6W8
Gravdal gravdal gravdal... Kyllästymiseen asti lukenut näitä hehkutuksia, mutta tänään kun ajoin ensimmäistä kertaa noilla kumeilla itse kunnon jäisillä teillä, niin pakkohan se on sanoa itsekin, että onhan nuo kapoiseksi nastakumeiksi ihan saatanan hyvät. Hyvä itseluottamus ja gravdalit(120tpi) ovat loistava yhdistelmä. Ei yhtään läheltäpititilannetta tullut koettua 70km matkalla, vaikka tiet oli pääsääntöisesti jäässä koko matkan. Kokemusta tässä kokoluokassa on mara wintereistä, nicetraceista ja contin nordic spikeista ja nyt ensimmäiset jäärallit gravdaleilla. Hintaeroa on muihin renkaisiin aika reilusti, mutta on kyllä ajettavuutta ja pitoakin.
Minusta tuntuu, että tuo pyörän kallistaminen ei toimi jääkelillä. Jos pyörää kallistaa kurvissa, renkaan nastaton osuus kohtaa jään ja rengas lipeää alta. Tuo cornering toimii poluilla hyvin, kun alusta pitää. Itse ajan jääkelillä kelvillä siten, että pidän pyörää pystyssä ja siirrän omaa painoani sisäkurvin suuntaan. Tällä tavalla renkaan nastat pureutuvat jäähän mahdollisimman laajalta alueelta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti EsaJ
Tuolla tavalla tehden siirrät painosi pois nastojen päältä, vauhtia ei voi olla paljoa, sillä muuten annat sivuttaisvoimille mahdollisuuden riistää nastan pidon (videossahan näytettiin moinen kurvailu ja Fabien totesi että eturenkaasta loppui pito, näkyy puskemisena). Paino nastojen päällä pyörää kallistaen koko paino on nastojen päällä pyrkien vastustamaan sivuttaisvoimia. Mutta ihan kukin saa tehdä miten lystää, ei oo multa pois [emoji41]. Luistinradalla testattu empiirisesti aikanaan niin ISPllä kuin Gravdaleilla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti juhapoika
Vaikea tehdä todisteluvideoita, kun ei ole luistinradalla jäätä, olen toipilas ja vaikka tekisin, ei kukaan uskoisi aidoksi videoksi [emoji41]
PS. Kaikki, paitsi kuiva, lämmin ja puhdas asfaltti luetaan huonosti pitäväksi alustaksi.
Kyllä se noin voi olla. Uskon kyllä. Mutta mikä nastarengas säilyttää pidon pyörää voimakkaasti kallistettaessa? Vai litistyykö rengas kaarteessa (sopivat paineet avainasemassa), jolloin renkaan reunanastat ja keskiosa painautuu jäähän.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti EsaJ
En yritäkään olla oikeassa. Yritän vain päästä totuuden jäljille. Olen vain ottanut lipat pari kertaa kallistamalla pyörää kaarteessa jääkelillä. Voi olla, että olen tehnyt jotain väärin.
Kannattaa esim ottaa vaikka eturengas irti ja kallistaa sitä kallelleen ja selvittää miten paljon kalleellaan sen voi laittaa, että on nastoja auttamassa pidon kanssa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti juhapoika
Pistä rengas takas fillariin.Rullaa suoraan pyörällä ja kallista pyörää vasemmalle tai oikealle levittäen kallistuksen puolen polvea pois tieltä ja taasen siirtäen toisen puolen polvea rungon mukana. Näin voit kulkea suoraan pyörän kaatumatta ja kallistaa niin paljon kuin liikkuvuus sallii. Siitä pikku hiljaa jyvälle päästyä voit ottaa ohjausliikkeen mukaan, missä pyörä kaartaa kallistuksen suuntaan.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Meinaa olla kyllä vaikeuksia uskoa tuota, kun on pitkä RR tausta takana, mutta ilmeisesti ero johtuu keskipakovoimista, joita ei tietenkään liukkaalla kelillä polkupyörällä esiinny oikeastaan lainkaan. Kuskin paino on se suurin vaikuttava seikka.
Kaarreajossa ei pitäisi kuskin massalla olla sen suurempaa merkitystä, kunhan tie ei romahda alta sen seurauksena. Kuskin kallistaminen ulko- tai sisäkaarteeseen vaikuttaa painopisteen kulkemaan rataan. Kun kallistetaan kuski ulospäin, kaarevuussäde suurenee ja pienentää pitoon tarvittavaa kitkavoimaa renkaan ja maanpinnan välissä. Jäällä voisi ajatella olevan tärkeää, että riittävä määrä nastoja pureutuu jäähän.
Ei kait painopisteen kulkemaan rataan voi vaikuttaa kuin vauhti ja kaarteen säde? Ei ymmärrä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti plr
En osaa selittää fysiikan kannalta asiaa aukottomasti, mutta vektorit voisi auttaa. Kun piirretään pyöräilijä+pyörän painopisteestä vektorin renkaiden kontaktipisteeseen, saadaan selville sivuttais- ja pystyvoimien suuruus. Kun painopistettä nostetaan pystymään, sivuttaisvoiman määrä pienenee eli renkaan sivuttaispidosta käytetään pienempi osa.
RR-ajoissa on niin suuruudeltaan niin erilaiset vaikuttavat voimat kyseessä, että sieltä ei kannata mallia hakea.
Ei vaikuta kuskin paikka tuohon. Vaaka- ja pystysuuntaisten voimien summan on pakko kulkea etu- ja takarenkaat yhdistävän viivan kautta. Muussa tapauksessa pyörä kaatuu. Hetkellisesti tuosta voi poiketa, mutta se vaatii samansuuruisen korjausliikkeen vastakkaiseen suuntaan. Pyörää voi kallistella, mutta väistämättä kuljettaja paikkaa painopisteen muutokset siirtelemällä itseään vastakkaiseen suuntaan. Se, missä asennossa rengas ja pyörä toimii parhaiten, määrää se, miten pyörää kannattaa kallistella.
Kallistettu rengas tykkää Kaartaa kallistuksen suuntaan, joten jos piikkejä piisaa reunoillakin, kannattaa kallistaa. Hitaan vauhdin vuoksi joutuu vaan kuski kallistamaan ulospäin, että pysyy pystyssä.
Mitäpä vielä?
Kuskin paino ulkokaarteen puoleisella polkimella antaa pelivaraa kallistella pyörää ja kuskia ja siinä painopiste on lähempänä etupyörääkin, (kuin satula).
Kuski voi toki vaikuttaa painopisteen sijaintiin. Esimerkiksi jos istuu satulassa tai seisoo polkimilla, niin painopiste nousee/laskee. Jos rengas menee kaarteessa tiettyä ajolinjaa, niin kuski pystyy vaikuttamaan painopisteen kulkemaan rataan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Moska
Luin muutamia artikkeleita aiheesta ja mutka-ajon fysiikka menee kohtalaisen monimutkaiseksi, kun otetaan useampia parametreja laskuihin (renkaiden jousto, renkaiden leveys, jousitus, ohjauksen geometria, kiekkojen gyrovoimat jne.). En itse osaa sanoa mikä on nopein ajoasento kaarteessa, mutta mielipiteitä näyttää olevan netissä paljonkin!