Hiihto: voitelu

^ Mun mielestä joku matalafluorinen toimii hyvin lenkkivahana, esim Swix LF 6 tai Rexin LF sininen. Tai joku muu -5-10 asteen pakkaselle tehty. Toki fluoritonkin vaha pelaa ihan hyvin. Fluorivaha pelaa vähän paremmin kun ilmankosteus on korkeampi. Siihen paljonko yhdellä voitelulla kannattaa hiihtää vaikuttaa aika monia asia, lumen likaisuus, karkeus yms. Itse voitelen ehkä 50-100km välein luistot, nuorempana tuli kyllä voideltua luistot joka lenkille. Nykytiedon valossa suksen luistoon, varsinkin vapaalla tyylillä, vaikuttaa profiili ja kuviointi luistovoitelua enemmän.

Voiteluneuvoja saat varmasti muilta, mutta paremmin kuin kohtalaisen hyvin toimivat sukset saa myös ilman luistovoitelua ns. Kuzminsiklauksella.

Kyseessä on meillä toistaiseksi lähinnä kummasteltu ja paljon haukuttu menetelmä, jossa ei tarvita kuin metallisikli ja hieno teräsharja. Alkuinvestointi vaatii vajaan satasen (jos ennestään löytyy jonkinlainen voiteluteline) ja ensimmäiseen siklaus- ja harjauskertaan voi joutua uhraamaan hyvinkin parikymmentä minuuttia per suksi, mutta sitten hiihtää mukavasti ainakin 300 km ja sen jälkeen riittää jo huomattavasti kevyempi käsittely, Jos on kilpakuntoilija ja/tai haluaa parhaan vauhdin vesikelille voi lisäksi käyttää uritustyökalua, mutta itse olen pärjännyt ilmankin +2 - -16 keleissä.

Jos kiinnostaa (tai on edes niin utelias että haluaa kokeilla voidakseen olla samaa mieltä kuin kokeilemattakin), siklejä myyvät Ruotsissa esim, Enklaresport ja Skistart. Suomesta löytyy Hankuri Sport (josta ei ole muuta tietoa),

Kotikutoisen näköinen mutta ihan hyvä esittelyvideo.

Fluoriton vaha kestää noin 50 km pohjassa. Fluori tuo lähinnä pientä herkkyyttä siihen suksen luistooon ja alamäkeen vauhtia hieman. Fluori tosin auttaa likaa vastaan taistelussa ladulla sekä pysyy pitempäään hiihtokuntoisena. LF all temp on varmaan suurimmalla kelialueella varustettu vaha mikä toimiii kohtuullisesti kunhan ollaan nollan tuntumasta pakkasen suuntaan. Toinen mikä on sitten hieman haasteellisempi voidella on tämä grafiitti. Toimii kanssa kohtuullisesti kaikilla pakkaspuolen keleillä, mutta on varmasti kovinta mahdollsita voidetta mitä sukseen voi laittaa. Mikäli plussa keleillä tahtoo suksien luistavan hyvin joutuu valitettavasti hieman tinkimään tuosta 100 km tavoitteesta yhdellä voitelulla. Samoin myös oikeen karkeilla keleillä voi 50 km olla tiukassa pakkasen puolellakin. Mutta kuten yllä oleva sanoi niiin lumelaatu vaikuttaa paljon minkä verran yhdellä voitelulla pääsee. HF vahat ovat lähinnä kilpailu käyttöön. Itse kyllä harvoin laitan edes LF vahaa lenkille. Kun kumminkin sukset tulee voideltua joka toisen lenkin jälkeen kumminkin viimeistään. Eniten taitaa mennä violettiä perusvahaa minulla.

Onkos tuosta Kuzmin siklauksesta jollain käytännön kokemusta? Pohjaan pitää olla ilmeisesti melko suora? Terä on hieman höylänterän tyyppinen? Sitä pitää ilmeisesti terottaa välillä? Hiihtonetin puolella on jotain juttua, mutta ko sivusto on kovin hiljainen muutoinkin. Suksen profiilihan se tuossakin on tärkeä, mulla vaan olis pertsan pari johon vois kokeilla. Eli jos jollain on käytännön kokemusta niin olisin kiitollinen tiedoista.

Omalla vaatimattomalla tasolla kokemusta on kaksi talvea. Olen innokas mutta huono hiihtäjä ja entinen laiska ja osaamaton voitelija enkä siis tiedä esim kisavoitelusta ja todella liukkaista puikoista yhtään mitään.

Pohjan suoruudelle ei ymmärtääkseni ole sen kummempaa vaatimusta kuin voitelussakaan, Vaihtelemalla siklauskulmaa ei pohjan suoruuden puute ainakaan pahene. Siklissä on neljä terää jotka tietenkin kuluvat käytössä; yhdellä terällä perussiklaa 2-5 paria riippuen pohjamateriaalista, pohjan puhtaudesta, mutta viimeistelyssä yhdellä terällä pärjää pitkälle: omassa käytössä on kaksi suksiparia ja olen käyttänyt teristä vain kahta. Siklin terottaminen ei käsittääkseni onnistu kotikonstein ilman alan ammattitaitoa ja tarvittavia koneita. (Ei siklaaminen kauheasti halvemmaksi varmaan tule kuin laadukas kuntohiihtovoiteleminenkaan. mutta siitä ei olekaan kysymys.)

Toimimattomasta suksesta ei tietenkään saa hyvää siklaamallakaan. Itse päätin kokeilla siinä vaiheessa kun vaihtoehtona olisi ollut uudelleen(kivi)hionta, pohjustus ja koko hoito. Valitettavasti Suomessa puuha ei ole lähtenyt leviämään eikä kokemuksien vaihto ole vilkasta kuten Ruotsissa Skidforumilla. (Ehkä siksi että meiltä tavallaan puuttuu huonosti luistavilla suksilla tai nykyään parhaassa tapauksessa toimivilla nanopohjilla hiihtävien kuntoilijoiden ja voiteluun perehdyneiden ja fluorivoiteisiin panostavien aktiivihiihtäjien välinen markkinasegmentti eli riittävä massa hiihtäjiä jotka esim treenaisivat 5-8 tunnin Vaasahiihtoon?)

Aika hauska tuo Kuzmin-siklausvideo. En välttämättä ymmärtänyt ideaa täysin, siklauksen ja harjauksen lisäksi ei näköjään käytetty mitään voitelua. Kaveri oli joka tapauksessa keskellä kesää suksia siklaamassa, joten ainakin pääsee lumen tullessa nopeasti ladulle.

Luulen, että kokeilen suksiin jotakin perusvahaa, fluoritonta tai vähäfluorista. Tuo LF all temp näytti vielä järkevän hintaiselta. Vertailun vuoksi viime talvena en voidellut luistelusuksia kertaakaan ja kilometrejä tuli vähän yli 200. Vaikea sanoa paljonko luisto heikkeni loppua kohden. Harjasin suksia kyllä useaan kertaan eikä pohjissa juuri harmaata näkynyt. Sen sijaan perinteisen suksien pohjista tulee harmaita hyvinkin lyhyen hiihtelyn jälkeen.

Vähissä on vielä kuzminsiklauskokemukset, mutta on niitä jo ihan vähän. Ostin siklit ja parit parit olen siklannut. Kerran tosin vasta hiihtänyt kun lähti hetkeksi täältäpäin lumet. Siklit sai edullisimmin tuolta suomalaiselta myyjältä joka ylläkin on mainittu. Ei ollut ihan niin vaikeaa tuo kuin oletin. Tosin jonkinverran vakaata kättä vaati ja jälki varmasti paranee ajan saatossa...

Tuolla ainoalla hiihtokerralla hiihdin muutamilla eri suksilla ja siklatut oli ehdottomasti nopeimmat silloin. Tosin lienivät selkeästi profiililtaankin parhaat silloin. Eli eipä tuota oikein osaa verrata mitenkään voideltuihin, mutta ei ne sukset ainakaan ihan huonoksi menneet :)

Ruotsia tuli kans kerrattua kun tuosta luin ruotsin foorumeilta (suomesta kun ei tietoa juuri löytynyt). Sielä näyttää olevan yleisesti käytössä myös kuzmin siklaus ja sen päälle vielä voitelu. Kivihionnan jättämät karvat (ja koko kuvio itseasiassa) saadaan siklattua nopeasti pois uusista suksista. Siklaus kun leikkaa pohjamateriaalia tasaisesi eikä revi sitä hiontakiven tapaan. Karvojenpoisto hiotuista suksista saattaa vaatia todellamonia voitelukertoja ja todella paljon paljon hiihtoa. Miksei muuten kukaan kehitä konetta joka kuvioisi suksen pohjat leikkaamalla eikä hiomalla ? Olisi sukset jo uutena hyviä eikäö tarvisi niin pitkää rumbaa niiden sisäänajossa.

Itse aion yrittää aluksi ilman voiteita ja suksia on muutama pari eri keleille. Voi keskittyä vain hiihtoon eikä voiteluun. Kun tarkoituksena on kuitenkin hiihtää jonkin verran mutta lähinnä vain pitempiä siivuja leppoisasti niin odotan tuosta toimivaa vaihtoehtoa. Lisäksi ei tarvi fluorikäryjä hengitellä tai poltella suksenpohjia...

Yhdet sukset jotka siklasin on useamman vuoden hiihdetyt Atomic RS-11:t joissa oli aluksi vaikeasti siklattava kovan tuntuinen pohja, mutta kun hiontakuvio oli lähes siklattu pois pehmeni pohja huomattavasti ja sikli alkoi leikkaamaan ihan eri malliin. Oli ilmeisesti tuo pohja kuumentunut aikojen saatossa jo ihan koppuraksi. Eli olisi pitänyt hioa kuitenkin. Ja sitten olisi ollut taas hetken ihan karvainen...

Sikli ei tee pohjasta peilipintaista vaan jättää myös pienet urat. Siklejä on muutamia erilaisia jotka jättää erilaiset urat. Nopeasti katsottuna näyttävät aikalailla hiotuilta nuo pohjat paitsi että ovat kostean kiiltävän näköiset niinkuin voidellutkin (=ei harmautta eli karvoja törröttämässä?). Jotkut ovat kokeilleet jotain sähköhöylän teriä siklaukseen, mutta sen ongelma on että se tekee tasaista peilipintaa joka ei varmaankaan yleensä pohjassa toimi.

Saas nähdä kun pääsee taas enempi hiihtämään mitä tästä tulee...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti plr

Luulen, että kokeilen suksiin jotakin perusvahaa, fluoritonta tai vähäfluorista.

---

Minä käytän pääasiassa Startin SG4:ää, joka on melko edullista ja riittoisaa sekä ihan tarpeeksi hyvin toimivaa omiin ulkoilu-kuntoilu-hiihtoihin. On mulla paketti SG6:ttakin kylmemmille keleille, mutta melko harvoin jaksaa kelin mukaan suksien voiteita vaihdella... Ja silloin kun ei jaksa voitelurautaa kaivaa esiin, on pikaluistot ihan käteviä.

Itsekkään en mikään hifistelijä voiteiden kanssa ole mutta tykkään hiihdellä hyvillä vehkeillä. Tänään voitelin sukset kuntoon. Huonon kelin suksiin perus oranssi pohja joka lämpöisenä kokonaan siklillä pois. Tällä siis pelkästään lian irrotus pohjasta. Ainoana voiteena näihin suksiin laitoin rexin sinisen perusluiston. Parempiin suksiin oli liikkeessä viimevuonna laitettu pohja valmiiksi uunissa. Näihin vielä Startin musta grafiitti pohjalle ja violetti LF06 pinnalle. Molemmille suksille kunnon harjaus ja kuituliinalla kiillotus. Usein lenkkien välillä vedän vain nylonharjalla ja kuituliinalla pohjan kiiltäväksi ja kun huomaa luiston katoavan tai kelit muuttuu niin täysin eri pakkaslukemille voitelen sukset uudelleen. Joskus pelkällä kuumailmapuhaltimella ja voiteenpalalla saa vedeltyä pohjaan ihan riittävän luiston peruslenkille. Tuo violetti LF on kyllä sellainen melko yleisvoide mitä monesti käytän. Kun haetaan tapahtumiin kunnon voitelua niin silloin tulee HF kamojakin. Välillä tulee vain melkein itku kun vilkaisee lattialla olevan 40 euron luistovoiteen lastuina. On tuo voitelu vain aikamoista tuhlausta.

Toista kymmentä vuotta sitten kun kiersin Kalevaa niin siklasin sukset normaalilla terässiklillä ja voitelin sitten vahalla. Muistan, että ne sukset luistivat pirun hyvin.
Viime talvena otin siklauksen uudelleen käyttöön pertsan suksissa ja hyvin luistivat.
Terässikli teroitetaan lattaviillaan hieromalla aika usein. Siklin kantti tulee teräväksi, mutta kun siitä ei oteta purseita pois, siklatessa pohjaan tulee hieno uritus.

Tänään siklasin Rossignolin pakkaskelin sukset ja pohjustin ne Rexin vihreällä.
Uudet Rossignolin pertsat siklasin myös ja nyt ne ovat saunan jälkilämmössä imemässä itseensä pohjustusöljyä.
Nämä melko halvat puuydinsukset olivat pohjaltaan hieman koverat ja niitä piti siklata melko pitkään.
Voiteiden kulutus pienenee paljon kun sulattamisen sijaan hankaa vahan pohjaan ja lämmittää sen jälkeen sen raudalla. Pois siklattavaa vahaa jää tosivähän.

Luulen, että en enää hiotuta suksiani lainkaan vaan hankin Kuzminsiklit ja teen urituksen siklaamalla. Voitelua yksikertaistan niin, että fluoreja käytän vain suojakelillä ja pienellä pakkasella vain tosipitkillä lenkeillä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen

Luulen, että en enää hiotuta suksiani lainkaan vaan hankin Kuzminsiklit ja teen urituksen siklaamalla.

---

Pitää varmaan olla myös rälläkkään tuollainen fluoropolymeerirulla. http://www.kuzmin.se/pgs/fp_drum_en.html

Olen joskus siklannut vanhoja suksien pohjia ihan vaan puukolla. samalla voi veistellä kanteista suurempia vekkejä sileämmäksi. Mutta toisaalta kun hiihtää vaan kovaa sepelistä välittämättä niin tulee sitä uritusta ihan luonnostaankin. Kyllä Pirkan hiihdossakin kovat äijät vetää Hämeenkyrön hiekoitetun kävelyosuuden tasatyönnöllä.

Mitä enemmän tätä luen sen vakuuttuneempi olen että valinta oli oikea. Karhun nanot. Eipähän liu'u liikaa ja saa hyvää treeniä. Ja kun en voitele niin eipä voi mennä vikaan. Voi kyllä tällaiselle aloittelijalle suositella mutta ei niillä mihinkään kisoihin ole asiaa.

Fillarifoorumilla topikkina suksettimien voiteluilu? Melko offaria....

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Shimaani

Fillarifoorumilla topikkina suksettimien voiteluilu? Melko offaria....

---

Hiihto on melko monen pyöräilijän talviharjoittelumuoto. Ehkä täällä on "joitakin" topikkeja jotka ovat turhempia.

Tänään kokeilin noita siklattuja Rossignoliluikkareita. Paremmin pelittivät -10 asteen pakkasessa ja satavassa lumessa kuin pakkaskelille hiottuna. Eli näitä ei ainakaan kannata hioa. Siklaus riittää.

Tänään siklasin vapaan sukset ennen lenkkiä ja jätin voitelematta. Luistivat todella hyvin -8 asteen satavassa lumessa. Taidanpa tuhlata 130 euroa sikleihin. Tuota fluoripolymeerirullaa en taida tilata. Voitelen plussakeleillä lf tai hf vahoilla kun niitä on kaapissa. Näyttää Kuzminin sivujen mukaan tuo polymeeri lisäävän luistoa 2% pluskeleillä jos oikein ymmärsin.
Pitänee siis tilata + ja - siklit vai riittäisikö tuo U niversaali yksin?

Ei oo noista eri siklien jäljistä vielä hiihtokokemusta, mutta + sikli on ehkä hyvä lisä U:n kanssa koska on noista karkein ja kaikkein ottavin. Sillä saa nopeesti aluksi tavaraa poies. Parit sukset jotka siklasin otin sillä aluksi ja sitten viimmeistelin U:lla.

Skidforumin viisaiden Kuzmin-siklaajien (kuzministien?) mukaan vesikeliä varten tärkein hankinta on riller eli kuviointilaite ja suositeltavin joko suora 1 mm tai suora 2 mm; kumpaakin on suositeltu käytettäväksi ainoana rillerinä, jälkimmäinen ehkä huonompi oikein märällä mutta toimii kylmemmässäkin.

PS Täsmennetään sen verran että tärkeys- eli hankintajärjestykseksi on suositeltu: U-sikli, hieno teräsharja, rilleri - ja tämän jälkeen tarpeen ja halun mukaan useampi eri rilleri, useampi eri sikli, useampi eri harja. (Kehitys siis kehittyy tälläkin puolella tietystä minimalismista kohti täydempää leikkikalulaatikkoa...)

Olen aikamoinen noviisi voiteluasioissa.

Suksikauppoja tehdessäni tuli mieleeni että kannattaisiko samalla ostaa kahdet tai kolmet parit suksia eri keleille? Tarkoitukseni olisi välttää "turhaa voitelua" ja ettei voitelua tarvitsisi tehdä ennen lenkille lähtöä vaan suksi olisi valmiiksi voideltu ko. kelille. Ongelma on myös se että kerrostaloasunnossa on hyvin vaikea järjestää "voiteluasemaa".

Kysymys on pertsoista.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pyöräpummi

Olen aikamoinen noviisi voiteluasioissa.

Suksikauppoja tehdessäni tuli mieleeni että kannattaisiko samalla ostaa kahdet tai kolmet parit suksia eri keleille? Tarkoitukseni olisi välttää "turhaa voitelua" ja ettei voitelua tarvitsisi tehdä ennen lenkille lähtöä vaan suksi olisi valmiiksi voideltu ko. kelille. Ongelma on myös se että kerrostaloasunnossa on hyvin vaikea järjestää "voiteluasemaa".

Kysymys on pertsoista.

---

Pari paria on riittävästi jos ei kilpale. Liisterikelille ja kuivalle kelille. Liisterikelille voi osaa myös pitopohjat.

Tänään hiihdin pakasta vedetyillä pertsoilla, joita ei pohjustettu vaan siklattiin.
Hyvin toimi. Edelleen olen vakuuttunut siitä, että minun vahojen kanssa väsääminen on ohitse.
Siirryn Kuzminsiklauksen aikaan.

Kiitos Hannu ohjeista!

Ostetaan sitten kaksi paria!

Kohta sulle kerrotaan että voitelusta riippumatta tosihiiihtäjä tarvitsee eri sukset eri keleille, ts. oikein valittu suksi jolla on keliin sopivat painealueet tuo 80% siitä mitä me kutsumme luistoksi (ja lopusta 80% saadaan oikealla urituksella tai kuvioinnilla). Mutta kyllä tällainen harrastajakin (jolle sukset valitsee kauppias parhaassa tapauksessa siitä valikoimasta mikä hänellä sattuu olemaan jäljellä ja huonoimmassa tapauksessa niistä jotka eivät ole menneet kaupaksi) voi huomata eron (samalla voitelulla ym) esim plussa- ja pakkaskelin suksien välillä Riippuu tietenkin käyttöolosuhteista millaiset kaksi tai kolme paria olisi hyvä olla, mutta ykkössuksien lisäksi selvä vesikelisuksi ja mahdollisesti jääkelisuksi voisivat tulla kyseeseen. Tai joku nanosuksi ongelmakelejä varten.

Voitelua se tietysti helpottaa silloin kun kelit vaihtelevat tiheään nollan ympärillä, mutta kyllähän voideltuja suksia joutuu joka tapauksessa putsaamaan eli poistamaan voiteet ja laittamaan uudet - voiteet yleensä likaantuvat nopeammin kuin kuluvat kokonaan - eli päähyöty on suksien paremmassa toimivuudessa kaikilla keleillä.


Yhden suksiparin ja laiskan miehen old school- vaihtoehto voisi olla joku violetti matalafluorinen luisto ja pitoteippi tai jos ei hiihdä vesikelillä, sininen universaalipito. Toimii yllättävän hyvin jos tekee yhtään huolella.

Voiteluaseman järjestämisen aa ja oo on voiteluteline, mielummin omilla jaloilla, se säästää aikaa ja vaivaa ja pitemmän päälle myös hermoja kun ei tarvitamitään virittelyja pöytien tai tuolien kanssa. Edelleen: jos kerrostalossa asuu edes muutama murtsikkamies, on todennäköistä että joku heistä on taloyhtiön hallituksessa ja jos talossa on jonkinlainen kerhohuone, yhteistila tai muu vapaa varastonurkka, voi olla yllättävän helppo sopia ja nuijia pöytään paikka ja lupa "yhteiselle voiteluasemalle" (eli sen ei tarvitse olla kaikille yhteisessä kommuunikäytössä, if you know what I mean).

@Kuovipolku, jotain tuollaista on ollut mielessä. Todennäköisyydellä ko. taloyhtiössä voisi olla paikka voitelemiseen.
Voitelu onnistuisi kunhan vain olisi "voiteluasema".

Sukset tulevat tänne PKS-seudun laduille. Tuntuu että täällä riittää ainakin uutta lunta.
Lämpötilat eivät useimminkaan alita -10 astetta.

Toivottavasti en ole niin myöhässä suksihankinnassa jolloin kauppias juuri myy minulle niitä jotka ovat jääneet jäljelle taikka eivät mene kaupaksi?
Ainakin tämä on tunnettu paikka myyjän pitäisi olla asiantuntija.

Osta pluskeleille Fisherin pitopohjat. Itsellä ei niitä ole, mutta muutamalla kaverilla on. Niillä on vähän leveämpi käyttöalue kuin Karhun nanoilla. Kehuvat kovasti.

Pakkaskelille riittävän suksi jossa on sopivan matala voidepesä niin pärjää kovilla voiteilla.
Ei pakkaskelin suksissa tarvitse voiteita paljon poistella. Jos samoilla suksilla hiihtää myös liistereillä niin silloin tuota poistelua voi tarvita.
Pakkassukseen vain pohjavoide ja päälle kelin mukaista pitoa. Kun kylmenee niin kylmempää ja kun lauhtuu niin lämpimämpää kuin mittari näyttää. Vanhan pidon päälle. Jos tekee parinkympin lenkkejä niin pito kuitenkin vähenee sen verran, että uusi keliä hieman yli tai ali menvä voide pelaa oikein hyvin.
Luistot eivät nyt paljon tarvitse uusimista. Hankaamalla olen lisäillyt ja lämmityksen jälkeen hyvin harjaamalla voi liiat poistaa. Ehkä vähän sikliä voi vilauttaa.

No kohta en näitä luistoja tarvitse lainkaan. Kivaa ääntä piti siklattu pohja latua vasteen. Kurzminsiklatut sukset kuulee.

Huonompien perinteisen suksieni pohjat näyttävät siltä kuin niillä olisi hiihdetty sepelillä mikä ei ole kovin kaukana totuudesta. Pohjissa on syviä naarmuja eivätkä ne tunnu lainkaan sileiltä. Voiko noille tehdä mitään itse vai onko hiotuttaminen ainoa keino? Voiko esimerkiksi terässiklillä vedellä pohjia niin pitkään, että pahimmat naarmut häipyvät? Vai ovatko pohjat entiset tällaisen käsittelyn jälkeen? Tosin eivät ne pohjat oikein huomommaksikaan voi mennä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti plr

Huonompien perinteisen suksieni pohjat näyttävät siltä kuin niillä olisi hiihdetty sepelillä mikä ei ole kovin kaukana totuudesta. Pohjissa on syviä naarmuja eivätkä ne tunnu lainkaan sileiltä. Voiko noille tehdä mitään itse vai onko hiotuttaminen ainoa keino? Voiko esimerkiksi terässiklillä vedellä pohjia niin pitkään, että pahimmat naarmut häipyvät? Vai ovatko pohjat entiset tällaisen käsittelyn jälkeen? Tosin eivät ne pohjat oikein huomommaksikaan voi mennä.

---

Siklaus on turvallista kun teet sen niin, että teroitat siklin hankaamalla lattaviilaa vasten. Kokeile kynnellä, että siklin kantit ovat terävät. Teroittaessa on pidettävä sikli pystysuoraan lattaviilan päällä. Siklauksen jälkeen pohja pitää harjata voimakkaasti messinki tai rosteriharjalla(suksiharja) ja vielä nailonharjalla.
Jos ei ole moisia niin karhunkielellä ja kuituliinalla.
Tämän jälkeen vahaus ja vahauksen jälkeen uusi harjaus ja kiillotus kuituliinalla. Ehkä niitä syvimpiä naarmuja ei saa kokonaan pois, mutta eivät ne menoa haittaa. Minulla on nyt terässiklillä siklatut pertsan udet sukset ja luistavat mainiosti ilman mitään vahoja, mutta vahaus ehkä vähän parantaa luistoa. Toisaalta vahaamaton pohja ei vaadi huoltoa.

http://www.youtube.com/watch?v=OKZWqdPFul8
Siinä vielä havainnollistava video siklin teroituksesta. Puusepäntouhuissahan tylsällä siklillä ei tee muuta kuin aukoa turhanpäiväisiä kirjekuoria....

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Itsok

http://www.youtube.com/watch?v=OKZWqdPFul8
Siinä vielä havainnollistava video siklin teroituksesta. Puusepäntouhuissahan tylsällä siklillä ei tee muuta kuin aukoa turhanpäiväisiä kirjekuoria....

---

Näinhän se puusepänsikli teroitetaan. Jos ei ole ruuvipenkkiä niin siklin saa riittävän teräväksi myös niin, että hankaa sikliä lattaviilaa vasten. Viila pöydän päällä lappeellaan.Purseita ei suksisiklissä tarvise poistaa. Ne tekevät sopivan urituksen suksen pohjaan.
Siklatessa ei sikliä saa taivuttaa kuten videossa vaan sitä vedetään suksen pohjalla noin 45 asteen kulmassa määrätietoisin vedoin. Siklaukseen saa kulumaan hyvin 15 minuttia ja sikliä voi joutua välillä teroittamaan. Siklaus kuulemma ohentaa suksen pohjaa alle puoli milliä.

Eikös tossa ensimmäisesssä teroitusvaiheessa kannata täriseväkätisten hyödyntää normialppikanttiviilaa. Kait täällä joku myös munkin lisäksi alamäkeenkin hiihtää...

Eipä noita moneen kertaan pysty siklaamaan kun tuo pohjimmainen kerros on n.08 mm paksu. Tuosta siklaamisesta sen verran 90 luvun aikoihin oli Fisherin suksissa karkea salmiakki kuvio joka ei suomen lumilla toiminut, tehtiin nuort5en maajoukkueen suksia joista ensimmäinen vaihe oli sen kuvion siklaaminen yhdellä työnnöllä alusta loppuun kun työsi siklin niin sai suksen mittaisen verkon kun veti sen auki eipä kovin moni uskoltanut sitä työtä tehdävaikka tarjottiin muillekkin sitä kun oli vaan 56 paria suksia joille se piti tehdä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MPI

Eikös tossa ensimmäisesssä teroitusvaiheessa kannata täriseväkätisten hyödyntää normialppikanttiviilaa. Kait täällä joku myös munkin lisäksi alamäkeenkin hiihtää...

---

Hyvä idea.

Siihen saa ainakin mulla olevassa versiossa vaihdettua niitä viilaosia...

Tuossa kyseltiin taas vähän aikaa sitte nuita laiskan miehen luistovoiteluita, jotka kestää kilometrejä. Paan taas tän mun voiteluelokuvan esille. Ei varmasti paras eikä ainoa totuus mutta toimii. Tulee tehtyä tuo muutamalle "max 10 lenkkiä talvessa" -kaverille aina talven alussa ja hyvin on kuulemma mennyt koko talvi samalla voitelulla, kun on välissä vähän harjaillut kuviota auki.
http://www.youtube.com/watch?v=P0tD7lz9NgY

Tulipa käytyä kolmatta vuotta putkee paikallisen hiihtoseuran Vauhdin voitelukurssilla. Kyllä siitä vaan aina hyötyä on, kun pääsee ammattilaisen kanssa keskustelemaan.

Nyt on tulossa kahdet parit suksia ammattilaisen valkkaamana.
Samankaltaista mitä te olette suositelleetkin.

Voiteluasemakin on löytynyt, mutta sitä ei voi käyttää kuin "virka-aikana".

Nyt vaan tarvitsi opetella voitelemaan.

Ennenvanhaan silloin joskus kun Suomi oli köyhä niin muistan kuinka sitä voidetta vaan tökättiin sinne pohjaan. Näin jälkeinpäin en oikein osaa arvostaa niitä voitelijoita.
Se oli kuitenkin silloin jolloin sukset olivat puusta ja niiden merkki oli Järvinen, joissa oli ne olympiarenkaat. Siteinä oli "rotanloukut" tai jotkut muut.
Luojan kiitos että välineet olivat huonot ja voitelu vieläkin huonompaa, muutenhan minusta olisi saattanut tulla hiihtäjä!

Onko nämä pikavoiteet raadin mielestä käyttökelpoisia?

Pyöräpummi: Kun sulla on voiteluasema, vaikkakin vain rajoitetusti käytössä niin osta mieluummin tällainen joko violetti tai sininen 1kg murikka. On halpa ja riittoisa vs. pikavoiteet.
http://www.scandinavianoutdoorstore....-1kg-violetti/

Jotenkin tuo voiteen sulatus pohjaan ja sitten sen pois siklaus tuntuu tuhlaukselta.
Kun hankaa palaa pohjaan niin vahaa saa sinne ihan riittävästi.
Pehmeillä voiteilla se on ihan helppoa, mutta kovilla palaa voi lämmittää ensin raudan pohjaan.
Sitten kun sulattaa niin, että vaha juuri ja juuri sulaa niin hyvä tulee.

Noiden kilovoiteiden kanssa ei ole niin nuukaa, mutta kun on 60 egen HF pala niin en kyllä sulattele kun hankaamallakin todella saa riittävästi sitä vaxia sinne minne se kuuluukin eikä lattialle.

Tänään -10 ja ilman kosteus 97%. Alla Rossain luistelusukset, jotka oli siklattu terässiklillä ja
Kuzminin tavallisella miinussiklillä. Pohjassa hankaamalla laitettu Holmenkol sininen.
Ei ollut vauhti luistosta kiinni. Ehkä tuo vahakin oli turha, mutta kun ei vielä oikein jaksa uskoa täysin tuohon siklaamiseen. Ikinä eivä nämä sukseni ole ennen pelanneet uudella pakkaslumella, joten pohjan hionta on aivan turha juttu.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti PMT

Eipä noita moneen kertaan pysty siklaamaan kun tuo pohjimmainen kerros on n.08 mm paksu.

---

UHMWPE-kerroksen paksuudesta en tiedä (enkä osannut hakea tietoa netistäkään) mutta en yhtään epäile että se on hyvinkin ohut. Kuzminin teeseihin epäillen suhtautuvien taholta esitettiin jo varhain varoituksia suksien ennenaikaisesta kulumisesta ja niiden pilaamisesta siklaamalla, mutta FWIW Ruotsissa on esim eräs Luulajan teknillisen korkeakoulun matematiikan professori joka aloitti Kuzmin-siklatuilla suksilla hiihtämisen vuonna 2006 (ja hiihti 61-vuotiaana samalla viikolla molemmat Öppet spårit ja itse Vaasahiihdon) ja hän käyttää yhä samaa paria jota on siitä asti siklannut. (Pitempää kokemusta ei kenelläkään voi ymmärrettävästi olla.)

Kivihiottujen ja voideltujen suksien ensimmäinen siklaus vaatii enemmän aikaa ja vie pohjamateriaalia huomattavasti enemmän kuin siklatun suksen uudelleen- tai ylläpitosiklaus. En tiedä myöskään sitä miten paljon pohjamateriaalia ensisiklaaminen vie, mutta puru tai lastut ovat ikäänkuin täynnä ilmaa ja lattialle kertyvä määrä voi näyttää hurjalta muttei paina mitään. (Pitäisikin punnita sukset ennen ja jälkeen, kun ostan uuden parin ja siklaan ne heti kaupasta tuotuna.)

Joskushan on silti pakko tulla pää vetävän käteen (kuten sanotaan), mutta arvelisin että siinä vaiheessa suksipari alkaa jo olla muutenkin finito eli sen rakenne on kokonaisuudessaan alkanut pettää. (Hiihdetäänhän sitä hyvinkin vanhoilla suksilla, mutta yleensä ne ovat joko sellaisia joilla kukaan itseään kunnioittava ja hiihtämisestä jotain ymmärtävä ei hiihtäisi metriäkään tai sellaisia jonkin tietyn kelin kuningaspareja joilla hiihdetään vain erityisen tilanteen osuessa kohdalle.)

Sporttikojootin sivuilla kerrotaan hionnasta näin: "Suksia voi hionnalla työstää jopa 20 kertaa, koska pohjasta lähtee hiontakerrallaan vain kymmenesosa millejä. Esim. jos pohjassa on 0,03mm syvyinen kuvio. Pohjasta lähdetään ajamaan kuvio pois kokonaisuudessaan koneenpeili asetuksilla joka on syvyydeltään 0,015 mm. Vanhan kuvion pois ajamiseen tarvitaan n. 3-4 työstö kertaa, sen jälk. ajetaan pohjaan uusi kuvio syvyydeltään 0,03 mm pohjasta on lähtenyt kokonaisuudessaan max n. 0,08 mm pois . Kymmenellä hionta kerralla pohjasta on lähtenyt pois n. 0,8 mm pohjamateriaalia, pohjassa yleensä ollen n. 2-3 mm p-tex pohjamateriaalia."

Oon jonkin aikaa seurannut keskustelua näistä kuzminin sikleistä ja suksien hionnan vaikutuksesta. Jos mietitään suksen pohjan kuvioinnin vaikutusta luistoon, vauhdilla on olennainen merkitys asiaan. Mitä kovempi kyyti sitä suurempi vaikutus... Kuntoilija ei käytännössä hyödy kuvioinnista kuin EHKÄ aivan mätö kelillä, silloinkin ero on marginaalinen. Suksen pohjalla on kuitenkin olennainen merkitys luistoon. Pahoin kulunut ja naarmuinen suksi ei luista niin hyvin kuin uusi sileä pohja. Vanha suksi saa uuden elämän jos ne hiotaan koneella. Kisa hiihtäjät hiottaa sukset varsin usein johtuen fluori pinnotteiden käytöstä. Hyvä suksi, parempi mieli...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Johannes

Mitä kovempi kyyti sitä suurempi vaikutus...

---

Jaa-a, kyllähän sitä kuntoilijakin ainakin tiukassa alamäessä menee kovaa, raskaampi kuntoilija vielä kovempaa :rolleyes:. Sehän se eniten harmittaa, jos alamäessä häviää luistossa.

Pyöräilyssä aerodynaamisuudesta ja keveydestä saa sitä enemmän hyötyä mitä kovemmin ajaa ja lienee yhtä kiistaton totuus että hiihdossa on luiston suhteen vähän sama juttu. Olen samaa mieltä myös siinä että suksen pohjan on oltava kunnossa - tosin sen saa kuntoon myös Kuzminin konstilla - jos haluaa saada sen luistamaan.

Rohkenisin kuitenkin hiukan poleemisesti väittää että kuntoilija (tai kuka tahansa) hyötyy urituksesta enemmän kuin kilpahiihtäjä. T.s. ero uritettujen fluorivoiteettomien ja urittamattomien fluorivoitteettomien välillä on suhteellisesti suurempi kuin uritettujen fluorivoideltujen ja urittamattomien fluorivoideltujen välillä.

PS Kuviointilaite ei tietenkään ole millään lailla välttämätön kuntoilijalle, olipa hänellä siklatut tai hiotut ja voidellut sukset, mutta nimenomaan märässä vesikelissä ns. tavoittteellinen kuntoilija tai vauhdista muuten vaan nauttiva hiihtäjä huomaa kyllä eron jo kerran kokeiltuaan.