Viimeisin kaatumisesi

Tiistaina 5. päivä kuluvaa kuuta meinasin mennä nurin ja aiheuttaa suuronnettomuuden.
Kevlillä joku oli sahannut palan pois asfaltista enkä sitä metsälenkin jälkeen uupuneena enää huomannut. Etupyörä putosi leikattuun rakoon, ja tasapaino ei pysynyt enää kahden pisteen varassa vaan vasemmalla jalalla oli otettava tukea maasta iloisesti hypähtelemällä.
Suuronnettomuuden läheltä piti tilanteen tästä teki se että vierellä polki harvinaisen mukava pyöräilykaveri jonka meinasin kaataa samassa rytäkässä.
Noh nurin ei menty mutta niskat ja hartiat otti sen verran itseensä että nyt on kaksi päivää oltu lukossa rinnasta ylöspäin.
Sent from my Lumia 1520 using Tapatalk

Pari päivää sitten iltahämärissä oikasin ojan yli, mutta siinä olikin kunnon oja .. hieno OTB, jalka polvea myöten liejussa.

Jos "meinasin mennä" riittää, niin varmaan tämäkin: eilen lenkiltä palattuani otin elämäni ensimmäiset lipat maantiekengillä (Shimanon klossit) porraskäytävällä. Kyllähän vahantuoksun nenässä olisi pitänyt toimia huutomerkkinä, mutta niin vain tyhjät pullot siinä lensivät kun lähdin kuin banaaninkuorilta. Jotenkin onnistuin toisella kädellä tarraamaan kaiteesta sen verran että laskeutuminen tapahtui vähitellen mutta perse kyllä kosketti lattiaa, joten kaatuminen se oli.

PS Huvittavaa oli sekin että lenkin aikana oli tullut puheeksi pyöräilykenkien pohjien liukkaus.

Erittäin hienon lenkin jälkeen piti sitten sinetöidä kaikki ihanuus kaatumalla nollavauhdista suojatien alkuun.

Lukkonöösin vasen jalka oli kyllä nätisti irti polkimesta, mutta jotenkin mimmi nyt vaan kallistuikin oikeaan ja sitten oltiinkin asvaltissa. Eipähän enää tarvitse jännittää ekaa kaatumista, kun ei ole yli kymmeneen vuoteen tullut sählättyä. Harmittaa vaan naarmu uudessa satulassa, joka oli ekaa päivää käytössä, mutta onneksi kärsin itse enemmän kuin fillarini. Hyvät varusteet nousivat kyllä arvoonsa.

Tänään lenkin päättyessä katselin taaksepäin lenkkikaverin puuhailua, samalla ajauduin sivuttain rotvallia vasten.Jännä tunne kun tajuaa että nyt mentiin nurin.Vauriot jäivät lähinnä henkisiksi, kaatuessa koitin suojata fillaria.Kädet ja polvi auki, lonkkakin otti osumaa tantereeseen.Toinen kyljellään käynti ikinä maantiekonkelilla.

Kävin viime viikolla kolmatta kertaa Kivikon bmx-radalla ja kuvittelin ajan olevan kypsä ensimmäisen boksihässäkän ylittämiseen hyppäämällä. Vielä eivät vauhti tai taidot riittäneet, koska vastiksesta lensin kyljelleni. Tuloksena ilmarinta, kolme päivää Jorvin sairaalassa ja pari-kolme viikkoa ajokieltoa. Kamera oli päällä.

https://vimeo.com/106618991

Tosiaan, mobiilikäyttäjille ei välttis näy, eli: https://vimeo.com/106618991

^AUTS! .

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti juho_u

Videoo näkyviin http://www.fillarifoorumi.fi/forum/i...ilies/cool.png

---

Häh? Tuossahan se on.

Videoo näkyviin :cool:

Huh huh. Toipumista Asentajalle.

Toipumisia täältäkin! Itsellä ollut ajatus käydä tsekkaamassa täällä Ison kirkon BMX rata. Meni harkintaan.

Viime viikon perjantaina Heurekan alikulun kohdalta tulin idästä päin, tunnelissa oli remontti käynnissä ja toisessa reunassa kulki pieni kuja ainoastaan. Välissä oli vielä rotvalli ja toinen puoli näin ollen korkeammalla. Kaveri tuli tunnelissa vastaan, pysähdyin ulkopuolelle ja kun olin ennen lenkkiä kiristäny lukot täysille niin ei niin nopeasti lähtenytkään kengät irti ja paikaltaan sitten oikealle puolelle.

Polvi pari päivää arka ja vasemmassa rinnassa vieläkin sininen läikkä stongasta.

Ekat pannut lukkojen kanssa, ajoa takana pari kuukautta ja n. 600-700km.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paskalokki

Viime viikon perjantaina Heurekan alikulun kohdalta tulin idästä päin, tunnelissa oli remontti käynnissä ja toisessa reunassa kulki pieni kuja ainoastaan. Välissä oli vielä rotvalli ja toinen puoli näin ollen korkeammalla. Kaveri tuli tunnelissa vastaan, pysähdyin ulkopuolelle ja kun olin ennen lenkkiä kiristäny lukot täysille niin ei niin nopeasti lähtenytkään kengät irti ja paikaltaan sitten oikealle puolelle.

Polvi pari päivää arka ja vasemmassa rinnassa vieläkin sininen läikkä stongasta.

Ekat pannut lukkojen kanssa, ajoa takana pari kuukautta ja n. 600-700km.

---

Jostain se on aloitettava. :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Hääppönen

Jostain se on aloitettava. :)

---

Näinhän se on. Kun ostin nuo lukot ja kengät samalla reissulla, tyyppasin eka nopeasti systeemiä kaupan pihalla ja piti lähteä ajamaan "lyhyt" testilenkki. Matkaa taisi tulla n. 55km siltä istumalta mikä oli silloin pisin matka mitä koskaan ajanut. Ei kyllä lukkoja pois vaihtais enää mistään, kauppareissukin tuli tehtyä tänään lukot jalassa, osakseen kyllä jo senkin takia, että piti käydä pyöräliikkeessä testimässä kenkään sopivia suojia joten mukaan olisi saanut toisen kengän ottaa kumminkin.

Hölläsin noita lukkoja sittemmin kyllä, aukeaa nyt vähän rivakammin.

Pari päivää sitten musta jää "yllätti". Heti lähdön jälkeen huomasin asfaltin kiiltelevän epäilyttävästi ja varovainen testijarrutus takajarrulla varmisti huomion: Jäässä. Pari sataa metriä eteenpäin hybridillä ja asfaltin pintaa tuli tutkittua kyljellään tarkemminkin.
Seurauksena vain päivän jomottanut kuhmu polven alapuolella ja polkimen heijastimen tuhoutuminen. Pakastuminen oli etukäteen tiedossa, mutta yhden pakkasyön takia ei viitsinyt vaihtaa nastarenkaita.

Mut yllätti tänään muta. Rullailin loivaa alamäkeä n. parikyt kilsaa/h alas, loiva käännös, jonka muta näytti kuivalta, mutta ei ollut. Vähän se nauratti, kun pyörä ja ukko makaavat molemmat siinä kuralammikossa ´´jonka piti olla kuiva´´ :D

Tänään.
Koska takapyörä irtosi.
Koska takavaihtajan korvake katkesi.

(Onneksi tämä tapahui miltei nollavauhdissa, ja kuski selvisi pelkällä polven mustelmalla. Vaikka kieltämättä jurppii, kun pyörä on soirona juuri, kun on tällainen upea aurinkoinen syyspäivä...)

Tänään se toinen versio spedelipasta: tauon jälkeen nousen puolihuolimattomasti pyörän selkään eli heitän oikean jalan takakautta polkimelle ja nostan vasemman jalan maasta, mutta klossipa ei olekaan kiinnittynyti vaan kenkä luiskahtaa polkimelta ja miehen ja pyörän painopiste on palauttamattomasti oikealla...

Ylävartalon taivutuksella ja käsien ojennuksella saan aikaiseksi vaiheittaisen ja pehmeän laskun eikä muuta vahinkoa kuin housujen ja hanskojen likaantumista tule. Mutta kuten aina, sitä tuntee itsensä tyhmäksi ja harmittelee jonkin aikaa. Ja tietenkin paikalle sattui silminnäkijä...

Eilen aamulla työpaikan pukuhuoneessa lausahdin toiselle pyöräilijälle kun nastarenkaista ja talviajosta oli puhetta, että kun ensimmäisen kerran kaatuu kyljelleen, niin siitä tietää sitten vaihtaa nastat alle. Tänä aamuna sain tietää että onkin jo aika vaihtaa...

Muutaman kerran perä jo ehti aamun työmatkalla vispailemaan alta ennen kuin napsahti vaakatasoon. Vaurioita: hajonnut pulloteline ja kolhu itsetuntoon.

Taisi olla Jopolla vuonna 1998. Etupyörä sporakiskoihin ja heippa. Oikein tyylikkäästi keskelle risteystä. Ennen vuotta 2012 tosin ei ajomääräkään ollut kuin noin tonnin vuodessa.
Moottoripyörällä viimeksi 2003.
Hipovitsejä on tullut pari kertaa toisen pyöräilijän kanssa, mutta pysyttiin pystyssä.
Törmääminen on todennäköisempää kuin kaatuminen yksinään.

http://tapatalk.imageshack.com/v2/14...dd5f52476d.jpg

Viides kerta fatbikellä maastossa ja vähän liikaa katselin mäkeä alaspäin (täysin uusi reitti), että mihis tästä lasketellaan. Liian myöhään huomasin jään tuossa ja epähuomiossa varmaan vähä takajarrua -> kyljelleen tuohon. Jatkoin lenkkiä vielä reippaan tunnin kyllä pienestä särystä huolimatta. Vaatteet vähän likaiseksi, vasemman puolen tupin ja jarrukahvan päähän pienen pieni naarmu, ei onneksi muuta. Jalka tosin vähän auki, mutta pääasia ettei pyörälle käynyt mitään.

http://tapatalk.imageshack.com/v2/14...7ff7a6eccd.jpg

Täysin uusia maastoja taas ja päätin ajaa tuolta kuvan oikealta puolelta sitten tonne päälle, no ei rohkeus ja luotto riittänyt lasketella alas vasempaa puolta niin käänsin vaivalla pyörän takaisin menosuuntaan ja lähdin laskemaan tota polkua -> tasapaino pettää oikealle puolelle kun olen juuri pyörän päällä ja kierin mäen alas pyörä sylissä kylkien kautta tonne monttuun. Onneksi oli pehmeää eikä sattunut mitään.

http://tapatalk.imageshack.com/v2/14...767ae4e419.jpg

Mitä näistä taas opimme, emme todennäköisesti yhtikäs mitään.

Viime viikon tiistaina- tulossa kotiin päin iltalenkiltä klvllä oli muutaman kymmenen metrin pätkä kaapelin kuorta, jota en huomannut kun olin alkanut jo keskittyä lähestyvään risteys/tunneli -yhdistelmään. Havahduin siihen kun kuului räpinää ja eturengasta vietiin alka. Sitten olikin jo aika syleillä asvalttia pienessä paniikissa ja ärräpäiden saattelemana. Vielä jotenkin refleksit pelasi kun kuulin kypärän rapisevan tappajasoraavasten, että ei leukaa ylös ennenkuin on pysättynyt - kypärä ottaa iskut. Olikin viisas veto kun katsoi kypärän rei'itystä -muuten olisi varmaan tullut sairaalakeikka. No, siihen pysähty toinen pyöräilijä kysymään tilannetta ja koetin jotenkin selostaa, laitettiin kaapelinkuori pusikon puolelle. Pyörä (vanha maantie) ei äkkiseltään pahemmin kärsinyt, kuski sai naamaan muutaman pienen kolhun, olkapäähän hiukan enemmän (onneksi takki pelasti -repesi kuitenkin). Toisen peukolalon nivelsiteet taisi saada hiukan kyytiä, kyynärpään yläpuolella pari haavaa, samoin toisessa polvessa + hiukan jomotusta ja yksi mustunut isovarvas. Siis karhennuksella selvittiin ja oman pintakuvioinnin kärsimisellä. Aineksia oli kyllä isompaankin reikäisyyteen, onneksi oli kypärä.
Oppia tuosta on vaikea ammentaa, kun oli sellainen tilanne kun oli. En olisi varmaan missään olosuhteissa (paitsi jalkaisin) tilannetta ajoissa huomannut, niin äkisti se tuli.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti The flying Chocobo

Viime viikon tiistaina- tulossa kotiin päin iltalenkiltä klvllä oli muutaman kymmenen metrin pätkä kaapelin kuorta, jota en huomannut kun olin alkanut jo keskittyä lähestyvään risteys/tunneli -yhdistelmään. Havahduin siihen kun kuului räpinää ja eturengasta vietiin alka. Sitten olikin jo aika syleillä asvalttia pienessä paniikissa ja ärräpäiden saattelemana. Vielä jotenkin refleksit pelasi kun kuulin kypärän rapisevan tappajasoraavasten, että ei leukaa ylös ennenkuin on pysättynyt - kypärä ottaa iskut. Olikin viisas veto kun katsoi kypärän rei'itystä -muuten olisi varmaan tullut sairaalakeikka. No, siihen pysähty toinen pyöräilijä kysymään tilannetta ja koetin jotenkin selostaa, laitettiin kaapelinkuori pusikon puolelle. Pyörä (vanha maantie) ei äkkiseltään pahemmin kärsinyt, kuski sai naamaan muutaman pienen kolhun, olkapäähän hiukan enemmän (onneksi takki pelasti -repesi kuitenkin). Toisen peukolalon nivelsiteet taisi saada hiukan kyytiä, kyynärpään yläpuolella pari haavaa, samoin toisessa polvessa + hiukan jomotusta ja yksi mustunut isovarvas. Siis karhennuksella selvittiin ja oman pintakuvioinnin kärsimisellä. Aineksia oli kyllä isompaankin reikäisyyteen, onneksi oli kypärä.
Oppia tuosta on vaikea ammentaa, kun oli sellainen tilanne kun oli. En olisi varmaan missään olosuhteissa (paitsi jalkaisin) tilannetta ajoissa huomannut, niin äkisti se tuli.

---

Laita ilmoitusta kunnalle/kaupungille.

Pitääpä tarkistaa minkä kunnan puolelle tuo osui, taitaa olla Helsinki, ja laittaa tiketti menemään. Työkyvyttömyyshän tuosta olisi tullut jos en tekisi toistohomommia.

Tutuilla kotikulmilla aamupäivälenkin siirtymällä alle kilometri startista. Tiesin kyllä että suojatiemaalaukset olisivat mitä tödennäköisimmin petollisia ja sillä kohdalla ajoradalla valuvan veden takia erityisen liukkaita, mutta vaikka luulin pysyväni pyörätien jatkeen maalaamattomalla osuudella taisin elvistellä kääntämällä liian tiukasti ja takapyörä katosi saman tien alta.

Tekstiilit selvisivät pelkällä likaantumisella mutta iho niiden alla kärsi hiukan lonkan ja kyynärpään tienoilla.

Ylpeys käy lankeemuksen edellä jne.

PS 30-millinen Schwalbe Winter toimi tilanteessa juuri niin kuin tiesin sen tekevän eli ei pitänyt yhtään kun rengas oli kallistunut.

Tuo on melko jännä efekti, että iho on rikki pahastikin jopa joskus vaikka kuteet pysyvät vahinghoittumattomina.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paskalokki

Tuo on melko jännä efekti, että iho on rikki pahastikin jopa joskus vaikka kuteet pysyvät vahinghoittumattomina.

---

Hyvä niin. Nahka tervehtyy, eikä tarvitse käydä kaupoilla. :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paskalokki

Tuo on melko jännä efekti, että iho on rikki pahastikin jopa joskus vaikka kuteet pysyvät vahinghoittumattomina.

---

Olisinkin ihmetellyt sitä asiaankuuluvassa ketjussa, mutta kun on kokenut saman ennenkin ei enää ihmetyttänyt. Edellisellä kerralla (kun unohdin sadelenkillä että rautatiekiskot voivat olla yllättävän liukkaita) pitkät housut säilyivät ehjänä, mutta ihon lisäksi ajoalushousuista löytyi reikä. Luulen että ilmiö liittyy jotenkin materiaalien liukkauteen, kitkaan tms.

(Jos piilomainonta sallitaan, niin housut ovat ne jo muidenkin hyviksi havaitsemat Pearl Izumin AmFibit, takki taas oli Nalinin perusmallistoa jotain Mantoventia tms, mutta luulen että monet muutkin vastaavantyyppiset olisivat kestäneet samalla lailla.)

PS Vanha iho paranee huomattavasti hitaammin ja huonommin kuin mitä sen muistaa tehneen lapsena: keväällä tullut asfalttihankautuma erottuu selvästi vieläkin. Nyt tuli vähän pienempi ihan viereen...

Liukkaita kiviä... Puron ylitys päätyi puroon :D

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Nappulakenka

Liukkaita kiviä... Puron ylitys päätyi puroon :D

---

Identtinen toimintamalli. Vasen kylki edellä kohti pohjasedimenttejä.

Polku, polulla juuri, juuren kohdalla mutka, mutkassa nurin. Liian hempeästi ajelin, joten polveen sattui.

Muistaakseni parisen viikkoa sitten keskustan alueella. Laitoin molemmat jalat lukoille ja ajelin seuraaviin valoihin, joihin jäin vielä tyylikkäästi seisomaan laskematta jalkoja maahan siinä toivossa, että valot ehtivät vaihtua. Ei ne ehtineet joten, unohtaen, että jalat lukoilla, päädyin kaatumaan jalkautumisen sijaan jo jonkin aikaa paikallani taiteiltuani yhden mummon viereen.
Oli se mummo vähän ihmeissään ja tokaskin, että miten sie ny tollee kaavut, ku ossoot nui hyvi seissoo paekallas?

Tänään, Holmenkollenilla, lenkillä. Prkleen rautalanka polulla

Tänään rymistelin kalliolta lähtevän ja metsässä jatkuvan juurakko-kivikkopolun kerran vähän liian kovaa. Tai oikeastaan yhden sen mutkista, jossa monta liukasta kiveä, sekä lisäksi liukkaita juuria ja heti niiden perään tiukka mutka oikealle. Liian kovasta vauhdista johtuva liian voimakas jarruttaminen yhdistettynä märkiin kiviin ja juuriin, sekä kääntymiseen aiheutti mutkan pitkäksi menon. Vähän ois auttanut kun ois ollut peppu penkissä, niin olis takarenkaan saanut puremaan edes johonkin.
Seurauksena muutamat mustelmat reidessä, polvisuojat pelasti polvet ja kyynärsuojat puuosumilta.

Tyylipuhdas OTB eilen Poronpolulla.

Tulihan sitä eilen Lahdessa vedettyä alkumatkasta otb:n lisäksi myös kylkimyyryä, kun yritin ottaa liian kovaa kiinni Pihamaan Saulia, jotta olisin päässyt imussa hyödyntämään hänen paikallistuntemustaan poluista. Ulkoilureitin pimeässä mutkassa oli vaihtelevasti purua sekä hiekkaa ja pito siksi heikko. Siitä hyvästä on nyt käsi ja jalka punanaarmuinen.

Tuttu mutka, mutta ruohojen alla oli sen verran möykkyä, että heitti pyörän poikittain, kun koitin ajaa hidastamatta liikaa. Ei sen kummempaa draamaa.

8.7. iltapäivällä Schönheidessa jotakuinkin 'Stausee' -kyltin kohdalla. Piti päästä vuokrapyörää kiiruusti kokeilemaan ennen päivällistouhuja. Lähtiessä jo tuumasin että on hiukan tiukasti nuo jalat kiinni polkimissa, mutta irtoaa kuitenkin. Niinpä sitten leipomon kohdalla kun piti tehdä jyrkkä U (aikeena kääntyä takaisin), mätkähdettiin nollavauhdista kyljelleen kun en saanut heti jalkaa irti. Jäi lähtiessä katsomatta toe overlap ja niin sitä mentiin. Pyörään ei tullut naarmuakaan ja itsekin selvisin mustelmin ja parilla naarmulla. Jos olisi pahemmin käynyt, olisi varmaan tullut aihetta kirjoitella yhteen toiseen ketjuun.

Päätin hyödyntää kaupungin tarjoamia hyppyreitä/droppeja ja droppailin Kiasman takana olevilla kerrostetuilla nurmialueilla sekä parissa muussa keskustan epätasaisuudessa.
Tuli ehkä hieman turhan korkeita taas pompittua. Itseasiassa meni yllättävän hyvin kunnes meni melkoisen huonosti.
Eli, tulin kertaalleen liian kovaa suht lyhyelle tasaiselle pätkälle dropin jälkeen ja hyppy meni vähän "yli", seurauksena laskeutuminen puoliksi tyhjän päälle takarenkaan kimmotessa reunasta, tasapainon menetys ja muistaakseni sivukautta kylki, olkapää edellä kaatuminen, pyörähdys ja fillari osittain päälle. Teki vähän pipiä.

Lauantaina, heinikossa piilossa ollut kaatunut puu yllätti polkijan. Noin 45asteen kulmassa menosuuntaan nähden, kosteikossa oleva kuoreton runko oli aika liukas.
Sent from my Lumia 1520 using Tapatalk

Korson XCO-kisassa toisen kierroksen alussa vasen poljin osui juureen ja mies jatkoi matkaa maanpintaan kyynärpää edellä. Tuloksena DNF ja tikkausreissu Peijakseen. Näillä näkymin ensi viikonloppuna taas viivalla ellei haava tulehdu :fingerscrossed: