Talvipyöräily

Vuorotyöläiset. Me eletään ihan omaa elämää. Hyviä puolia on se että harrastuspaikoissa ei yleensä ole ruuhkaa silloin kun me harrastamme. Kelkkailua harrastaneena en koko talvena nähnyt muita kelkkailijoita kun taas viikonloppuisin sai kuulemma pelätä reiteillä henkensä puolesta. Huonoja puolia on liikaakin esim useille terveyden menettäminen. Työmatkapyöräilyn huonoja puolia on ettei pyöräteitä aurata silloin kun pyörällä ollaan liikenteessä.

Mitäs vinkkejä olisi toisen peukalon jäätymiseen. Muuten kädet pysyy lämpöisenä mutta peukalo perhana ei siedä kylmyyttä yhtään

Kaikkea hyvää Goomikon peukalolle.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti arctic biker

Kaikkea hyvää Goomikon peukalolle.

---

Meinaatko että sillä lämpenee.

Minä otan peukun kolostaan rukkasessa toisten sormien puolelle lämmittelemään aina välillä

Näin myös minä teen. Ote tangosta tosin kärsii ja vaihteiden vaihtaminen on haastavaa. Ei tuohon taida muuta konstia olla.

Sama vaiva täällä, auttaisikohan avaruuslakanasta pyöräytetty suoja sisähanskan ympärille?

Gripparilla ei tarvitse vaihteita peukuttaa, onnistuu vaikka myötäotteella.
Kaksisuuntaisilla liipasimillakin voi vaihtamisotetta muuttaa niin että käsi on enemmän nyrkissä kuin peukalo viimassa roikkumassa.
Tanko-ote tietty vaihtelee kuskista riippuen, nojaako stongaan vai roikkuuko stongassa.
Itse harrastan jälkimmäistä, kevyellä keulalla ajelua,

Mulla esiintyy välillä valkosormisuutta, en tiedä onko vaarallista vai ei, mutta aika kylmäksi menee. Barmitseillä ei mitään vaikeuksia, vaikka pakkasta olis -30, ja alla vain kesäsormikkaat. Tosin jos joutuu olemaan puhelimessa vartin kesken lenkin, niin pikkasen tuli pakkasessa sormille vilu.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Goomikko

Mitäs vinkkejä olisi toisen peukalon jäätymiseen. Muuten kädet pysyy lämpöisenä mutta peukalo perhana ei siedä kylmyyttä yhtään

---

Tankopussit jos on mahdollista laittaa, viima loppuu ja nakit pysyy paremmin lämpimänä. Käsineissä suositus samaan kun jalkineissa, ei slimfittiä vaan hieman väljät että pintaverenkierto säilyy ja hanskan sisällä on ilmatilaa. Lämpimiä käsineitä löytyy vaikka minkälaisia jos niitä katsoo pyöräskenen ulkopuolelta, sähkölämmitettävät käsineet on yksi vaihtoehto jos ei muuten pysy lämpimänä.

Hyviä ideoita mutta ainut ongelma näissä on että ne lämmittävät koko kämmentä kaikkia sormia. Jo nyt muut sormet hikoilee mutta oikean käden peukalo on niin jäässä että särkee. Onko syy valkosormisuus vai nuorempana tapahtunut tapaturma peukaloon ja etusormeen. Sanottakoon että peukalo on "jäässä" jo plussa keleillä. Muuten en kylmästä kärsi vaan 15 pakkasessa mennään vielä kesähousuissa ja talvitakin alla ainoastaan pitkähihainen ohut merinovillapaita. Kypärän alla pelkästään korvaläpät. Näin mennään alle puolentunnin työmatka. Tuon peukalon takia ei valitettavasti talvipyöräilyä juuri enempää pysty harrastamaan vaikka mieli tekisi. Kaikkea hyvää peukalolle.......

Ainoa mahdollisuus olisi ehkä rakennella ohuista merinovillasormikkaista peukunlämmitin. Leikkaa kaiken muun pois paitsi peukun ja siitä ranteeseen menevän suikaleen ja mansetin.

Sellaisesta lämmitettävän hansikkaan elementistä voisi ehkä rakennella peukalonlämmittimen, mutta vaatii aika paljon harrastamista. Esim. tällaisesta voisi tuon vastuslangan onnistua kieputtamaan peukalon ympäri.

Ehdottaisin pogie:n eli tankorukkasten kokeilua.

Ehdotettiin jo aiemmin, mutta liian kuumat.

Oikeasti jo nykyisillä hanskoilla/rukkasilla sormet hikoilee. Voishan tankorukkasia kokeilla ja ottaisi käyttöön kevyemmät hanskat. Ongelma on siis edelleen pelkkä toisenkäden peukalo joka ”jäätyy” myös kesällä.

Lukekaa tänä jos se selventää asiaa.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00542

Jos se peukalo palelee jo kesälläkin, niin aika haastavaa varmaan saada talvella pysymään lämpimänä.
Joku vain peukaloa lämmittävä vastus voisi olla toimiva, mutta sellaista hanskaa ei taida löytyä missä vaan just sille peukalolle olisi vastus, joten tee-se-itse hommiksi melkein menee.
Tai sitten jos saisi vaikkapa teetettyä sellaisen hanskan missä peukalon sisään voisi laittaa sellaisen kertakäyttöisen lämmittimen. Toki hieman sitten rahaa kuluu, kun niitä ostelee, mutta viidellä kympillä saa jo toista sataa niitä, joten pahimman talven yli ainakin pärjää, vaikka pyöräilisi tiuhaankin.
Ikävä vaiva sinänsä. Onko asiasta lääkärin kanssa keskusteltu, voiskohan tuohon jotain lääkinnällistä hoitoa olla saatavissa?

Itsellä onneksi sen verran reippaasti lämpöä tuottava keho, että kunhan vaan liikkeessä pysyy, niin kovin ohkaisilla hanskoillakin pärjää talvisinkin. Repussa kulkee lämpimämmät hanskat siltä varalta, että joutuu pysähtymään esim. teknisten ongelmien vuoksi, mutta muuten käytössä sama hanskat kun kesälläkin ja viime päivien -10 kelit ei vielä sormissa tunnu lainkaan.

Lämmitettäviä grippejä, pitää sitten muita sormia jäähdyttää jos sauna on niille liian kuuma.
https://cycl.bike/products/heated-handlebar-grips

Hiilikuitutanko ynnä Ritchey True Grip jos suoratankoses
ta on kyse.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Goomikko

Oikeasti jo nykyisillä hanskoilla/rukkasilla sormet hikoilee. Voishan tankorukkasia kokeilla ja ottaisi käyttöön kevyemmät hanskat. Ongelma on siis edelleen pelkkä toisenkäden peukalo joka ”jäätyy” myös kesällä.

Lukekaa tänä jos se selventää asiaa.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00542

---

Niin, lähinnä ajattelin että jos kokeilisi niitä tankorukkasia. XXL:stä taitaa saada parilla kympillä.

Mutta kuten todettu, jos peukku ”jäätyy” kesälläkin, niin aika vaikea sille on trooppisia oloja rakentaa.

Joskus kannattaa miettiä kumpi tarkeämpää kuin peukalo tai (talvi)pyöräily? Ei ole sellaista harrastusta olemassakaan mitä terveyden uhalla täytyy tehdä.

Pari rundia elmukelmua peukaloon?

Kun jotkut täälläkin ovat käyttäneet muovipussia jaloissa sukkien alla eristeenä, niin toimisko sama peukussa?

Taas sai ajaa yksinään tänään. Ei ollut edes jälkiä että olis joku muukin ajanut.

Se kelmu jaloissa on estämään hien pääsy sukkaan. Jos peukku hikoilee niin paljon että hanskan eriste kyllästyy hiestä niin kaippa se kelmu auttaisi siinäkin.
Näillä pakkaskeleillä ei saisi olla minkäänlaista gotetixtex tms. kalvoa asusteissa. Se vain estää kosteuden poistumisen ja jos ajossa pitää taukoa niin flunssa on edessä kylmettymisen vuoksi.

Valkosormisuutta sairastavan sormi ei varmasti hikoile vaikka sen käärisi muoviin. Pitää kokeilla elmukelmua.

^Goretex takki käytössä pakkaskelillä enkä ole kokenut kuvaamasi ongelmaa kertaakaan, vastaava kampe myös toisessa harrastuksessa missä liikutaan jalan metsässä eikä ole siinäkään ollut ongelmia Goretexin kanssa. Kannattaa valita oikea kalvo oikeaan käyttötarkoitukseen, kaikki Goretex kalvot ei ole ominaisuuksiltaan samanlaisia. Kokemusta näistä ei ole vasta kun neljältä eri vuosikymmeneltä.

En laittaisi mitään muovipussia koska sen kanssa tulee ne taukojen ongelmat, jalkineissa ja käsineissä pitää olla hengittävyyttä, kuten muussakin asusteessa, oli niissä kalvo tai ei.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti jalkkis

Pari rundia elmukelmua peukaloon?

Kun jotkut täälläkin ovat käyttäneet muovipussia jaloissa sukkien alla eristeenä, niin toimisko sama peukussa?

---

Minä olen käyttänyt ohuita kertakäyttöhanskoja välillä talvisin alushanskoina. https://www.motonet.fi/tuote/semperg...ariant=39-3458
Tällöin varsinainen hanska pysyy täysin kuivana kun käden lämpö ja hikoilu ei kostuta sitä. Myös jos hanskan joutuu ottamaan lenkillä hetkeksi pois niin tää kertakäyttöhanska (jota voi toki käyttää useamman kerran) suojaa suoralta viimalta.

Mites täällä porukka suojaa kasvot viimalta? Itselläni tuo on ensimmäisenä jäätyvä paikka. Joitain kypärähuppuja olen kokeillut, mutta niissä tahtoo olla ongelmana hupun kostuminen hengityksen vaikutuksesta. Kokeilin leukasuojalla varustettua dh kypärääkin leukaosan ilmanottoaukot teipattuna, mutta yllättävän vähän tuolla oli vaikutusta. -15 asti ei ole mitään ongelmaa, mutta sen jälkeen alkaa tuntua kylmältä.

Mulla on tuulenpitävä kypärähuppu, missä on suun kohta rei'itetty. Pidän lisäksi vielä pipoa ja merinovillaista tuubihuivia suun edessä. Mutta jos ilman tuubia pärjää, niin hyvin tuolla henki kulkee.

Tuollainen:

https://www.xxl.fi/gore-wear-m-winds...E&gclsrc=aw.ds

Miten olisi kypärähuppu ja hiihtäjän hengityssuoja?

Joku tämmöinen: https://www.apteekkishop.fi/Jonaspor...emmitin-harmaa

Hengitysilman lämmitin on kyllä aika ehdoton. Varsinkin jos on astmaa. Se myös mukavasti kostuttaa ilmaa.

Tuollainen samanlainen Gore kypärähuppu minullakin on käytössä. Tuo on ihan ok, mutta minulla ainakin tuo kostuu hengitysilmasta ja sitten ei ole enää niin miellyttävä käyttää.

Hengitysilman lämmitintä en ole vielä kokeillut. Tuo voisi olla kokeilemisen arvoinen kun ei tuon kalliimpi ole. Kuinka paljon tuo lisää hengitysvastusta ja onko tuo miten pitkäikäinen?

Pelkkään rättiin verrattuna jopa helpottaa kun märäksi kastuvat räsy ei ole suoraan suun edessä. Jos ajaa pelkästään tuo naamalla niin ei juurikaan vastusta hengitystä.

Pitää tuollainen hankkia ja testata miten toimii. Näitä näyttää olevan useampaa mallia tarjolla. Mikä noista kannattaa ottaa lähinnä työmatkapyöräily käyttöön? Osassa ei ilmeisesti ole kiinnitysremmiä ollenkaan. Saako tuollaista pysymään paikallaan esimerkiksi kypärähupun alla? Sitten näyttää olevan vielä malleja missä olisi kauluri samassa.

Nyt hölmö kysymys. Kuinka jollain gravelilla pärjää talvella, kun täysjäykän maasturin kanssakin on taistelua tuolla lumipolanteiden ja auraamattomien liittymien kanssa. Ja ajatellut että onneksi varastossa on se 4.8” läski, jos 2.6” Piikkisika ei riitä.

Niin oikeasti ihmettelin yksi aamu lumisateen jälkeen, että kuinka ihmeessä kapea rengas ja kapea tanko tuolla toimisi.

Vahvalla reidellä ja isoilla kiveksillä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Nyt hölmö kysymys. Kuinka jollain gravelilla pärjää talvella, kun täysjäykän maasturin kanssakin on taistelua tuolla lumipolanteiden ja auraamattomien liittymien kanssa. Ja ajatellut että onneksi varastossa on se 4.8” läski, jos 2.6” Piikkisika ei riitä.

Niin oikeasti ihmettelin yksi aamu lumisateen jälkeen, että kuinka ihmeessä kapea rengas ja kapea tanko tuolla toimisi.

---

Aika huonosti toimii, jos tie on auraamaton. Sitten taas jos viimeisestä lumisateesta on aikaa ja auraukset on saatu tehtyä, niin ajaahan sillä siinä missä kesälläkin. Sanomattakin selvää, että itselläkin alla on tällä viikolla ollut jäykkäperä, ja katsellaan gravelilla ajelua sitten tuonnempana.

Toisaalta mun mielestä joskus tai ehkä monastikin lumisateen aikana tai heti perään lumi on sellaista, että itseasiassa kapeampi rengas, joka ei edes yritä nousta lumen päälle, vaan leikkaa sen läpi, toimii jopa paremmin.

Koko tämän viikon olen polkenut krossarilla tai gravelilla - tai mikä toi vanha vannejarrupyörä nyt onkaan - ilman isompia ongelmia. Tänään voi tilanne muuttua, jos on vielä paljon auraaamatonta ja se on kerennyt puoliksi pakkaantua ja sotkeentua muhjuksi.

Just miten edellä, puhdas satanut lumi niin ei mitään ongelmia jos muutama sentti lunta. Sitten jos muhjaantunutta ja täynnä kengän jälkiä niin maasturi alkaa olla tukevampi.

Pitäisi vaihtaa nastat alle graveliin mutta tuntuu ettei vielä ole ajokunnossa koronan ja muun sairastelun jäljiltä.

Sent from my CPH2399 using Tapatalk

Meneehän jos sirkkelin terällä pääsee neitseellistä hankea leikkamaan. Harvoin vaan on tuo tilanne, jos ei aamuyöllä liiku. Sitten kun siitä on mennyt muutama kävelijä ja pyöräilijä edeltä niin tilanne on ihan eri. Epävakaa värkki se kapearenkainen on talvella. Ei siitä pääse mihinkään.

Eilisen fiiliksiä Rautatieasema-Kamppi-Töölö välillä, kalustona fiksi jossa 32mm nastat ja 40cm maantietanko. Työmatka ja lounaslenkki suutariin.

• Salomonkadulla on paljon kävelijöitä, ja tuntuma niiden jäljiltä oli kuin kun gravelilla eksyy ratsastajien käyttämälle polulle. Ylämäessä oli pakko nousta putkelle jotta pyörä ylipäätään pysyi liikkeessä.
• Auraamaton mutta urille ajettu Malminkadun ajorata oli ehkä kapealla renkaalla parempi: näytti juuri sellaiselta jossa fätin renkaan alle voisi jäädä levyksi lunta joka liukuu pois alta.
• Mechelininkadun pyöräkaista oli sen verran vaihtelevassa kunnossa, että vaihdoin herkästi ajoradan puolelle, mutta eteneminen ei sinänsä ollut vaikeaa.
• Paluumatkalla, Töölönkadulla oli ajoradallakin saman verran sohjoa kuin Mechelininkadun pyöräkaistalla: ajoi siinäkin kun ei vieressä ollut parempaa vaihtoehtoa.
• Korjaamon kohdalla oli auraamatonta mutta sohjoksi kuljettua lunta. Sitä ei olisi kovin pitkään jaksanut, ja etenemisvauhti oli vain hieman nopeampi kuin kävelijöillä.
• Runeberginkadun pyöräkaistalla pari senttiä lunta, ei juuri jälkiä paitsi satunnaisia paksumpia sohjoraitoja autojen jäljiltä. Ihan ok ajettava.

Ikävin kapealla renkaalla on se mitä ei eilisissä olosuhteissa tullut vastaan, eli kuljettu loska jonka urat ja kuopat ovat jäätyneet paikalleen lopputalveksi...

Joo, lumiajo riippuu aivan täysin lumen olomuodosta. Jaan Stenun havainnon kapean krossikumin kyvystä leikata lumen läpi. Esim. auraamattomalla kelvillä ei kannata ajaa siinä kinttupolulla vaan sen vieressä. Kevyellä pakkaslumella voi posotella vaikka 30-senttisen hangen läpi ongelmitta. Se moneen kertaan tallottu ja muhjuuntunut murotaikinalumi, jonka alla on pahimmillaan polanteista jäätä, on usein pahinta. Siihen jää joko pinnalle kellumaan ja tempoilemaan tai sitten nakki leikkaa läpi jäähän asti ja pito menee. Nastarenkaat taas on usein ihan paskoja lumella. Kun vielä ajelin 32mm krossikumeilla, suosikkilumirengas oli viilakuvio ja painetta niin vähän ettei käynyt koko ajan vanteella. Nyt gravelissa alla 40mm Terra Trail, joka ei itse asiassa ole lainkaan hassumpi lumirengas. Niin, ja talvella klossit erityiskireälle, ettei hangessa repiessä jalka irtoa.