Ohan se kyllä riski autoakin ajaa noissa lukemissa. Varsinki jos ei oo suojannu etumaskia tai huollot jääny tekemättä
Printable View
Ohan se kyllä riski autoakin ajaa noissa lukemissa. Varsinki jos ei oo suojannu etumaskia tai huollot jääny tekemättä
^^^ On tunnelmaa ja säänkestoakin löytyy siis, wau.
Joo. Respektiä vaan sinne pohjoisempaan. Omat maksimit on "so far" -25C ja ei tuosta voinut väittää oikein nauttivansa kun ei ole rutiinia balansoida vaatetusta ja polkemisen tehoa. Lopputulos oli tietty ensin palelu, hikoilu ja sitten taas palelu. Tuota sitten vielä ryyditti hengästyminen turhan kireässä pakkasessa. Harjoituksella sitä tietysti varmaan oppii toimimaan oikealla teholla, oikeassa vaatetuksessa, noissa(kin) lämpötiloissa. Täällä etelässä on saanut ajella melkein samoilla vermeillä kuin koko syksyn.
Asfaltti johtaa lämpöä monta kertaa paremmin kuin maali, varsinkin jos maalipinta useana kerroksena maalattu. Tien asfalttipinnan jäähtymistä hidastaa alla olevasta "lämpimästä" asfalttimassasta johtuva lämpö. Eristetympää maalipintaa se alta johtuva lämpö pääse yhtä tehokkaasti lämmittämään, joten maalipinta jäähtyy ja jäätyy asfalttipintaa nopeammin ja helpommin.
Kuten väittelyssä on jo todettu, maalauksilla on korkeampi emissiokerroin kuin asfaltilla ja ne luovuttavat täten lämpöä tehokkaammin avaruuteen. Tästä syystä ilmiö tapahtuu pilvettömällä säällä. Se ei myöskään tarvi pakkasen puolella olevaa lämpötilaa tapahtuakseen. Säteilemällä siirtyvä lämpömäärä on sitä suurempi, mitä suurempi pinnan ja ympäristön lämpötilaero on. Koska avaruuden lämpötila on todella matala, maalausten ja avaruuden suuresta lämpötilaerosta johtuen pinta lovuttaa lämpöä niin paljon, että sen lämpötila laskee pakkasen puolelle. Heikommin emittoivan asfaltin luovuttama lämpömäärä on pienempi, eikä sen lämpötila laske yhtä alas. Ilmankosteus härmistyy kuuraksi asfaltin maalauksille enemmän kuin itse asfaltille. Asfaltin maalaukset ovat todella ouhuita verrattuna asfaltin paksuuteen, eivätä juurikaan eristä emittoivaa pintaa muusta tiestä. Lisäksi asfaltin ja maalin lämmönjohtavuudet ovat suunnilleen samoja ja hyvin matalia, ja niiden lämpötilaero on pieni. Tästä syystä säteilylämmönsiirto on ilmiön takana ja lämmönjohtavuuden merkitys on häviävän pieni.
Mutta ero emissiviteetissäkin on häviävän pieni albedon eroon verrattuna. Vaikuttaa toki samaan suuntaan, mutta suuruusluokkien tarkastelu on tässä olennaista.
Mustan kappaleen säteily nollan celsiusasteen tuntumassa on noin 300 W/neliömetri. Tommi2:n mukaan valkoisen maalin ja asfaltin emissiviteettien ero on noin 2 % eli 6 W/neliömetri. Kirkkaalla säällä Etelä-Suomessa Auringon säteily on keskipäivällä noin 100 W/neliömetri. Jos valkoisen pinnan albedo on 90 % ja asfaltin niinkin suuri kuin 20 %, niin ero näiden välillä on 70 W/neliömetri eli kertaluokkaa suurempi kuin pitkäaaltoisen ulossäteilyn ero.
Aiemmin mainitulla pinnan karkeudella on myös merkittävä vaikutus kitkaan, minkä vuoksi maalatut pinnat ovat sadekelillä yleensä liukkaampia kuin asfaltti.
Joo aurinkoisena päivänä tosiaan aurinko sulattaa asfaltin pinnan nopeammin. Itse tarkoitin kuitenkin yöllä tapahtuvaa ilmiötä, mikä ei ehkä tule ilmi kirjoituksesta. Päivällä tai pilvisellä säällä pinnat eivät juurikaan jäädy johtuen auringon säteilystä tai ilmakehästä heijastuvasta säteilystä.
Pointti olikin siinä, että illalla maalattu pinta jäätyy nopeammin, kun aurinko on päivällä lämmittänyt asfaltin pinnan lämpimämmäksi.
Ehkä tässä päästään kohta takaisin itse aiheeseen, kun ensi viikolla talvipyöräily saattaisi sääennusteiden mukaan alkaa vihdoin myös Etelä-Suomessa. Toivottavasti pakkasten lisäksi tulee myös lunta maahan!
Lämmön johtumisen merkitys näkyy siinä miten siltojen pinnat jäätyvät muuta tiestöä aiemmin. Sillan rakenteet vähitellen jäähtyvät ja jossain vaiheessa niistä enää johdu lämpöä pinnalle niin paljon että se pystyisi estämään pintoja jäätymästä. Maalin/massan heikomman lämmönjohtavuuden pitäisi vaikuttaa samalla tavalla, lämpöä ei johdu yhtä paljon pinnalle minkä pitäisi näkyä aikaisempana jäätymisenä. Ja sitä aiemmin mitä paksumpi ja eristävämpi kerros. Sama eristävyys myös osaltaan vähentää lämmön kerääntymistää päivän aikana.
Hyvä jos käytetyn maalin johtavuus olisikin sama kuin asfaltin, muistaisin että se olisi 3-4 kertaa huonompi. No, ehkä tiemaalit ovat erilaisia. Itse olen oppinut olemaan kaikein varovaisin juuri näillä paksuilla valkoisilla pinnoilla. Onhan ne märkänäkin liukkaita, mutta jotenkin nuo paksut pinnat vaan tuntuisivat jäätyvänkin ohuita valkoisia maalauksia helpommin.
YLE Radio Suomi tänään illalla (29.1.2020)
18.02 Luonto-Suomen talvipyöräilyilta 0203-17600
Luonto-Suomen studiossa on paikalla monialaista pyöräilyasiantuntemusta. Kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin talvipyöräilystä vastaa Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen ja erityisasiantuntija Martti Tulenheimo Pyöräliitosta, lähetyksen juontavat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg. 48 min
Olipa sisällöllisesti ja asiantuntemuksellisesti surkea ohjelma. Ainoa hyöty oli se, kun kuuntelin lähetyksen iltalenkkiä ajellessa, että tuli kiukussa poljettua vähän tavallista reippaampaa vauhtia.
Juu. en liikaa odottanut (enkä saanut).... :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kuhan
Hämmentävää tietoa ja vinkkejä esim. nastarenkaiden paineista ja rullaavuudesta.
Toki loppuun hyvä että ymmärrettiin korostaa valojen tärkeyttä. Siitä ainoa plussa
j
Jäi pelottamaan, että joku vie pyöränsä "ammattilaisen" huoltoon ja ko. ammattilainen ei ole kuullutkaan ketjujen vahaamisesta. Lisäksi jutusta jäi surullinen fiilis siitä, että keskusteluun osallistuneiden ajomatkat talvisäässä olivat alle viiden kilometrin "huikeita kokemuksia".
Ihan kuin ois Kansanradioo kuunnellu. Ehkä se, että ohjelma kuulosti talvella aktiivisesti pyöräilevän harrastajan korvin typerältä kertoo siitä, että kohdeyleisölle talvipyöräily on vielä ääriurheilua ja asiantuntijat eivät halunneet korostaa lajin erikoisuutta.
Peräkärryn veturina talvessa -kohdan jälkeen tuli akun riittävyyden yhteydessä noin 9 minuutin kohdalla, että joku kommentaattoreista oli ainakin ajellut 15 km suuntaansa matkoja eli 30 km. Ihan hyvin.
Noin muuten olen kuunnellut alle vartin ja aika yleisluontoista jutustelua, mutta ihan leppoista ja kansantajuista.
Hyvä että asia esillä massamediassakin!
Oliiviöljyä ei sitten kannata laittaa ketjuihin. Talvella etenkään. Mainittiin vinkkinä.
No shit, Sherlock! Ehkä olisi pitänyt kertoa, ettei suklaakiisselikään ole paras vaihtoehto ketjujen liukastajaksi. Aina on hienoa, jos joku siirtyy pyöräilyn pariin. Vaikka sitten (Selinin ilmauksella) nakkimakkaran pituisiin vetoihin. Lähes kahden tunnin ohjelmaan olisi vaan voinut ottaa pyöräilijän, joka ajaa pidempiä reissuja. Kilometrit ja tunnit pyörän päällä tuovat useimmiten osaamista asiasta. Varmaan saisit ensi lähetykseen täältä foorumilta jonkun kokeneen mukaan studioon.:)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mr_W
Melko sohjoinen keli ja kun huonommin hoidetulla pätkillä sohjoa on 10 cm+ niin pyöräily on haastavaa muualla kuin autojen urissa.
Käsille kun tulee töitä kun täytyy tehdä pieniä korjausliikkeitä koko ajan tai ainakin olla varuillaan. Ettei kaadu tai ajele reunasta reunaan.
Pahimmillaanhan sohjopyöräily on (melkein) mahdotonta ainakin useimmilla pyörillä. Ei ehkä kaikkien mieleen, hillinnee talvipyöräilyhaluja kansan syviltä riveiltä.
Aika raskasta on ollut muutaman viikon työmatkan kulkeminen pyörällä pk-seudulla, ensiksi lunta rutkasti ja sitten aika kylmää. Onneksi ensi viikolla jo lämpenee, on kivempi ajella. Plussapuoli on se, ettei ole ruuhkaa. Miinuksena on se, ettei Helsingin pyöräkaistoja aurata näköjään talvella, erillinen pyörätie oli parempi.
Parasta helsingissä on se että ei ole tarvinnut pestä pyörää viikkoihin. Kaikki on valkoista ja kuivaa, loskaa tuskin missään. En kaipaa yhtään lämpimämpiä kelejä vielä, -10°C on just napiss.
Huomasin saman. Pyöräkaistat toimivat talvella oivallisina lumensäilömispaikkoina. Samoin se kesällä hyvin toimiva koroke kelvin keskellä ei olekkaan enää talvella niin kiva. Häiritsee varmastikkin myös puhtaanapitoa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Aakoo
-10 olisi ookoo, mutta - 25 alkaa olemaan liikaa.
Lähetetty minun LYA-L09 laitteesta Tapatalkilla
Se on jännä mitä kovempi pakkanen sitä kuumempi tulee, kitka tuntuu kasvavan renkaissa.... Talvipyöräilyn mukavuuden paras mittari on tuulen nopeus, pieni pakkanen voi olla helevetillistä pahimmillaan
Tuossa ajellessani olen ollut huomaavinani, ettei rove nrb:ssä ainakaan ole mitkään talvivaseliinit navoissa. Josko sais ens talveks vaihdettua hieman notkeemmat.
En oo kanssa törmänny ikinä että ketju ruostuu näin herkästi, kun tän talven aikana. Mennäviikkojen lähes nollakelit ja suolatut tiet oli aika perseestä. Onneksi pakkaset on palanneet ja elämä taas hymyilee.
https://www.ess.fi/paikalliset/3219589 Maksullista sisältöä mutta vastaus on jo otsikossa.
Voisko se olla kalsiumkloridia. https://julkaisut.vayla.fi/pdf/32010...n_sivuvaik.pdf Tossa kun pakkaset tuli ja sitten tuli vähän lämpimämpää ja uudestaan pakkanen oli paljon uria joita ei välttämättä edes nähnyt kunnolla. Kun joku tuli vastaan piti hiljentää vauhti nollaan jos vaikka olisi ollut ura joka johtaa suoraan vastaantulijaa päin. Multa kyllä ekoilla pakkasilla "jääty" kassit ja nyt tuntuu "jäätyvän" heti uudestaan, vaikka olis paljon vaatteita. On semmonen ärsyttävä jomotus. Sitä on vähä vaikee paikallistaa, saattaa olla syvemmälläkin kuin kiveksissä.
edit linkki unohtu
Liittyisköhän jomotus eturauhaseen, kylmäaltistus monasti provosoi sen ongelmia kuten eturauhastulehdusta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti xubu
Tuosta rauhasesta kannattaa pitää hyvää huolta, muuten siitä tulee äkkiä ihmisen pahin vihollinen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti madias
https://evolution.skf.com/lubricatio...-temperatures/Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti KotooTöihin
Kyllä perus laakerirasva on lähes yhtä notkeeta kun suklaalevy näillä keleillä.
On kyllä ihmeellistä touhua Helsingin kaupungilta pyöräkaistojen hoito. Useamman palautteen jälkeen tuli vastaus miksi eivät vaivaudu auraamaan Hietalehdentorin kulmalta alkavaa pyöräkaistaa kuntoon: heidän näkemyksensä mukaan ajoradalta pyöräkaistalle auratun lumen poiskuljettamisesta vastaa jalkakäytävän hoidosta vastaava tontinomistaja. Perusteena on joku kunnossapitolain sivulause. Aikamoista. Ajoradalla ajaminen on muuten ihan ok, mutta tänään viimeksi joku Lassila&Tikanojan roska-autokuski yritti kiilata minut töötti pohjassa tieltä ulos koska ei voinut ajaa kolmenkympin alueella 25km/h.
^Mä olen menettänyt uskoni virkamiehiin ja heidän haluunsa (tai kykyynsä) ratkaista yhtään mitään ongelmia. Kysyin laduilla liikkumisesta ja siitä kuinka on ajateltu muiden kuin hiihtäjien kulkevan, niin vastaus oli, että laduilla ei saa kävellä. Ja kävelijät kulkekoon jalkakäytävillä. Riippumatta siitä, mahtaako jalkakäytävä viedä sinne mihin oltaisiin menossa.
Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä, ihan kartta on olemassa missä näkee vastuu. Hölmöä siitä on virkamiehiä syyttää, eiköhän vastuu ole siellä kiinteistöliiton rooman matkoilla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Aakoo
Eikö tuossa tullut ihan selkeä ratkaisu: "Ei saa kävellä." Voihan olla, että kaupungin suunnasta ei vaan ole resursseja (yhteisistä rahoista) osoittaa täydellisiä liikuntapalveluita ihan jokaiselle marginaaliryhmälle kesät-talvet. Siitä ei tietenkään voi johtaa oikeastaan yhtään mitään laajempaa johtopäätöstä, vaikka se itselle olisikin koko maailma.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Hahhahahaah.... Tietysti provoat mutta miksi autolla oli olisi yhtään sen valtavirtaisempaa? Markkinavoimat näin päättäneet, eihän laki tai oikeus näin näe.
En ymmärrä sanaakaan mitä kirjoitat tässä tai edellisen viestisi viittauksessa kiinteistöliiton kartelliepäilyyn. Jos tuo "Ei saa kävellä" vastaus ei miellytä niin voi pohtia, että mitä oikeutta vasten talvipyöräilyreitistöä tai ladulla ajamisen oikeutta voi vaatia kaupungilta. Voi olla, että sellaista ei vaan löydy - virallisesti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti puppy
Ööhh... siis niinkin marginaalisille ryhmille kuin kävelijöille? Vs. hiihtäjille vedetyt 200+ km lähes päivittäin kunnostettua latua. Aiemminkin täällä kirjoitin esimerkistä - jonka sitten mörkö söi - välillä Mustavuori - Vuosaaren silta, jossa pohjoisen puolen ulkoiluväylä on kunnostettu laduksi *) ja kaupungin ohje oli, että pitää kiertää sitä Vartiokylänlahden toista puolta. Jos siis on menossa kävellen Fallbackasta Itikseen, pitäisi kiertää pari-kolme kilometriä? Ihan kiva ohje, mutta ei tule tapahtumaan. Mutta virkamies on virkamies. "örrrr... kun näin päätin, niin näin päätin".Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Votkins
*) ja koska ko. ulkoiluväylä on metrin liian kapea latukoneelle, ladut kulkevat puolittain ojissa. Sen sijaan luisteluhiihtoalue on mintissä.
Pyöräkaista on osa ajorataa, jonka kunnossapidosta vastaa kaupunki. Miten vastuu siitä siirtyy tontinomistajalle tai kiinteistöliiton Rooman matkoille?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti puppy
Fallbackasta Itikseen? Mun päässäni olevassa kartassa sillä välillä kulkee noi puoli tusinaa mahdollista reittiä. Sen yhden ulkoilutien jolle latu on ajettu ja Itäväylän välillä on aivan samansuuntaisia kevyen liikenteen väyliä ja katuja ja ulkoilutieosuuksia joita ei ole laduksi ajettu vaan mahdollisesti jopa talvikunnossapidetty.
Olenko tosiaan ihan väärässä? Millä kohtaa latu vie ainoan mahdollisen väylän? Vai olenko sittenkin oikeassa ja kyse on siitä mistä miltei kaikkialla: halutaan kävellä siellä missä hiihtokauden ulkopuolellakin, vaikkei oltaisi minnekään menossa tai vaihtoehtoinen reitti ei olisi merkittävästi pitempi tai hankala?
PS Poikkeuksia toki on, mutta yllättävän monesti sangen pienellä hakemisella löytyisi reitti joka ei toisi matka-aikaa viittä minuuttia enempää. Ja jos liikkumisen tarkoitus on ulkoilu tai kuntoilu, ei kai ole suurempaa väliä kulkeeko esimerkiksi tunnin lenkki tuosta tai tästä?