Tuossapa se mun dilemma onkin. Levyjarruilla oleva alu ja vannejarruilla oleva kuitu samanhintaisia. Mutta sitten levyjarruilla oleva kuitu onkin jo 800€ enemmän.
Tosta hinnat alkaen kuidusta ei ole levyjarrullista mallia.
Printable View
Weighweeniesissä oltiin arvailtu jotakin sen kaltaista, että ovat Canyonilla alkaneet Aeroadin varatuista komponenteista kasaamaan näitä paketteja ja laittaa tavaraa eteenpäin. Aeroadeja ei vissiin hetkeen ole tulossa myyntiin ja vähän ikävä varastoida vanhentunutta osaa tämän takia. 12sp DA on aika lähellä myyntiä.
Ainakin itseäni saattaisi kyrsiä pitää Aeroadia vuoden tilauksessa ja saada se vanhentuneella osasarjalla ja viime vuoden kiekoilla täyteen rahaan, mutta niin siinä taitaa kuitenkin käydä. Sama tilanne tosin monen muunkin valmistajan kohdalla, että toimitusvaiheessa saat jo valmiiksi vanhentunutta tavaraa.
Kannattaa miettiä käyttötarkoituksen mukaan. Jos haluat leveetä rengasta ja mahdollisesti harrastaa kevyttä gg:tä niin levyt. Jos puhdas maantiekäyttöä niin vannejarrut ja ketteryys olisi oma vaihtoehto.
Ei jaksa kaivaa Canyonin sivuilta, mutta oliko näissä muuten samat osasarjat? Ne jotkut hinnat alkaen massiiviset levyjarrukahvat (105?) oli joskus ainakin itselleni käteen sopimattomat mitä en ottaisi omaan pyörään, mutta saatto nekin päivittyä sirommaksi.
Kannattaa myös huomioida, että Canyonin malleissa on pieniä geometria eroja levy- ja vannejarruversioiden välillä, vaikka kuinka olisi Ultimatesta tai Enduracesta kyse.
Itse ostin laikkajarrullisen syistä, että maastokuskina olen niihin tottunut ja laikkajarruversion geo vaikutti niiden pienien eroavaisuuksien takia itselleni sopivammalta, vaikka todennäköisesti se vannejarruversiokin olisi ollut ok.
Nousuaikoihin, nousuaikoihin... ;)
..ja kevyempää pyörää nyt vaan on hauskempaa ajaa.
Jokainen toki painottakoon niitä asioita joita tahtoo, ja varmasti riippuu paljon ajoista/reiteistä, mutta mun on kyllä vaikeaa nähdä itselleni oleellisia hyötyjä levyjarruista. Siis hyötyjä jotka kompensoisi painavammat osat, painavamman rungon, korkeamman hinnan ja hankalamman huollettavuuden, jne. Joo, onhan ne levyjarrut vähän paremmat tuntumaltaan/teholtaan (varsinkin märällä), mutta maantiepyörällä se itse renkaan pito rajoittaa niin paljon (varsinkin märällä) että tuo hyöty on kovin marginaalinen ainakin suomen maastoissa.
Mutta kuten sanottua, tämä on vain minun mielipide, ja ymmärrän olevani hyvinkin "old-scool" -osastoa. Siltikin tuntuu mielipuoliselta, että vaikkapa mun 10v sitten "hinnat-alkaen" osista ~tonnin budjetilla kasaama kiinakuitupyörä ei ole yhtään painavampi kuin tuo 7 tonnin canyon. Ja jos vaihdan Borat alle niin se on jo kevyempi ja varmaan lähes yhtä aerokin.
Mulla ei ihan valtavasti ole vertailukohtia erilaisiin jarrutyyppeihin, mutta siltä ainakin tuntuu ja näyttää, että vaikka hydraulisen jarrun huoltaminen vaikeampaa onkin mekaaniseen verrattuna, ei niitä kovin paljoa tarvitse huoltaa mm. itsesäätyvyyden takia. Mekaanista levyjarrua sai rassata vähän väliä ja liekö vannejarrukaan immuuni säädön tarpeille ym.?
Joskus tulee nestejarruissa nesteiden vaihto eteen ja sen sellaista, mutta ne hommat ajattelin teettää ammattilaisella. Suomessa jarrutellaan niin vähän ja kevyesti että luotan nesteiden kestävän pitkään. Ainakin mineraaliöljyn jota Shimano käyttää. Shimanon mineraaliöljyssä on valtava kiehumispiste eikä se absorboi vettä. Ajattelin että 3-4 v tuolla mahtaa mennä ennen vaihtoa ja sekin vaihtoväli saattaa olla ylitiheä.
Muox. Cxmagazinen haastatteleman Shimanomiehen mielestä näitä ei maantiepyöräilijän tarvi paljon vaihdella
https://www.cxmagazine.com/disc-brake-bleeding-mechanical-monday-gravel-bike-cyclocross-magazine
Tässä kun kattelee jatkuvasti tota Canyonin tarjontaa niin huomaa selvästi että levyjarrulliset mallit menee alle 5 minuutin kaupaksi ja vannejarrulliset saattaa olla tunninkin. Mutta yhtäkaikki, jokainen sieltä menee kyllä kaupaksi aika nopeasti.
^ Onko sillä jälleenmyyntihinnalla loppujen lopuksi merkitystä? Ei se vannejarrullisen hinta nollaan romahda ja jos se on pari pari kolme sataa suhteessa vähemmän kuin levariversiolla jonkun vuoden päästä, niin mitä väliä?
Eri asia sitten on, jos levyt sopii paremmin omaan ajoympäristöön / -tottumukseen. Tai jos sitten vain haluaa levyt, niin käden voi aina laittaa syvemmälle taskuun.
Levyjarrut ovat tosiaan nyt pop, ja levarirunkoihin saa lähitulevaisuudessa oletettavasti paremmin premium-kiekkoja kuin vannejarrullisiin. Toisaalta vanneversioita saa vähän käytettynä suht halvalla - itsekin ostin Enve SES 3.4 setin varsin huokealla viime vuonna.
Olen vakaasti vannejarrujen kannattaja. Kirjoitin pari päivää sitten aiheesta ja omista syistäni vähän enemmänkin blogiini.
Joo, en varmaan itsekään lähtisi pyörää pelkästään jarrupäivityksen takia uusimaan jos käyttökelpoinen vannejarrupyörä olisi jo olemassa, mutta tässä ollaan hankkimassa uutta pyörää nyt. Rakensin nyt keväällä uuden levyjarruilla varustetun maantiepyörän, painoa tuli 7,5 kg ajokunnossa (50mm kiekot 28mm GP5000TL kumeilla ja Ultegran polkimilla). Runko painoi jotain 943g enkä nyt hankalammasta huollettavuudesta oikein tiedä: vaihtaa jarrupalat kun tarve on ja siinäpä se? Joutuu niitä vannejarrujenkin vanteita putsaamaan, vaijereita vaihtamaan ja paloja säätämään. Gravelin etujarrun ilmasin tuossa parin vuoden ajon jälkeen paloja vaihtaessa, ja siihen meni 30 min kokonaisuudessaan. Etuja on isompi rengastila ja jarrujen toiminta säästä riippumatta.
Mulla on menossa kauhia päänsisäinen paini millä jatkossa ajan. Toisaalta kiinnostaisi modernisoida ja keventää nykyinen wanha sotaratsu (Cicli B) ja se voisi toimia hiekkatiepelinä ja toisilla kiekoilla/rengastuksella maantielläkin. Jäätyvä takajarruvaijeri ei tietty sillä korjaannu eikä takajarrun suunnittelufiba.
Toisaalta uusi ja endurance-pyörä houkuttaa. Mutta sitten taas toisaalta gräveli voisi olla käytännöllisempi kaksin kiekoin.
Valintoja, valintoja...
Onhan kuitu tietenkin monessa mielessä hyvä runkomateriaali. Mutta on siinäkin omistajan kannalta omat puolensa, että ei tule mieleen käydä tuolla toisessa ketjussa keskusteluja, että mitäs nyt kun ketju tipahti ja raapaisi keskiön / takahaarukan tienoilta, tai pitääkö olla huolissaan, kun rungosta muuten löytyi naarmu. En ole nuukuuttani muovipyörää omistanut niin valaiskaapa kokeneemmat minua, mitä etua siinä on vs. alumiininen, ja etenkin mitä etua jos ei ole painoeroa? Entä jos alumiinisessa on hiilikuituhaarukka, hiilikuituinen satulatolppa ja leveähköt renkaat (esim. 28mm) jolloin enimmät tärinätkin on saatu kuriin, jos niitä nykyisissä alupyörissä muutenkaan liiaksi on?
Totta ihmeessä kuiturungossakin ketjut tippuu, pyörä kaatuu maantiekisojen kasoissa jne... naarmuja riittää. Juuri viime viikolla jäi ketjut tosi hankalasti jumiin valkoisessa Cervelo P2 kuiturungossa. Koska oli kisatilanne, niin koitin jos olisi pientä voimaa käyttäen noussut ajossa pyörittäen. Ei onnistunut, mutta tuli kyllä jokunen muisto. Se kuuluu asiaan, että uutena kalliin pyörän naarmuja murehtii ja pikku hiljaa tottuu siihen, että ajon merkkejä on.
Ei alumiini ole muuttunut yhtään sen huonommaksi runkomateriaaliksi kuin se oli ennen (tai oikeastaan sekin on kehittynyt hydroformauksen myötä). Kaiken lisäksi se on paljon paremmin kierrätettävä kuin hiilikuitu.
Minä en osaa vastata siihen onko jompi kumpi materiaali yksiselitteisesti parempi. Omassa käytössä on ollut ja on alumiinipyöriä, jotka ovat joko painavampia, löysempiä tai kovempia kuin kuiturunkoiset pyöräni. Kuiturungot tuntuvat hyvältä ajaa: koen että ne ovat samaan aikaan jäykkiä ja niissä on silti sopivaa joustoa.
Niin ja jos siitä alumiinista yritetään tehdä kevyttä, niin se ei ole takuulla kuituarunkoa parempi kestävyydeltään. Kuitua voi korjata, alumiinia ei.
Oma vähäinen kokemukseni tukee tätä. Kuiturungoista osataan tehdä nykyään joustavia yhdessä suunnassa ja jäykkiä vastaavasti toisessa suunnassa.
Itse ostin tänä kesänä ekan oikean maantiepyörän ja vaikka se on tuollainen Canyonin halpismalli ja vielä muka kisaisa sellainen niin olen varsin hämmästynyt kuinka mukava se on ajaa, mutta ei myöskään elä alla, kun annetaan watteja kampiin. Mulla on ollut pari alumiinista crossaria ja toinen oli kamala kanki, toinen oli mukavampi, mutta kyllä se notkui eri tavalla kuin tuo Canyon. Painavampia ne varmasti oli molemmat.
Kylläpä on hienoa yrittää tilata pyörää Canyonilta. Kaksi kertaa ollut jo tuote ostoskorissa ja maksaessa ilmoittaa ettei tuotetta ole enää saatavana.
Nyt on vihdoin Canyoneja myytävänä joten jos täällä oli joku muukin havittelemassa niin kannattaa olla nopea.
Levyjarruja pahempi vitsaus uusissa pyörissä tuntuu olevan integroitu ohjaamo.
Kyllähän noi näkyvät vaijerit näyttää jo nolon vanhanaikaselta, mutta aika jännää lukita tanko ja stemmi samaan valmistajan päättämään pakettiin.
Koska tulee integroitu satula?
Vieläkö maantiepyörien saatavuus on huonoa ja vieläkö joku haluaa vuoden tässä vaiheessa ostaa sellaisen?
Stadiumissa olisi ihan fiksun oloisia Feltin fillareita monessa koossa tarjoushintaan:
https://www.stadium.fi/urheilu/pyora...-105.june-grey
https://www.stadium.fi/urheilu/pyora...E&gclsrc=aw.ds
edit. ennemmin saisi olla täyttä Shimanoa osasarja mutta jostain syystä Felt tykkää tuosta BB386 keskiöstä vuodesta toiseen ja kammet sitten siihen käypäiset.
Olisi hakusessa ensimmäinen maantiefillari. Kyllästyin tuohon Meridan cyclocrossiini joka taitaa olla kaiken lisäksi liian iso, alaselkä väsyy kovasti jo 20 ajamisen jälkeen. Vaihdoin tilalle lyhyemmän stemmin, se hieman auttoi mutta tuntuu vieläkin että olen kauhean venyneessä asennossa.
Olen aika pitkälti päätynyt tuohon Canyonin Endurace Al 7.0 Disciin hinta-laatu suhteensa ansiosta. Tutullani on myynnissä Scottin Addict 20 Disc, lähestulkoon käyttämätön ja pyyntihinta on sama kuin tuolla uudella Canyonilla. Mietityttää tuo Enduracen geometria, siinä on Meridaan verrattuna sama stack ja reachia on vain 14mm vähemmän, Canyon toimitetaan 110mm stemmillä joten taitaapi olla että tuo effektiivinen reach on jopa hiukan pitempi kuin Meridassani. Scottia kävin koeajamassa noin 10min lenkin ja siinä sarvet oli selkeästi lähempänä, ajoasento tuntui mukavalta mutta olisi pitänyt testata pidempi lenkki sitä.
Jos jätetään geometriat sivuun niin olisiko Scott Addict parempaa laatua samaan rahaan verrattuna Canyoniin? Scotti on siis 2020 malli ja siinä on hiilikuiturunko.
Scottiin loisin pitkän katseen, vaikka onkin jo korkattu, kunhan yksilö olisi sopiva kooltaan.
Jossain kohtaa 14 mm on suuri muuttuja.
^^ Jos ei jätetä geometrioita sivuun niin Canyoneissa on selkeästi omat mittansa kokotaulukoissa muihin merkkeihin verrattuna. Tällä hetkellä ei-Canyon-fillarini on kokoa S ja se on hyvä. Canyonissa oikea koko olisi XS.
Mikä Meridan cyclo sulla on? Eihän noi kovin pitkärunkoisia yleensä ole olleet niin tuo 14 mm ero reachissa vastaavaan Enduraceen verrattuna kuulostaa aika suurelta. Ilmeisesti Canyonin koon olet valinnut nettisivujen kokorobotin perusteella, muuten kai luonteva olisi Meridasta saatujen kokemusten perusteella valita vähän pienempi.
Scott ja Canyon stack ja reach kokoluokassa L - XL ovat kyllä todella lähellä toisiaan. Oletan siis että jommastakummasta koosta kyse, koska Canyonissa on 110 mm stemmi tuossa kokoluokassa, pienemmissä lyhyempi ja isoimmassa koossa pitempi. Vaakaputki Scottissa on vähän lyhyempi. Stemmi varmaan sama 110 mm Scottissakin ainakin niin väittävät netissä tuossa kokoluokassa olevan. Satulaputken kulma sama jne. Eli jos Canyonin pitäisi olla liian suuri, ei Scottinkaan paljon kompaktimpi luulisi olevan, ellei ole ollut eri kokoinen pyörä ajossa kuin mihin sitä verrataan tai sitten siihen on esim. vaihdettu lyhyempi stemmi.
Näistä kokotaulukoista asiaa olen äimistellyt:
https://www.canyon.com/fi-fi/road-bi...ometry-section
https://www.scott-sports.com/us/en/p...llar-blue-bike
Vai enkö vaan nyt hahmota jotain oleellista, mikä sekin on ihan mahdollista?
Tietysti Scott on turvallinen ostos, jos se tuntuu hyvältä ja kohtuulliseen hintaan saisi ostettua.
Pahoittelut tiedonpuutteesta, on siis Merida Cyclocross 300 koossa XL. Juuri tätä aloin miettimään että sopisiko M koon Canyon itselleni paremmin. Hankalaa vain kun on kokemusta tuosta yhdestä ainoasta Meridasta, koitan päästä koeajamaan Scottia uudestaan. Scotti on L, ja nettisivujen mukaan Canyon tarjoaa L kokoa myös.
Sen nopean koeajon yhteydessä huomasin että Scotissa on hiukan toe overlappia, se ei ilmeisesti meinaa suoraan että on liian pieni runkokoko kyseessä?
Onko parempi ostaa M koon pyörä mihin mahdollisesti laittaa pidemmän stemmin, vai L koon pyörä mihin laittaa pienemmän stemmin?
Mikä on mielestäsi kohtuullinen hinta? Kuinka nopeasti pyörässä arvo laskee? Ajettu noin 500 km.
^ Scott lienee ollut vähän yli parin tonnin pyörä. Jos sen nyt vuoden vanhana ja vähän ajettuna saa suunnilleen samalla hinnalla kuin Canyonin uutena, on hinnoittelussa mielestäni järki ja maltti ollut mukana. Jos menee kovasti kalliimmaksi, niin hieman jo itseäni mietityttäisi. Toe overlap on maantiekalustossa normaalia. Ei varmasti olisi huono ajatus viedä Scott vähän pitemmälle lenkille, jos sen saa lainaan vaikka tunniksi.
Katselin vielä että Canyonissa on parisen senttiä korkeampi stack verrattuna Scottiin reachin ollessa vain 5 mm pitempi. Canyonin pitäisi olla hieman vähemmän aggressiivinen Scottiin verrattuna. Meridassa on muuten vielä puoli astetta loivempi satulakulma Canyoniin ja Scottiin verrattuna, mikä himpun verran pidentää ajoasentoa vaikka muut mitat olisivatkin samat. Tietysti yksilölliset vartalon ulottuvuudet vaikuttavat nekin pyörän sopivuuteen, jos on lyhyehköt jalat, ei korkean stackin pyörää välttämättä saa sopivaksi, käsien pituus vaikuttaa myös ulottuvuuteen jne. Eli ihan yksinkertaista oikean koon valinta ei todellakaan ole.
Itse olen lähestynyt asiaa niin, että jos on aivan kahden koon rajalla, voi tulla harkittavaksi ottaako pienemmän vai suuremman fillarin, ja tarvittaessa tekee hienosäätöä stemmillä. Mutta jos on valmistajan robotin suosittelemassa koossa selvästi jossain kokoluokassa, niin pysyisin siinä koossa ja sitten hienosäädöt stemmillä, jos se vielä näyttää tarpeelliselta. Sekään ei ole kiva jos on metri satulatolppaa näkyvillä ja ylipitkä stemmi. Mutta joku kokeneempi tai fiksumpi voi ajatella asiaa toisinkin.
Rohkenisitko kertomaan oman kokonaispituutesi ja haaramittasi?
Hurjan iso haarukka vielä kun ämmästä äxällään...
Meridan XL ehkä lähempänä sitä mitä moni muu kutsuu älläksi mutta nuo mitat tosiaan olisivat valaisevia.
Näin se täytyy tehdä, varmasti avaa silmiä enemmän ajoasennon suhteen.
Pituuta 187 ja jalan inseam on n. 90 cm. Scotti on siis ilmeisesti jopa hiukkasen pieni valmistajan taulukon mukaan.
Suuret kiitokset teille kaikille avusta!
Mulle Endurace L-koossa on istunut hyvin, vaikka olen hieman lyhyempi mutta jalat yhtä pitkät. Käsien pituudesta en osaa sanoa, ei nää mulla ainakaan lyhyet ole mutta tuskin mitkään superpitkätkään. M-kokoista en kyllä lähtisi ostamaan.
Ei ole selkävaivojakaan ollut. Kauden alussa saattaa hieman alaselkä väsyä, mutta se korjaantuu kevään / kesän mittaan tottumuksen kautta.
Noihan on Scott XL ja Canyon L itse asiassa lähes täysin saman mittaiset stack, reach eikä vaakaputkessakaan kuin 5 mm eroa.
Hyvä juttu kun bear löysi lähelle saman kokoisen vertaistukea tarjoavan kuskin, minä taas olen paljon lyhempi, joten pelkkiin arvailuihin jää avustusyritykseni.
Mutta tuon Meridan aiheuttamasta alaselän kivusta, onko kaikki tehty satulan osalta, kun stemmi jo vaihtui lyhyemmäksi? Muutama milli satulan etäisyydessä vaikuttaa, Meridan satulakulma ainakin ja tolppakin oletettavasti vie satulaa (paljon) taakse päin, olisko kiskoissa varaa siirtää satulaa eteen päin, tai jopa vaihtaa tolppa lyhyemmällä jätöllä? Samoin satulaa vois kokella senttiä matalammalla, jos on suosituksessa.
Merida vaikuttaa silmääni hyvin maantiepyörämäiseltä, johon vaan saa tuhdimmat renkaat, takahaarukan pituuskin ihan hyvä juttu, kun jos ei kisapyörää tavoittele...akselivälin pituus vakauttaa...
Alaselän kipu viittaa satulan olevan hitusen kaukana?
Ps. Lisäsin satulan korkeutta koskevan mietteen.
Nostetaan tämä aihe ylös. Endurance-henkinen maantiepyörä hakusessa. Kesän ajojen varmistamiseksi Plan B:nä on laitettu perustason Radon tilaukseen mutta toimitusta (joka ehkä tapahtuu parin viikon päästä) odotellessa mietin, että parempikin vaihtoehto voisi tulla kyseeseen. Onko kukkaan törmänny nopealla toimituksella saataviin pyöriin? Kuski 180cm / 88cm, eli koko n. 55. Nestelevarit, hiiikuiturunko, 105/Ultegra tai Sramin vastaava, alle sais mahtua väh. 32mm gummit. Ultrakevyt ei tartte olla mutta jos olis 8.xx kg. Hintalappu maks 2xxx €.
Ja miksei maantiehenkinen gravelikin. Varastosta löytyy E1850 DT Swissit, niin ne vois laittaa tarvittaessa alle.
Jos Radonissa on kaikki nuo jutut sopivasti, niin ei helppo juttu parempaakaan, saman tasoisia voi löytää, mutta ruudulta kuvien katseluksi monet ehdokkaat jää...
Radonista puuttuu hiilikuiturunko ja paino ei täytä tavoitteita. Tosin, em. DT Swissit alle, uusi stemmi + hiilikuitua satulatolppaan, niin paino pitäis mennä niukalla marginaalilla tavoitteeseen. Kylse mun ajoihin pitäisi välttää mutta nyt kun olisi saumat + jonkinmoinen tahtotilakin panostaa enempi...
Tossa olis yks:
https://www.bike24.com/p2531993.html
Painoa ei kerrottu, karvan alle kolme tonttua.
Täsä viel toine:
https://www.bike24.com/p2470057.html
Vähän yli kolme tonnia.