Joo. Antin ohje on sinällään hyvä, että talven traineriajojen jälkeen tulet kaipaamaan watteja tielläkin ja ostat sen wattimittarin kuitenkin.
Printable View
Joo. Antin ohje on sinällään hyvä, että talven traineriajojen jälkeen tulet kaipaamaan watteja tielläkin ja ostat sen wattimittarin kuitenkin.
Sain viimein ruuvattua maahantuojan lainaan antamat BePro:t pyörään. Omat on vielä korjauksessa. Ajelin Trainerroad:n ftp-testin. FTP: 234 W / 3.04 W/kg.
Itse sinnittelin yhden talven Eliten Qubo-trainerilla+Ant-pulikka+nopeusanturi+trainerroad. Tehomittaus oli tällä mallilla ihan /c:stä kun Eliten tehot elivät lämpötilan mukaan ihan hillittömästi. (Johtui varmaan siitä että ajoin trainerillä kylmällä parvekkeella). Ekan kymmenen minuutin jälkeen vastus hyppäsi taivaisiin ja sitten se pikkuhiljaa keveni.
Hinnat alkaa olemaan sitä luokkaa että jos yhtään kiinnostaa, niin kannattaa hommata se tehomittausvekotin niin pystyy sitten kesälläkin tuijjottamaan digi-lukemia.
Pointti tuntuu olevankin nuo softat ja hirvee määrä dataa, käppyröitä ja tietysti se ftp usealla tavalla arvioituna. Osaako sitten dataa hyödyntää, onkin toinen juttu. Tehomittauksesta uutispläjäys : http://www.cyclingweekly.com/news/la...-meters-330322.
Tossa on kansantantajuisesti avattu mittareiden tarkkuutta ja hajontaa. https://roadcyclinguk.com/how-to/fit...2SqZbIGqAAr.97
Mulla ei varmaankaan ole mitään mahkuja saada konsistentteja lukemia millään systeemillä kalibroimatta joka ikinen kerta, kun fillari on treenin aikana avoimen ulko-oven vieressä. Takarenkaan kohdalla saattaa olla mitä tahansa 15 asteesta pakkaselle. Ehkä edelleen selkein lähtökohta on ajaa sykkeiden mukaan: valtaosa peekoota ja ne kovat anakynnyksellä tai yli.
Tästä kirjoittelin aikaisemmin trainerien puolella, kun useampi pähkäili, mittaako mikäkin laite tarkemmin watteja. Noissa sun kp63 linkkaamissa sivuilla on referoitu samaa tutkimusta, mutta hievenen horjuvasti. Aikä tikkatauluanalogia ihan mene tässä putkeen, kun kyse on mittalaitteen poikkeamaa referenssiin nähden, kun referenssi (oikea kulloinenkin teho) muuttuu koko ajan. Miten siis eri tikat osauvat tauluun, kun taulu liikkuu koko ajan - tai jotakin sen suuntaisesti. Alkuperäinen tutkimus siis löytyy täältä: https://www.thieme-connect.de/produc.../s-0043-102945 . Toivottavasti jotakin kautta pääsette lukemaan koko artikkelin.
No miten tämä liittyy FTP:hen ? Testin tuloksen oikeellisuuden / käytettävyyden kannalta olisi hyvä, että sen perusteella saatu luku wateissa, olisi kutakuinkin vailla mittavirhettä (FTP wateissa oman wattilaitteen antamana = oikea arvo + mittavirhe, jossa mittavirhe on mahdollisimman pieni) ja toisekseen olisi kiva, ettei tuo mittavirhe hirveästi vaihtele päivittäin tai sen perusteella kuinka suuresta työstä puhutaan. Mutta mittavirhettä syntyy monesta lähteestä ja kaikki sellaiset mittavirheet, jotka ovat systemaattisia, alentavat testin validiutta. Jos wattikampi tai muu tuottaa systemaattista virhettä, heikkenee sen avulla saadun FTP -arvon validiteetti esim. 20 min testissä aika rankasti. Vähän kärjistäen, silloin testi kuvaa enemmän mittalaitetta kuin mitattavaa ilmiötä. Joissain tapauksissa tämä on korjattavissa, etenkin silloin, kun tiedetään systemaattisen virhelähteen ominaisuudet, jolloin mittausta voidaan vastaavasti korjata. Esim. Trainerroadissa on omat työkalunsa tähän.
Jos sulla on vasemmasta jalasta mittaava malli, niin luottamuspula on oikeutettu, koska sulla saattaa jalkojen erojen takia olla sellaista mittavirhettä, joka on hankala ottaa huomioon ja korjata. Jos taas tää uusin malli, joka mittaa molemmilta puolilta, niin on ihan mahdotonta sanoa, kumpi näistä kahdesta yksilöstä on enemmän oikeassa.
Vanhempi malli, yksipuolinen, jossa ei tosiaan ole edes lämpötilakorjausta.
Ei noilla wattien heitoilla minusta ole kamalaa merkitystä, kunhan vain toistotarkkuus olisi hyvä. Neon mittaustapa vs 4iiii pieni vääntöliuska toisessa kammessa on vaan teknisesti ajateltuna paljon luotettavampi toistotarkkuudeltaan. Miten SRM muuten mittaa? Oliko niissä sakaroissa useampi vääntöliuska?
Kyllä laadukkaammat wattimittarit osaavat ottaa huomioon lämpötilaerot. Ftp testin tuloksista on taas ihan turhaa puhua trainereiden kanssa, jotka arvioivat watteja. Trainerroadissa on tosiaan olemassa korjaimia nestetrainereille, mutta siltikin ne ovat vaan karkeita arvioita.
Vähän tähän tapaan kuin Antti tuli itsekkin aloiteltua hattiwattipyöräilyt 2007 (vai 2008?). Kurtti korvasi jossain vaiheessa vanhan trainerin ja tänä vuonna tuli Tacx Neo, Gogganin raamatun ensi painos vaihtui toiseen painokseen 2010, isot tuulettimet on menneet vaihtoon sitä mukaa kun ne on joutuneet kissojen raatelemaksi tai antautuneet muuten vaan. Nokan edessä ei aluksi ollut mitään sitten oli ensin telkkari, sitten oli telkkari + tallentava digiboxi, sitten tuli läppäri siihen lisäksi, sitten iPad. Nyt on läppäri, iPad, iPhone, telkkari kombo. Ohjelmat joilla treenata (TR, Kurtin oma, Sufferfest ja viimeiseksi Zwift) tuli jossain välissä mukaan. Ensin analysoin datan itse Excelissä, johon olin rakentanut kaikki Gogganismit ja niiden graafit + jonkinlaisen päiväkirjan joka otti huomioon myös periodisaation (joka sekin on muuttunut blokki-tyyppiseksi. Sitten jossain vaiheessa rakensin Exceliin critical power -mallin vielä kylkeen. Nyt koko vuosien data on ollut pitkään Golden Cheetahissa. Olisko 2010 tai 2011 lähtien? Sekin on mennyt ohjelmana huisasti eteenpäin ja odotan innolla seuraavaa ehkä joulukuussa ilmestyvää versiota (versio 3.5).
Ainoa mikä on jäänyt on "sit alat polkea". Mutta kaikki mikä menee Antin listan ulkopuolelle, on vähän kuin ylimääräistä kuorrutetta, jota ilman pärjää. Tosin mukavampaa kuorrutteella.
Ai niin. FTP on laskenut keskimäärin 5W vuodessa tuon 10 vuoden aikana (ikä nyt 53). Myös harjoittelussa tehopäiviä on nyt vähemmän, koska palautuminen tuntuu hitaammalta. Eli voi olla osa muutoksesta tuon harjoittelun muutoksenkin aiheuttamaa. Siis, jos polkee vähemmän tai hennommalla jalalla, saa mitä tilaa.
Tuosta yksi laite niin ei muuta tarvitse https://wattbike.com/fi/product/atom
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mitehköhän toi atom eroaa normaalista trainerista? Siinä ei ole wattbiken parasta ja kauheinta ominaisuutta eli ilmavastusta.
Tietty jos sisäpyöräilyyn olis ostamassa myös itse pyörän niin toi olis varmaan hyvä paketti jos se vastus on samaa luokkaa kun tän päivän huipputrainerit.
^ en laittaisi rahojani tähän uuteen, enkä varsinkaan vanhaan wattibikeen. Eivät pärjää parhaille trainereille. Ainoa peruste voisi olla jos treenaisi pelkästään neuromuskulaarisilla tehoilla tai toinen jos ei omista pyörää.
Onko kammet vielä yhtä levällään kuin vanhassa ja miten toi laitetaan tehdaskalibroitavaksi? Somessa nähny et porukka ajaa joskus kuntosalien wattbikeillä hurjia tehoja mihin ei ite oo päässy ikinä ja sit kisoissa ähtöviivan jälkeen ukkoja niitä ei näy yhtikäs missään...epäilen että et noissa jossain wattbikeissä vois olla kalibroinnin tarvetta käytön myötä.
Kaiken kaikkiaan musta nykyään on vähän lähtenyt lapasesta testailu kisojen ulkopuolella, ja varsinkin tuloksien vertailu. Pahimpana tää näkyy tri puolella mikä vetää porukkaa häkänä. Paljon testataan ja vertaillaan toisiinsa vaikkei välttämättä ole yhtään kisaa takana.
Testit (mikäli ovat toistotarkkoja) ovat hyvä mittari omaan kehittymiseen mutta niitä ei pitäisi ikinä vertailla muihin. Testi missä verrataan omaa kuntoa muihin on nimeltään kilpailu ja niitäkin kannattaisi käydä että tulee rutiinia. Kilpailu nimisessä testissä kun vaikuttaa jo muutkin asiat kuin wattimittarin tarkkuus :)
”Wattbike on tehtaalla kalibroitu ja sitä ei tarvitse kalibroida uudelleen. Wattbiken tarkkuus on huippuluokkaa, keskimääräinen tarkkuus on 2 % (-0,42 % +/- 1,21 %) ja uusintatestin varianssi tyypillisesti parempi kuin 1 %. (0,42 % +/- 0,46 %) (South Australian Institute of Sports 31.3.2010)”
Tuo Wattbiken manuaalista. Itse olen ajellut Wattbike prolla töissä wattipolkimien kanssa ja avg watit on aina lähes yksi yhteen treenin päätteeksi.
Q - factor näyttäisi olevan pienempi tuossa uudessa mikä on pelkästää hyvä asia.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Tää on niin totta. Kun teknologia antaa mahdollisuuden vertailuun, niin sitten sitä vaan jostain syystä tehdään (FTP, w/kg, VO2max, W@VO2max jne.). Oma kisaura päättyi lähes neljännesvuosisata sitten, jolloin loppui muihin vertaamisen tarve. Jatkuva testaamisen ja seuraamisen rutiini on jäänyt, mutta vain omaksi iloksi ja kehityksen / kehityksen hidastumisen seuraamiseksi. Tässä "the best predictor of performance is performance itself" eli kisa on se, missä kilpailullinen suorituskyky punnitaan.
Kilpailu on siitä mukava testi, että siinä enemmän vaikuttaa kokonaissuorituskyky, joka on enemmän kuin pelkät fysiologiset ominaisuudet. En sinänsä usko, että kukaan pystyisi suoriutumaan paremmin fyysisestä suorituksesta kuin mitä henkilön omainaisuudet antavat myöden, mutta kyse onkin siitä, miten hyvin ominaisuudet ja vahvuudet on voinut viedä itse suoritukseen optimaalisella tavalla. Ihan kisataktiikan lisäksi monet psykologiset ominaisuudet pääsevät tässä isoon roolin + joukkueurheilussa (mitä pyöräilykin on) myös sosiaalipsykologiset tekijät vaikuttavat.
OT: Tää lainaus "the best predictor of performance is performance itself" muuten taitaa olla vanhempaa perua, kuin Coggan & Allen kaksikon raamattu? Tuli sellainen takauma, että tuli vastaan jo opiskeluaikoina (80-luvun jälkipuoliskolla, jolloin kestävyysjuoksu maassamme kuoli). Toki ei välttämättä fysiologian puolella???
Kyllä seurojen viikottaiset kymppitempot vakioradalla kertovat keväästä lähtien aika armottomasti, miten se talvikauden harjoittelu on onnistunut - ei siinä kisakaudella paljon se FTP-seuraaminen enää auta. Tietysti harjoittelukauden aikana treenit on hyvä rakentaa tehojen mittaamisen ympärille, jos haluaa optimaalisesti toimia.
Itsellä on kyllä tehomittarit olleet käytössä monissa eri pyörissä jo vuosikaudet, mutta jotenkin niiden antamat luvut FTP:t, Normalized Powerit yms. ovat olleet lähinnä "nice-to-know"-materiaalia ja talvitreenit on tullut ajettua läpi vuoden ulkona fiiliksen mukaan. Silti näin 55-vuotiaanakin kymppitempo tänä kesänä vielä alle 14 minuutin. Voisihan se varmaan mennä vielä jonkun sekunnin kovemminkin, kuten treeninsä hyvin tarkasti optimoinut lähes samanikäinen kp63 esimerkillään hienosti osoittaa.
Tätä mietiskelin äsken lenkillä.
Sinähän olet aiemminkin epäillyt FTP testin tuloksia ja nyt epäilet wattbiken näyttämiä. Minusta kannattaisi ajatella niinpäin, että muiden tulokset ovat kyllä ihan oikein, mutta siltikin olet vaan niin kova, etteivät toiset pärjää. Minusta tuohon on ihan selvä syykin.
Esimerkiksi minulla ei ole ollut ikinä pienintäkään harhaluuloa, että pärjäisin parhaille cyclokuskeille, vaikka joskus ihmettelit ftp tulostani.
Sillä tunnin, tai 20min tasawattituloksella ei ole oikeastaan yhtään mitään merkitystä cyclokisan kanssa. Eli vaikka voinkin ajaa tasaisella teholla kohtuullisen kovaa, niin jo muutama kovempi mäkiveto riittää tappamaan ne loput watit ja sitten vain kärsitään, eikä pyörä kulje mihinkään.
Ja sitten tuo wattbike. Ilmeisesti tarkoitit näitä 200m vetoja, joissa isot äijät vetävät yhden alle 10s vedon kauheilla wateilla. Noillakaan ei tee cyclokisassa mitään, tai no, ehkä sillä voisi asfalttikiihdytyksen voittaa ja jäädä sen jälkeen pötköttelemään reitin varteen. Liukkaissa ylämäissä ei taida yli 500w tehoilla tehdä yhtään mitään ja nekin on väännettävä satulasta istuen.
Cyclocrossiin pitäisikin kehittää oma tehotesti. Ehkäpä 20x10s intervalli ja palautuksina vaikkapa punneruksia sekä vatasalihaksia :)
Kyllä mun mielestä wattbiken näyttämiä tehoja saa epäillä siinä, kun muidenkin. Voi olla katettakin epäilyille.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20665423
Toisaalta sitten löytyy tutkimus (http://shapeamerica.tandfonline.com/...0#.WgN1kf_kuhA), jossa on verrattu kymmentä eri WattBikea ja ero pysyy 2 %:n sisällä. Tää on vähän kuin tuntemattomasta sotilaasta, että miten sitten, kun tulee se yhdestoista. Joka tapauksessa aika yleisiä on havainnot, että löytyy poikkeavia yksilöitä wattipyörien joukosta. Mulla on sellainen epäilys, että olisin joskus vuosia sitten kokenut Kisahallissa väärin tehoja näyttäneen wattbiken. Tai sitten vaan oli kuntohuippu ajoitettu siihen rakoon. Siinä kun sitten vielä rupeisi uskomaan näihin tuloksiin, niin tosipaikan tullen voi olla aika noloa.
Ihan samoilla perusteilla Tacx Neoissa voi olla pieleen kalibroituja yksilöitä. On niitäkin tehtaalle palautettu.
Sent from my iPad using Tapatalk
Oli siitä virtuaalisestakin ftp-testistä sen verran hyötyä, että osasin asettaa teholukemat oikeille haminoille, kun halusin Zwiftissä kavuta puolituntisen mäen kovaa mutta menemättä punaiselle (Z4). Aloitin 200:lla ja kiristin pikkuhiljaa 300:aan. Tällä kertaa Strava näyttää ihan samoja lukemia kuin Zwift, keskiteho 250 yksikköä. Ehkei tässä kehtaa käyttää sitä W-sanaa, kun nämä mun numeroni ovat vain yhdenlaisia bitcoineja.
Olisiko sillä jotain vaikutusta, että nyt tosiaan oli ovi kiinni, ja koko fillari suhteellisen tasalämpöinen, mene tiedä.
WB-kisaajat ovat puhuneet 5-10% yliwateista. Oma näkemys sama. WB:n tuulivastuksen vastus on ihan luonnoton kun siinä ei ole kiihtyvyys vastusta. Itse en tee ftp:llä mitään, kun en ftp:tä aja. On mulla 2xpowtappi ja1xquark eli watteja kuitenkin käytän tehotreenissä.
Vaikka ftp:llä ei tällähetkellä mitään tekisikään, niin wattimittarin puuttuminen cyclosta on alkanut kyllä ahdistamaan näillä keleillä. Syke tuntuu seilaavan kropan lämmön mukaan. Ei kyllä osaa arvioida loppulenkkien tehoja, kun tulee hivenen vilu ja väsy.
Eli jos nyt Wateista puhutaan käytön eikä essonbaarin kannalta niin hyvä olisi ajaa kaikki treenit ja kisat samalla mittarilla. Silloin ei ole väliä vaikka absoluutinen arvo olisikin 10% pielessä.
Luonnollisesti.
Mun Tacx flow on esimerkki mitä EI pidä käyttää treenien tai muunkaan arviointiin.
Olisipa vakiovirhe mutta kun se vaihtelee rengaspaineen, kadenssin voiman ja rullan säädön mukaan noin +/- 20% myös saman ajon sisään.
Tuon vuoksi trainerroadissa on onneksi myös mahdollisuus käyttää kiinteää korjausta jatkuvan powermatchin sijasta. Omasta mielestäni tämä tuntuu fiksummalta tavalta korjata ero voimamittarin ja neon välillä.
Meinasin siis tuota että joskus nähny porukalla 20min teholukemia mitkä ovat todella kovia...niillä pitäs kyllä pysyä ainakin hetken aikaa suht hyvin kärjen mukana, oli kisa sit crossia, maastoa tai maantietä. En siis oikein jaksa uskoa että toi parin tonnin wattbike sisältää sellaisen tehomittarin mitä ei tarvii ikinä sen eliniän aikana kalibroida. Meinaan on hieman kalliimpia SRM:n kampiakin hyvä kalibroida aina joskus, pientä driftiä niissäkin ajan mittaan saattaa esiintyä.
Mutta noin muuten oon edelleenkin hemmetin tyytyväinen luotettavaan tehomittariin (SRM) mikä on maksanut aikanaan jonkun verran, mutta on toiminut erittäin luotettavasti...ja sitten tohon Kurtin treineriin. Ei tarvi yhtään mitään kikkailuja ja homma toimii. Toki en käytä näitä trainerroadeja tms. softia, mut kaipa niissäkin joku oma viehätyksensä sitten on säätämisiseen..kovin työläältä toi vaan nyt vaikuttaa. :D
Mutkun siinä cyclocrossissa ei kamalasti ajeta sillä tasaisella 300w teholla, ei edes startissa. Pitäisi kestää niitä hetkellisiä spurtteja jatkuvasti ilman palauttavaa jaksoa. Aivan eri laji, mitä ftp testi. Eikä tässä edes oteta huomioon kädettömyyttä, käsittääkseni crossissa tarvitsee tehdä muutakin kuin polkea silmät kiinni traineria.
Ei se FTP kerro koko totuutta, mutta 300 watin FTP kuski ei mitä todennäkoisemmin jaksa yhtä montaa 1' @ 400w vetoa kuin 350 FTP kuski. Toki poikkeuksia on, mutta poikkeustapaukset eivät luullakseni oli keskivertokeissejä. Jos puhutaan crossista, niin sitten kohdalle voi sattua vaikkapa rata missä on paljon pätkää missä ei voi polkea ja silloin ei riitä vaikka olisi Lancen jalat jos kädet ovat kuitenkin ihan omat.