Niinpä! kesään on liian pitkä aika...ja matka :-( mutta Yetille *peukku*
Printable View
Onko joku käynyt maastopyörällä Pohjois-Ruotsin Pältsa-alueella? Kummavuopiosta pääsee ilmeisesti ongelmitta Pältsatuvalle ja sieltä vielä Signaldaleniin Norjan puolella. Entäs toinen reitti? Pältsatupa-Rostahytta-Isdalen-Gappohytta? Kokonaan ei ole ajokelpoinen reitti, mutta olisiko se täysin toivoton? Täältä löysin vähän kuvia alueelta.
Ruotsin retkikartta on paljon huonompi kuin Suomen versio. Ut.no taas ei näytä Ruotsin puolella mitään.
Kävellyt olen ja hiihtänytkin tuolla alueella usein, tosin aikana jolloin olin ns. normaali etten kummemmin pyöräillyt...
Mulla ei oo täällä nyt alueen karttaa joten muistin varasssa! Keinovuopio on se paikka josta siltaa pitkin pääsee Ruotsin puolelle, siitä on ihan ajettava reitti Pältsalle, mitä nyt Arbujängällä voi tossut kastua, pyöränkantoa ei kyllä pitkälti ole. Arbun porokämpältä lähtee muuten hyvä baana Vudnisjärvelle jossa saattaa jonkinlainen kämppäkin vielä olla. Tämän Keinovuopio -Pältsa välin olen sitä polkua pitkin joskus 1999 viimeksi kulkenut, jos siellä päin olisin maasturi mukana niin iliman ajaisin. Pältsalta etelän suuntaan on ihan ajettavaa polku-uraa varmaan aika kauas.
Mutta siellähän oli karttalinkki Yedillä!
Kummavuopiosta kumma-enon pohjoisrantaa Pältsan suuntaan en lähtis pyörällä!
Jännästi vaan nettikartan reittiviiva Keinovuopiosta loppui Arbuoaivin jälkeen, no ei se ura oo umpeen kasvanut! tais olla kelkkareitti
Pältsan kämppäkin uupui. Toi Yetin kyselemä Norjan kautta pohjoiseen tuova reitti on mulle outo.
Pältsan kämpältä pohjoiseen Gappohytalle tuova ura on ok, joskushan nämä kävelypolut on kuluneet niin syviksi että kammet ottaa maahan kiinni. Gappohytältä Kilpisjärven suuntaan eli kolmen V:n rajapyykille johtaa ajettava ura. Pältsalta suoraan pyykille tai Koltaluoktaan tuova ura on alkumatkaltaan aika jyrkkäpiirteistä, tasoittuu sitte ja huima lasku Koltaluoktaan.
Viime kesänä kävelin Kalottireittiä Kilpisjärvi - Gappo - Isdalen - Rosta - viimein Abisko. Oikein asiakseni mietin, olisiko siinä Jetille paksupyörämaastoa. Tulin siihen tulokseen, että kovalla seikkailumielellä, tuvissa yöpymällä (eli äärikevyellä kuormalla) ja useamman kilometrin tunkkauksilla saattaisi onnistua, jopa päivän pari nopeammin kuin kävellen.
Kilpisjärveltä on turha lähteä ajamaan Mallan puiston kautta Kolmen valtakunnan pyykille. Se ei käy päinsä. Mutta laivalla pääsee Koltaluoktaan. Sieltä Gappohyttalle ok paitsi pari poikittaista laaksoa, samoin Gappo-Pältsa ok, mutta Isdalen ei olisi hauska, mieluummin toista kautta. Rostalta eteenpäin on välillä varsin ajokelpoista, välillä kamalaa suoylämäkeä, välillä isokivistä rakkaa.
Kaikkiaan reitti on pohjoismaiden parasta tunturia, ja erittäin rauhallista. Polku on selvä muttei kulunut, tuvat erittäin hyviä ja vähällä käytöllä, ja matkan varrella on pari evakuoitumisreittiä, jos alkaa ahdistaa. Jos kiinnostaa tarkempi kuvaus niin kare piste eskola ät gmail piste com.
Kare, nyt rupesi kiinnostamaan. Yksi ongelma jos menisi Abiskoon on logistiikka. Olen pari kertaa mennyt sinne junalla ja bussilla, eikä se oikein houkuttele. Ja pyöräkin pitäisi saada mukaan.
Mallan läpi kävelin joskus kymmenen vuotta sitten eikä tulisi mieleen ajaa sitä pyörällä, mutta Keinovuopio/Kummavuopio-Pältsatupa-Signaldalen pitäisi olla melko helppo reitti. Tässä on (lyhyt) norjalainen retkikertomus siitä.
Kilpisjärvi - Abisko paksupyörällä vaatii sitten oikeasti vinksahtanutta mieltä ja paljon tunkkausta, mutta tässä Yetille houkutteeksi kuvaus, jonka oikeellisuudesta en mene takuuseen.
Koltaluokta - Gappohytta
Järven vierusta on juurakkoista ja mutaista. Ei pidä lähteä seuraamaan Pältsanin reittiä. Gåldahaugenin nousu on paha, mutta sitten Gappolle ok polkua, paitsi Övre Skjärdalenin jokiuomat ja Gappohyttalle nousu.
Gappohytta - Rostahytta
Njärretjattsaan eli Isdalenin suulle asti ok, sitten vaativaa ja vain ajoittain ajokelpoista Isdalenin jyrkän osan loppuun asti. Loput 6-7 km Rostalle oikein hyvää, paitsi viimeinen km tuvalle.
Rostahytta - Därtahytta
Nousu Rostalta epämääräisesti merkitty ja mahdoton ajaa. Sitten hetki ok, mutta nousu pitkä ja Gassavaggin järvien vierusta rakkaa. Nousu Gassavaggista Buossirille rakkaa, alas tasaisempaa. 2,5 km ennen Därtahyttaa jyrkkä töyräs alas, sen jälkeen oikein ok.
Därtahytta - Dividalshytta
Aluksi ok paitsi jokiuomien maasto rikkonaista. Bumansbergin kohdalla kosteaa maata. Skaktardaleniin lasku hieno, kahlaus helppo ja maisemat upeita. Nousu jyrkkä ja edessä hyvin pitkä, epämääräisen kivikkoinen tunturijakso. Lasku Dividalshyttalle ok mutta paikoin pyörän kanssa jyrkkä.
Dividalshytta - Vuomahytta
Lasku Divielva-joelle hankalaa, kivikkoista mäntymetsää. Jokirannan polku erittäin vaikea, mutta onneksi noin 0,5 km jälkeen on pieni viitta kahlaamosta. Helppo kahlaus normaalivedellä, turha kiertää sillan kautta. Jokilaaksosta erittäin vaikea nousu ja heikko polku ylös isommalle polulle. Edelleen vaikeaa, kosteaa maastoa ja huonosti merkitty polku Anjavasselvan laitaa, ikävä pätkä liikkua jalan. Rikkonaisia pitkospuita Vasta lopussa lähellä Vuomahyttaa ok.
Vuomahytta - Gaskashytta.
Aluksi ok mutta vähitellen laakso kohoaa rakkaiseksi. Onneksi pienikivistä. Lasku Gaskashyttalle ok, paitsi tuvan lähellä jokiuoma jyrkkä.
Gaskashytta - Innset - Lappjordhytta
Koko pätkä Lifjelletin laitaa vastenmielistä, vaikeaa maastoa. Koievasselva kannattaa kahlata, sillalta turha kiertää. Kahlauksen jälkeen löytyy nopeasti vahva mönkijäura, joka lähellä Innsetiä muuttuu tieksi. Innsetissä turha kiertää kylälle asti. Reitti kulkee padon harjaa. Padon jälkeen vastarannalla selvä maastoautotie, joka nousee tunturiin. Tie muuttuu vähitellen mönkijäuraksi, jota hauska edetä. Ura katoaa mutta maasto melko ok poroerotukselle asti. Sieltä alamäki Riksujokkalle on kostea mutta ok. Riksujokkalta nousee jyrkästi ja vaikeasti Ganesbaktille, josta alamäki erittäin hauska ja pitkä Lappjordhyttalle.
Lappjordhytta - Björkliden
Lappjordhyttalta Pålnostuganille on erittäin vaikeaa maastoa, Pålnostuganilta tielle vielä vaikeampaa. Tätä pätkää en halua enää edes kävellä. Parempi järjestää Pålnostuganilta venekyyti. Jos kuitenkin tyhmyyttäsi menet tielle asti, sieltä reitti jatkuu 0,5 km hankalaa polkua, mutta tulee pian Rallarvägenille, jota hauska ajaa.
Kiitos! Täytyy lukea kunnolla kartan kanssa. Missä minun vanhat tunturikartat mahtaisi olla?
Mun ruotsin ja osin norjankin kartat ovat muuten Oulussa, kuopus oli sosialisoinut. Sitte vuoden 1999 tuli kuljettua itälappia ja sitte alako kajakkireissaus, Saimaa, Inari, perämeri, luulajan saaristo, ja vähän raumanmerta, kunnes pyörämatkailu tuli taas kuvioihin ja jollei urologini ens viikolla jotain pahoja keksi niin ens kesänä taas. Pyörämerkki ratkeaa ens viikolla...
Hei!
Olen tässä lueskellut näitä tarinoita ja huomannut, että mukana reissuilla on monesti ollut tuo "vaimokin"...
Niin kysymys kuuluukin:
Mikä olisi helppo muutaman päivän reitti, jossa olisi maisemat kohdallaan?
Reitin varrella saisi mielellään olla autiotupia ja reitin kesto saa olla 1-4 vrk...
- Näkkälästä liikkeelle Pöyrisjärven ympäri. Vastapäivään kiertäen reitin loppupäässä on muutama reittivaihtoehto. Tupia ei tosin ole kuin Pöyriksen AT. Leppoisat 2-3 päivää, hyväkuntoiset ajaa päivässä.
- Kalmankaltio - Hetta menee myös mukavasti 3-4 päivään.
- Näkkälä - Kaamusjärvi - Termiksvaaran ja Pöyrisjärven välistä takaisin Näkkälään. Päiväretki.
- Mieraslompolo - Pulmanki. Menee telttamajoitukseksi. 2-3 päivää. Reitti helpohko ajettava, mutta olosuhteet saattavat olla vaativat, joten en suosittele ihan aloittelijoille.
Maisemat ovat hyvin pitkälti aina kohdallaan, kun liikutaan Napapiirin yläpuolella. Sielu lepää vaikka ruho saattaa olla töissä.
Pöyriksen seudusta on jo muutama puolto tullutkin, jatkan hiukan niistä.
Helppoa pohjaa tuolla tosiaan on suurin osa. Omalle vaimolle hankalin pätkä viime kesän reissussa (Kalma-Näkkälä-Hetta) oli jossain Naltijärven ja Rajakielaksen tienoilla. Muuten matkan haasteet eivät liittyneet ainakaan ajoalustaan. Toki pehmyt hiekkakin on pahimmillaan uuvuttavaa, mutta kivikkoryttyytys oli ainakin meidän tapauksessa eniten kiusana.
Tuon Kalma-Näkkälä välin menee mukavasti kahdella yöpymisellä.
Eräs hyvin merkittävä seikka matkan miellyttävyyden lisäämiseksi hameväen kanssa liikutaessa on riittävä ruoan määrä ja maistuva pikkupurtava. Tuli itse opittua tämä kantapään kautta.
Vähän ylemmäs pitää mennä jotta pääsee pusikosta eroon :)
Minäkin puollan.Lainaus:
Pöyriksen seudusta on jo muutama puolto tullutkin....
:)Lainaus:
...hameväen kanssa ... ruoan määrä ... pikkupurtava. Tuli itse opittua tämä kantapään kautta.
Joo... jos niiden verensokeri laskee liikaa niistä voi tulla ihan kauheita :D
Kannattaa kiristää ne teltan narut (kaikki) vaikka kuinka olisi maate pannessa pouta.
Nooh,kaikkea sattuu...:D niistä ne muistot poimitaan,mikä se jossain lautamajassa olis nuggua,liian helppoa.
Onkos kansalaisen karttapaikkkaan merkitty ylä-lapin polut, vai onko niitä? Tunturinlaella taitaa pystyä ajamaan melkein jokapaikassa.
Ollaan suunniteltu kalareissua lappiin, missä olisi mökki tukikohtana ja sieltä käsin autolla/pyörällä kierreltäisi tunturipuroja ja lampia.
Teiltä lammillle näyttää monessa paikassa tulevan matkaa 10-30km/suunta.
Tunturinlaella ilman polkua on hidas ja epämiellyttävä ajaa normaalilla maastopyörällä.
Kansalaisen karttapaikkaan on merkitty osa poluista ja osaa ei. Ajokelpoisuus pitää todeta paikan päällä. Ja erityisesti pitää välttää talvitien pohjia ja kelkkareittejä. Ne on karttoihin merkitty houkuttelevan hyvin...
Onnea.
Sanoisin, että helpommalla pääsette kun kävelette niille lammillenne.
Tunturin laella voi pystyä ajamaan paikoin, mutta ei se teidän matka mökiltä sinne lammelle ole tunturin lakea :)
Oletko ennen käynyt katsomasssa millaista puuhaa kalastusreissu siellä erämaassa on?
En oo ennen tunturissa käynyt.
Tarkotus on viedä pyörät autolla lähelle ja sitten fillaroida lammille, taitaisi mökkikyliltä tulla liian pitkä matka päiväreissulle fillarilla.
Muuten oltaisi teltassa yötä, mutta kun on niin mukavuuden haluinen, että suihku on illalla mukava.
Varmaan Ivalon paikkeille, tää on suunnitteluasteella. Nuo syrjäiset paikat kiinnostaa sen takia, että tienvarsi kalastajat ei oo pyytänyt niitä tyhjäksi + näkee hienoja maisemia fillaroidessa.
Onnea tosiaan. Jostain on aloitettava.
Miettikää vielä Finnmarkia ja Suomi-neidon olkapäätä.
Laita karttalinkki muutamasta lammesta jolla aiotte kalastella niin katsotaan josko sinne pääsis fillarilla :)
Ahaa. Siinä tapauksessa suosittelen vieläkin lämpimämmin kävelyä. Se on mukavampaa kuin fillarin retuuttaminen. Ellei se nyt sitten ole matkan tarkoitus.Lainaus:
...kun on niin mukavuuden haluinen...
On niissä tarpeeksi kaloja :)Lainaus:
...syrjäiset paikat kiinnostaa sen takia, että tienvarsi kalastajat ei oo pyytänyt niitä tyhjäksi...
Ei olla sen tarkemmin paikkaa suunniteltu vielä, ylös kuitenkin.
Täpärin retuuttaminen on aina mukavaa:) Nyt lähtee iskari simmitettäväksi niin toivottavasti sen jälkeen:cool:
Ei oo tarkoitus olla vain yhdellä lammella, vaan joka päivä uusi paikka ja maisemat. Pyöräilymatka voi olla <-30km/suunta ja autollakin 50km/suunta on ok.
No ensi vkl porukalla mökille pilkille niin eiköhän siellä ideoita taas lähde.
Saa myös suositella mielenkiintoisia alueita jos on tietoa
Tommonen jutska kandee pitää mielessä kun ylä-lapissa liikkuu. Ei oo iso homma mutta tärkee pienille lohenpoikasille. Toivottavasti vapanne taipuu ja ilmeet on kireät :)
Pitää käyttää siimat ja vieheet pakkasessa ennen lähtöä, vaikka ei oo merellä koskaan kalastettukkaan.
Kiitos vinkistä.
Ehkäpä Kaldoaivin alue voisi toimia tarkoituksessa. Mieraslompolo - Pulmanki -välillä kulkee vanha saksalaisten huoltotie. Samalle tielle pääsee myös mönkijäuraa Njallavarrilta. Nämä urat näkyy kartalla. Alueella on paljon muitakin fillarikelpoisia uria.
Mökki Nuorgamista, ajatte autolla uran alkuun, fillarilla tonteilla ja loppulähestyminen jalkaisin. Alueen kalapaikoista en tiiä, mutta eikös JiiPee saanu sieltä jonkun pikku sintin jokunen vuosi sitten? :rolleyes:
Jotain aiempia mainintoja Kaldoaivista löydät tästä samaisesta topikista (Search Thread > "Kaldoaivi").