Tänään lähes nolla vauhdista eturengas lähti alta klv-jatkeen kohdalla. Kyynerpäässä pieni jälki ja jarrukahva vinossa.
Olis vaan pitänyt ajaa normisti, niin kaikki olis hyvin. Ylivarovaisuus kostautui.
Printable View
Tänään lähes nolla vauhdista eturengas lähti alta klv-jatkeen kohdalla. Kyynerpäässä pieni jälki ja jarrukahva vinossa.
Olis vaan pitänyt ajaa normisti, niin kaikki olis hyvin. Ylivarovaisuus kostautui.
Tänään oli kohtalainen saldo. Kolmeko niitä tuli? Pari kertaa kyljelleen ja kerran polvea myöten suohon. Aika samantyyppisesti lähtivät kaikki.. "helppo" kohta, erikoinen ajolinja ja muuten vaan huolimatonta ajamista. Vaikeat kohdat menivät tietenkin ihan ok kun niihin skarpattiin. Joku nirhama tuli, ei mitään ihmeitä.
Eilen kolmas kerta lukkopolkimilla. Tuttu mutka, josta pääsee jyrkälle rinteelle kivien välistä. Liukas keli, lukkojarrutus, ja vauhti pois, eipä siinä takaraivo enää tajunnut lukkopolkimien olemassaoloa ollenkaan. Kliininen kaatuminen jalat turvallisesti polkimissa. Kuraseksi sitä tuli, mutta onnekkaasti kivien väliin mukkelis-makkelis. Onneks mitään ei mennyt rikki.
Tänään aamulla, mustaa jäätä oli kaupan pihassa ;/
Sunnuntaina ojaa ylittäessä vauhti ei riittänyt ja etupää upposi melkein napaa myöten penkkaan, mutta takapään liike jatkui. Kuperkeikka kuin hidastettuna. Onneksi laskeutumispaikka oli pehmeää (ja märkää):)
No voi hyvänen aika sentäs. Pysähdyin tänään lenkillä "pissapaikalle" ja kas, jalkauduttuani liukastuin kiveen löin siihen oikean polven. :o ei sen kummempaa.
19.8. otb:t ojanpohjalle, joku s**tanan ääliö tuli pyörätien mutkassa oikeaa puolta vastaan ja väistöyritys päättyi pusikkoon. Seurauksena rintarangan nikamat 7 ja 8 murtuivat ja ovat hemmetin kipeät. Nukkuminen ja liikkuminen on ollut hankalaa ja sen vuoksi olen saikulla.
Perjantaina työmatkalla tuli kahdet lipat: jälkimmäisessä fillarin molemmat renkaat menettivät täysin pitonsa mustalla jäällä. On muuten kylmäävä tunne, kun yhtäkkiä huomaa, että aiemmin perseen alla ollut pyörä liukuukin pitkin asfalttia pari metriä syrjässä itsestä. Siitä sitten kurottiin nopeasti etäisyys maanpinnasta nollaksi ja kyynärpää otti iskun vastaan. Nyt meinaa olla turvoksissa... mitään ei onneksi mennyt rikki, ainakaan pyörästä.
Viimeksi viimeviikolla maastoajossa pyörä kaatui sivuttain kunnon "mutasuolla", itse en aivan kaatunut, mutta upposin polvia myöten mutaan... fillarin (Jekyll) paino nousi noin 3kg kertaheitolla :D
Itse kaaduin viimeksi oikeasti vajaa 2kk sitten, kun työmatkalla uusi korolla päätti pysäyttää suojatieylitykseni keskenkaiken, Cannarin Caad-7 maantiepyörästä tuli romua... onneksi vain sormi murtui...
Vieläkin tosin uuden korollan TV-mainokset säväyttävät ihan erilailla (ei niinkään positiivisesti)kuin muut automainokset, kun kolaroinut rokolla oli samanvärinen hopia kun mainoksessa ja kaartoi eteen kuten mainoksessa auto lopuksi kaartaa...
Tänään aamulla töihin matkalla. Eilen kävin tilaamassa nastarenkaat, kun ei hyllystä löytynyt ja tänään luonnollisesti pannut. Ajelin autotiellä, mutta kun oli pirun liukasta ajattelin siirtyä jalkakäytävälle ettei kaatuessaan ainakaan tule auton yliajamaksi, noh luonnollisesti siirtymäkohdassa oli se jäätynyt vesilammikko lumen alla piilossa. Onneksi ei kärsinyt mikään muu kuin itsetunto.
Olin menossa avaamaan kellarin ovea, kun kesärenkaat piti viedä säilöön. Kellariin johtavien rappujen alapäässä ei ollut valo päällä, eli olosuhteet pilkkopimeät. Luulin jo astuneeni pohjatasanteelle, mutta olinkin vielä viimeisellä askelmalla, eivätkä refleksit pystyneet enää korjaamaan tätä arviointivirhettä. Muistan kaatuessani vielä hapuilleeni tukea seinästä, turhaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OtsoB
Käsi tietysti asfaltti-ihottumalla ja nilkka kääntyi huonosti. Eilen ei oikein pystynyt varaamaan, nyt voi jo kävellä nilkuttaen.
Pyörä ei tällä kertaa kuulunut kuvioon.
Reilu viikko sitten fillarilenkillä hallittu sladi muttui takajarrun liian nopean vapauttamisen johdosta ilmalennoksi. Mies lähti noin 20-30km/h vauuhdista ilmalentoon, mistä tonttiin vasen kylki edellä. Naarmuja olkapäässä, kyynerpäässä ja lonkassa. Yksi kylkiluu murtui ja kypärä halkesi.
Hetki meni leegoja keräillessä. Mutta sellasta se on.
Eipä oo tarvinnu hetkeen tähän topiciin kirjotella.
Äsken kuitenkin takarengas lipesi pitkospuilta sivuun, josta tuntemattomalla liikesarjalla päädyin suohon istumaan :D Jonkin asteinen OTB liikesarjaan kuitenkin sisältyi.
Ja viimepäivien pikkupakkaset ei oo riittäny märkää suota jäädyttämään, eli puolituntia kestänyttä kotimatkaa siivitti märät housut. Onneksi sauna oli lämmin kun pääsin kotiin :p
Jos huamenna kävis pöpelikössä härnäämässä kaatumapeikkoa että sais tänne raportoitavaa:cool:
Torstaina kotimatkalla löytyi se eka mustan jään peittämä mutka... :o Pyörä hävisi alta niin ettei ehtinyt kissaa edes ajatella. Kalustovauriot korjattu ja ruhjeet paranemassa, ainoastaan ajopuvun reikäinen persaus ja revennyt hanska muistona. :rolleyes:
Pari tuntia myöhemmin tapahtumapaikalle pudonneita osia etsiessä olivat jo kaikki pinnat peilijäässä.
Viime lenkillä oikeen makeesti upposi eturengas mutaan ja siitä sitte lensin tangon yli että hupsahti. Ei iha tullu suoraan mutaan lennettyä mutta kyl siinä vähän kengät ja hanskat mutaseks tuli:) Pyörän puhtaudesta ei sitte tarvi puhuakaan...
Keula ei klaarannut kuoppaa joka oli pienen kuusen takana pilossa. Otb naama edellä hankeen (siinä kohtaa sattui olemaan lunta). Ei fyysisiä vammoja.
Se kuusi ei ole enää siinä.
Tänään vuoden ensimmäinen kaatuminen kun risteyksessä kovaksi tamppautunut lumi yllätti ja hetki tämän jälkeen lumen peittämä juuri vei miehen ja pyörän mukanaan... :S
Eilen läksin testaamaan nastoja meren jäälle. Rannasta kerkesin kolme metriä, sitten loppui pito :o
Jyrkähkössä alamäessä juurakko vei keulan ja miehen mennessään. Mahkut ISOON onnettomuuteen oli, mutta enkelini oli hereillä. Kiitos hänelle :)
Tänään ne sitten tulivat, nimittäin talven kaksi ensimmäistä kaatumista ja oikein samana päivänä.Tapaus yksi: tulin tommosta loivaa vasenta joka oli kaareva.Siinä sitten käänsin ihan pikkasen ja se riitti sitten vetämään eturenkaan alta ja tietysti kipeä ranne ensiksi maahan ja sen jälkeen perse.:rolleyes:Tapaus kaksi: tällä kertaa paluumatka ja paikka tuommonen pieni ylämäki johon aina tavallisesti nousen putkelle polkemaan noh näin tein ja kohta takarengas olikin jo livennyt ja taas oltiin perseellään ja nyt on myös kipeä polvi.Kyllä ottaa pattiin varsinkin tuo ranne.:mad:
Eilen lenkillä piti pysähtyä kamoja korjaamaan ja siinä sitten komeat spedut,eipä siinä vahinkoa sattunut muuta kuin ylpeydelle.
Yritin pissistä, joka seisoi pysäkillä, kiertää pehmeän lumen kautta. Vauhti liian hiljainen ja krankkuveljes jumitti>>> hidastettu kaatuminen kyljelleen.
Higg
treeneihin mennässä pääsi ylätti irtolumi jään päällä ja toki liikaa vauhtia ja liian järkästi yritin kääntyä. Pääasia kuitenkin, että pyörälle ei tapahtunut mtn :) kuski nyt sai lumipesun ja pienemmän ruokahalut noilla jääteillä. Huomiseen asti:D
Pari tuntia sitten lenkillä, tässä jossain on sellanen lankku viritetty sillaksi piene ojan yli. Eturengas vaan lipesi. Polveen tuli pipi. Ja fillariin jotain epämääräistä vikaa, mutta sen lähempi tarkastelu saa odottaa viikonloppuun...
Viime perjantaina 2 kertaa kauppareissulla, molemmat nollavauhdissa, huono tekniikka ja hiekoitusta ei yhtään... Reilusti mustelmia sääriin.
Ei kerkinyt aamulla sanomaan edes että muikku kun takapyörä lähti alta jäisellä polanteella. Onneksi takaa ei tullut autoa ja oma vauhtikin oli aika hidas joten pelkällä säikähdyksellä selvittiin.
Eilen lähti kinttupolun mutkassa vähän jakelemaan ja vauhti pysähtyi näreeseen. Mut ei tullu tappioita :)
Endurolla vetäsin toissapäivänä komeat lipat jäällä, sladissa tökkäs röpelöjäähän ja sitte mentiin.
Onneks oli vauhtia alle 100.
Tänään lenkillä tosiliukkaalla tienpätkällä lähti eturenkaasta pito alta ja mätkähdys tiehen juuri vastaantulevan auton kohdalla, vähän riipaisi "sieltä" mutta oli pää sentään 20 cm päässä auton renkaista.
Tosi tuhoisa yhdistelmä tuommoinen ohut lumikerros ja peilijää asfaltilla,
ei Ice spikerikaan pito enään riittänyt.:o