http://www.quickmeme.com/img/91/917c...ca01381624.jpg
Printable View
Riippuu kovasti jalkineen rakenteesta ja katukivien saumojen laadusta.
Pyöräilijän kumin puhkeaminen on eri asia kuin pyörän kumin puhkeaminen, ajoneuvojen vahnigoittumisen, kuten kumin puhkeaminen tai vanteen vahingoittuminen, korvaa tienpitäjä teityin ehdoin - pyörät ja autot ovat siinä suhteessa tasa-arvoisia muiden ajoneuvojen kanssa toki.
Olen ajellut viime vuosina nastarenkailla jotka oli selvästi halvemmat, kuin saman pyörän kesärenkaat. Ne ovat myös helpot asentaa ja niillä ajaminen on talvikelissä helpompaa, kuin samoissa olosuhteissa kapeilla ja sileillä maantierenkailla.
Viimeksi sepeli meni renkaan läpi joskus 9-10 vuotta sitten. Silloin oli alla olosuhteisiin sopimattomat renkaat.
Mun mielestä tässä yhä ajatellaan turhan kapeasti.
Pyörässä luonnostaan on jonkinlainen rengas jonkinlaisella vanteella, mutta ihmisessä luonnostaan ei ole kumisia osia, vaikka jotkin osat saattavatkin kriittisellä hetkellä olla turhan 'kumimaisia'.
Tästähän voidaan nyt sitten ajatella asiaa siten, että jos lähdetäänkin testailemaan tuota jalankulkua paljasjaloin ja saadaan kiviä sekä haavoja jalkapohjaan, niin eikö silloin tienpito olekkin jollain tapaa pielessä? :D
Toki, jos tienpitäjä on saanut viasta tiedon viikon ennen tapahtumaa ja Sinun voidaan olettaa olevat tietämätön asiasta, niin voit vaatia ja saada korvausta, tarvittaessa oikeusteitse. Kannattaa huolellisesti pohtia, miksi elämänkokemukseen ole karttunut tietoa talvihiekotuksesta jalankulkuväylillä.
Päivän sorauutinen.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/ar...inkoja/3005820
:eek: Sähköavustus ja silti "pakko" kaivaa ilmaa kumista ulos ajamalla kovaksi paineistetuilla slikseillä, vaikka ajomukavuus ja turvallisuus olisi ihan eri planeetalta kunnon kumeilla, jotka ei edes maksa paljoa :seko:
Itsellä on tällä hetkellä taittuvakylkiset Continental Race Kingit. Pidon suhteen liki täydelliset kumit sorapintaiselle asfaltille. Pitää todella hyvin 2 bar paineilla, on kohtuu hiljaiset, mukavat ja rullaa riittävästi. Yli 100 km ajon jälkeen ei näy mitään vaurion jälkiä sepelistä. Tietysti 29" tuuman jäykkäperässä on rengasvalikoimaa enemmän kuin tarpeeksi, mutta kylllä niitä sopivia kumeja pitäisi 20 tuuman koossakin löytyä. En tiedä kuinka leveät tuohon runkoon saa, mutta itse laittaisin sähköavusteiseen leveyttä niin paljon, kuin mahtuu ja kuviota riittävästi. Tällä periaatteella olen rengastanut kaikki talouden sähköavusteiset ja käyttäjiltä rengastus saanut pelkkää kiitosta.
Leveä != huonosti rullaava
Asiallinen kuvio != huonosti rullaava
Leveä+asiallinen kuvio+asiallinen runkorakenne+sopivat paineet = mukava, turvallinen ja riittävästi rullaava.
Tai sitten laitat tuon alle syksyllä, ja ajelet ilman ongelmia kevääseen asti: http://www.bike-discount.de/shop/k64...d.html?mfid=78 Rullaa myös ihan kivasti nastarenkaaksi...
Toistin ajokokeen 28.2.2014 pääosin samoilla reiteillä.
Rengas oli nyt Schwalbe Marathon Plus 35-406 Reflex(20 tuumaa). Suosituspaine 4-6 bar. Schwalben pistosuojausluokka 6/6 eli paras. Bike-discount.com:sta Saksasta 15:90 eur (+ 2 Schwalben sisäkumia a 4:90). Jättikokoinen paketti 64 litraa ( = 38 cm * 38 cm * 44 cm) , paino yht. alle 1 kg, tuotiin kotiin postikuluilla vain 5:95euroa (! vrt Itella). Reflex tarkoittaa valkoista heijastusnauhaa renkaan kyljissä.
Pumppasin renkaan 5 barin pikkupumpulla niin täyteen kuin kohtuudella sai, arvelen olevan 4 bar tai alle. (unohtui mitata bensa-asemalla, mittailen ensi ajelulla; toivottavasti paine pysyy).
Tapiola-Lauttasaari-Kruununhaka- Soutustadion- Meilahden villat - Munkkiniemi-Otaniemi-
Leppävaaran asema - Gallen-Kallelan museo-Munkkiniemi- Lehtisaari-Kaskisaari-Lauttasaari-
Tapiola-Westendin ranta- Haukilahden satama-Matinkylä-Tapiola. Yht. noin 52 km. Maailman kauneimpia pyöräilymaisemia, imho :).
Sepeliä oltiin siivoamassa pois jo pienehköiltäkin kaduilta, näkyi lakaisukone kotikadullanikin, arviolta noin 1/3 kokonaismatkasta oli jo siivottu.
Tutkin ajon jälkeen renkaan 5x-suurennuslasilla ja 1.5 mm leveällä (siis tosi pienellä) ruuvimeisselillä kuten edellisellä kerralla. Pienellä meisselillä hankaamalla ja tarvittaessa tökkimällä tuntee hyvin luotettavasti, onko siru piilossa. Tutkin renkaan keskiviivan ympäriltä noin 10mm+ 10 mm leveän alueen, en sivummalla olevaa.
Löytyi 3 sirua, kaikki valkoisia. Siis samantapaisia kuin valtaosa edellisessä kokeessa.
Sepelöityjä kilometrejä oli noin 2/3 * 52 km = 35 km. Sataa sepelöityä kilometria kohti siruja on siis NOIN 9 KPL.
Edellisessa kokeessa oli löydetty 38 sirua noin 70 km matkalla, eli sataa sepelikilometriä kohti siruja oli NOIN 54 KPL.
Siis päällyskumin vaihdolla ja pienemmillä paineilla renkaaseen tunkeutuneiden sirujen määrä laski 83 %.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...9&d=1393695411
Kuva on Helsingin keskustan vanhan rautatien paikalle rakennetun kevyen liikenteen väylän sepelöinnistä ja pyöräilijöiden laskurista. Laskuri lukemat eivät tallentuneet kuvaan. Muistaakseni edellisenä päivän pyöräilijöiden määrä oli 980 kpl, ja samana päivänä klo 13:15 paikkeilla määrä vähän yli 400, ja vuoden 2014 alusta noin 21 000.
(liekö nuo luvut yhteen suuntaan pyöräilleiden määriä vai molemmat suunnat yhteensä?).
Tammi-helmikuussa määrä 21 000 kpl antaa noin 350 pyöräilijää päivää kohti.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...8&d=1393695376
Toinen kuva on ulkorenkaasta, jossa näkyy pieni esiinkaivettu valkoinen siru hieman keskiviivasta vasemmalle, kuvan keskiosasta alaspäin. Nuolenkärjen näköisten kuvioiden maksimileveys on 15 mm. Löydetyt sirut olivat näissä "nuolenkärjissä", eivät väleissä.
http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/arti...inkoja/3005820
Eli eikuin vihasempaa palautetta antamaan. Sen voi tehdä esim täällä: http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/ajankoh...yoraily_280214
Sent from my iPhone using Tapatalk
On teillä siellä vaan paljon pyöräilijää, päivässä samaa luokkaa kuin täällä kaikkiaan väkeä noin 400 neliökilometrin alueella, jos jokainen noista laittaisi äkäistä palautetta, niin siellä olisi kaupunginjohtajakin lakaisemassa katua?
Oulussa vaihdettiin sepeli soraan pari kolme talvea sitten. Eipä ole renkaat puhkeilleet sen jälkeen.
Mielestäni ei. Täällä on kielletty myös mopoilu kelveillä joten sekään ei pahasti nostata pölyä. Joku katupölylle herkempi voi toki olla täysin toista mieltä.
Eilen yksi kaveri väitti saaneensa korvauksia rikkoutuneista renkaista Helsingissä. Joko tämä linkki on tänne postattu? http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennu...t¤t=true
Mulla ainakin hybridissä halppis-Kendat kestänyt viime kevään, viime syksyn ja tätä kevätte ihan ongelmitta. Painaahan ne kuin synti, mut keventelyvillitys ei nyt oo päällä. ;)
Edellä kuvatuissa koeajoissa sepeliväylillä käsiteltiin nojakkini 20" etupyörää
a) uudella renkaalla Schwalbe Durano
b) uudella renkaalla Schwalbe Marathon Plus
c) Lisään nyt kuvia molemmissa ajoissa olleesta 26 " tuuman takarenkaasta, jonka kyljessä on seuraavia merkintöjä:
Continental Sport Contact 32-559 (26 x 1.3) , max 6.0 bar.
Renkaalla oli ennen koetta ajettu asfalttimaanteillä Hämeessä yhtenä kesänä noin 400 km, joten kuvissa näkyvät piirteet eivät ole välttämättä kaikki sepelilläajon seurauksia.
Sepelinsiruja oli uppoutunut kumiin niin paljon, etten edes yrittänyt poistaa niitä vielä muualta kuin noin 5 cm matkalta, jota on kuvattu ennen ja jälkeen poiminnan. Punasella viivalla on merkitty niitä kohtia, joista siru löydettiin(viivan alapää). Merkinnät eivät ole välttämättä aivan tarkkoja. Osa siruista kerättiin kuvattavaksi, osa katosi poimiessa. Kaikki poimitut sirut, noin 46 kpl (ehkä yhtä tai kahta lukuunottamatta) olivat valkoisia.
Kaikissa rengastapauksisa sisä- ja ulkokumin välissä on ollut pistosuojanauha polymeristä (punanen Pro Line AntiPlatt). Nauhan valmistajan käyttöohjeessa sanotaan, että nauhan käytöstä huolimatta ulkorengas on puhdistettava siihen tunkeutuneista objekteista aika ajoin.
Sirujen poiminta tällä tavoin koko renkaasta vaatisi useita tunteja. Jos vie renkaan puhdistettavaksi pyöräliikkeeseen, niin otaksun liikkeen epäilemätt suosittelevan taloudellisempana vaihtoehtona uuden ulkorenkaan ostamista.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...9&d=1393831814
Osa renkaasta kuvattuna kiekon keskipistettä kohti ennen sepelinsirujen poimintaa. Poimittiin 46 sirua väliltä 0.5 cm - 5 cm (suunnilleen)
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...6&d=1393828391
Punasella merkityistä kohdista kaivettiin esiin sepelinsiru (lähes poikkeuksetta valkoinen)
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...7&d=1393828432
Esimerkkejä esiinkaivetuista siruista
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...8&d=1393828545
Rengas sirujen poiston jälkeen
Kymppitonnin oikeuskulujen maksuvelvollisuusmahdollisuus on todella paha juttu.
Helsingin rakennusvirasto järjestää keskustelutilaisuuden talvipyöräilystä 13.3.2014 klo 17-19 Kasarmikadulla.(Kiitos linkista okahkonen! Ilmoittautuminen ennen 6.3 tarvitaan). Siellä saattaa selvitä nämä asiat aika pitkälle. Virastolla on vahingonkorvauslomakekin netissä, jonka yhteydessä se muotoilee vastuutaan. Fillarilehden toimittaja voisi varmaan tulla mukaan ja tehdä jutun.
Ilmoittautumiseni vahvistettiin juuri. Yritän laatia lyhyet ja ytimekkäät kysymykset jopa vastausvaihtoehtoineen etukäteen (ehkä myös postitan ne heille). Lukijat, jotka eivät pääse tulemaan, voivat antaa tässä keskustelusäikeessä minulle välitettävksi kysymyksiä, jotka saatan esittää siellä.
Kymppitonnin oikeuskulujen maksuvelvollisuusmahdollisuus ?
Entä jos tässä nettisäikeessä pengomme esiin lailliset ja tekniset tosiasiat rehellisesti ja monipuolisesti, muotoilemme vahingonkorvausvaatimuksen taustoineen ja sitten vaikka äänestämme "oikeuden" ratkaisusta itse kukin asettumalla kuvitteelliseksi puolueettomaksi lautamieheksi? Voidaan myös olla syyttäjiä, puolustusasianajajia, lautamiehiä, tuomareita, asiantuntijalausunnon antajia, yleisöä ...
Uskon ja toivon, että rakennusvirasto ottaa huomioon äänestyksen tuloksen ilman todellista oikeudenkäyntiä, jos vain olemme selvittäneet tarpeelliset tosiasiat äänestystä varten ja osaamme asettautua puolueettomien lautamiesten asemaan.
Ehtisiköhän tämän virtuaalioikeudenkäynnin saada loppuunsaatettua äänestyksineen ennen 13.3... hmm
Ei helvata, järjen valo lienee himmennyt jollain.. Tämä on First World Problem aidoimmillaan. Vaikeaa tuntuu olevan hyväksyä se tosiasia, että ihan maantieteellisistä syistä johtuen Suomessa ei ole ympärivuotisesti 'ihanteellisia' ajokelejä. Olosuhteisiin sopeutuminenkin tuntuu olevan periaatteen vuoksi hankalaa kun väen vängällä pitää lähteä kesänakeilla sotkemaan. Vaan antaa mennä vaan, viihdearvoahan tällä rimpsulla on jos sitten ei mitään muuta. :)
Joku voisi tarkistaa meneekö tuo oikeudenkäyntikulukorvauksen maksu noin? Meneekö tapaus hallinto- vai käräjäoikeuteen? Hallinto-oikeudessa ei ainakaan valtiota vastaan oikeutta käydessään joudu vastaamaan vastapuolen kuluista. Käräjäoikeudessa tuomari saattaa määrätä tai olla määräämättä vastapuolen oikeudenkäyntikulut häviäjän maksettvaksi mutta en muista millä perusteilla. Kaupunki vastaan kansalainen tapauksessa voisi ajatella helpommin kulujen jäävän kaupungille itselleen vaikka ns. voittaisikin.
Ei muuta kuin penkomaan. Mun mielipide on tällä hetkellä aika selvä, koska en näe sepeliä minkään sortin ongelmaksi. Suomalaiseen normaaliin talvikeliin kuuluu hiekoitussepeili ja sitä vastaan on ollut edulliset ratkaisut jo yli 10 vuotta.
Mun mielipide voi toki muuttua, jos joku pystyy oikeasti perustelemaan miksi vahingonkorvauksia pitäisi maksaa. Jään suurella mielenkiinnolla odottamaan, mistä se maksuvelvollisuus korvauksia haluavien mielestä tulisi.
En nyt ota kantaa korvausasiaan mutta eikö se ole hyvä että asiasta keskustellaan ja mahdollisesti jopa saadaan sovittua yhteinen sävel siihen miten ja minkälaista sepeliä teille kylvetään. Jos asenne on samaa luokkaa kuin Munarellolla niin ei sillä tyylillä ainakaan kehitystä tai muutosta saada asiaan. Jos taas kyseinen aihe ei tunnu itselleen tärkeältä niin miksi viitsii edes vaivautua kommmentoimaan koko asiaa.
Maksoi oikeudenkäyntikulut kumpi osapuoli hyvänsä, kannattaisi ehkä myös miettiä mitä vaaditaan ja miten vaatimus osoitetaan päteväksi.
Jos pyörästä puhkeaa rengas, voisi ajatella, että vaatisi oikeudessa kaupunkia korvaamaan sisärenkaan hinnan, vaihtokulut ja kenties taksimatkan kotiin. Vaikkapa 6+10+25=41 euroa. Ulkorengashan on edelleen käyttökelpoinen. Aika pieni summa lähteä oikeuteen. Henkisistä vaurioista tuskin saa korvausta, kun emme ole Amerikassa.
Entäs millä todistat oikeudessa, että se oli juuri kaupungin X alueelta renkaaseen iskostunut sepelinmuru, joka puhkaisi kumin? Periaatteen puolesta kannattaa tietysti taistella, mutta muistelkaamme pihti-Virtasen tapausta.
En ymmärrä mitä tässä topikissa Turkulaiset ja muut huutelevat, jos siellä selvästi hiekoitetaan eri tavaralla.
Mistähän olet tämän näkemyksen muodostanut? Todella vähillä talviajeluilla on teräviä sisurin puhkaisevia tappajaseppelinkärkiä löytynyt renkaista mainitsemallasi talousalueella ajelleena poikkeuksellisen usein. Ulkorenkaat olleet marawintereitä, eli pistosuojaus pitäisi olla riittävä. Kyllästyneenä ilmiöön laitoin litkua (http://www.bikeshop.fi/DR_Sludge_Pis...133/&listpos=0) sisurillisiin renkaisiin. Tällävälin peltilehmien puolella: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/ar...659505483.html... :cool:
Mun mielestä optimistix tekee hyvää työtä ja palvelusta hesalaisille pyöräilijöille kartoittamalla tuota sepelin renkaanrikkomisvaikutusta.
Aktiivipyöräilijälle tuskin se talvikauden erilainen rengas tuskin on mikään ongelma, mutta ajatellaampa sitä perusjannua, joka saattaisi autosta siirtyä pyörään, kunhan se ei ole kovin työlästä.
Luuletteko, että ensimmäisen rengasrikon jälkeen, se jatkaa pyöräilyä, vai ottaisiko auton takaisin alleen?
Pyöräilyn terveysvaikutuksia, tuskin kukaan kiistää, suuremmalla pyöräilijämäärällä voisi olla myös suotuisia vaikutuksia kaupunkimiljööseen ainakin joidenkin mielestä.
Koska tuo tavara, jota liukkaudentorjuntaan siellä käytetään, on selkeästi ihan eritavalla renkaita särkevää kuin muualla käytetty, niin kai on oletettavaa, että ns. 'tavikset' pyöräilee talvisin vähemmän, koska mikään ei ole niin tympeää kuin kävellä raahaten pyörää mukanaan lähimpään pyörähuoltoon, jossa saa jonottaa, kun on niin paljon muitakin joiden rengas on puhjennut ja pitäisi äkkiä päästä jatkamaan matkaa. Siinä aika äkkiä autoilu käy halvemmaksi ja mielekkäämmäksi.
Sitten tulee se huono kuntokin vastaan, toisin kuin aktiivipyöräilijät, normijannu ei nyt välttämättä ole kovin atleettinen ja vähäinenkin lisävastus pyöräilyssä saa aikaa sen, että pyöräily koetaan liian rasittavaksi, kun tarkoituksena ei ole lainkaan kuntoilla, vaan siirtyä paikasta A paikkaan B, taas se auto alkaa houkuttamaan enempi, ei tarvitse edes hikoilla.
Sitten pitäisi osata arvioida sitä, onko pyöräilyn vähenemisvaikutus kustannuksiltaan suurempi, kuin sopivamman kiven käyttö?
Tuossa voi huomioida myös katujen kulumista suuremman automäärän vuoksi yms. tekijöitä, jotka niin helposti unohtuu, kun laput silmillä yksioikoisesti tykätään ajatella asiaa.
Tämän kaiken vuoksi mun mielestä porukan kannattaisi ennemmin tukea optimistix:n työtä asian eteen, eikä torpata täysin, ei kyse ole siitä yhdestä renkaasta, vaan vähän isommasta kokonaisuudesta ja ehkä siinä optimistix on vähän harhapoluilla, että hakisi oikeudesta vahingonkorvauksia, ehkä ennemmin pitäisi tässä ajatella sitä kokonaisvaikutusta pyöräilijöiden määrän vähenemiseen, terveysvaikutuksiin (huomioiden ilmanlaatu, pakokaasujen lisääntyminen jne), tienkulumiseen, sekä muihin tekijöihin.
Suurin haaste ehkä olisikin saada luotettavia arvioita noista vaikutuksista, yksittäisellä kansalaisella ei ole kovin paljoa mahdollisuuksia tuon suhteen, mutta, kun on kartoitettu tuota renkaan rikkoutumisherkkyyttä, niin ehkä siitä saisi jo vipuvartta millä tietyt autoilua vähentämään pyrkivät kunnallisvaikuttajatahot olisi mahdollista saada tilaamaan jotain pientä selvitystä/arviota asiasta asiantuntijoilta, jolloin mahdollisesti se mieli hiekoitusmateriaalin kalleudesta voisi kallistua hieman joksikin muuksi.
Toki, koska maa on toistaiseksi ainakin vapaa, niin voi myös tuijotella vain omaa napaa ja pyrkiä torppaamaan kaikki optimistix:n kaltaiset aktiivit, jotka eivät osu ihan siihen omaan omanapalähin ajattelumalliin, mutta onko siinä mitään järkeä, eikö enemmän saavuteta tukemalla ja kannustamalla, silloinhan voidaan löytää kokonaan uusia uria, joten miksi tyytyä siihen mitä on ja junnata samaa vanhaa uraa?
Käyrien kurkkujen direktiiviä pukkaa ...
Kyllä se täälläpäin käytettävä sepeli on aloituskuvaan verrattuna erilaista. Huomattavasti teräväsärmäisenpää ja helpommin kumin puhkaisevaa. Munkin vääränlaisen rengastuksen puhkaissellä kivellä olisi voinut viiltää sormeen haavan. Ja niitä oli 2 kpl 5 km matkalla. Renkaita litkuttaessa kulutuspinnoista löytyi n. 10 reikää, joista siis vain yksi oli läpäissyt myös sisurin. Syksyllä pistin varulta tuplamäärän litkua ja nastakumeja vaihtaessa kulutuspinta oli täynnä keltaisia täpliä.
Pistetään nyt vähän kuviakin, niin nähdään spelilaatujen erot käytännössä :rolleyes:
Vahingonkorvausvaateita herättävä helsinkiläinen sepelilaatu
Turkulainen tai Kaarinalainen sepelilaatu:
[IMG]http://i.imgur.com/XX0J4nh.jpg[/IMG]
Harmittaa huonolaatuinen kännykkäkuva, mutta ykkösen päälle menevä piikki oli todella terävä ja myöskin yläreuna särmä veittsenterävä. Tämäntyyppisellä sepelillä pärjää halvoilla kumeilla järkevästi paineistettuna.
Siinä missä tällä allaolevalla sepelillä pärjää fiksusta kumista tehdyllä renkaalla ja sopivilla paineilla, niin pitäisi pärjätä myös ylläolevassa kuvassa.
Jos kivi olisi pyöreäkivista soraa, niin seuraavaksi sama porukka vaatisi kaupungilta vahongonkorvauksia siitä, että asfaltti on päälystetty laakerikivillä:rolleyes:
Eniten mua pänniin tuo vahingonkorvauspuoli, koska en näe sille mitään perustetta. Jokainen voi oomilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, että pärjää niissä olosuhteissa, mitä luonto tuo eteemme. Kaupunki/kunta/valtio voi kantaa oman kortensa kekoon ja se on hyvä.
Tuollainen ai ai kun on liukasta kun ei hiekoiteta, ai ai kun on kauheaa kun sepili menee läpi kumeista, ai ai kun on liukasta hiekkaa asfaltillla ruikutus ei vaan mahdu mun ajatusmaailmaan.
CWA:lla oli kyllä monta hyvää pointtia miksi sepelilaatua voisi vaihtaa ja niitä kannattaa käyttää ennemmin argumenttina sepelikeskustelussa, kuin sitä, että ajoin kesähelteelle tarkoiteulla kivikovaksi pumpatulla kuviottomalla renkaalla ja se meni puhki yyh. Itelläkin meni joskus pitkäksi nastakumien laitto ja ajoin jollain schwalben pistosuojatulla sliksillä turhan pitkään. Sisurina oli bilteman halpa litkusisuri. Nastarenkaan vaihdossa sisurin ja päälikumin väli oli sotkeutunut litkusta ja sisuri ihan täynnä reikiä. En silti lähtenyt itkemään kaupungille pyöräilyn surkeutta, vaan seuraavana syksynä vaihdoin alle nastakumit ajoissa ja myöhemmin tutustuin myös muihin ratkaisuihin.
Nyt on kommenteissa mielestäni järkevä lähestymistapa. Jotta asiaan voisi vaikuttaa, täytyisi selvittää sepelin muotoarvon vaikutus rengasrikkoihin, millaista sepelilaatua todellisuudessa käytetään ja mikä on edullisemman muotoarvon vaikutus sepelin hintaan ja saatavuuteen. Pyöräilijän rooliksi jää vastavuoroisesti välttää heikkojen renkaiden käyttöä silläkin uhalla, että rullausominaisuudet aavistuksen kärsivät.
Taas on jollekin sopivan alan opiskelijalle tarjolla varsin kiinnostava päättötyön aihe.
Samoin pitäisi tutkia se osa sepeliä, joka ei lähde renkaan mukana, ja laskea osuudet jääville ja mukaan lähteville. Murskattu sora voi halkeilla lisää veden ja jäätymisen vaikutuksesta, jolloin renkaita puhkova murske syntyy vasta levitettynä ja suojakelin jälkeisillä pakkasilla.
Tutkia voi tutkimisen ilosta mitä vain, mutta hiekotussepeli tuskin muuttuu rapautumisen seurauksena terävämmäksi. Kiviaineksen rapautuminen on hidas prosessi, lisäksi katulle kylvetty tavara pikemminkin kuluu ja sen seurauksena pyöristyy. Mutta periaatteellista estettä ei ole sille, että ottaa näytteet keväiseltä pyörätieltä ja määrittää siitä muotoarvon.
Soraa harvemmin murskataan, mutta moreenin kohdalla murskaus on yleistä. Näin siitä saadaan käyttökelpoista kiviainesta, eikä tavaraa tarvitse ajaa läjitykseen. Helsingissä tosin käytännössä kaikki tavara tehdään louheesta.
Murskeeseen ei siis jää halkeamia, jotka jäätymisen seurauksena halkaisevat niitä? Toisenlaisella rei'ityksellä toki saa kiven halkeamaan veden jäätymisellä siinä missä kiviä voi halkoa kuumentamalla.
Moreenimaalajien luokittelussa on jossain määrin vaihtelua, mutta yleisimmin jako tehdään runsaimmin esiintyvän lajitteen mukaan; puhutaan sora-, hiekka- tai silttimoreenista sen mukaan, mikä lajite moreenissa on vallitsevin.
Kun hiekoitusselepli tehdään louhitusta kalliosta, murskan kitaan syötetään maksimiraekooltaan n. 600 mm kokoiseksi ammuttua/rammeroitua louhetta. Esimurskan jälkeen saadaan n. 150 millistä tavaraa ja sitä edelleen murskaamalla haluttuja hienompia lajitteita. Hiekoitussepeli lisäksi seulotaan, jotta siitä saadaan nollapää pois. Toki kivessä luonnostaan on halkeamia sekä muita epäjatkuvuuskohtia ja tuollaisen käsittelyn jälkeen niitä on tavallista enemmän. Kivet voi siis hyvinkin halkeilla lisää. Muotoarvon määrittää kuitenkin pääasiassa kivilaji ja siihen liittyvät ominaisuudet. Jos hiekoistussepeli rapautuu pakkasessa, kivilajin ominaisuudet ei siinä mihinkään muutu eli haljennut kivi vastaa muodoltaan halkeamatonta.
Moreeni murskataan yleensä seulottuna, koska moreeni on yleensä routiva maalaji. Routivuus johtuu hienojen lajitteiden suuresta osuudesta, joten murskaus yksinään ei tee moreenistä käyttökelpoista tavaraa. Päinvastoin, sellaisenaan murskatusta moreenista tulisi entistä routivampaa. Lisäksi murskan läpi olisi turha ajaa valmiiksi hienojakoista tavaraa.Lainaus:
Moreenimaalajien luokittelussa on jossain määrin vaihtelua, mutta yleisimmin jako tehdään runsaimmin esiintyvän lajitteen mukaan; puhutaan sora-, hiekka- tai silttimoreenista sen mukaan, mikä lajite moreenissa on vallitsevin.
Antoisa keskustelu edellä herätti tosiaan kysymään, olenko testeissä ajanut lainkaan nk. "tappajasepelillä"! Missähän sitä varmasti on? Poimin äsken näytteitä Tapiolasta ja kuvasin resoluutiolla 2592 x 1944 . Verkkoon siirsin kuitenkin pääosin resoluutiolla 600 x 450.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...8&d=1393934047
Sepelinäyte, joka tuotiin tutkittavaksi Tapiola Garden -hotellin edestä kevyen liikenteen väylältä (laatan päältä)
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...3&d=1393935900
Osasuurennos ylläolevasta (noin 11-13 cm kohdalta)
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...9&d=1393934075
Sepelinäytteen poimintapaikan yleisnäkymä Tapiola Garden -hotellin edestä. Poimittiin keskeltä väylää roskapöntön kohdalta 2014-03-04 puoleltapäivin.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...0&d=1393934100
Sepelinäyte astiassa. Kaavittu astian oikealta puolen. Tapiola Garden -hotellin edestä.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...1&d=1393934122
Kahdesta eri laatikosta poimitut sepelit, jotka odottavat väylälle levitystä. Tapiolasta Heikintorilta länteen lähtevän kevyen liikenteen väylän mäki.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...2&d=1393934146
Luonnonhiekkaa (?) kuvattu Tapiolan keskusaltaan pohjasta sen ollessa kuiviltaan. Otaksun
hiekaksi suurimpien pyöristyneiden kivien takia. Tämmöistä ei käytettäne väylillä pölyämisen takia.
---
Sepeleiden vaikutusta renkaisiin voisin tutkia läheisellä parkkipaikalla. Levitän asfaltille sepeliä mukavankokoiseksi reitiksi ja sitten ajamaan sitä pitkin muutamaksi tunniksi. Toisesta sepelityypistä toinen reitti sinne, ja taas ajamaan.
Renkaiden vaihto. Ajelua.
Tutkitaan ja dokumentoidaan uponneiden sirujen määriä ja haavereita. Verrataan.
Jos homma alkaisi tuntua kiintoisalta toistettavalta monenlaisille konfiguraatioille, voisi laittaa polkupyöräni sähkömoottorin pyörittämään sopivanpainoista kiekkoa puomin päässä pitkin sepelöityä ympyrärataa.
---
Tarkastelin äsken lähiseudun pyörätelineissä olevia polkupyöriä noin 100 kpl. Tarkoitus oli päätellä, millaisia renkaita testaisi aluksi. Paria inva-ajoneuvon käyttäjääkin haastattelin. . Ehkä tuosta saisi käsityksen ja otoksen tavallisten suomalaisten pyöristä tähän aikaan vuodesta. Monennäköistä on kumia, ja on monenlaista käyttäjää: lapsia, vanhuksia, vammaisia, naisia, miehiä, pyörän väärinkäyttäjiä, oikeinkäyttäjiä, harrastelijoita, lycraväkeä, kolmipyöräisiä tavaraihmeitä lapset kyydissä, jne. Heitä kaikkia varten mielestäni liukkaudenestoa tehdään, ei pelkästään polkupyöräasiantuntija-miehille.