Ratsukon ohittaminen

Kyllä mullakin on jonkun verran kokemusta hevosista, kun olen muutamia jopa omistanutkin. Ja jos viestini jaksaa ihan lukea ja yrittää ymmärtää lukemaansa, niin neuvoin ajamaan rauhassa polkematta, jolloin hevonen kuulee vapaarattaan, ohittamaan riittävän etäisyyden päästä, jolloin hevonen näkee pyöräilijän. Ja jos hevonen oikeasti säikkyy rauhallisesti lähestyvää pyöräilijää, niin mitä se tekee kun ohi tulee aura-auto, iso rekka tms. En puhunut mistään ehdottomasta hallittavuudesta kaikissa tilantessa, vaan siitä että ratsastaja saa pidettyä hevosensa käsissä ilman että se lähtee tekemään piruletteja edes yksittäisen fillaristin lähestyessä rauhassa (viitaten tuohon Virpin tapaukseen), ja jos ei saa, niin sitten kentälle opiskelemaan sitä hevosen perushallintaa ja hevonen konkeneemman ratsastajan käsiin opiskelemaan liikennekäyttäytymistä.

Niin tottunutta ratsua tuskin löytyy, että se ei koskaan pelästyisi pyöräilijää. Etenkään, jos näkee niitä erittäin harvoin.

Ohituksista murto-osa aiheuttaa ongelmia, mutta niitä varten kannattaa toimia "oikein".

Lainaus:

---

Ratsastajan syyttäminen liikenteeseen lähtemisestä ratsulla, jonka pelottomuudesta ja ehdottomasta hallittavuudesta kaikissa tilanteissa ei ole aivan varma, on jotakuinkin yhtä hölmöä kuin pyöräilijöiden syyttäminen siitä, että kehtaavat tulla kapeille ja mutkikkaille maanteille autoilijoita häiritsemään.

---

Sitten pitää taas kerran julistautua hölmöksi. Ainakaan mun pyörä sikäli kuin kuski jotain hätkähtää ei ala vikuroimaan eikä paina kuin 7,7 tahi jotain kiloa. Minusta julkiselle väylälle jossa kulkee tukkirekkaa etc. lähtö säikyllä konilla on järjen köyhyyttä.

No onneksi Juha H antaa asiallista kommenttia.

Tässä ei ollut puhe tukkirekoista eikä muista moottoriajoneuvoista, jollaisen kuulee lähestyvän jo kaukaa. Toistan jo sanottua asiaa: kuka tahansa voi säikähtää, jos vierelle yhtäkkiä ilmestyy täysin äänetön olento. Hevonen sitä suuremmalla syyllä, sillä se tosiaankin on luonnostaan "säikky koni" eli saaliseläin ja saalistajat puolestaan juoksevat saaliinsa kiinni mahdollisimman äänettömästi. Edelleen suosittelisin sitä inhimillistä ääntelyä, josta hevonen tunnistaa ohittajan ihmiseksi. En tiedä, riittääkö vapaarattaan rallatus tähän. Todennäköisesti riittää, jos se on ratsulle ennestään tuttu ääni.

Hyvinkin koulutettu ja kaikenlaiseen tottunut hevonen voi olla arvaamaton [myös kokeneen ratsastajan käsittelyssä]. Tunnenpa yhden yksilön, joka pelkää katolla kuljetettavaa polkupyörää, vaikka ei pyöräilijöitä ja pyöriä muuten pelkääkään.

Pyöräilijän ja ratsukon sopimisen samalle tieuralle ei pitäisi olla ylivoimainen haaste.

P.S. Ja nyt tosiaan hyväntahtoisesti oletetaan, että ratsukolla on oikeus liikkua siellä maantiellä, riippumatta siitä onko se "järjen köyhyyttä" vai ei. Joidenkin mielestä 7,7-kiloisella rimpulalla sotkeminen alusvaatteita muistuttavassa asussa tuhatkiloisten ja sitä isompien teräsmöhkäleiden kiitäessä pitkin samoja teitä on "järjen köyhyyttä".

Hyviä ohjeita tullut. Itse alan jo riittävän kaukaa hidastamaan ja avaan keskustelun ratsukon kanssa rauhallisesti tyyliin: ettehän pelästy jos ohitan teidät.....kun keskusteluyhteys on saatu, homma menee hienosti. Pitää muistaa kehua myös hevosta jos (ja kun) pysyy rauhallisena. Hienoja eläimiä! Hieman off-topickina täytyy tunnustaa että aika usein juttelen lenkin varrella kohtaamilleni eläimille, ihmisten kielellä ja myös heidän omallaan :) . On kohteliasta tervehtiä kaikkia. Toivotavasti kukaan ei ole näkemässä...

Oon ohitellu hevosia vähän miten sattuu mutta nyt tänään ja viime viikolla huikkasin "pyörä tulee!" tämän ketjun rohkaisemana, toisella kertaa ratsastaja ei tainnut kuulla kun oli keskellä kevliä enkä meinannut mahtua ohitse.. pyyteli anteeksi väistämättömyyttä kun huomasi minut... oikealta ohitin.

Kappas. Sukkispojat ei tahdo taas mahtua muiden kanssa samalle tielle.

Mä en ole sukkiksia maastossa käyttänyt aikoihin.

Omalta kohdalta on tähän mennessä tullut ihan hyvin mahduttua samalla tielle ponien, hevosten ja kärryjen kera.

Vähän useamminkin saisi tulla omalle kohdalle noita polleja, että tulisi omalle kohdalle vähän enemmän rutiinia niihin kohtaamisiin.

Eikös toi kaukaa huutelu ja meluaminen ole aika töykeää käytöstä?

Mä kyllä huudan jotain pöljää ennen hepan ohitusta. "Hei hei, Heppa!" "Otetaanko kisa? No ei kai!" Tai jotain yhtä tyhmää.

Lainaus:

---

Joidenkin mielestä 7,7-kiloisella rimpulalla sotkeminen alusvaatteita muistuttavassa asussa tuhatkiloisten ja sitä isompien teräsmöhkäleiden kiitäessä pitkin samoja teitä on "järjen köyhyyttä".

---

Kiitti vitusti kertakaikkisen "älykkäästä" kommentistasi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti IncBuff

Kappas. Sukkispojat ei tahdo taas mahtua muiden kanssa samalle tielle.

---

Näin hieman aiheen ohi, mutta aiheen ohi peikkoilevalle: Kun tuo ihonmyötäisten vaatteiden pohjalta tehty pyöräilijöitten luokittelu tuntuu sulla olevan varsin monessa ketjussa se kantava teema, niin kiinnostaisi tietää avaudutko samaan tapaan myös pyörälenkeille uskaltautuessasi tälle kansanosalle? Vai oletko ihan vaan nettipuolen kovis? Entä onko paljon jälkikasvuakin jo kertynyt kun tuo pojittelukin tuntuu olevan kovin herkässä?

Ja aiheeseen palaten, olen joskus pyörätiellä ohittanut ihan vastaantullen (eli hepoiset näkivät varmasti jo parin sadan metrin päästä) pari ratsukkoa, joista jälkimmäisen polle tästäkin huolimatta päätti juuri kohdalle päästessä vetäistä takajaloilleen. En tiedä olisiko sitten jutustelu auttanut, mutta vauhdista eikä yllätyksestä ainakaan voinut olla kiinni.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti arctic biker

Kiitti vitusti kertakaikkisen "älykkäästä" kommentistasi.

---

Ensisijainen tarkoitukseni ei ollut ***tuilla vaan muistuttaa, että monen silmissä meikäläisten touhu näyttää älyvapaalta. Toisen osapuolen (hevos- tai fillariharrastajien) syyttäminen "järjen köyhyydestä" ei tässäkään asiassa ole välttämättä se kaikkein rakentavin tapa toimia.

Haluaisin oikeastaan nähdä tässä ratsukot ja pyöräilijät yhteisellä asialla, eikä nokikkain. Suomessa(kin) on liikaa sellaista asennetta liikennekulttuuriin, että vain autoilijat ovat keskenään tasa-arvoisia ja kaikki muut ovat itselleen ja muille vaarallisia hidasteita, liikkeellä omalla vastuullaan ja henkensä kaupalla. Joutua hidastamaan kapealla tiellä ratsukon tai pyöräilijäryhmän takia taitaa olla joillekin autoilijoille suoranainen loukkaus. Toivon, etteivät pyöräilijät tue tällaista ajatusmallia esimerkiksi syyttämällä ratsastajia "järjen köyhyydestä" näiden uskaltautuessa liikenteen sekaan.

Perspektiivin takia lienee myös aiheellista muistuttaa, että hevosia on kulkenut Suomen teillä jo vuosisatojen ajan ennen kuin täällä nähtiin ensimmäistä polkupyörää, moottoripyörää tai autoa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Trollberga

Toistan alussa kuvaamani tilanteen, koska se pääsee näköjään tässä pitkässä ketjussa unohtumaan: Pyöräilijä tai useampi pyöräilijä lähestyy takaapäin äänettömästi ja hevonen havaitsee mahdollisen "saalistajan" vasta sen saavuttaessa hevosen. Jokainen voi tässä muistella, onko itse joskus säikähtänyt selän takaa tulevaa yllättäjää ja miettiä, miten tuollainen säpsähdys vaikuttaa hevoseen, joka on vaistoiltaan saaliseläin.

---

Keväällä oli ainekset pahempaan kun typeryyksissäni yritin ohittaa hevosta huomaamattomasti. Sehän säikähti oikein kunnolla ja ampaisi vauhdilla keskelle tietä ja edelleen vastaantulvien puolen pientareelle. Tie oli lisäksi mutkainen ja mäkinen, joten mahdollisella vastaantulijalla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia väistää hallitusti. Onneksi tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä, mutta opetti sen verran, että nykyään alan mölyämään hyvissä ajoin jos on polleja edessä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Risto Koivunen

Perspektiivin takia lienee myös aiheellista muistuttaa, että hevosia on kulkenut Suomen teillä jo vuosisatojen ajan ennen kuin täällä nähtiin ensimmäistä polkupyörää, moottoripyörää tai autoa.

---

Ottamatta hirveästi kantaa tähän hevoskeskusteluun, on hyvä huomioida argumentoinnin taso. Ajat muuttuvat, ei haeta sitä perspektiiviä menneistä ajoista, kun ei se mitenkään liity tähän tilanteeseen. Tai voithan sä hakea sitä perspektiiviä sieltä, ja tulla auvoisaksi, mutta ei se auta nykymaailmassa selviytymisessä.

Itse aiheeseen taas, muutaman kerran heppojen ohi menneenä olen huomannut että se on todella tapauskohtaista miten hepat reagoivat. Saatan päästä ohi helposti (edestä tai takaa tulleena), ja toisaalta saatan säikäyttää hepan kymmenen metrin päästäkin. Liittynee varmasti tuohon säikkymiseen, olin tulossa hevosta vastaan ja hepat näkivät minut selvästi, kun lähdin väylältä pois metsäpolulle niin siitä riemu repesi hepoille, taisivat saada taas pelonsekaisia tunteita kun yhtäkkiä puiden välissä pyörii joku lujaa (ei edes niin lujaa ylämäkeen).

Harrastusvälineenä fillari on vähemmän henkiä riistävää mallia kuin hevonen - ainakin muiden kuin kuljettajansa (en tiedä onko aiheesta tutkimuksia).

Vaikka fillariharrastajien touhut saattavat vaikuttaa järjenköyhältä, he/me yleensä ei toisille vahinkoa aiheuteta säikkyessämme tai muutenkaan.

Arka hevonen, tai hevonen ylipäänsä (kun eivät ole harrastajienkaan kommenttien perusteella ilmeisesti mahdollisia täysin liikenteeseen kouluttaa) sen sijaan on vaarallinen, arvaamaton ja pahimillaan henkilövahinkoja aiheuttava säikähtäessään fillaria, kaivon kantta tai jotain mitä ei olekaan.

Onko hevosista ajanut aika ohitse? Miksi hevoset nykyään saavat olla muun liikenteen seassa?

Muistututettakoon taas että hevosella ei saa ratsastaa kevyen liikenteen väylällä, ellei se ole joko yhdistetty ratsutie ja kevyen liikenteen väylä, tai ellei ratsastustie ja klv ole rinnakkain :). Ratsukko ja hevoskärry rinnastetaan ajoneuvoon, jolla kuuluu kulkea ajoradan oikeassa reunassa. Mua ei henkilökohtaisesti ratsut klv:llä häiritse, vaikka olenkin IncBuffin vihaama "sukkispoika" ( mistähän tuokin nimittely johtuu, taitaa IB-poju olla kade). Olisi ehkä aika ratsastuskouluissa ottaa esille ratsukon paikka liikenteessä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti mutanaama

kun noheva volvokuski päätti vetää läheltä ohi ja kovaa.

---

Just meinasin tulla tänne laittaa että "jos joku liikkuu yleisillä teillä, sen sietää kestää myös muita tiellä liikkujia" eli en viheltele enkä laula oopperoita hevostakaan ohittaessani, mutta tuo Volvokuski en ollut minä kuitenkaan. En ole ajanut autolla hevosten ohi ties olenko koskaan. Fillarilla useastikin. Ilman viheltelyä tai sen kummempia (ylisuuria)väistelyitä tai hiljentelyitä. Eli tapa se on tuokin tapani ohittaa ratsukko, jotta ontopicissa pysytään. Jos ajaisin pyörällä jotain ratsastusbaanaa (entosinaja), siellä väistäisin kyllä vaikka kunnolla ojaan kun olisin hepan baanalla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti pena57

Muistututettakoon taas että hevosella ei saa ratsastaa kevyen liikenteen väylällä, ellei se ole joko yhdistetty ratsutie ja kevyen liikenteen väylä, tai ellei ratsastustie ja klv ole rinnakkain :). Ratsukko ja hevoskärry rinnastetaan ajoneuvoon, jolla kuuluu kulkea ajoradan oikeassa reunassa. Mua ei henkilökohtaisesti ratsut klv:llä häiritse, vaikka olenkin IncBuffin vihaama "sukkispoika" ( mistähän tuokin nimittely johtuu, taitaa IB-poju olla kade). Olisi ehkä aika ratsastuskouluissa ottaa esille ratsukon paikka liikenteessä.

---

Hevoskärryn vielä ymmärtää, mutta ratsukon kohdalla tuo sääntö ajoradan käytöstä on (jos mahdollista) vieläkin typerämpi, kuin se että fillarilla pitää aina käyttää pyörätietä jos sellainen ajoradan vieressä on. Tuskin kukaan on niin hullu, että riskeeraa henkeään ratsastamalla ajoradan reunassa jos vieressä kulkee vähänliikennöity kevari, sanoo laki mitä tahansa. Jos asuisimme täydellisessä maailmassa jossa autot ohittaisivat ratsukon aina turvallisen etäisyyden päästä, niin silloin tuota sääntöä voisi kuvitella noudattavansakin, mutta tämänpäivän suomalaisessa liikenteessä missä minäminäminä kuskit paahtaa kahdeksaakymppiä ohitse jalustimien kopistessa sivupeileihin ja parhaimmillaan painelevat vielä mielenosoituksellisesti tööttiä kohdalla niin ei ikinä....

Kohtasin viimekesänä ratsastajia lentokentän kiitoradan eteläpään viereisellä kelkkaurastolla. Ei käynyt mielessäkään lähteä tunkemaan siitä vierestä ohi vaan pysäytin n.15m päähän ja kaivelin juomapullosta juomaa kaikessa rauhassa. Etummainen ohjastaja kiittelikin ja kertoi juuri saman mitä täällä on tuotu esille: kannattaa jutella rauhallisella äänellä ja jos mahdollista niin vaikka tosiaan pysähtyä odottamaan. Juteltiin siinä jokunen sana asiasta ja pollet katteli että jo on tapaus...Kyllä siinäkin tilanteessa etummainen hevonen selvästi säikähti minua. Se oli varmaan kuullut jo kaukaa kolisteluni ja kun ilmestyin näkökenttään niin varmaan kavahti, että mikä ihmeen hörhö ("silmät palaa! olis ees kunnossa!") sieltä tulee kohti.

Vielä kertauksena vinkit hevosen turvalliseen kohtaamiseen: http://youtu.be/xAV1wy8udOI

Hepat ovat säikkyjä mitä kummallisemmille asioille. Tyttö puhui joskus vuosia sitten että joku pelkäsi lastenvaunuja joku taas sateenvarjoa, mutta eräs hevonen oli pillastunut totaalisesti nähtyään Tarja Halosen vaalimainoksen. Hevonen on viisas eläin.

Heh, nyt on löytynyt kuningaskulkunevo, jonka edessä pyöräilijäkin nöyrtyy (tai sitä ainakin toivotaan). Eihän niitä heppoja suotta kannata peläyttää, mutta on kortissa toinenkin kääntöpuoli. Huonosti hevosen hallitsevan ratsastajan ei todellakaan kanata lähteä muun liikenteen sekaan. Hevonenkin voi olla poikkeuksellisen huono noissa tilanteissa. Ratsastajalta toivon sen verran järjenkäyttöä, että jos tuntuu epävarmalta tai jos tiedetään, että heppa on vähän sieltä vauhkommasta päästä, niin onko sillä ihan pakko lähteä hakemaan sitä katstrofitilannetta. Jos elukka ei pysy puikoissa ihan normaaleissa tilanteissa, sen paikka ei nyky-yhteiskunnassa ole muun liikenteen seassa. Toisaalta koulutettu hevonen ja kokenut ratsastaja ei varmasti ole ongelma.

Itse koitan ajaa tasaisesti pyörittäen ( vauhtia hiljentyen) ettei vapaaratas räksytä ja en jarruttele etteivät jarrut kirskahtele turhia. Pari kertaa vuodessa kohtaa ratsukkoja ja usein ihan pikitielläkin.

^Fiksukaan fillaristi ei voi tietää minkälainen yhdistelmä on kohdattava tai ohitettava ratsukkoyhdistelmä, joten kait on parasta vaan varoa edellä kuvatuin konstein. Maastoon hakeutunut ratsastaja saattaa olla jopa taitavampi ratsastajana, kuin joku pajavasara maastopyöräilijänä. Kannatan kyllä huomioonottavaa kohtaamista. Itse aina koittanut toimia varovasti, eikä ongelmia ole ollut. Saatan pysähtyäkin kohdatessa, jos tilaa näyttää vähän olevan.
Jopa autojen kanssa sikailevat hevoskohtaamisissa ja siinä alkaa olla henki löyhässä. Joku vuosi sitten jossain , muistaaksen Kotkan suunnalla, motoristit saivat hepat pillastumaan maastossa niin, että meinasi ruumiita tulla. Samoin jokunen vuosi sitten Mersupakukuski Sipoossa kylätiellä veti surutta hepan kylkeen kiinni ja heppa päätyi lopetettavaksi kyljelleen ojaan. Ratsastajakin loukkaantui. Ja autoilija karkuun. Tiedä sitten josko olisi tavoitettu myöhemmin.
Eikö tosiaan oikeesti kannattaisi suhtautua varovasti ja huomioonottavasti. Hiljentäminen ei aikaa paljon vie eikä lenkkiä pilaa.

Itseä ainakin alkaneet ärsyttämään koko lajin harrastajat, muutaman tapauksen seurauksena kun mönkijän kanssa oltu liikkeellä ja heposen kohdatessa pysähdytty ja sammutettu koneetkin niin kiitoksena ollut keskisormea. Ei vaan ymmärrä miksi vauhkon eläimen kanssa liikenteessä oleva kuvittelee omistavansa yleiset tiet.

^Saako siellä, missä olet ollu liikkeellä, ajaa sillä sinun mönkkärillä oikein laillisesti? Yleinen tie ja mönkkäri rekisterissä?
Jos ärsyttää, niin mitä sitten. Varmaan niitäkin ärsyttää mönkkäröinti, jos laillisesti liikkeellä oleville keskaria näyttävät. Kysehän on nyt siitä, ettei tulisi vaaratilanteita.
Miten tulisi suhtautua mönkkäristiin, jonka nelipyöräluisussa vastaantulo mutkassa polulla aiheuttaa itselle pakkotilanteen ajaa polulta ulos? Alkaisinko ärsyyntymään?
Itseänikin on varmaan- tai ehkä, tai ehkei kuitenkaan- ärsyttänyt hevostelijat, kun joutuu pysähtymään, mutta toiset on vaan otettava huomioon.
On tämä kanssa aihe vääntää... Autoilijat><fillaristit><hevoset><kävelijät. Oltasko me niitä fiksumpia, jotka ei aina hae vikaa muista?