Printable View
Miten sitten, jos on jäänyt kitumaan? Jos vaikka diabetestä tai epilepsiaa tms. käynnissä. Mielestäni ICE on hyvä juttu. Tällä hetkellä vain puhelimessa (perusvehje, jota lapsikin osaa käyttää). Tarvitsee kyllä laittaa ICE ainakin kypärään. Voihan puhelin mennä päreiksi, jos tulee kunnon osuma.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Grr
Nyt on ICE-patentti valmis, jos kiinnostaa päästä halvalla, niin tässä on ratkaisu:
http://i51.tinypic.com/znah00.jpg
Ihan sama siinäkin tilanteessa, hätäilevät omaiset on vain tiellä. Mahdollisen hätäensiavun jälkeen oikea numero on 112. Aina.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hääppönen
Jos kuski on tajuton ja lähtee ambulanssilla niin mitä ne tekevät yleensä mahdollisesti jopa arvokkaalle fillarille?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Grr
Olen käsittänyt tämän ICE-jutun niin, että siinä ei ole tarkoitus kutsua omaisia raadon äärelle, vaan saada nopeasti selvyys mahdollisista perussairauksista, lääkkeistä tai lääkeallergioista yms., jotta hoito saataisiin mahdollisimman äkkiä oikeille urille. Siis, jos henki vielä pihisee.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Grr
Edit. ICE on juuri 112-jengiä varten, eikä onnelliselle löytäjälle.
Mut on kerran viety abulanssilla paikattavaksi , kaverit kysy että mitä tehään 5000 pyörälle, sanoivat että oteteen mukaan ja jättävät sairaalan vahdeille säilöön siksi aikaa kun paikkavat , sieltä se vahti kopista löyty kun pääsin kotio,vartijat vaan olivat imetelleet millainen pyörä oli.:DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jani R.
Oli se ilimalento aika hurja :eek:....pariviikkoa sittenhän käytiin sama mesta menttaaliharjoituksena/ajettiin läpi ja käytiin jälkiseurannan puinti ja spekuloinnit.:DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti PMT
ICEn vois tosiaankin laittaa näkyviin kypärän ulkopinnalle, kiitos tuosta!
Mulla oli ICE puhelimessa ja puhelin ehjänä reisitaskussa, kun tajuttomana kolarin jälkeen asfaltilla makasin. Kun ambulanssikyydillä lähdin, paikalle ensiksi ehtineet palomiehet veivät (ei-niin-arvokkaan) fillarini kotiosoitteeseeni, jonka olin siis vironnut kertomaan, kuulemma. Kotona hämmentynyt tytär otti fillarin ja tiedon vastaan ja viesti eteni miehelle saakka, pienellä viiveellä. Eipä noissa tilanteissa aleta taskuista puhelimia etsimään...
Tilasin tuollaisen, tuli kaiverrettuna viikossa ja bonuksena on tuo 2 GB USB-säilö verrattuna RoadID:seen:
http://i56.tinypic.com/24ci7v6.jpg
http://www.utagice.com/
ja mitäkö siihen kaiversin:
Oma nimi
syntymävuosi / veriryhmä
ICE-puhelinnumero
No allergies
USB-tikulla olevalla ohjelmalla saa sitten vähän tarkemmin ruksittua omia tietojaan.
Melko monelta luulisi löytyvän armeijan tunnuslaatta jemmasta. Sitä käytän itse ja eiköhän siihen mahdu kaivertamaan vielä lisää infoa tarvittaessa. Näitä tämän tyyppisiähän löytyy koruliikkeistä monenlaisia joihin voi kaiverruttaa tärkeimmät tiedot. Kulkee kaulassa helposti aina mukana.
Tämä on hyvä idea, mutta alunperinhän ensiapuhenkilöt eivät etsi hetuasi, joka lukee laatassa tai nimeäsi vaan tietoa onko allergioita tai muita asioita, jotka pitää tietää hoitoa aloittaessa. Sen takia he mahdollisesti etsivät kännykästäsi ICE-yhteyshenkilön numeroa, jos et onnettomuuden jälkeen itse ole tajuissasi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JarkoH
Mulla ei ole mitään tuollaisia koskaan mukana, enkä tosiaankaan kännyä mukana pidä jos fillaroin. Jos kuolema tulee niin sitten tulee.
Wanha, informatiivinen tapa on kirjoittaa pyörän runkoon oma nimi, esim. vaakaputkeen. Nimilapun voi (esim.) tulostaa tietokoneella tavalliselle/värilliselle paperille, jonka "teippaa" runkoon koulukirjojen päällystämiseen käytetyllä muovikalvolla (...on hyvä suoja, btw, myös kännykän/gpsn/ym. näytöille). -- Varatkaa riittävän iso muovipala, ettei vesi & kosteus pääse paperia ja kirjoitusta sotkemaan ja/tai teipatkaa kahteen kertaan.
J.k. Kypärän sisäpuolelle (esim.) voi samalla tavalla "taiteilla" tarkemmat tiedot (veriryhmä, ICE-numero jne.).
Helppo tapa on laittaa tiedot tavallisen avainrinksun nimilappuun ja ripustaa se vaikka satulan alle näkyvään paikkaan.
Edittiä: Idea on jo tuolla aikaisemmin.http://www.polarlahja.fi/pics/tuotte...alli_pieni.jpgmutta ei kai haittaa kun on hyvä ja halpa.
Kun mä lensin, ambulanssi otti fillarit kyytiin ja vei ne paloasemalle, josta mies ne sitten kävi hakemassa. (Mun ICE oli siis mukana, joten ei tarvinnut soitella ja lanssi ei vienyt mua, kun vamman vakavuus ei selvinnytkään siinä risteyksessä, vaan miehen veli haki meidät autolla.)
Mä olen pitänyt mukana jotain sellaista korttia, jossa on nimi ja sotu, mutta tuollainen avaimenperä vois olla hyvä. Tai sellainen lasten nimiranneke, joita eräs nimeltämainitsematon kaksikirjaiminen vakuutusyhtiö jakeli joku vuosi sitten...
Itse käytän valtion meille miehille ilmaiseksi jakamaa levyä. :) Se on tarkoitettu juuri tunnistamiseen.
Kirjoittelin tähän ketjuun aiemmin asenteella: "Ei mulle koskaan mitään satu, mutta varaudutaan nyt pahimman varalle!". No eilen sitten maantie/yhteislenkillä napsahti otsa tien pientareeseen, niin kerron miten asiat käytännössä meni.
- Se netistä tilattu ICE-ranneke oli unohtunut kotiin, mutta sitä ei tällä kertaa tarvittu.
- Kypärässä oli tarratulostimella kirjoitettu ICE-numero, mutta sitäkään ei käytännössä tarvittu koska olin tajuissani
- Avaimenperässäkin oli ICE-numero, mutta sitäkään ei kukaan ala kaivamaan taskuista tajuissaan olevalta henkilöltä.
- Takataskussa oli muovipussissa pankki/luottokortti ja lisäksi lappu, jossa oli kopio ajokortista ja muista tärkeistä korteista (kuten vakuutus).
- Kännykässäkin, joka oli takataskussa ehjänä muovipussissa on vaimon kohdalla ICE-numero.
- Pyörän rungossa oli emäputken alaosassa tarratulostimella yhteystiedot että mihin pyörän voi palauttaa.
- Ambulanssin miehistön jäsen nosti pyörän kyytiin ja sanoi "Eihän tämä paina paljon mitään".
- Koska asuin matkan varrella ja osasin kertoa osoitteeni niin ambulanssi koukkasi sen verran että heittivät pyörän kotiin vaimolle. Vaimo luuli sitä suunnilleen pilaksi, kun aloitin puhelun sanoilla: "Olen ambulanssissa ja he tuovat pyörän kotiin 10 minuutin päästä."
- Ambulanssin miehistön jäsen oli sanonut vaimolle että "ei hänelle pahasti ole käynyt kun ensimmäisenä on huoli pyörästä".
- Kiittelin pariinkin otteeseen hienosta toiminnasta.
- Ensiavussa jouduin pitkään odottelemaan särkylääkettä byrokratian takia, ilmeisesti hoitaja-opiskelija ei saanut antaa 600:sta buranaa ilman lääkärin lupaa.
- Ensimmäinen hoitaja oli hellävaraisempi, toinen kovakouraisempi ja ulkomaalaistaustainen lääkäri ompeli tikit silmäkulmaan puudutuksen jälkeen.
- Välissä oli pari tuntia odottelua ja pystyin kävelemään seuraavaan huoneeseen.
- Siinä poydällä maatessa pelkissä ajovaatteissa tuli pariin otteeseen todella kylmä ja sain peiton päälleni. Sen allakin vapisin vielä kylmästä.
Vasen puoli naamasta on hieman paketissa, kypärässä pari naarmua vain. Lievä aivotärähdys ja parin viime minuutin lähimuistin menetys. 6 tikkiä silmäkulmaan ja ylähuuli rullalla. Ajolasit ihan naarmuilla. Kypärä ehjä, vain pari pientä naarmua vasemmalla puolella. Jatkolahkeen vasempaan lahkeeseen tuli polven kohdalle reikä ja pitkähinainen ajopaita oli vähän veressä ja kurassa. Pyörästä oli vain jarrukahvat vääntyneet. Kädet ovat ihan ehjät, koska oli Yokon pitkät hanskat.
Lopputulos: kyllähän nuo ICE-numerot ovat hyvä olla olemassa, mutta ei niitä kukaan kaipaa jos olet tajuissasi. Ajelkaa varovaisesti.
Huh huh...pikaista paranemista!
Hyvä, että ei käynyt pahemmin; seurakaveri vetäisi hiljakkoin myös pahannöisesti katuun, selviten myös kolhuilla ja ruhjeilla. Se kypärä kantsii kyllä vaihtaa, uskaltaako enää luottaa..?
Se oli MET:n n. parin sadan kypärä. Tilailen varmaan seuraavankin samanlaisen tilalle, tuo nykyinen oli kivijalkakaupasta ostettu ylivuotinen ja alennustuote.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti J T K
En muuten ole vielä tullut ajatelleeksi että olisi kätevää laittaa nämä "ice" kontaktit ylös johonkin onnettomuuden sattuessa. Kiitos!
Itse olen harjoittanut ihmisten auttamista reilu 15v. Vaikka useissa tapauksissa on ollut epäilys selkä/kaularankavammasta, ei minulle ole tullut mieleenkään jättää sitä päätä sinne metsään tai ajoradalle...muutaman kerran ne on kyllä joutunut siirtämään erillään :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Singer
ICE numero on ihan ok siellä kännykässä, usein sen tai omaisten käsiin etsiminen jää sairaalan kontolle, koska akuuteissa tapauksessa resurssit eivät yleensä tuohon riitä.
Itse tilasin tuollaisen RoadID:n, kun ei se loppujen lopuksi ole edes kallis. Sain eilen alennuskoodin, jolla saa huiman dollarin alennuksen seuraavan 30 päivän ajalta tilatuista uusista rannekkeista. Jos joku aikoo tuollaisen tilata, niin koodi on ThanksJohannes9405224.
Mulla on tällainen http://www.safetband.com/entry_page.html repussa sekä takin vetoketjussa jo moneen kertaan esillä ollut avaimenperä, jossa laminoituna noi lempiruokien tiedot.
Tossa SafeTbandissa on tosiaan se hyvä puoli, että siirtyy helposti hiihto- tai alamäkihommissa laseihin, kypärään tai reppuun.
Minulla ei oikein ole ICE-yhtään ketään. ICE 112?
Itse käytän varusmiesajalta säästynyttä tuntolevyä. Ei siinä tosin ole kuin sotu, mutta parempi sekin kun ei mitään
Itselläni ICE-numero on teipattuna kypärän ulkopintaan sellaiseen paikkaan, joka ei naarmuunnu pilalle kypärän kyntäessä maata.
Kännykässä saattaa olla suojakoodi, joka estää pääsyn yhtään koodin syöttöä pidemmälle. Näin sitä ICE-numeroakaan ei saa kännykästä kaivettua. Tajusinpa nyt itsekin, että se ICE-numero on siis aika turha siellä kännykkäni puhelinluettelossa. (Ja suojakoodia ei saa pois päältä, kun duunimeili kännykässä pakottaa koodin päälle.)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti twentyniner
Minulla on visa-kortti ja parin tonnin luottoraja. Kyllä sillä pitäisi lenkiltä takaisin kotia päästä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Henkka79
Itelläkään ei yksinasunvana ole mitään ICE-numeroita. Tuli vaan tässä nyt mieleen sellainen kauhea ajatus, että jos vaikka onnettomuuden satuttua soittaisivat esim. kälylle, joka sitten alkaisi järjestellä asioitani, onhan meillä sama sukunimi, niin huh. Joten pitäisikö sittenkin siskon numero teipata johonkin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Henki Hieveri
Itselläni Ice numerona on juurikin veljen ja äidin numerot.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti alli
http://www.cyclingweekly.co.uk/news/...ou-help-200858
Täällä tuskin tunnetaan Englannissa sairaskohtaukseen menehtynyttä De Rosa Merak -kuskia, mutta uutinen muistutti tästä jo neljän vuoden takaisesta ketjusta. Vaikka nykyään lähes kaikilla paitsi vanhoilla jäärillä ja muilla vastarannan kiiskillä on aina mukanaan jonkin sortin älypuhelin lenkkidataa vaten, itse asia ei tietenkään menettänyt tärkeyttään - eikä läheisille aiheutunut epätietoisus, huoli tai hätä muuttunut miksikään.
PS Itse sain jonkinlaisen muistutuksen kun syys-lokakuun vaiheesa onnistuin soololenkillä ajamaan itseltäni ilmeisesti pariksi minuutiksi tajun kankaalle. Koska olin lähtenyt spontaanisti kevyelle iltapäivälenkille ja ranteessa oli Garmin GPS-dataa varten, mukaan ei tullut sen paremmin puhelinta, henkilökorttia, tuntolevyä, ICE-numeroa kuin mitään muutakaan tunnistusta auttavaa,