Lumikon näin minäkin viime viikolla teollisuusalueella vilistävän tien poikki...
Printable View
Lumikon näin minäkin viime viikolla teollisuusalueella vilistävän tien poikki...
Viime kesänä ajelin mökin lähettyvillä. Olin palaamassa takaisin. Näin uroshirven paikassa, jossa hiekkatie laskee alas sillalle hyvin lähelle vesirajaa. Pysäytin pöörän ja katselimme vähän aikaa toisiamme. Hirvi jolkotti takaisin metsään ja minä äimänkäkenä, nähtyäni elämäni ensimmäisen luonnonvaraisen hirven, takaisin mökille. Ensin ihmettelin, että mikä tuolla sillalla on!:D
Kerran satoi vettä vaikka paistoi aurinko. Ja tuli ukkonen ja kuului pumpum ja taivas välähti ja ykskaks pöllö istui oksalla.
Phuuh...
Näin eilen afrikkalaisen alkuasukkaan (trad. neekeri) (hiihto-) lenkilläni. Kaveri kannusti minun hiihtoani huutamalla viereiseltä kävelytieltä "hyvä, hyvä". Kyllä piristi. Ensimmäinen oma Fani! :D
Minusta tämä on luontokokemus. Samaahan sitä katsotaan telkkarista, kun Afrikan savanneja näytetään luontoelokuvissa harva se päivä. :p
Hieverin osuvasti nimeämää Pupunurmea tuli viime kesänä vahdattua useampaan otteeseen, kun siitä usein ohi rullailin, samoin ne Arabianrannan hanhet tulivat tutuksi. kyllä ne seuraavilla kerroilla antoivat tietä ihan siististi kun soitin kelloa ajoissa. Keskuspuistossa näin viime kesänä ketun, ja lukuisia rusakoita, varsinkin iltalenkeillä.
syksyllä lämmitti mieltä Pitkäkoski-Haltiala pellonreuna, joka ruskan väreissä ja sopivan kuraisena oli mitä parhainta ajeltavaa.
Rusakoita on vilissyt riesaksi asti, mutta metsäjäniksen näin pitkästä aikaa. Hirviä useemmin kuulee kun näkee (puskissa rytisee miehekkäästi) ja hyvä niin :)
Haukkoja tulee havaittua jostain syystä kohtalaisen usein. Kaipa ne kiinnostavat sitten sen verran, että tulee pälyiltyä.
Paras näkymä oli saalista etsivä ruskosuohaukka, joka seurasi tietä ja vieläpä minun kaistaani pitkin pälyillen molemmille sivuille peltojen reunoja. Hidastin sen verran, että pystyin seuraamaan ehkä parikymmentä metriä kunnes kaveri päätti lähteä toiselle pellolle. Lenteli melkoisen matalalla vieläpä, ehkä alle 10m korkeudessa.
Raumalla tuli keväisin nähtyä sinisuohaukka aina saman pellon yllä ja samassa puuhassa ahdistelemassa jotain pienempiä lintuja. Taidokkaasti seurasi saalistaan aivan maanpintaa viistäenkin.
Kertaalleen on joku haukka iskenyt aivan nenän edestä saaliinsa kimppuun.. tai no... oli siinä kolme metriä väliä etten kylkeen ajanut.
Kuuminaisissa näin kesällä jotain niin järkyttävän isoa, että mietin jopa josko ihan kotka. Hieman liian kaukana ja vastavaloon, joten enpä tunnistanut. Siipien kärkiväli kuitenkin mursketien levyinen about...:eek:
Mukava nähdä, että tätäkin puolta täällä joskus sivutaan....
Ekassa viestissä mainitun lumikon olen nähnyt kerran ja on se vaan aika epeli. Näyttää lähes tulkoon liitävän hangen pinnalla! Kadenssi olisi varmasti ainakin miljuuna...
Hirviä on tullut nähtyä muutaman kerran ja kauriita sekä peuroja hieman useammin. Muutamalla lenkillä peura on ohi ajaessani lähtenyt liikenteeseen ihan parin metrin päästä jostain pusikosta. Kerran näin "äiti-hirven" ja vasan min. jonkun 20-30 metrin päästä. Eräällä pimeän ajan iltalenkillä täysikasvuinen hirvi ylitti tien suoraan edestä ehkä noin 10 metrin päästä. Paras ja pelästyttävin oli kuitenkin se kerta, kun aikalailla ajatuksiini vaipuneena laskettelin eteenpäin erästä mutkaista ja nopeaa metsätietä. Tulin mutkaan, sukelsin mutkasta ulos ja HOLY COW....täysikasvuinen hirvi säntää karkuun aivan keskeltä tietä, max. 4 metrin päästä. Onneksi ei ollut succiksia ja jotain 8 kiloa kevyttä xc-kilpuria! Silloin hirvi ei olisi varmaan edes ehtinyt tajuta, että mikä iski...
Eräs eeppinen pyöräntyöntöreissu umpihangessa päättyi kans melkein sydänkohtaukseen, kun vanha ukkometso päräytti taivaalle melkein korvanjuuresta metelillä, mikä infernaalisuudessaan toi mieleen lähinnä helikopterin.
Joitakin isompia haukkoja on näkynyt aina silloin tällöin ja tuulihaukkoja oikeastaan melkein jokaisella lenkillä kesäaikaan. Pöllöistä on näyttäytynyt vain viirupöllö, mutta se näkyi ilahduttavasti vajaan 10 metrin päästä. Harmaapäätikkaan taas oli viime keväänä etäisyyttä vain joku vajaa 2 metriä, se oli aika hieno näky! Korppeja näkyy usein ja ne kyllä upeita lintuja! Lisäksi niiden matalalla ja juuri puiden latvojen takaa tekemistä tiedustelulennoista tulee aika jännä fiilis sekä toisinaan ne mitä ilmeisemmin leikkivät. Unohtamatta sitä, että korppien äänirepertuaari on kyllä huikea....todella hämmästyttävä.
Ja onhan niitä kyykäärmeitä ja kaikenmaailman sammakoiden parveiluakin toisinaan näkynyt. Niin juu ja kerran luulin joutuneeni hirvikärpäs-laivueen kohteeksi, poljin ylös mäkeä ja karkuun kuin Pantani konsanaan, kunnes lopulta huomasin että ne olivatkin vain lentomuurahaisia...Vaara ohi.
Keväisin on yleensä ainakin kerran tai pari näkynyt suht siedettävä halonäytelmä, jossa kunnon kirkas zeniitinympäristön kaari ja muuta tilpehööriä niiden normaalien lisäksi. Kesäöiden sumut ovat kans usein mielettömän kauniita jne. Mainittavaa on myös se, että kaikkien niiden tuhansien kilsojen aikana, mitä olen noilla metsäteillä ajellut, en ole kertaakaan bongannut toista pyöräilijää. Ruuhka olisikin kyllä aika harmonikasta.
Ikäviä luontokokemuksia kyllä tulee nykyään yhä enemmän noista joka paikkaansa ulottuvista hakkuista. Jos jostain sattuu löytymään edes yksi nätti metsäpätkä, niin vuoden sisään se on taatusti matalana ja niin karmeassa kunnossa, että moisessa rydössä ei pystyisi edes kävelemään...
Eilen Pukinmäen aseman liepeillä Vantaanjoen ylittävällä sillalla oli about 70v herrasmies venyttelemässä. Heittää hujautti jalkansa päälle 150cm korkean sillan kaiteen päälle. Luulin eka, että se meinaa hypätä alas... :eek:
Kerran vuosia sitten lenkillä jolkottelin hirven vieressä jonkun aikaa. etäisyys taisi olla sellane viis metrii. Edellistalvena Lintuharjulla hihdellessä oli ukkometso ladun vieressä. Oli sitä mieltä notta minä olin väärässä paikassa kun lähti juoseen perään kun jatkoin polleena matkaa:o
Tuossa viime kesänä ajoin hirveä takaa lenkillä. Tai hirvi juoksi metsässä ja minä ajoin maantiellä ja huutelin hirvelle. No, se sitten juoksi metsästä päin sähköaitaa ja siitä suoraan läpi, läpi lehmälauman, ja sitten pellon toisella puolella olevan sähköaidan läpi. Vähän kompuroi mutta vauhti pysyi samana.
Tuossa kotikadun kulmassa lojuu puoliksi syöty fasaani (ei kuulu Suomen luonnonvaraiseen lajistoon). Iltapäivällä sen oli nähty tappelevan henkensä edestä kanahaukaksi arveltua petolintua vastaan.
Nyt siinä pellonreunassa voi bonggata suksijusseja (onneks meillon ne neljä vuodenaikaa) ja siinä arboretumin paikkeilla on ketunpesä. Mä oon muutaman kerran säikyttänyt mäyrän liikkeelle pimeällä ja ite säikähdin eniten ku hätistin vahingossa äitihirven kahden vasan kanssa liikkeelle ja olin siinä mamman ja vasojen välissä koirien kera. Silloin käännyttiin 180 astetta ja edettiin vauhdilla, ne vasat oli semmottisia tanskandogin kokoisia punertavia isokorvaisia ihkuja pitkäkuonoja. Rapakon takana on muutaman kerran bongattu kotkia Mississippin laaksossa ja ne on isoja rättejä ne.
Muista kokemuksista en kerro ku täällo alaikäisiäkin paikalla. :)
-> Shimaani
jos tämmönen sää jatkuu loppuviikon, taidan käydä tulevana sunnuntaina testaamassa joko tuonne suksijussien sekaan mahtuisi fillarilla. aurinko paistoi päivällä sen verran lämpimän oloisesti että pellonreunassa saattais olla piakkoin hyvää loskamutalöllöä, ou jea!
Itse olin joutua hirvikolariin pyörällä. Kolmisen kesää takaperin haltialan metsän ulkoilu tiellä tuli hirvi tielle ja juoksi reipasta vauhtia kohti. Hirvi senkuin lähestyi. Aloin jarrutella ja kattella minne päin väistäisin. Metrin puoltoista ennen törmäystä hirvi käänsi kurssi takaisin metsään. Minä lähdin vaihtamaan kalsareita...:D
==>906
Kyllä sinne sekaan mahtuu. 99% suksijusseista suhtautuu ihan asiallisesti fillaristiraasuun ja se viimeinenkin hiljenee kun sille toteaa että 'saat hiihtää tässä kesällä ihan nimpaljonkujjaksat, mä fillaroin tässä polulla myös talvella':)
Aijjuu,
pahanhajuisin luontokokemus on ollut auringossa pöhöttynyt skunkinraato. Ihan valehtelematta sen haistoi puolentoista kilometrin (=mailin) päästä. Uyrp.
E-dit:
meitin kylän hirville on tullut syötettyä heiniä kun se metsuri hevosineen oli harventamassa näitä Ylästön pusikoi. Söivät muuten kädestä, eli aika kesyjä villieläimiä. Ja isot mustanruskeat silmät. Kai ne joku suur riistanmetsästäjä sit urhokkaasti kellisti....
Arvolaji pikkutikka.
Hiirihaukka, kanadanhanhia, kottarainen, kiuruja, laulujoutsen. Kolme oravaa samassa puussa.
Viimetiistaina Mustarastas lauleli komeesti korkeen kuusen latvassa tien vieressä,kun ajelin ohitse :)
No ei ihan lenkillä mutta kun käytin pikkuisia tänään hippo-hiihdoissa niin minäkin näin mustarastaan Illinsaaressa.
Saattoi se tietysti olla paskanen kintaskin siinä lumella, ei ehtinyt bongailla tarkemmin kun piti kirittää pentuja suu vaahdossa.
Ei helevetti vieläkö niitä järijestettään? Mut pakotettiin niihin kans joskus n. 25 vuotta sitten.
:D Tuosta omien lasten kannustamisesta tuli mieleen.
Punaisella Pilvellä hieno luontokokemus kyllä! Jos se nyt ei ollut sitten paskanen rukkanen mikä siellä hangella oli. :D
Itse eilen ihastelin hienoa lähes täydellistä kuun pimennystä Pornaisista kun pimeää valtatietä toista kertaa järvenpäähän päin saman illan aikana pyörittelin menemään. Hieno kuu oli!! Ohuen ohut kaistale vain kuusta näkyvissä ja loppu kuu kuulsi sieltä "pimennyksen" takaa.
Edit: Olen miekin joskus penskana mitalleja kotiin Hippo-hiihdoista kantanut!! JEE!! Olin aina vaan korkeintaan toinen kun perkele aina mukana oli yks puolimetriä pitempi heebo mikä aina vei ykköstilat joka kisasta stna. Ei, en ole enään kovin pahasti katkera...
Merihanhi ja kaksi alastonta, hyppivää miestä, jotka heiluttelivat minulle käsiään.
Nämä olivat eri paikoissa. Hyvä niin, koska tuolla käytöksellä merihanhi saattaa nokkaista arvaatkas minne.
Tapahtui viime kesänä Joensuussa Lykynlammen metissä juostessa. Kuusikon keskeltä kuului kevyttä ryskettä ja läähätystä. Olin varma, että karhu. Jees, mihin suuntaan ja miten lujaa - mietin pakosuunnitelmaa... helpotus oli suuri, maastopyöräilijähän sieltä sukelsi esiin umpimetästä kivikkoista polkua, ja sanoi "hyvää päivää". :)
olin tässä muutama päivä sitten koirien kanssa lenkillä, metsässä "jossa ei koskaan ole ketään" rytisi...katsoin, että minne väistäisin kun hirvi varmaan rynnistää.... ja öööh komea mies metsänhoitoyhdistyksestä tms. sieltä ilmestyi... oli siinä luontokokemusta kun on "vain" susiin , ilveksiin, kettuihin, hirviin jne tottunut....
Kaksi pikkutikkaa samana päivänä.
Äsken näin jonkun suht littanan elikon tien varressa jossain Nahkelan kohdilla Tuusulan ja Nurmijärven välissä. En tiedä mikä eläin oli kun tosiaan oli onnistunut maastoutumaan aikalailla littanaksi siihen tien reunustalle...
Soli varmaan yliajettu orava:D