Jep, ja niillä mennään ainankin seuraavat 4 vuotta :)
Printable View
Tuolla Kotiahollaha on ihan hyvä idea:
Jos meillä olisi puolue joka ymmärtäisi jotain markkinataloudesta, voisi ottaa tuon ajaakseen.Lainaus:
Mukana dioissa oli myös radikaalimpi idea hakkuiden rajoittamisesta maakuntakohtaisilla hakkuukiintiöillä. Siinä hakkuukiintiöitä myönnettäisiin vuosittain, ja niitä voisi joko myydä eteenpäin tai käyttää itse. Rajat asetettaisiin ilmaston ja luonnon kannalta kestäviksi.
Tässä Ylen juttu päästökauppamekanismista. Tulot jyvitetään jäsenmaille.
https://yle.fi/a/3-12316854?utm_sour...paign=ylefiapp
Nyt ollaan mun osaamisalueen ulkopuolella. En tiedä mitä EU lainsäädännössä kansainvälisten sopimusten rikkomisesta on määrätty.
Se olisi tietysti jännä tilanne jos kaikki maat jäisi omista tavoitteista. Kuinka ne valtioiden hiilivelat kumoaisi toisensa.
https://yle.fi/a/74-20009257?utm_sou...paign=ylefiapp
Tätä asiaa vitsailtiin jo silloin Kreikan laina-aikoihin vuosia sitten. Että mitä jos maa jolla on puolustusvoimat vastaa, että ei makseta. Tulkaa hakemaan.
EU voisi kiristää eväämällä tukia, mutta tuokaan ei taida toimia suomen osalta kun taidetaan olla maksajia eikä saajia.
Oma veikkaukseni on, että EU:n hajoaminen alkaa siitä jos jotain tämäntyyppisiä "olemattomia" maksuja ruvetaan perimään useammalta jäsenmaalta. Ainakin osa sanoo, että ei makseta ja mitäs sitten tehdään?
Tässä Hesarin uusin juttu näistä nielujen ja päästöoikeuksien kytkennöistä.
Jotenkin tuntuu että onko koko Suomen päästötavoitteiden laskennassa vähän itsepetosta. Jos meidän vuosittaiset kokonaispäästöt on noin 40 luokkaa, niin oliko se lopullinen nielutavoite n 18 Mt? Eli metsät ja metsien omistajat kantaisivat lähes puolet koko Suomen vastuista?
Onko tällä huijattu itseämme, ettei liikenteen, lämmityksen yms muiden sektoreiden päästöille tarvitse tehdä muuta kuin teknisen kehityksen mahdollistamaa hienosäätöä.
Ja nyt kun se ei näytä menevän niin kuin haaveiltiin, niin tarvitaankin isoja korjausliikkeitä.
Ja tässähän Taalas ja Ollikainen ovat samaa mieltä, fossiilisten käyttö pitää ajaa alas. Ja se iskee ehkäpä koviten tieliikenteeseen.
Ja vielä metsien omistajia voi puolustaa sillä, että onko reilua kun valtio antaa ne ilmaiset päästöoikeudet suoraan yrityksille, mutta metsien hiilinielut se sosialisoi ilmaiseksi itselleen. Minusta metsien omistajille pitäisi antaa korvaus hiilinieluista, kun kerran yrityksiäkin tuetaan.
https://www.hs.fi/politiikka/art-200...db23c76670e715
^Miksei valtio vaan anna samoin tein kaikille rahaa sähköautoihin, aurinkopaneeleihin ja talojen energia- ja maalämpöremontteihin niin saadaan päästöt alas?
Tässä nieluasiassa on hyvä muistaa, kuten Ollikainen jaksaa muistuttaa, että Suomen nielutavoite on vain puolet Saksan tai Italian vastaavasta eli ihan surkean vähän 17Mt vs. 35Mt. Kun Saksan hiilidioksidipäästöt v.2022 oli 761Mt, Italian 418Mt ja Suomen 48Mt, niin päästöihin suhteutettuna Saksan nielutavoite tulisi olla 269Mt ja Italian 148Mt jotta suhde olisi sama kuin Suomella, mutta ei aleta kyselemään tyhmiä, eihän?
Pääasia on se, että Suomi voi ostaa velkarahalla vuosittain Saksalta ja Italialta nieluyksiköitä muutamalla miljardilla kun ne saavuttaa tavoitteensa paremmin kuin Suomi. Ilmasto kiittää.
Purra ja Henriksson on vähän erimieltä neutraalitavoitteista...
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009554769.html
Pikemminkin voisi kysyä miksi Luxemburg maksaa Suomelle: https://yle.fi/a/74-20031579
Tämähän oli jutussa selitetty?
Lainaus:
Minivaltio Luxemburgilla on oma lehmä ojassa. Sillä on vaikeuksia päästä EU:n asettamaan tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Nyt apua haetaan EU:n uusiutuvan energian rahoitusmekanismista, johon Suomeen annettava rahoituskin liittyy.
Mekanismissa toiseen EU-maahan tehtävän hankkeen rahoittajamaa voi kirjata omiin nimiinsä 80 prosenttia sähköntuotannosta ja siten kattaa tilastoissa omaa uusiutuvan energian lisäämisvelvoitettaan.
Täällä suunnalla on pientä keväistä helleaaltoa ja Hudsoninlahden rannalla mitattiin uusi lämpoennätys. Arktinen jääpeite on talven jälkeen pienempi kuin "ennätysvuonna" 2012, eli saa nähdä tuleeko sieltä myos ennätyksiä.
Toi sähkontarve on mielenkiintoinen juttu. Perinteisesti Suomessa sitä sähkon tarvetta ei ole ollut kesällä, koska kukaan ei sähkolämmitä muuta kuin vettä. Sähkoautojen yleistyessä luulisi kesäkulutuksenkin kasvavan, mutta kesä-talvi suhde varmaan silti säilyy aika suurena.
Enpä kyllä ole moista räjähdysvaaraa havainnut.
Areenassa kiinnostava dokkari lämpötilan nousun vaikutuksista ja siihen sopeutumisesta.
https://areena.yle.fi/1-63514040?utm...eena-ios-share
^Katsoin eilen kaikki kolme osaa putkeen. Kiinnostava tosiaan, ja ei sentään ollut pelkkää maailmanlopun tunnelmaa, vaan ihan positiivisiakin juttuja ja projekteja.
Esko Joutsamon ajatuksia luonnonsuojelusta Suomessa:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000...872ceefbfa45b9
Korvasienet nousee nyt.
Toivottavasti kaikki metsien hakkuita vastustavat pysyvät nyt poissa hakkuuaukoilta - vaikka siellä niitä sieniä eniten nousee.
Mutta onhan ne vaikutukset aika kovat mitä ihmisillä on vastassa 2100 vuoteen mennessä. Itse en sitä ole näkemässä, mutta tuo mun 6 vee poika voi hyvinkin pällistellä maailman menoa vuonna 2100.
Ja kun lukee niitä vastakommentteja, että höpö höpö. Aina on ollut maailmalopun pelottelijoita, eikä sitä loppua vaan ole tullut. Mutta jos se loppu onkin jo tulossa, se vaan tulee niin hiljaa hiipimällä ettei sitä vierestä katsomalla huomaa.
Tai ei se nyt maailmaloppu ole, mutta isoja muutoksia kuitenkin.
Tainnu olla La Ninaa vuodesta 2019 lähtien ja nyt on El Nino lähdossä käyntiin, eli täällä Amerikan karvalakissa tulee olemaan lämmin ainakin 2023-2024, todennäkoisesti senkin jälkeen trendi jatkuu koska 2019-2023 La Nina oli lämmin.
Tämäpä oli hyvä uutinen.
https://tekniikanmaailma.fi/suomen-i...staiseksi-ole/
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, 70, jättää tehtävänsä ensi vuodenvaihteessa, kun hänen kolmas johtajakautensa umpeutuu.
”Eiköhän tämä minun osaltani riitä, eli en (aio jatkaa). Suunnitelmissa ei ole ilmoittaa Helsingin yliopistolle, että voisin olla ehdolla paneeliin”, Ollikainen sanoo Tekniikan Maailmalle.
Fiksuja ja ennenkaikkea realistisia ajatuksia kaverilta jolla on näkemystä todellisuudesta.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5936753
Ilmaston lämpenemistä ei kyetä millään keinolla pysäyttämään 1,5 asteeseen eikä päästöjä puolittamaan vuoteen 2030 mennessä, kuten kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on asettanut tavoitteeksi, energiakonserni St1:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja, Mika Anttonen katsoo.
Anttonen kertoo, että noin 20 prosenttia maailman päästöistä on jonkinlaisen rasitteen piirissä, jotkut hyvin kevyesti. EU on poikkeus.
–?EU:n osuus maailman päästöistä on enää kahdeksan prosenttia. Vaikka EU:n päästöt olisivat nolla vuonna 2030, päästöt ovat kasvaneet saman verran muualla maailmassa.
^Juu, onhan siinä Markulla työuraa ja tieteellisiä saavutuksia sen verran, että eläkepäivät suo hänelle. Toivottavasti saadaan yhtä hyvä puheenjohtaja tilalle, vaikka sen rooli onkin hyvin rajallinen noin isossa paneelissa.
Ei Anttosen kommentteja voi vääränä pitää, tuoltahan se nyt näyttää.
Mutta miksi Anttonen ei samalla kerro mihin se johtaa? Että mitä meillä on vastassa kun lämpötilan nousua ei saada pysähtymään.
Hän on sanonut myös että vahvaa regulaatiota tarvitaan, vapaat markkinavoimat ei tilannetta korjaa. Ja tuossa linkatussa jutussakin hän sanoo että kaikkien pitää muuttaa elintapojaan.
Ps. En kohdista sanojani Genesikselle, mutta aika monesti kun Anttosen sanomisia lainataan, niin sieltä poimitaan vain ne muutamat lauseet joista lainaaja tykkää. Ja se vähän vääristää Anttosen puheista syntyviä mielikuvia.
Muutaman kerran Anttosta livenä kuulleena, minusta pääviesti on se että Eurooppa ei voi ilmasonmuutokselle yksin mitään. Aikataulu pitää saada Euroopassa sellaiseksi ettei kilpailukykyä tapeta yltiöoptimistisen aikataulun vuoksi. Pitää keksiä keinoja millä muuhun maailmaan voi vaikuttaa.
https://yle.fi/a/74-20031925
"Espanjalainen viljelijöiden järjestö COAG arvioi viime viikolla, että sateiden puute vaikuttaa jo 80 prosenttiin maaseudusta ja aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja yli viidellä miljoonalla hehtaarilla sateesta riippuvaisia viljakasveja.
Tuottajapuolelta on arvioitu myös, että oliiviöljyn tuotanto jää tänä vuonna alle puoleen normaalista, vehnä- ja ohrasadot kutistuvat jopa 60 prosenttia ja avokadoja saadaan neljännes tavallista vähemmän."