Mos2 ja WS2 ovat painavaa ja valuvat pohjalle kaikissa mustissa kuumavahoissa.
Sent from my iPhone using Tapatalk Pro
Mos2 ja WS2 ovat painavaa ja valuvat pohjalle kaikissa mustissa kuumavahoissa.
Sent from my iPhone using Tapatalk Pro
Graveliin ihan yks pytty ja ritilä pohjalle ja hyvää kuumavahaa-> hiekat ja kivet jää ritilän alle ja ulos tulee hiljainen ja rahisematon ketju, joka kestää kohtuudella sadetta, vahataan aktiivisella ajajalla viikottain, mutta joka ei kilpaile, että kestää kuivissa olosuhteissa 1000 km.
Esim. täältä: https://r2-bike.com/MOLTEN-SPEED-WAX...-weather-520-g
edit. Niin en tiedä onko lähempänä tai helpompi. Mutta tuolta saa sitten samalla tilattua muutakin fillariin jos sattuu olemaan tarve.
Siellä on aina sellanen musta köntti joka sulaa huomattavasti hitaammin vaikka olisi pata ollut jo pitkään 70C+. Oletan että se on sitä(tai likaa, tai molempia, osittain) nanotungstenmitälie mikä edellisten keitosten jälkeen ehtii valua pohjalle ennen jäähtymistä.
Sen sulamista sitten odottelen ennenkuin sekoittelen ketjua vahassa.
Lähetetty minun SM-A528B laitteesta Tapatalkilla
Kuroselle suosittelen Rambovahan ketjuraetta. Puolikiloa maksaa 15 euroa + postikulut. Yli vuoden nyt käyttänyt tätä maastossa, maantiellä ja soralla kaikissa keleissä, ympärivuotisesti. Parasta vahaa mitä olen käyttänyt, myös ainoata, mutta eipä ole ollut muihin kiinnostusta. Neljän pyörän ketjuja tällä vahaillut ja kattilassa on vielä useampaan keittelyyn riitävä määrä ja puolet odottelee vielä pussukassa kattilaan pääsyä. Jos saan joskus käytettyä loppuun niin tätä tilaan lisää.
Katsoinkin joskus Rambovahaa, mutta en ainakaan nähnyt, että ketjuraetta olisi ollut.
EDIT:
Eiku löytyki. Olivainvähänpiilossa.
Päässee sitten vertailemaan Rexin tavaraan. Mutta joutunee hakemaan toisen kuumentimen. Tämä on selvää kapitalismia: luon itselleni tarpeen, jonka tyydytän.
Itse en usko sitä saastaa ihan hirveästi kertyy ku se ketju ei vaan yksinkertaisesti likaa juuri kerää. Sisäpinnoillehan en nää, ja jos epäilen että siellä jotain ylimääräistä olisi, huuhtelen ketjut ensin kiehuvalla vedellä ennen vahapataa. Eli kaipa se köntti suurimmaksi osaksi on sitä lisäainetta.
Lähetetty minun SM-A528B laitteesta Tapatalkilla
Minä olen mennyt nyt tämän kesän "kahden kattilan tekniikalla" :) Toisessa on 6 rexin valkoista palaa ja toisessa 5+1 sotku. Vahaus alkaa aina siten, että ketjut ensin lillumaan tuohon valkoiseen vahaan, josta pienen valuttelun jälkeen siirrän ne 5+1 seokseen. Teen aina liukuhihnalla kahdet ketjut enkä keitä ensin vedessä jne, suoraan pyörästä tuohon valkoiseen vahaan kylpemään.
Ennen uudelleen vahausta olen aika ajoin laittanut purkista black diamondia ketjuihin.
Olen ollut tuohon rexin kuumavahaan ihan tyytyväinen. Aikaisempi kokemus absolute blackista ei ole niin ruusuinen.
Ajattelin myös että miksei ottaisi tosiaan kahta pataa joista toisessa jotain "perusvahaa", jotain halvempaa, jossa ensin tekisi puhdistuksen. Sitten sinne Silcan sekaan.
Ehkä tämä siihen suuntaan kehittyy seuraavaksi.
Lähetetty minun SM-A528B laitteesta Tapatalkilla
Tuli mieleen lisäprotokolla, jota testasin :)
Nimittäin kun tuossa dedikoidussa kattilassa on vaha jäähtynyt, niin sen saa kopautettua irti kokonaisena kun kääntää kattilan ympäri ja antaa kumivasaraa pohjaan. Tuostakin tarkastettuna pohjavaha oli aivan sileää mustaa black diamond-lisäainetta, eikä näkynyt joukossa purua. Tästähän sen enimmän purun voisi kuoria pois veitsellä jos sitä olisi ollut.
Vedessä keittäminen ennen vahaamista toimii paremmin kuin kaksi vahakattilaa. Kun heittää kylmän ketjun kiehuvaan veteen ja siitä muutaman sekunnin keittelyn jälkeen vahaan niin pintaruosteet irtoaa paljon paremmin kuin kahdella vahalla. En tosiaan tiedä miksi, mutta yksi varsin rusahtanut ketju tuli viime käsittelyllä vahasta lähes kirkkaana ulos.
Se voimakkaasti kupliva vesi myös siirtänee partikkelit ketjun sisältä pois paremmin kuin vähemmän juoksevassa vahassa huljuttelu.
Ketjua pitää vahata hetki pidempään, että vaha pääsee syrjäyttämään veden. Jos vaha on esim yli 70 asteista niin vesi kuplii ketjun sisältä pois suht vikkelästi, etenkin jos ketju on nostettu suoraan sata asteisena vahaan.
Kiehuva vesi ei myöskään huuhdo kaikkia vahoja pois. Jos kiehutetun ketjun antaa kuivua ennen uudelleen vahausta se jäykistyy sisälle jääneestä vahakerroksesta. Eli mä sanoisin, että vaha on tässä kohtaa merkittävästi parempi tarttuja kuin vesi.
Sulan vahan voi miettiä öljynä (koska ne ovat aika samaa tavaraa muutenkin). Öljyä et pelkällä vedellä pese pois vaikka kuinka kiehuttelisit. Sama vahan kanssa.
Noin 300 kilsaa kasassa, mutta tulevalla viikolla varmaan kovaa ajoa-> ketju pois, huuhtelu kuumalla vedellä ja pataan odottamaan vahan lämpeämistä. Nouseva lämpö kyllä haihduttaa veden.
Oikein kuuma vaha (100 ja yli) ja märkä ketju on paha=vesi vaihtaa välittömästi olomuotoa ja laajenee todella paljon ->kuumaa vahaa voi vapautua käsille.
Hoksasin, että mulle on tärkeintä, että ajamaan lähtiessä ketju on voideltu. En mä lähde odottamaan, että ketjusta loppuu voitelu ja paini sitten sen kanssa jossain.
Minkäslaisia sulattimia, haudutuspatoja tahi kattiloita poppoo käyttää? Onko suosikkeja?
Halvin litrainen kattila minkä löysin. Tuskin tuolla mitään väliä on millainen kattila. Levynä kiinalainen parinkympin induktio.
Ensin oli halpa kattila Prismasta, jotain 1-1,5 litraa. Ja keittiön liedellä kuumennus. Toimi hyvin kun rouva oli mökillä ja reissussa, nyt kun se tuli kotiin niin sanoi että no-no. Ostin jonkun haudutuspadan tms Prismasta tuonne säätämöön, maksoi alle 40 eur. Vielä on kokeilematta miten toimii, mutta enpä epäile etteikö.
Haudutuspadassa kestää tosi pitkään, että vaha sulaa, mutta low asennossa ei ainakaan ylikuumene. Sinne voi siis heittää ketjut pidemmäksikin aikaa ilman huolta tulipalosta tai vahan pilalle menosta.
Onhan se hitaampi, kyllä. Mutta samaan aikaan voi sitten puuhastella muuta, eikä tarvitse kytätä pataa. Ja kun laittaa parit-kolmet ketjut kerrallaan, niin ei kovin usein tarvitse operaatiota suorittaa. Sama sitten vaikka kestääkin hieman. Ainakin omassa tapauksessa myös perheen sisäinen dynamiikka paranee.
Uskotaan että olet ainoa joka tekee oikein.
Jaa että kaikkia härveleitä pitäis hankkia tähänkin hommaan. Ymmärrän, jos on olemassa erillinen säätämö, jossa fillarihommat hoidetaan mutta mulla kun ei ole sellaista mahdollisuutta, niin mennään ihan keittiössä.
Mä olen sulattanut vahan Ikean halpiskattilassa. Ketju vahan päälle, liesi päälle, aluksi täysille mutta hetikohta, kun vaha alkaa osoittamaan sulamisen merkkejä, levy pienimmälle. Ketjun hämmennystä silloin tällöin ja sitten kattila takapihalle. Annan olla ketjun kattilassa jonkun hetken, jonka jälkeen jonnekin roikkumaan.
^Mitäs ne tekee joilla ei ole takapihaa???!!!:rolleyes:
Ei kuulkaas poijaat (ja erityisesti F. Kotlerburg, jolla on täytynyt olla poikkeuksellisen huono aamu), se on niin että aivan ehdottomasti pitää hankkia tämmöinen starter kit:
https://www.cyclowax.com/cdn/shop/pr...833&width=1000
Ei niillä kattiloilla eikä haudutuspadoilla homma ikinä mene oikein!
^ Joo kun oikeat laitteet, purnukat, sudit ja rätit, niin kyllä vahakin tarttuu paremmin ketjuun. Hintakin taisi olla aika suolainen.:)
Sitkun ostan sen haaveilemani +10k maksavan hifipyörän, niin pitää harkita myös noita hifistelyvarusteita.
(minkähänlainen hymiö tähän pitäisi laittaa että tosikot tajuaisivat.. )
Maantiepyörän ketjun päätin uppovahata toisen kerran ja aloittaa ajettujen kilometrien seurannan, nyt seurantaa ei ollut. Mitään syytä vahata ei vielä ollut, mutta kun en mitenkään muista ajokertoja.
Vahausväliksi taidan asettaa jotain 500 km, kun gravelissa se on nyt 300 km tai alle, eli näin lomalla viikko.
Harkitsen, että syksyn kurakeleille tulee toinen pata, jossa saa olla halvempaa ja "valkoista" vahaa. Näkee sitten, miten muoto muuttuu. Ja mitä sinne pohjalle kertyy, jos kertyy.
Tarviiko olla toinen pata? Itsellä on haudutuspata, jonka täytän ajan säästämiseksi vedenkeittimessä kiehautetulla vedellä. Tähän veteen laitan yläpäästä auki olevaan vakuumipussiin jähmettyneen vahaklöntin ja pussin sisälle yhden tahi useamman ketjun painoksi. Sitten odotellaan. Siinä vaiheessa kun kun möltti on sulanut, ja ketjut uponneet pussin pohjalle, käännetään tehot pois ja odotetaan tovi että lämpötila laskee ja vaha alkaa muuttumaan vähemmän juoksevaksi ja ketjut voi nostaa pussista pois. Samaan pataan menee tarvittaessa useampikin vakuumipussi vahoineen, jos haluaa erotella "maasto" ja "maantie" vahat erikseen. Kun vahat on vakuumipussissa, varovaisella käytöllä pataa voi käyttää vaikka heti perään ruuanlaittoon. Pussissa ei tarvitse olla kovinkaan suurta vahapalloa, jotta sillä saa ketjut kauttaaltaan upoksiin. Ja läpinäkyvän pussin pohjan läpi on helppo nähdä paljonko roskaa ketjuista irtoaa, ja vaikka veistellä pahiten kontaminoituneen sakan pois ennen seuraavaa keitosta.
^epäilen, että vesihaude jättää vahan vähän kylmäksi.
https://www.gigantti.fi/product/kodi...5570-56/463055
Tommonen pata on hyvä ollut. Saa monesta kaupasta.
Ihan en nyt ymmärrä, miten muovipussissa vesihauteessa olevan vahan lämpötila eroaisi veden lämpötilasta, Tuskin tuollainen haudekattila pelkkää vahaa juuri kuumemmaksi padassa paljaana olevaa vahaa lämmittää, kuin vesihaudetta? Mikä on sitten on liian kylmä lämpö parafiinille?
Moltenin ohjeissa sanotaan että pitää ketjun ja vahan lämmetä yhdessä 93°C asti.
Mun puuilon padalla pääsee kyllä tuohon. Aikaa siihen menee, mutta ajatus taitaa ollakin että ketjukin lämpenee.
Mää kanssa mietin tuommoista, mutta lähikaupat myi eioota.
Tuolla omatekoisella noin 20min-80°c ja ketjut kylpyyn ja siitä 15-20min lämpö oli jotain 95°c.