Cyclocross VOL. II

Heitetääs tuon yllä olevan lisäksi vielä yksi omasta mielestä potentiaalinen vaihtoehto, Felt F4x. Hyvin vastaava spekseiltään kuin tuo Mares, akselit 15x100 ja 12x142, Sram 1x11, nestelevyt jne. . 57cm koossa reach 406mm ja stack 587mm.

http://www.feltbicycles.com/Internat...eries/F4x.aspx

Näyttäisi olevan tuota 57cm kokoista F4x:ää Bikeshopilla ihan hyvässä tarjouksessa, tosin tekniset tiedot heittää valmistajan sivulla oleviin. Sama pyörä kuitenkin kuvissa, Felttihän käsittääkseni luopui noista "vuosimalleista" jo.

http://www.bikeshop.fi/Felt-F4X-2016...X16/&listpos=7

Jonkun aikaa tässä speksasin uutta cyclocrossia, raja-arvoina oli;

- Hiilikuiturunko (ehdollinen)
- Hintaluokka hiilikuiturunkoisten alempi segmentti
- 15x100 ja 12x142 -läpiakselit (ehdoton)
- Levyjarrut (ehdoton, mekaaniset tai hydrauliset)
- 1x11 -voimansiirto (ehdollinen, kuitenkin päivittäisin siihen tulevaisuudessa)
- 27,2 satulaputki (ehdollinen)
- Sisäiset vaijeri/letkuviennit (ehdoton)
- Ei mitään ihmeellisiä valmistajan omia ohjainputkistandardeja tai muuta erikoista (ehdoton)
- Mittasuhteet noin stack 395 reach 565 keskikokoisessa rungossa

Käyttö tullee olemaan hiekkatie- ja arkiajopainotteista. Gravel grinder -pyörä olisi palvellut käyttötarkoitusta lähtökohtaisesti paremmin, mutta niissä stackia on automaattisesti 20mm liikaa.

Loppusuoralle pääsivät;

- Viner Super Prestige
- Rose XEON CDX Cross-4400
- Felt F4x

Valinta oli lopulta aika helppo tuon Bikeshopin tarjouksen takia. Vinerin rungon materiaalia ja valmistustekniikkaa kehutaan markkinointipuheessa, mutta mm. U-mallinen takakolmion yläputkien liittymäkohta on aika vanhanaikainen levyjarrupyörässä. Runko on myös alumiinisten painoluokassa, jos n. 1250g rungon paino pitää paikkaansa. Rose on vähän tähystämätön ja Felt taas luotettavan oloinen iso merkki.

Taisin napata Bikeshopin tarjouksen viimeisen 55-kokoisen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JiiÄm

Näyttäisi olevan tuota 57cm kokoista F4x:ää Bikeshopilla ihan hyvässä tarjouksessa, tosin tekniset tiedot heittää valmistajan sivulla oleviin. Sama pyörä kuitenkin kuvissa, Felttihän käsittääkseni luopui noista "vuosimalleista" jo.

---

Runkojen vuosimalleista luovuttiin, mutta onhan niiden pakko rakennella vuosittain uusia myyntikokoonpanoja kun komponenttivalmistajat tuo markkinoille uusia palikoita.

Viisas valinta CamoNilta. Jostain syystä ainakin itse vierastan näitä planetX:n pyöriä kalliimmassa hintaluokassa. Bikeshop ja Felt kuulostaa huomattavasti paremmalta.

Nonni
Onneksi tulin "järkiini". Aluksi päätin hankkia maantiepyörän, mutta minulle suositeltiin cyclocrossia. Pidin kuitenkin pääni ja hankin trekin emondan.

Päivä hankinnan jälkeen alkoi kaduttaman ja otin hovimyyjään yhteyttä että vaihdetaanko emonda crockettiin. Sehän kävi ja lopputulos on tässä :

http://uploads.tapatalk-cdn.com/2016...79933270a1.jpg

Kaikki vinkit tervetulleita,mitä tulee ajamiseen ja varusteisiin. Edessä nyt mara winter. Katsotaan jos takana pärjäis ilman.

Ensimmäinen vinkkini on luopua ajatuksesta säästää 40 € renkaan hankinnassa ja hiukan vaivaa vaihtotyössä merkittävän osan 4-5 kk:n jaksosta ajonautinnon pilaamisen vastapainoksi. Eli samanlainen nastarengas myös taakse. Hiukankin huonompi tie talvella, niin krossarin ominaisuudet alkaa nopeasti loppua, eikä tätä rajaa kannata rengasvalinnalla korostaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

...ajonautinnon pilaamisen vastapainoksi. Eli samanlainen nastarengas myös taakse...

---

Tosin tuo marawintteri ei varsinaisesti ajonautintoa tarjoa.

Mitäs näissä on tykätty talvisin käyttää? Oli tarkoitus litkuttaa joten saisi toimia tubeleksena

Varmaankin yleisin 35mm mara winter.. Hifistellyin 45nrth gravdal, mutta hinta on monelle liikaa. Talvirenkaat krossariin ketjussa on aika paljon näitä puitu

Itselläni on tosiaan alla W106, koska pidän sitä nastojen määrän takia marawintteriä mukavampana, mutta riittävän pitävänä suurimman osan ajasta. Ja kun kotona on jo kahdet renkaat, en kolmatta paria, varsinkaan gravdalin hintaista aio talvikäyttöön hankkia. Katsotaan sitten, kun vanhat on loppu tai muuten vain vanhentuneet pilalle.

Saithan pyörän mukana trekin omat piilokiinnikkeet lokareille? Ilman noita kohta tarvittavia lokasuojia on hankala kiinnitellä.

http://www.tritoncycles.co.uk/images...5-277_zoom.jpg

Kyllä siellä tommoset tuli. Tosin, en laita lokareita. Aina pitää vähän rapa lentää.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Polun tukko

Kyllä siellä tommoset tuli. Tosin, en laita lokareita. Aina pitää vähän rapa lentää.

---

Katsotaanpa muutaman kuukauden tai viikon päästä :) Cyclolla se rapa lentää etu- ja takakautta suuhun ilman lokasuojia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Katsotaanpa muutaman kuukauden tai viikon päästä :) Cyclolla se rapa lentää etu- ja takakautta suuhun ilman lokasuojia.

---

Älä nyt. Kyllä tuolla enska reiteilläkin on menty ilman lokareita ihan savessa. Vedellä ne lähtee.

Mukava tosiaan on ottaa vesihuikkaa kuralla ja muulla koiran p****lla kuorrutetusta juomapullosta.

http://uploads.tapatalk-cdn.com/2016...25e18cd8f3.jpg

Kuulunee lajiin.

Lumet läks niin otin nastat pois. Aamulla näkee pitikö vakio bontragerin cx3:t ilmat litkutettuna.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Tosin tuo marawintteri ei varsinaisesti ajonautintoa tarjoa.

---

Ei nuo Marat litkutettuna minusta aivan kauheat ole, on mulla nyt ajossa Gravdalitkin ja toki eroa on mukavuudessa mutta hintaa tulee, Gravdalien käyttöikä häviää minusta mennen tullen.

Joko on CamoN Felt kotiutunut? Onko v. 2016 mallissa läpiakselit jo? Oletko punninnut, jossakin mainittiin 9.1 kg?

Toi F4X oli mullakin toivelistalla, mutta hintaa jai niin paljon, etta olisin saanut melkein kaksi Gianttia yhden Feltin hinnalla. 2016 mallissa on lapiakselit. Onkohan tossa joku Feltin globaali halvennus kun nayttaa olevan vahan joka paikassa suunnilleen samoilla ale-hinnoilla myynnissa.

Noista eri brandien standardeista...jokaisessa lingossa on melko varmasti uniikki vaihtajankorvake, joka on lajinomaisessa kaytossa toisinaan kulutustavaraa. Vaihtajan korvakkeita kannattaa pitaa ainakin yksi varalla jatkuvasti koska varakorvaketta ei loydy mistaan silloin kun sellaisen tarvitsee. Tama koettu oman kantapaan kautta. Ja sisaiset vaijerin-/letkunviennit ovat perkeleesta. Jarruletkun onkiminen sielta rungon sisalta on varsin kettumaista hommaa johon todennakoisesti joutuu kaikista epaedullisimmassa paikassa. Kun ne letkut saa viimein paikalleen, niin eiko ne jumankauta ramise siella rungon sisalla ja sitten yritetaan hakea sita sopivaa "kireytta" ettei ne ramise ainakaan ihan jokaisessa toyssyssa. Tamakin koettu oman kantapaan kautta. Hammaslanka on nykyaan osa mun tyokalusettia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti H.O.H.

Joko on CamoN Felt kotiutunut? Onko v. 2016 mallissa läpiakselit jo? Oletko punninnut, jossakin mainittiin 9.1 kg?

---

Pyörä kotiutui jo pari päivää tilauksen jälkeen, itse kotiuduin melkein viikko sen jälkeen ja eilen alkoi hommat säätämössä. Rannevaaka sanoi eilen että linjastolta tulleena pyörä oli jonkun verran painavampi kuin ilmoitettu 9,1kg. Tänään kokeilen oikealla vaa'alla, kun ohjaustanko on vaihdettu mitoiltaan sopivampaan (kapeaan & kompaktimpaan), ohjainputki on lyhennetty, letkut + vaijerikuoret on lyhennetty, renkaat on litkutettu, takapakan pinnasuoja on poistettu, pullotelineet on asennettu ja XT M8000 -lukkopolkimet on asennettu.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti OJ

Ja sisaiset vaijerin-/letkunviennit ovat perkeleesta. Jarruletkun onkiminen sielta rungon sisalta on varsin kettumaista hommaa johon todennakoisesti joutuu kaikista epaedullisimmassa paikassa. Kun ne letkut saa viimein paikalleen, niin eiko ne jumankauta ramise siella rungon sisalla ja sitten yritetaan hakea sita sopivaa "kireytta" ettei ne ramise ainakaan ihan jokaisessa toyssyssa. Tamakin koettu oman kantapaan kautta. Hammaslanka on nykyaan osa mun tyokalusettia.

---

F4x:ssä on melko tiukat ja jämyt tiivisteet rungon läpivienneissä. Takavaihtajan vaijerikuorta ei eilen saanut työnnettyä rungon läpi ihan vaan työntämällä, vaan ensin piti työntää sitä sen verran sisäänmenosta joka mahtuu runkoon, ja sitten vetää sama mitta toisesta päästä ulos. Ainakin kuivana ja puhtaana luottaisin että kuoret ja letkut pysyy tasan paikoillaan, ja jos räminää esiintyy, ne saa hienosäädettyä helposti. Lisäämällä yhtälöön mutaa tai vesihiekkaa saattaa tulos tietysti muuttua aika paljon. Ja tietysti uusia asentaessa tuollaiset tiivisteet naurattaa suunnattomasti, jos niitä ei saa näppärästi irti uuden kuoren asennuksen ajaksi.

Erikoisena yksityiskohtana etuhaarukan ylemmässä läpiviennissä ei ollut vastaavaa tiivistystä, vaan pelkkä pystysuuntainen reikä haarukan kyljessä.

Tänään oli hyvä painaa läpi tuulen ja tuiskun heti aamusta. 10cm lunta ei juuri auraamattomilla baanoilla menoa hidastanut.
http://uploads.tapatalk-cdn.com/2016...38cdfc0793.jpg

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti H.O.H.

Onko v. 2016 mallissa läpiakselit jo? Oletko punninnut, jossakin mainittiin 9.1 kg?

---

2016-mallissa on 15x100- ja 12x142-läpiakselit. Akselit itsessään on melkein kuin pikalinkut - samanlaiset taittuvat kahvat ja samanlainen kahvan kiristystuntuma, sitten kun akselin on kiertänyt melkein kiinni. Kahvan juuresta ulospäin vetämällä kahvan asentoa voi muuttaa akselia kiertämättä. Jossain katselin videon 2017-mallista, jonka läpiakseleiden kahvat irtosivat kokonaan jollain näppärällä ranneliikkeellä. Näissä ei näytä olevan sitä ominaisuutta.

Ajokunnossa 55-kokoisen painoksi tuli 9,4-9,5kg. Lisäsin Shimano XT M8000-polkimet (internetin mielestä n. 340g) ja Elite Cannibal -pullotelineparin (lienee n. 40g/kpl). Otin pois 20-30mm ohjainputkea ja 40-50mm vaijerikuorta sekä jarruletkua. Jarruletkua lähtee vielä toinen samanlainen pätkä lisää, nyt ei löytynyt hyllystä kuin yksi letkun päätyruuvi ja puristeholkki. Noissa lähti ehkä 30g pois. Lisäksi ohjaustanko vaihtui nimellisleveydestä 44cm -> 40cm ja malliltaan kompaktimpaan, siinä ehkä samanlainen 30g pois. Toisin sanoen kaupan rivistössä pyörän paino on ollut melko lähellä 9,1 kiloa.

Jos jotakin kiinnostaa, niin 2017 mallin Specialized Crux Elite X1 painaa 8.7kg. R470 kiekot painaa noin 1850g, eli kiekot vaihtamalla sais ihan hyvin painoa pois. Pyörän koko on 54cm.

Silikooni toimii myos lapivientien tiivisteena, kunhan se letkun kireys on sopiva.

Miksi muuten CamoN valkkasit 40 cm ohjaustangon crossariisi? Kapea tanko syo ohjattavuutta vaikka silla painoa saastyisikin ja olisi aero.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti OJ

Miksi muuten CamoN valkkasit 40 cm ohjaustangon crossariisi? Kapea tanko syo ohjattavuutta vaikka silla painoa saastyisikin ja olisi aero.

---

Tottumuksesta. Tykkään suositusta kapeammasta ja sen verran on jo tullut hinkattua maantiepyörällä, että leveä tanko tuntuu todella vieraalta. En ole ihan tältä istumalta kiirehtimässä lähtöviivalle, joten lajinomaiset cyclocross-suositukset ei oikeastaan kiinnosta. Enkä edes hankkinut vielä erikseen mitään, sattui olemaan tuollainen 40cm kompakti lojumassa hyllyssä joten näppäsin sen kiinni. Mutta jotain tuota vastaavaa hiilikuituista siihen vaihtunee ennemmin tai myöhemmin.

Tänään tuli heitettyä ensimmäinen varsinainen lenkki, yli 3h ja yli 70km jäisillä hiekka- ja asfalttiteillä. Alla kapeat 45Nrth Xerxesit. Mukava peli kaikin puolin. Paljon tietysti riippuu siitä tarkasta olosuhteesta paljonko liukkaus vaikuttaa, mutta nyt taitaa olla painopiste kohdallaan kun ei oikeastaan tarvinnut himmailla PK-vauhtia olosuhteen takia. Eikä haittaa, että SRAM Force 1 HRD -jarrut on tuntumaltaan erittäin selkeät.

Sanokaas fiksummat että jos nyt päätän ruveta ihan hurjaksi ja haluta crossarin niin miten aloitan sopivan rungon arpomisen? Sopivat maasturin mitat tiedän melko millilleen mutta niistä ei taida paljoa hyötyä tässä olla...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Greycap

Sanokaas fiksummat että jos nyt päätän ruveta ihan hurjaksi ja haluta crossarin niin miten aloitan sopivan rungon arpomisen? Sopivat maasturin mitat tiedän melko millilleen mutta niistä ei taida paljoa hyötyä tässä olla...

---

http://www.competitivecyclist.com/St...ulatorBike.jsp

Alkuun sentti pari lyhempää stemmiä, mitä laskuri antaa. Cyclocrossissa se sentti lyhempi voi olla pysyväkin. Satula-tanko dropin tähtää alkuun 5cm ja katsoo, että säätövara riittää n.10cm jyrkemmän stemmin kanssa.

Eli maantiepyörän mitoituksella liikkeelle. Itse ehkä ottaisin puhtaaseen cyclo käyttöön nyt mieluummin hivenen isomman rungon, jos on kokojen välillä. Isoilla renkailla ja/tai lokasuojilla varpaan osuminen renkaaseen/lokariin on ärsyttävää. Lyhyt stemmi ja nopeampi ohjaus voisi olla myöskin kiva cyclossa.

Tosta toe overlapista väännetään usein, mutta totean että jokaisessa omistamassani käyräsarvisessa on tuota ollut=Pieni runko, isot kaviot. Polkimia oppii rytmittämään, menee selkärankaan, eikä jalat osu etupyörään. En koe ongelmaksi.

Omassa front-center on 609 mm (koko 56) ja varpaat osuu renkaaseen. Ongelmaa ei normaalisti ole, mutta paikoillaan kikkailussa voi käydä vahinko. Osuma vaatii aika suuren ohjaustangon käännön, eikä sellaista yhtään vauhdikkaammassa ajossa tule tehtyä samanaikaisesti polkien.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Greycap

Sanokaas fiksummat että jos nyt päätän ruveta ihan hurjaksi ja haluta crossarin niin miten aloitan sopivan rungon arpomisen? Sopivat maasturin mitat tiedän melko millilleen mutta niistä ei taida paljoa hyötyä tässä olla...

---

Ei ne maasturin mitat erityisesti palvele. Jotain peukalosääntöjä voi tietysti yrittää johtaa, mutta käyräsarvisen geometria on kuitenkin melko erilainen maasturiin verrattuna. Miten pitkä olit? Noin 175cm? Sen mittaiselle maantiepyörän sopiva runkokoko on on 53-55 haarukassa valmistajasta riippuen, ja perinteisesti cyclocross valitaan kokoa pienemmäksi kuin ihanteellinen maantiepyörä. Eli cyclocrosseja voisi katsella 52, 53 ja 54 kokoisina.

Perinteinen cyclocross-suositus perustuu siihen, että pyörää käytetään lajille ominaisesti kaikilla alustoilla neulaspoluilta kestopäällysteelle. Jos tuntuu että omat ajamiset painottuu enemmän tielle kuin metsään, voi valita koon lähempää sitä ihanteellista maantiemitoitusta. Jos tuntuu että pyörä menee metsään, kannattanee valita sieltä cyclocross-suosituksen alapäästä ketteryyden ja käsiteltävyyden takia.

Emäputken mitoissa on cyclocross- ja maantierungoissa varmaan vähän enemmän hajontaa kuin maastureissa. Sinulla ei varmaan ole tarvetta päästä älyttömän matalaan asentoon ainakaan heti kättelyssä, mutta emäputkien korkeus kannattaa ottaa huomioon yhtenä keskeisenä rungon mittana. Jos alkuun tuntuu että kaikkien emäputket on älyttömän korkeita, pitää huomioida ettei cyclocrossissa ole emäputken alla sitä maasturille tyypillistä 100mm joustovaraa.

Sit voi miettiä sitäkin haluaako cyclocrossarin vai olisiko gravel grinder itselle sopivampi ratkaisu.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti CamoN

Ei ne maasturin mitat erityisesti palvele. Jotain peukalosääntöjä voi tietysti yrittää johtaa, mutta käyräsarvisen geometria on kuitenkin melko erilainen maasturiin verrattuna. Miten pitkä olit? Noin 175cm? Sen mittaiselle maantiepyörän sopiva runkokoko on on 53-55 haarukassa valmistajasta riippuen, ja perinteisesti cyclocross valitaan kokoa pienemmäksi kuin ihanteellinen maantiepyörä. Eli cyclocrosseja voisi katsella 52, 53 ja 54 kokoisina.

Perinteinen cyclocross-suositus perustuu siihen, että pyörää käytetään lajille ominaisesti kaikilla alustoilla neulaspoluilta kestopäällysteelle. Jos tuntuu että omat ajamiset painottuu enemmän tielle kuin metsään, voi valita koon lähempää sitä ihanteellista maantiemitoitusta. Jos tuntuu että pyörä menee metsään, kannattanee valita sieltä cyclocross-suosituksen alapäästä ketteryyden ja käsiteltävyyden takia.

Emäputken mitoissa on cyclocross- ja maantierungoissa varmaan vähän enemmän hajontaa kuin maastureissa. Sinulla ei varmaan ole tarvetta päästä älyttömän matalaan asentoon ainakaan heti kättelyssä, mutta emäputkien korkeus kannattaa ottaa huomioon yhtenä keskeisenä rungon mittana. Jos alkuun tuntuu että kaikkien emäputket on älyttömän korkeita, pitää huomioida ettei cyclocrossissa ole emäputken alla sitä maasturille tyypillistä 100mm joustovaraa.

---

Eli tällä periaatteella 182 pituiselle suht normi raajaiselle 56cm on passeli?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Polun tukko

Eli tällä periaatteella 182 pituiselle suht normi raajaiselle 56cm on passeli?

---

Nimenomaan periaatteessa näin, mutta korostan edelleen pyörän sopivuuden riippuvan vahvasti käyttötarkoituksesta sekä valmistajan mittojen ilmoitustavasta. Silloin ennen vanhaan (eli kaksi vuotta sitten) oli vielä paljon helpompaa kun oli olemassa maantiepyöriä ja cyclocross-pyöriä. Nykyään maantiepyörä-käsitteen alle mahtuu todella laaja kattaus, jossa endurance-pyörät loppuu siihen mistä gravel grinder -pyörät alkaa. Gravel grinderit ei taas isossa mittakaavassa eroa cyclocrosseista merkittävästi, ovat vaan mittojen puolesta etupäästään tyypillisesti korkeampia.

Oma ruoto on 180,5cm ja jalka 84cm. Maantiepyörä, jolla on ajettu nyt 12tkm tai jotain, on 56 kokoinen ja tuntuu aina vaan paremmalta. Vuosi sitten hankin cyclocrossin eri valmistajalta 54 kokoisena, joka osoittautui mittojen puolesta suoraan verrannolliseksi tuohon maantiepyörään. Eli se oli juurikin tasan "yhtä kokoa" pienempi. Sillä tuli ajettua oikein mukavasti, mutta jotenkin se tuntui aavistuksen liian lyhyeltä minun käyttööni, joka on käyräsarvisella vahvasti tiepainotteista. No cyclocross varastettiin joku aika sitten ja kun hankin sen tilalle uutta, oli selvää että halusin tilalle jotain vähän pidempää. Päädyin kolmannen valmistajan pyörään joka on nimellisesti kokoa 55, mutta se on vain muutamia millejä lyhyempi ja matalampi kuin maantiepyöräni. Toistaiseksi vaikuttaa oikein passelilta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti CamoN

Miten pitkä olit? Noin 175cm? Sen mittaiselle maantiepyörän sopiva runkokoko on on 53-55 haarukassa valmistajasta riippuen, ja perinteisesti cyclocross valitaan kokoa pienemmäksi kuin ihanteellinen maantiepyörä. Eli cyclocrosseja voisi katsella 52, 53 ja 54 kokoisina.

---

Viimeisin mittaus 173 cm josta jalkaa 80 cm, maantiepyörää olen kokeillut koossa 54 cm ja se oli vähän ison tuntuinen eli 52 cm voisi olla aika lähellä oikeaa. Lähdetään siis sellaista ihmettelemään.

Käyttö nyt olisi pääosin tietä mutta crossari siitä syystä että siihen saa tienpintaolosuhteisiin paremmin käyvät renkaat ja välitykset on heti kättelyssä eturattaiden puolesta järkevämmät. Ei toki tarkoita etteikö jonkun sortin gravel grinder olisi vaihtoehto sekin.

Uusimman lehden krossaritestissä oli pari kiinnostavaa juttua. Trekin pyörä sopeutui hyvin joukkoon, vaikka se oli periaatteessa maantiepyörä. Haarukoissa oli kuitenkin tilaa krossarin renkaille, joten testin mukaan pyörä soveltuu hyvin myös krossariksi. Feltissä oli sama ajatus, tosin välitykset edessä oli aika radikaalit.

Jokunen aika sitten tein suppean vertailun krossareiden ja gg:n geometrioista, enkä löytänyt niistä tuntomerkkejä, joiden perusteella pyörät voisi sijoittaa tiettyyn ryhmään. Fillari-lehden testi vahvistaa käsitystä, kun nuo maantiepyörämäisetkin vaihtoehdot toimii leveämmillä ja karkeammilla renkailla huonommilla pinnoilla hyvin. Minusta siis ei kannata välittää mainososaston luokituksista, vaan katsella kaikkia sopivalta vaikuttavia vaihtoehtoja. Harmi vaan, että joitain hyviä vaihtoehtoja saattaa helposti jäädä "krossarin" hakijalta huomiotta, kun esim. Feltin sivuilla VR-sarjan pyörät ovat Road-luokassa, eikä cross-luokassa FX-sarjan krossareiden kanssa. Sana juttu Trekillä, Domane ei ehkä ekana tule vaihtoehtona mieleen.

Kokonumero voi olla harhauttava, vaakaputken pituus emäputken pituuden lisäksi tuollaisessa normaalihkossa rungossa olis osuvampia lukemia. Olemme vähän lähellä pituusmitoissa mitoissa, 174/84 ja ylävartalo rimpula, minulla 54 Poson Codein, vaakamitta 53, emäputki 130 ja stemmi 100, sopii kuin hansikas. Hieman enemmän ylävartaloa sinulla ja kädetkin saattavat olla vankemmat. Sentti vaakamittaan lisää ja emäputki maun mukaan saattaisi sopia ajokiksi, niinku meinaan.

Kai pyörissä on muutakin eroa kuin pelkkä geometria ja rengastila. Äkkiä luulisi, että cyclon runko on suunniteltu luokkaa kovempaan käyttöön mitä maantiepyörän runko.

Toisaalta jos ajetaan teitä pitkin ja jätetään varsinainen maastoajo siihen paremmin sopivalle kalustolle, onko endurace-luokan maantiepyörän runko liian heppoinen? Retkikäyttöön en ehkä sellaista valitsisi, mutta lenkkikäyttöön voisi hyvinkin harkita. Toisaalta kun keveyttä pidetään hyvänä asiana, varmaan jossain keventäminen voi mennä liiallisuuksiinkin. Esim. testin Felt oli hiilikuiturunkoisista painavin (8,9 kg, josta kiekkojen osuus 3,5 kg). Siinä tuskin tällaista riskiä on. Trekin painot oli 8,4 ja 3,3 kg, mutta hintaakin oli yli 5000 €. Siinäkään ei ole äärimmäisyyksiin menty, jos painon perusteella voi asiaa yrittää haarukoida.

Mulla pituutta 173cm ja focuksen krossari kokoa 51cm. Just hyvä, lyhyet raajat ja pitkä selkä. Stemmi 90mm miinuskulmassa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

...Jokunen aika sitten tein suppean vertailun krossareiden ja gg:n geometrioista, enkä löytänyt niistä tuntomerkkejä, joiden perusteella pyörät voisi sijoittaa tiettyyn ryhmään....

---

Onhan niissä ihan oleelliset erot, mutta ei mennä tässä CX-topicissa nyt siihen. Sehän on eri asia kokonaan jos valmistaja nimittää fillariansa muodikkaaksi soranjauhimeksi vaikka se olisikin enempi CX.

Pointti oli myös se, että jos henkilö on CX-ostoksilla ei kannata hylätä kaupan seinällä roikkuvaa GG-vaihtoehtoa vain siksi, että on nimellisesti CX hakusessa.

Eikä se ole loppujen lopuksi tärkeää mihinkä se fillari on määritelty. GG soveltuu auttavasti CX-hommiin ja crossarilla voi ajaa hiekkateilläkin.

^ Cyclocross Magazinen fillaritesteissä yleensä mainitaan krossareista, että pitävätkö he testaamiaan pyöriä "gg-kelpoisina". Kyseisen julkaisun testien perusteella monen kisakrossarin ongelma on, että runko ja varsinkin etupää on tehty mieluummin jäykkyyttä kuin mukavuutta silmällä pitäen. Mutta poikkeuksiakin löytyy. Ainakin muistan Cannarin Hyper-X:n, jota kehuttiin myös gg-kisakelpoiseksi.

Noin periaatteessa ainakin bb-droppien suhteen geometrioissa pitäisi olla eroa. Perinteiset eurokrossarit on korkeita, bb-dropit pyörii jossain 60-65 millin paikkeilla. Joissain vanhemmissa pyörissä voi olla vielä vähemmänkin, mutta trendi näyttäisi olevan suurempien droppien suuntaan. Jenkkityylin krossareissa dropit on luokkaa 65-70 mm, jopa enemmänkin ja puhdasverisissä gg-pyörissä 70-75 mm.

Mutta se on tosiaan eri asia, miten gg-buumista irti saatavia euroja havittelevat fillarivalmistajat luokittelevat omat tuotoksensa. Varsinkin ensimmäisten sukupolvien "gg-pyörät" olivat helposti käytännössä vain krossareita, joihin oli laitettu yli uci-mittaiset ja vähän krossirenkaita sileämmät renkaat alle.

CX-magazinessa ajoittain vähän kritisoidaan myös nykyistä ylikokovillitystä. Toisin kuin uci-krossia ajava ammattilainen, tavallinen harrastelija-lenkkeilijä kun ei kaipaa maksimaalista jäykkyyttä pyöräänsä, vaan ihan muunlaisia ominaisuuksia.