Maastopyöräily vain merkityille reiteille ja eteläpäähän 12km lisää Aidaa
Printable View
Maastopyöräily vain merkityille reiteille ja eteläpäähän 12km lisää Aidaa
Tiedätkö jotain asiasta vai oliko tuo valistunut arvaus?
Soitin Suomen-Latuun Tiina Riikoselle joka on em maastopyöräilyihmisiä ja kyseessä on Suomen-Ladun pyörä-polkuhanke ja ajatuksena heillä on maastopyöräilyn edistäminen, missä ja miten voi pyöräillä sekä miten vältettäisiin yhteentörmäyksiä muiden harrastajien kuten jalankulkevien ja ratsastajien kanssa.
Keskuspuiston täytettyä sata vuotta on myös kaupunki suunnittelemassa uudelleen puiston käyttöä ja tähän liittyen on mukaan pyydetty kaupungin suunnittelijoita sekä Suomen Latu on pyytänyt paikalle tietämiään pyöräilyseurojen vetäjiä tarkoituksena kiertää eri paikoissa ja näyttää mistä on oikeasti kyse kun puhutaan maastopyöräilyn kuluttavasta vaikutuksesta. Eli tuoda suunnittelijoille faktoja jotka ovat tarpeen ettei tarpeettomasti ja väärän tiedon vuoksi kavenneta maastopyöräilyn mahdollisuuksia.
Myöskin yhteiskunnan taholta on tuotu viimevuosina esille liikunnan tärkeys kansanterveyden näkökulmasta ja tällöin olisi kohtuullista maastopyöräilyn huomioiminen yhtenä liikuntalajina. Pyöräily on myös yksi tapa liikkua luonnossa, siinä missä vaikka hiihto tai kävely. Tällöin myös pitäisi sallia maaston kohtuullista kulumista.
Tilaisuus alkaa Ratsastien parkkipaikalta 6.5 klo 1345 ja tilaisuuteen voi tulla kaikenlaiset maastopyöräharrastajat. Keskusteluissa pyritään tosiasioiden esilletuomiseen, ei politikointiin eikä muiden harrastajien mollaamiseen. Tiina Riikonen toivoi että tulijat ilmoittautuvat että hän tietäisi kuinka monta on tulossa.
Eli tarkoitus on aika päinvastainen kuin LJL:n kommentissa esitetty ajatus.
Eikö asiaa "edistetä" juuri sillä tavalla, että merkitään reittejä ja tiedotetaan niistä iloisille harrastajille.
Ennen pitkää kehitys voi johtaa siihen, että ainoastaan merkityillä -tarkoitukseen osoitetuilla- reiteillä saa harrastaa. Ainakin "yleinen mielipide" saattaa muotoutua tuollaiseksi.
Saattavat suunnitelijat hieman kauhistua, "Miks uitus täällä on tälläisiä kurapolkuja, nyt tulee loppu!" :):rolleyes:Lainaus:
...mukaan pyydetty kaupungin suunnittelijoita ... tarkoituksena kiertää eri paikoissa ja näyttää mistä on oikeasti kyse kun puhutaan maastopyöräilyn kuluttavasta vaikutuksesta.
Ei Putininkaan tarkoitus ollut, että Krimin valtaamisesta seuraisi mitään hässäkkää :):rolleyes:Lainaus:
Eli tarkoitus on aika päinvastainen kuin LJL:n kommentissa esitetty ajatus.
Ihan mainiota, että pyöräilyn asiaa edistetään Kansallispuistoissa ym. erityisalueilla. Nykytilanne taajamissa sekä ei-suojelluilla alueilla on mielestäni ihan hyvä.
edit: lisätty hymiöitä varmuuden vuoksi
On parempi että kurapolut ja niiden todellisen synnyn ja leventymiset esittelee suunnittelijoille maastopyöräilyä tunteva henkilö kuin vaikkapa kävelijä tai pahimmassa tapauksessa ääripään luonnonsuojelija. Ei ne polut tai kuluminen salassa kuitenkaan pysy niin on parempi että tulevat esille faktojen kera.
Täällä on paljon asiantuntevia henkilöitä, ei muuta kuin ilmoittautumaan ja tuomaan näkemyksiä esille. Ei suunnittelijat tätä palstaa varmaankaan lue.
Keskiviikko keskellä työpäivää saattaa hiukan rajata asiaa tuntevien aktiiviharrastajien osallistujamäärää. Tv ny ees joku pääsee paikalle :)
Juuri näin. Jos joku kokee harrastustoiminnassaan olevan piirteitä joita ei halua julkituoda, lieneisi hyvä harkita harrastustoimintaansa. Maastopyöräily on monimuotoinen laji, ja sillä voi parhaimmillaan olla merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Lisäksi se tasoittaa mm. virkistysalueiden käyttökuormitusta muuallekin kuin pysäköintialueiden ja nuotiokatosten välittömään läheisyyteen. Samalla tavoin maastopyöräily lisää mm. marjastajien turvallisuutta erämaassa. Monin paikoin maastopyöräily on myös se keino, miten metsään pääsee ilman autoa.
Keskuspuisto on täysin poikkeuksellinen paikka maastopyöräilyn harrastamiseen: kolmen juna-aseman palvelema puisto, jonka välittömässä läheisyydessä asuu 200.000 ihmistä, eikä missään Suomessa ole noin laajaa ja kattavaa polkuverkostoa. Tästä tulee tehdä valttikortti Helsingille, ottaa hyöty irti eikä hyssytellä.
On selvää ettei sateen jälkeen mutaisella polulla ajamisesta seuraa kaunista jälkeä, ja että muut metsässä liikkujat tulee huomioda. Tämä koskee kaikkia käyttäjäryhmiä, ei vain pyöräilijöitä. Tuodaan näitä positiviisia näkökulmia esiin, ja koitetaan löytää tapoja välttää ulkoishaittoja.
Yhteentörmäyksiä?Missä ja milloin on tapahtunut kolareita tms onnettomuuksia?Dataa?
Jos kyse on suunsoittamisesta tms niin sitä tapahtuu niin jokapaikassa jossa on ihmisiä.
Viimeksi lähikaupan kassajonossa jossa mummo ja teinit otti yhteen sanallisesti.
missä ja miten voi pyöräillä.kavenneta maastopyöräilyn mahdollisuuksia.
Eikö niitä kehitysprojekteja voisi jättää tekemättä ja antaa Keskuspuiston olla sellaisenaan?
Kaupunkilaismetsäläntin käyttöä ei tartte kielloin ja rajaamalla säätää.
Mä luulen että maastopyöräilijät ovat tyytyväisiä nykytilanteenseen aluejaoista ja tavasta ajella fillarilla.
Suht samanlaisena mestat pysyneet ja pahinta "tuhoa" on tehnyt luonto itse virkistyskäytölle.
Osa poluista muuttui läpipääsemättömäksi ryteiköksi muutamavuosi sitten Tapaninpäivän myrskyssä.
Kannattaa ymmärtää semmoinen asia että tässä asiassa toimijoina on Helsingin kaupunki ja Suomen Latu maastopyöräilyasiantuntijoineen. Minä en ole vaikuttanut tähän hankkeeseen mitenkään. Kunhan kysyin ja välitin vain tietoa asiasta tänne. En todennäköisesti pysty myöskään jatkossakaan tekemään asialle mitään. En edes tiedä menenkö mukaan kuuntelemaan keskusteluja.
Lähdetään porukalla paikalle. Sittenpä kuullaan tarkemmin ja on ehkä myös mahdollisuus vaikuttaa.
Täytyy säilyttää positiivinen asenne ja toivoa, että jotain kehitetään, eikä rajoiteta. Eihän hiihtoakaan rajoiteta, kun suosio on nyt kasvanut, tehdään jopa entistä enemmän latua ja rajoitetaan muiden liikkumista. Ehkä tässäkin lopputulos on, että keskuspuiston polut suljetaan muilta liikkujilta? :cool:
Jos joidenkin kurapaikkojen kuluminen on ongelma, niin sinne voisi varmaan käyttää murto-osa latujen ylläpitoon menevästä rahasta ja rakentaa pitkospuita ylitse? Nehän palvelisivat muitakin kulkijoita. Itse ainakin ottaisin moneenkin kurapaikkaan tuollaiset pitkospuut mielelläni vastaan ja parempi ne on teettää virallisella taholla, kuin alkaa itse kyhäämään.
Olen ajellut keskuspuistossa polkuja noin 12v, jonain vuosina enemmän, toisina vähemmän. Ikinä en ole meinannut törmätä ihmiseen, mutta irtokoiriin muutaman kerran. Negatiiviset kohtaamiset ovat hauskasti vähentyneet, kun hankin soittokellon pyörään. Kellonsoittoon ihmiset reagoivat nätisti, mutta puheeseen heikommin.
Hei! On selvää, että Keskuspuiston käyttöön liittyy suuria paineita, kun käyttäjiä on paljon. Joten käyttöä suunnitellaan, halusimmepa tai ei. Paras tapa toimia on tuoda asiallisesti esiin pyöräilyä puoltavat seikat ko. tilaisuudessa. Täällä valittaminen ei hyödytä ketään.
Onnettomuudekseni en löydä mistään tutkimusta (Syken tekemä?) jossa arvoitiin maastopyöräilyn vaikutusta luonnossa. Vaikutukset olivat melko vähäiset. Tutkimuksesta (toivottavasti joku löytää) olisi varmaan hyvä muistuttaa. Tuskin kaikki suunnitelijatkaan tietävät siitä.
Toivottavasti joku pääsee myös tilaisuuteen paikalle.
Heipa! Taidan olla tapaamisen taustajoukoissa joten lyhyt, vain itseäni sitova, selitys näin duunien keskeltä. Lyhyesti: Kaupungin eri virastoilla ei ole juuri minkäänlaista kuvaa lajista, vaikka sillä on laaja harrastajakunta. Kaupungin suuntaanhan tulee palautetta asiasta kuin asiasta lähinnä valituksina (mutaiset renkaanjäljet polulla jne.), joten on syytä selventää eri tahoille mistä on kyse. Kaupungilla ei ole tahtotilaa rajoittaa lajia (ainakaan tarpeettomasti), sen sijaan tutkaillaan sen edellytyksiä ja mahdollisia ongelmatapauksia, jopa reitityksiä koska kyseessä on kaikelle kansalle sopiva ulkoilulaji eikä ole hyvä jos polustot on insidereiden salatietoa :)
Ihan kuten ulkoilupoluilla on iät ja ajat tehty, jos paikallista kulumista esim. kosteikkopaikoissa esiintyy, saatetaan ko. paikkoihin tarvita toimenpiteitä, kuten nyt pitkospuita, kivetyksiä tms. Samaten on syytä tsekkailla kohtaamispaikkoja ratsastajien kanssa.
Tarkoitus ei siis ole rajata mitään, vaan yleisemmin tehdä lajia tutuksi kaupungille niin että heillä on parempi kuva siitä mitä meidän metsissä tapahtuu. Laji rinnastuu muuhun ulkoiluun kuten hiihtoon, lenkkeilyyn, polkujuoksuun tms. ja kaikilla niillä on omat ominaispiirteensä. Myös metsähallitus rinnastaa maastopyöräilyn kulutusvaikutukseltaan jalan kulkemiseen, joten tämä ei ole mikään suuri issue.
Paikalle saa saapua, ilmoittautukaa mielellään Tiinalle. Tilaisuuden pituudesta, agendasta ja osallistujakaartista johtuen se ei ole mikään maastoajelu. Ensisijaisesti on tarkoitus keskustella näistä muutamista seikoista asiaa koskevien kanssa. Toki vapaata jutusteluakin varmaan syntyy.
^ imo on parempi, että ainakin osa poluista on insiderien tiedossa. Löytämisen iloa ja pienempää kulutusta. Ajon osoittaminen pelkästään merkityille poluille tappaa lajin luonteen täysin. Mutaisiin kohtiin auttaisi monissa kohdin paikallinen salaojitus pitkospuiden sijaan. En muutenkaan ymmärrä jatkuvaa kitinää mutaisista renkaanjäljistä varsinkaan koiranomistajilta. Eilisellä lenkillä laskin toista kymmentä koirankakkaa isoimmilta poluilta. Asiasta on käsittääkseni olemassa järjestyssäännöissä kehoitus keräämiseen, joten tilanne on pata kattilaa soimaa -tasolla.
Merkitsemisen sijaan voisi jonkinmoista talkoovoimin tapahtuvaa kunnostuspuuhaa ajatella esim. pitkospuiden, salaojien ja muun tuunaamisen merkeissä kaupungin taholta harkita. Työvoima voisi tulla käyttäjien taholta, jos kaupunki tarjoaisi materiaalit ja niidne kuljetuksen paikalle. Esim. Paloheinän täyttömäessä olisi potentiaalia pienimuotoisen bike parkin rakentamiseen.
Kuten yllä todettiin, en ole 20 ajovuoden aikana ollut kertaakaan törmäyskurssilla hevosen, koiranulkoiluttajan, lenkkeilijän tai hiihtäjän kanssa. Vittuilua sen sijaan olen näiltä saanut (pollet poislukien) kohtistuen mm. polkupyörän käyttämiseen väärään vuodenaikaan tai pyöräteiden ulkopuolella. Olen jättänyt asian omaan arvoonsa. Väistän aina muita käyttäjiä, joten mielestäni maastopyöräilyyn kohdistuva napina on asennevammaisuutta eikä perustu tosiasioihin. Se pieni luonnon kuluminen polkujen kohdilta ei ole mitään verrattuna koirapuistojen ja ulkoiluteiden alta jyrättyihin metsäalueisiin.
Itse tulkkaisin asian niin, että merkityillä poluilla vastuukysymyksiä alkaa esiintyä. Itse rakennellut jutut jonnekin metsään ovat sitten tasan omalla vastuulla (kuten pitääkin olla). Salaojitus ainakaan ei vastuukysymyksiä herätä. Luulen myös monien maastöpyöräilijöiden olevan kiinnostuneita pahimpien muta-alueiden parantamisesta ilman mitään holhousfiiliksiä.
Mitä noihin mutapaikkoihin, kosteikkoihin ja niihin muulloin kuin kuivalla keskikesällä syntyviin jälkiin tulee, perusongelma on Keskuspuiston metsätyypissä. Keskuspuisto on paljolti kuusikkoa ja kuuset tykkäävät kasvaa kosteammissa oloissa kuin männyt. Keskuspuiston synkissä kuusikoissa oleville poluille syntyy helpommin jälkiä kuin vaikka reilua kymmentä kilometriä pohjoisempana olevan Mätäkivenmäen alueen hiekkapohjaisiin männikköpolkuihin Tuusulassa. Sille ei oikein voi mitään. Kaupunkimetsiin joka tapauksessa syntyy polkuja sinne minne sattuu syntymään.
Keskuspuistossa on ajeltu maastopyöräilyn alkuajoista lähtien 1980-luvun lopulta ilman sen kummempia ongelmia, luulisin että voidaan jatkaa samoilla linjoilla. Keravalaisena on tietysti hyvä neuvoa helsinkiläisiä! Tulen kyllä yllä mainittuun tilaisuuteen, jos työkiireiltä ehdin.
Pikkasen vitutti kun eilen pannutin kapearenkaisella siinä Paloheinän kohdalla olevalla työmaalla, ainakaan mun puusilmät ei ole rekisteröineet mitään ohjattua reittiä pyöräilijöille ja paikka muuttaa muotoaan vissiin päivittäin. Pitäis suosiolla kiertää mäen toiselta puolen mutta kun työmatkalla ei paljon viitsis kierellä ja toisaalta onhan toi vastuutonta päästää tämmöiset torvet sekoileen työmaalle...:(
Ehtikö kukaan eilen paikalle?
Niin tosiaan, koskas on bermi- ja laituritalkoot?
En ehtinyt paikalle (ja satoi vettäkin :D), mutta tuollainen tuli sähköpostiin. Numerojutskat alussa liittyvät liitteenä olleeseen karttaan. Kaikki numeroidut kohteet ovat paljon puhutun heppakentän ympäristössä. Kun elämme läpinäkyvän avoimessa yhteiskunnassa, sen jakamiseen ei liene estettä:
Hei kaikki.
Tilaisuus oli oikein antoisa ja varmasti hyödyllinen kaikille osapuolille, yleisfiilis oli rakentava ja yhteistyöhenkinen. En tee sen kattavampaa selontekoa (töissä&kiire) tähän, mutta lupasin lähettää tuon kartan katsotuista kohteista, ja se on liitteenä. Selitykset:
1) neulaspolku - paljon käytetty, hyväkuntoinen, ei kulumista
2) avokallio + harrastajien keräämistä puista tekemä "täyttö" kalliopainanteessa (rakennelma ei saanut negatiivista kaikua kaupungin edustajilta ja palvelee jalankulkijaa siinä kuin pyöräilijääkin)
3) haastavampi alamäki + risteys heppareitin kanssa
4) Olympiakentän aitajärjestely + kiertoreitti
5) uudehkon kiertoreitin soisempi osuus + kosteikon kiertoon syntyneet polut + risteys heppareitin kanssa
6) avokallio, reititysvaihtoehdot kiertoreitille Olympiakentän sijaan
7) Jousiammuntakentän takana menevä polku, muutama mutapaikka (jäi katsomatta)
Hyvin lyhyenä tiivistelmänä:
- yllätettyjen heppojen säikähtely on ongelma johon pitää löytää ratkaisu. Pyöräharrastajat ovat järjestäytymättömiä joten viesti ei tavoita kaikkia mitään kanavaa pitkin -> silti tiedotus, kentän ympäristön olosuhteiden parantaminen & kyltitys (varoitus hepoista & ohjaus kiertoreitille)
- polkujen leviäminen kosteikkojen ympärillä ei ole tarkoituksenmukaista, pahimmista kosteikoista ei pidä pyöräilijätkään (kesällä ovat toki ajettavammassa kunnossa) -> samoja toimenpiteitä polkujen "säästämiseksi" kuin patikoijille: kivituhka, kivetykset, mahd. pitkospuita. Koska polut on kaikille ja on turha tuhlata rahaa & resursseja, niin harrastajista kuin ei-pyöräilijöistä haetaan & löytynee talkoovoimaa.
Lupasin että harrastajat toimittavat myös ns. perusreittiehdotuksen Laakso-Pitkäkoski, ja päätinkin ajella sen saman tien. Reitti on oma näkemykseni keskuspuistoa seuraavasta "perusreitistä", tämä reitti on sellainen jota perusharrastajat käyttävät mm. kimppalenkeillä, ja tämä reitti on sellainen jolla on mahdollisuus toimia esim. junnujen ja "keski-ikäisten naisten" eli koko kansan reittinä.
Variaatioista voi varmasti vääntää loputtomiin, en kerännyt reitille hauskimpia hot spotteja jne. vaan oikasin ulkoilureittiä pitkin esim. joitain haastavia kohtia tai "tarpeettomia mutkia", ideana mahdollisimman suoraviivainen reitti. Joissain kohdin voi myös olla järkevää käyttää esim. kuivempia polkuja, mutta en lähtenyt siksakkaamaan niiden perässä.
Ja todettakoon samalla että nyt "7 kuukautta jatkuneen marraskuun" jälkeen polut oli tosi pehmeässä ja märässä kunnossa, joissain paikoissa ajaminen oli haastavaa, uudelle harrastajalle jopa mahdotonta.
Maunulan hautausmaan ja Pirkkolan hallin eteläpuolisen ulkoilureitin välillä ei kulje kovin vakiintunutta reittiä ja luulen että väli usein ajetaan hiihtosillan kautta, tässä tapauksessa pysyttelin kuitenkin metsässä ja ajoin Maunulan luontopolun reititystä & Pirkkolassa hyvin lyhyen pätkän umpimetsää. Siltä osin ei voi puhua siis vakiintuneesta reitistä.
Pitkäkosken päässä näkyy lenkki, ns. "Ukrainapolku" eli Haltialan läpi kulkeva pitkospuu & kivituhkareitti on esim. talvella latujen vuoksi käytännössä ainoa reitti tuon ison alueen halki. Toinen variaatio on tuo Maununevan puolella kulkeva reitti.
Toivottavaa olisi, että kivituhkan ja pitkospuiden sijaan toimenpiteet olisivat enempi "luonnonmukaisia": luonnonkiviä sekä ~käsivarrenpaksuista rankaa pätkittynä poikittain(!) mudakkoon. Jos tarvii.Lainaus:
...toimenpiteitä polkujen "säästämiseksi" kuin patikoijille: kivituhka, kivetykset, mahd. pitkospuita...
Mihinkähän tarkoitukseen?Lainaus:
...harrastajat toimittavat myös ns. perusreittiehdotuksen Laakso-Pitkäkoski
Tätä kivituhkan viljelyä ja pitkospuiden rakentelua on ollut Espoon keskuspuistossa tänä keväänä havaittavissa. Lieneekö sama leviämässä Helsingin suuntaan?
Jospa se tulee vaikka johonkin kaupungin opukseen reittiehdotuksena?
Kait siihen jonkun "liikennemerkin" voisi laittaa, jossa varoitetaan pelästyttämästä polleja. Maalaisjärkikin sen tosin pitäisi sanoa, ettei kannata ihan hepan eteen painella. Ratsastaja vaarassa ja ajaja myös. Kivituhkan voisi joillain kohdin irvistäen sulattaa, mutta luultavasti homma menee sitten koko polun tuhkaamiseen. Pitkospuut sen sijaan joillain laajoilla muta-alueilla saavat varovaisen kannatuksen. Lisäksi joitain ojien ylityskohtia (esim. Keskuspuiston pet cemetaryn alamäen jälkeen pohjoisosasta lähtevän "kuusikkopolun" oja mutaantuu ja veden kulku tyssää renkaan jättämiin valleihin. Tässä joku pienimuotoinen rumpu (esim betoniputki, halkaisijaltaan 30-50 cm) voisi olla hyvä ratkaisu. Mä en ainakaan saa mitään kiksejä ravassa rämpimisestä.
Kuluneella viikolla rutiinilenkillä odotti minua karvas pettymys, kun Hakamäentien tuntumassa olevan polun nousureitti oli kallionporaajien toimesta tukittu kivenmurikoilla. Toivottavasti aukeaa töiden loputtua....
Aika paljon oli paikat muutenkin muuttunut :rolleyes: .. eilen ekaan kertaan aikoihin tuli käytyä, kovasti oli uusia ulkoiluteitä meinas ihan eksyä :D
Vähän märkää oli paikoitellen mun makuun
Onkohan tuosta Keskuspuiston reittihankkeesta tullut mitään uutta? Tuo pturusen aiemmin mainitsema talkoomeininki, etenkin Paloheinän mäen suhteen olisi hieno juttu. Mäen etelä- länsireunan rinteet ovat hyvin vähällä virkistyskäytöllä eikä alamäkipätkät olisi keltään pois. Tuohon saisi säädettyä melko pitkiä laskuja.
Konkreettisia toimenpiteitä: Stara raivaa Olympiakentän (heppakentän) ympäristöä jotta näkyvyys olisi parempi eikä hepat säikähtäisi niin helposti ulkoilijoita. Mitä tulee Paloheinän mäkeen, siellä eteläpuolella kulkee pieni switchback-treenirata alas mudakon ylittävälle sillalle. En tiedä miten heinäinen se nyt on kun kävin siellä toukokuussa viimeksi. Reitti ei ole se suora linja joka lähtee valopylvään alta, vaan siitä pari metriä vasemmalle. Mikään virallinen tai kovin rakennettu rata ei näytä olevan kyseessä, mutta ajamalla ja pienin toimenpitein siitä voi olla iloa!