"Gravel Grinding" -fillarit

Minä muuten sain Niner rlt 9 rdo:n valmiiksi. Vähän jo aloin pelkäämään, josko tuosta tulee kuitenkin liian touringmallinen ja into kasaamiseenkin pääsi välillä lopahtamaan.

Ensimmäisen koeajon jälkeen naama oli kuitenkin virneessä. Poljinvaste on aivan kuin jäykässä maantiefillarissa. Ero aiempaan trekkiin on selkeä. Ohjaus tuntuu ninerissa jostain syystä nopeammalta mitä trekissä, samoin soralla kanttailuun on enemmän luottoa. Ilo tuolla on nastoilla vesi- ja räntäsateessa gravellia ja asfalttia tykitellä. Rumahan se on kuin pentele, mutta odotellaan josko silmä joskus tähän slouppigrävelliin tottuisi.

Stack/reach mitat pitivät aika tarkkaan kutinsa. 130mm/10deg stemmillä 53 runko on aika hyvä 178/83 mitoille. Vähän saisi ehkä olla vielä matalampi, mutta saa kelvata.

Ja on muuten pirun painava :)

^meinasinkin jo kysellä olisko pian valmis.

Mutta ilmeisesti pelkkää puhetta kun ei ole kuvia.

Ei ole aurinkoa näkynyt, katsellaan kuvia sitten keväämmällä. Muutenkin tuo fillari kyllä vaatii niitä ortliebin laukkuja ja erämaalampia kuviin mukaaan.
Sitten ehkä se typerä slouppaus häviää taustalle :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti frp

Kyllä se reach on pyörän pituutta mitatessa ylivoimaisesti tärkein. Satulaputken kulmalla ei ole siinä juuri mitään merkitystä. Satulahan säädetään yhtä kauas poljinkeskiön taakse joka tapauksessa oli se putken kulma mikä tahansa. Ei satulan sijaintia keskiöön nähden muuteta sen mukaan, mikä on pyörän geometria vaan se on aina siinä mikä on ajajalle se oikea paikka. Näin ollen reach nimenomaan kertoo sen pyörän pituuden, koska satulan ja keskiön väli on sama eri pyörissä. Satulan säädöillä säädetään satulan paikka suhteessa keskiöön, sitä säätöä ei käytetä mihinkään muuhun. Sen jälkeen asennon pituus säädetään stemmillä.

---

Niin näitä voi tosiaan ajatella monella tapaa. Itselleni pyörän geometrian sopivuutta tai sopimattomuutta arvioidessa satulaputken kulmalla ja reachin lisäksi oikean mittaisella vaakamitalla on paljonkin merkitystä, koska a) en halua tilanteeseen, missä satulaa joutuu säätämään säätövaran ääriasentoihin, b) en halua säätää ajoasennon pituutta stemmin pituudella, koska sillä säädetään pyörän ohjauskäyttäymistä yms. asioita ja tiedän minkä mittaisella stemmillä ja kuinka suuren reachin tangolla haluan ajaa, c) koska olen suhteellisen pitkäselkäinen ja vaakaputken lyhyys sulkee monet rungot pois potentiaalisten joukosta.

Mitä tulee satulan sijaintiin, niin sekään ei ole vakio, vaan muuttuu esimerkiksi ajoasennon korkeuden muuttuessa, koska ajattelen koko kuskin kääntyvän suhteessa pyörään pystymmäksi tai matalammaksi - ei niin että asento lantioon saakka pysyy muuttumattomana ja kuski kääntyy vain lantion yläpuolisesta osasta. Varsinkin gravelpyörien kohdalla näin, koska niiden geometriat on niin moninaisia ja mahdollisten ajoasentojen korkeuksissa voi olla suuriakin eroja.

Omasta mielestäni satulalle ei muutenkaan ole yhtä "oikeaa" paikkaa. Jos myöhemmin tulee tarve lyhentää tai pidentää ajoasentoa, olisi hyvä päästä muuttamaan sitä kummastakin päästä. Eli ajoasentoa pidentäessä satulaa siirretään taakse samalla kuin käsiä siirretään eteenpäin (jos siis painon jakautuminen a) takapuolelle ja käsille sekä b) etu- ja takarenkaalle on alunpitäen ollut oikea). Pelkästään jompaa kumpaa säädetään ainoastaan siinä tapauksessa, että painon jakautuminen on pielessä.

Pyöräkauppiaalle esittämäsi tapa arvioida pyörän sopivuutta on tietysti se helpoin tapa, koska tuolla tapaa satulatolpan setbackia, satulan sijaintia tolpassa sekä stemmin pituutta ja tangon reachia muuttamalla lähes mikä tahansa pyörä istuu lähes kenen tahansa alle, kunhan koko on parin koon haarukalla oikeassa skaalassa. Oma tapani lähestyä asiaa on lähempänä custom-runkomaakarin tapaa ajatella asioita eli asetetaan kuski oikeaan asentoon, satula oikeassa kohtaa tolppaa ja oikeanlainen tanko oikean mittaiseen stemmiin ripustettuna. Sen jälkeen haarukoidaan, millaisella rungolla haluttuun lopputulokseen päästään. Näin toki potentiaalisten runkovaihtoehtojen määrää pienenee merkittävästi, mutta lopputuloksesta tulee sekä esteettisesti että ajettavuudeltaan kuskille sopivin.

Mitä noiden Grail AL ja Free Rangerin geometrioiden eroista vois saanoo aloittelijalle?
https://www.canyon.com/en-fi/road-bi...accordions=1_1
https://www.planetx.co.uk/i/q/CBOOFR...l1-gravel-bike

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Omasta mielestäni satulalle ei muutenkaan ole yhtä "oikeaa" paikkaa. Jos myöhemmin tulee tarve lyhentää tai pidentää ajoasentoa, olisi hyvä päästä muuttamaan sitä kummastakin päästä. Eli ajoasentoa pidentäessä satulaa siirretään taakse samalla kuin käsiä siirretään eteenpäin (jos siis painon jakautuminen a) takapuolelle ja käsille sekä b) etu- ja takarenkaalle on alunpitäen ollut oikea). Pelkästään jompaa kumpaa säädetään ainoastaan siinä tapauksessa, että painon jakautuminen on pielessä.

---

Tästä samaa mieltä. Minä kuitenkin laitan satulan aina samaan paikkaan, koska pystyn muuttelemaan istuinpaikkaani aika vapaasti tasaisella ja pitkällä satulalla. Esimerkiksi tempoa ajaessa ei ole mitään ongelmia istua satulan nokalla, koska jaloilla on painetta riittävästi. Paljon helpompaa, mitä satulanpaikan muutteleminen ajon mukaan. Kaikkien ahterille arione ei kuitenkaan sovi ja silloin pituussuunnassa satulan siirtely on varmasti tarpeellista.

^^ Canyon on keskimäärin maantiepyörämäisempi eli ketterämpi ja herkempi ohjattavuudeltaan, toisaalta vakaampi suuremman bb-droppinsa ansiosta. On-Onessa on ehkä vähän tyypillisempi gg-geometria muuten, mutta jostain syystä cx-korkuinen keskiö. Molemmissa pyörän ohjauskäyttäytyminen muuttuu koon mukaan aika paljonkin, koska eri kokojen ohjauskulmissa on melko suuria eroja trail-mitan pysyessä samana (oletettavasti, Canyonin rake-mitta puuttuu). Canyonin kahden asteen muutos pienimmästä 700c-kiekkoisesta suurimpaan aiheuttaa sen, että ääripäiden koot ovat melkein kuin eri pyöriä. Kaksi pienintä kokoa on speksattu pelkästään 27,5-tuumaisille kiekoille eli ovat käytännössä täysin eri pyöriä kuin isommat koot.

Joo, kuten alunperinkin sanoin ei ne muutkaan mitat turhia ole, mutta kun poljinkeskiö on se piste, joka pyörässä ei ole säädettävä, niin siitä otetut mitat reach ja stack ovat käyttökelpoisimmat kun samaan tarkoitukseen tulevia pyöriä vertailee.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

^^ Canyon on keskimäärin maantiepyörämäisempi eli ketterämpi ja herkempi ohjattavuudeltaan, toisaalta vakaampi suuremman bb-droppinsa ansiosta. On-Onessa on ehkä vähän tyypillisempi gg-geometria muuten, mutta jostain syystä cx-korkuinen keskiö. Molemmissa pyörän ohjauskäyttäytyminen muuttuu koon mukaan aika paljonkin, koska eri kokojen ohjauskulmissa on melko suuria eroja trail-mitan pysyessä samana (oletettavasti, Canyonin rake-mitta puuttuu). Canyonin kahden asteen muutos pienimmästä 700c-kiekkoisesta suurimpaan aiheuttaa sen, että ääripäiden koot ovat melkein kuin eri pyöriä. Kaksi pienintä kokoa on speksattu pelkästään 27,5-tuumaisille kiekoille eli ovat käytännössä täysin eri pyöriä kuin isommat koot.

---

Tuota Free Rangeria katsoessa tulee tosiaan mieleen, että onkohan se suunniteltu tuon BB:n korkeuden osalta enemminkin 650b kiekoille ja pulleille (n. 50-53mm) renkaille, koska 700c kiekkojen ja isojen (n. 50mm) renkaiden kanssa keskiö on kyllä melko korkealla.

Ei niitä numeroita kannata noin tarkkaan katsella. Tuskinpa carbonaadi noita kamalan tarkasti suunnittelee.

Painoin tilausnappia lopulta Shand Stoaterille (custom koko ja värit). Koko ikäni olen ollut kahden koon välissä niin odotan innolla kuinka hyvin istuu omille mitoilleni tehty runko.

Deposit 500£ maksettuna ja vasta nyt mietin että mitenkähän tuo brexit jos kerkiää tapahtumaan ennen kuin pyörän loppusumma on maksettu ja tavara toimitettu? Tietääköhän tähän vastausta vielä kukaan?

edit. tullin sivuilta: JOS EROSOPIMUS SAADAAN voimaan, alkaa niin kutsuttu siirtymäaika. Se kestää vähintään 31.12.2020 saakka. Siirtymäaikaa voidaan pidentää kerran, enintään vuoden 2022 loppuun. Siirtymäajan aikana Britannia noudattaisi EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia sekä osallistuisi sisämarkkinoille ja tulliunioniin entiseen tapaan

Päättelen tuosta että kunhan pyörä maksetaan ja toimitetaan tuon siirtymäajan puitteissa niin mitään tullimaksuja tai veroja ei joudu maksamaan.

Olin tilaamassa Stoateria, mutta odottelen 2020 Stoothieta

https://www.instagram.com/p/B6LqEGpl...id=ms644cge89s

https://pic.useful.fi/n_hfLf-e3.jpg

Simplon Inissio Pmax

bikeboard.at Kurztest

Ja tietenkin pelkkä Inissio Gravel:

https://www.simplon.com/simplon/onli...lackGlossy.png

Noilla kiekoilla kelpaa sorateitä ajella.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Laerppi

Olin tilaamassa Stoateria, mutta odottelen 2020 Stoothieta

https://www.instagram.com/p/B6LqEGpl...id=ms644cge89s

---

harkitsin itsekin, mutta hinta karkaisi stooshiella aivan liian korkeaksi ja minulle tärkein on se että on terästä, custom koko ja omat värit.
edit.niin ja se tietysti että pyörä on tehty skotlannissa.

Tilasin pyörän. Gravel-pyörän. Ja näin.

^tjaa, mikä läpäisi herran asialliskriittisen seulan?

Kylläpä on muuten valtavan yökkis toi Kuovipolun linkkaama Simplon.

Ikispessu valkkasi hienosti.

Hetken kesti tajuta, että Simplon Pmax onkin sähköavusteinen -tuosta kuvakulmasta mikään ei vihjaa.

Avaruuskana tuli tilattua keltaoranssipinkki värityksellä ja 650b kiekoilla sekä Rival-osasarjalla.. Toimitus taitaa mennä ensi vuoden puolelle.
Jatkossa ei-maantieajot ajan Avaruussukkulalla ja Nallerasvalla. Maantiellä jatkossakin ajan 2005 hankituilla kuitu Lookilla ja alumiini Ciöccillä.
Eka gravelpyörä tulossa vaikka gravel grindausta olen (tietämättäni) harrastanut kohta kahdeksalla vuosikymmenellä monenmoisella pyöräkalustolla.

Gravel-kuumeeseen on helppo parannus, kun katsoo noita Evilin ja Simplonin toteutuksia. Entisestään menee yli ymmärryksen esim tuon Simplonin tanko-stemmi yhdistelmä gravelissa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JohannesP

Entisestään menee yli ymmärryksen esim tuon Simplonin tanko-stemmi yhdistelmä gravelissa.

---

Eikös sen nimikin jo kerro, simppeli pyörä (simppeleille ihmisille?), ja näin ollen vain vähän osia. Vain kiinteä satulatolppa uupuu

Jahas, olikin vielä sähkömopedi kysymyksessä. Juuei näin

https://www.simplon.com/simplon/onli...x_Detail-9.png

Mutta siis miksi tuo 29er runko slope ? Saadaanko sillä rakenteella jäykkä ja joustamaton keskiö vai haetaanko pitkällä satulatolpalla joustoa satulaan ? Vai että voidaan valmistaa mahdollisimman säädettävä runko geometria, joka istuvuus on on kohtuullinen, kunhan kuskin mitat on suunnilleen sinnepäin ? Jotenkin tuntuu että ei nuo lyhyet emäputket etupäätä kovin paljoa vakauta , vaikka keulakulmaa on helppo niillä loiventaa ? Valistakaa pliis ymmärtämätöntä joka nauttii mieluiten old school runko geometriasta.

Simplonista on myös ei-sähkö malli mikä näyttää ulkoisesti samalta. Juuei sillekkin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JohannesP

Gravel-kuumeeseen on helppo parannus, kun katsoo noita Evilin ja Simplonin toteutuksia. Entisestään menee yli ymmärryksen esim tuon Simplonin tanko-stemmi yhdistelmä gravelissa.

---

Minultakin oli päästä sellainen [deʒavy]-parahdus kun näin Inission. Mutta ei käy kieltäminen etteikö Pmax olisi sähköpyörätoteutuksena yllättävän elegantti - ja jopa sellainen että se voisi kelvata niillekin jotka eivät ikimaailmassa kehtaisi ajaa sähköpyörällä jonka heti tunnistaa sähkäpyöräksi.

Mutta kun minä en ole pohdiskellut noita tanko- ja tanko-stemmiasioita niin minulle ei ole ihan heti selvää miksi tuommoinen Lenkervorbaueinheit olisi gravelpyörässä jotenkin ongelmallisempi tai enemmän muotoilun kuin toimivuuden ehdoilla tehty ratkaisu kuin maantiepyörässä. Samat hankaluudethan siinä on, jos tanko ei muotoilultaan tai mitoiltaan jollekin sovi tai jos haluaisi pitemmän tai lyhyemmän stemmin. (En tutkinut niin tarkkaan että osaisin sanoa millainen säätövara Simplonin ARC1:ssä on tai onko valittavana eripituisia.)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Firlefanz

Mutta kun minä en ole pohdiskellut noita tanko- ja tanko-stemmiasioita niin minulle ei ole ihan heti selvää miksi tuommoinen Lenkervorbaueinheit olisi gravelpyörässä jotenkin ongelmallisempi tai enemmän muotoilun kuin toimivuuden ehdoilla tehty ratkaisu kuin maantiepyörässä. Samat hankaluudethan siinä on, jos tanko ei muotoilultaan tai mitoiltaan jollekin sovi tai jos haluaisi pitemmän tai lyhyemmän stemmin. (En tutkinut niin tarkkaan että osaisin sanoa millainen säätövara Simplonin ARC1:ssä on tai onko valittavana eripituisia.)

---

Ei se olekkaan ongelmattomampi ja hädintuskin voisin sellaisen hyväksyä omaan maantiepyörään (ei ole). Aeromaantiepyörässä voin vielä jotenkin hyväksyä sen mitättömän wattisäästön verrattuna erilliseen stemmi-aerotankoyhdistelmään. Painosäästökään ei ole itsestäänselvyys. Tälläisellä lähes monster-gravelin näköisellä äärimmäisen sloupatulla pyörällä polut ja hiekkatiet näkisin olevan kuitenkin se pääkohde missä keskinopeudet jää huomattavasti pienemmiksi.

En näy tuossa mitään muuta kuin mahdollisen suuremman lisäkulun jos insinöörin valitsema setuppi ei vastaa omia mieltymyksiä tai haluaa myöhemmin eri käyttötarkoituksiin muutoksia. Varmastihan tuo on joidenkin mielestä tyylikäs toteutus, mutta omasta mielestä niitä tyylikkäitä stemmi-tanko yhdistelmiäkin on markkinoilla.

Muotijuttu tuo yhdistelmätanko joka on pakko tunkea jokaiseen pyörään. Vähän kuin madalletut seat stays tuli vuosia sitten alunperin aerohyödyn vuoksi, jotka yleistyivät markettipyöriinkin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tolkun mies

Mutta siis miksi tuo 29er runko slope ? Saadaanko sillä rakenteella jäykkä ja joustamaton keskiö vai haetaanko pitkällä satulatolpalla joustoa satulaan ? Vai että voidaan valmistaa mahdollisimman säädettävä runko geometria, joka istuvuus on on kohtuullinen, kunhan kuskin mitat on suunnilleen sinnepäin ? Jotenkin tuntuu että ei nuo lyhyet emäputket etupäätä kovin paljoa vakauta , vaikka keulakulmaa on helppo niillä loiventaa ? Valistakaa pliis ymmärtämätöntä joka nauttii mieluiten old school runko geometriasta.

---

Veikkaan, että kun rengaskoko on kasvanut ja maavara noussut, niin vaakamallinen vaakaputkiratkaisu ei kaikille sovi varsinkaan polkuajoon.
Katoin että standoveri on tuollakin slopella aika korkea.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jari Wiksten

Avaruuskana tuli tilattua keltaoranssipinkki värityksellä ja 650b kiekoilla sekä Rival-osasarjalla.. Toimitus taitaa mennä ensi vuoden puolelle.
Jatkossa ei-maantieajot ajan Avaruussukkulalla ja Nallerasvalla. Maantiellä jatkossakin ajan 2005 hankituilla kuitu Lookilla ja alumiini Ciöccillä.
Eka gravelpyörä tulossa vaikka gravel grindausta olen (tietämättäni) harrastanut kohta kahdeksalla vuosikymmenellä monenmoisella pyöräkalustolla.

---

Space Chicken varmasti hyvä valinta! Oliko uusi Free Ranger vaihtoehtona harkinnassa?

Free Ranger oli toinen varteenotettava vaihtoehto mutta tällä kertaa päädyin Space Chickeniin, osaksi asiaan vaikutti väritys. Pitäähän sitä pyörää tuijotella vuosien ajan ja mukavampi jos tykkää pyörän väristä. Tää on mun ensimmäinen ja jos/kun ajoasennosta saa hyvän niin todennäköisesti myös viimeinen gravelpyöräni. Maantiepyörilläni olen nyt ajanut 15 vuotta eikä mitään mielenkiintoa päivittää tai ostaa uutta. Jos saman verran vuosia tulee Space Chickenillä ajettua olenkin silloin (jo tai vasta) 80 vuotias. :rolleyes:

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

^tjaa, mikä läpäisi herran asialliskriittisen seulan?

---

Tylsästi avaruuskana Forcella. Väärä materiaali, keskiökin on miten sattuu ja vaihteita liian vähän, mutta pitää yrittää elää niiden kanssa, kun härveli on näemmä jo lähtenyt liikenteeseen.

Meinasin Alu-Grailia, mutta tuon kun sai nytten alekoodien ja kikkailujen jälkeen samaan hintaan kuin tuon paremman alu-Grailin niin mennään tolla.