Ilmastonmuutoskeskustelua, irrotettu lähettiaiheesta

Kansalispuistot menee kohta nuriin. Puita voi kasvattaa helposti lähes missä vain ja muu luonnonsuojelu on harhaanjohtamista.

Tulevaisuuden teknologiaa eikä nykyistä tehdä puista eikä turpeesta vaan mineraaleista. On harmillista nähdä fiksujen ihmisten heittävän hukkaan mahdollisuuden tehdä jotain todellista kuin puuhastella avuttoman pusikon parissa.

Mikään laki tai sääntö tai sopimus ei muuta planetaan toimintaa. Kyse on vain ja ainostaan rahasta ja tässä näytelmässä luonto on vain yksi kelvollinen apuhypoteesi jonka avulla yksilöön voidaan istuttaa syyllisyyden harha ja siitä syntyy kamala taakka, kun maailma ei muutu ja laskut pitää maksaa ja kaikkeen käytät kuitenkin mineraaleista tehtyjä oivalluksia niinku polkupyörää.


Ehkä jossain on viisas fyysikko joka osaa selittää lapselle oikein mistä kaikki tulee, ilman ideologiaa ilman fantasioita ilman kaavioita ja vääriä laskelmia.

Onnittelut Berliinille ja Saksalle, kansalaisten järjen ääni voitti äänestyksessä.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutis...b-719503b70dd9

Berliini äänesti ”nein” ilmastotavoitteen kiirehtimiselle –?karvaat kalkit eivät kelvanneet Saksan viherpääkaupunkilaisille

viisaasti järjettömyyden edistämiselle oli ennakkoon asetettu määräenemmistövaatimus.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jouko_T

Metsä on sellainen puiden muodostama alue, jossa orava pääsee kulkemaan käymättä välillä maassa.

---

Nyt metsän määritelmä on 10% latvuspeitto ja 5 m pituus. Vielä 90-luvulla se oli 20% ja 7 metriä.

Oravista en löytänyt mainintaa.

^Hah, pikkuhiljaa metsien määritelmää nakerretaan sitä mukaa kun hakkuut lisääntyy. Ja kas, metsiä riittää hakattavaksi metsäteollisuuden tarpeisiin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Luumunen

^Hah, pikkuhiljaa metsien määritelmää nakerretaan sitä mukaa kun hakkuut lisääntyy. Ja kas, metsiä riittää hakattavaksi metsäteollisuuden tarpeisiin.

---

Ja silti puita kaadetaan metsistä vähemmän kun niitä sinne kasvaa. Metsiemme puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. Määrä on 1,7-kertainen. 1920-lukuun verrattuna.

https://mmm.fi/documents/1410837/128...t+Suomessa.pdf

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Genesis

Aalto yliopiston TkT ja dosentti ei ole tutkija??

---

Kuka vaan voi opiskella itsensä Tohtoriksi ja julkaista kasan vertaisarvioimatonta roskaa. Voihan sitä olla tutkija mutta arvostus ja tieteellisyys on sitten toinen juttu. Ja motiivitkin voi olla ihan muualla kuin tieteen tekemnisessä niinkuin yleensä näillä skeptisten "tutkimusten" julkaisijoilla. Saa lukea topiikkia taaksepäin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Smo

Kuka vaan voi opiskella itsensä Tohtoriksi ja julkaista kasan vertaisarvioimatonta roskaa...

---

Tuskinpa ja Aalto yliopisto taitaa olla Suomen arvostetuin tieteen tekemisen paikka. Omista näkemyksistä poikkeava fakta voi olla joskun hankala hyväksyä :)

Eikös tuo Antero Ollila kiistä koko ilmastonmuutoksen? Jos noin on, niin eipä kannata kummoista painoarvoa ko. herran jutuille antaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Aakoo

Ilmastonmuutoksesta ei ole "varmoja merkkejä" sen kummemin kuin siitä ettei sitä olisi. Muutos havaitaan pidemmällä aikajänteellä.

---

No tuossa yksi esimerkki:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...0-dc9fea3cdcd5

Noin. 1.5 asteen lämpeneminen reilussa sadassa vuodessa on mittauksiin perustuva fakta, syystä voidaan sitten spekuloida.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Genesis

Tuskinpa ja Aalto yliopisto taitaa olla Suomen arvostetuin tieteen tekemisen paikka. Omista näkemyksistä poikkeava fakta voi olla joskun hankala hyväksyä :)

---

Tiedemaailma on nykyisin niin siiloutunutta että tohtorin tutkinto muurahaisten vasemman takajalan alata ei pätevöitä lausumaan mitään oikeasta takajalasta.

https://yle.fi/a/74-20023410

Lainaus:

---

EU jyrää läpi lain, joka voi vaarantaa Suomen nykyiset ilmastotavoitteet – polku puhtaan energian vetysuurvallaksi saattaa jäädä haaveeksi

---

Euroopassa on vahva näkemys että Suomesta olisi hyvä tehdä energiantuotanto- ja luontoreservaatti, lisäksi maata voidaan käyttää hyödyksi suojaamaan Venäjän hyökkäykseltä. Eli se osa maasta mitä ei säästetä hiilinieluksi voidaan täyttää tuulimyllyillä, joiden tuottamaan energiaa ei kuitenkaan voida käyttää teollisuudessa.

^Milloinkohan joku sanoo ääneen, että Suomi on maailmansodassa suuremmassa vaarassa liittouman rajamaana kuin vahvan oman armeijan omaavana liittoutumattomana valtiona.

^ No tuota yksin olemista on jo kokeiltu eikä toiminut silloinkaan. Ei ole mitään skenaariota laajamittaisesta sodasta euroopassa missä Suomi kykenisi pysymään neutraalina toimijana.

^^^Mielenkiintoista että yle ei ehdoin tahdoinkaan linkitä mihinkään alkuperäislähteeseen, mistä voisi tarkastaa mitä siinä ehdotuksessa oikeasti sanotaan.

^^Onhan tuota harhaluuloa toitotettu tälläkin foorumilla kyllästymiseen asti. Tosin lähinnä niissä poistetuissa ketjuissa. Myös eduskunnassa sitä on toisteltu joten epäilysi ääneenpuhumattomuudesta on lähinnä lol ja gringe.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MV

Tiedemaailma on nykyisin niin siiloutunutta että tohtorin tutkinto muurahaisten vasemman takajalan alata ei pätevöitä lausumaan mitään oikeasta takajalasta.

---

Ja osittain tuosta syystä tiedemaailman on hankala käsitellä isoja, laajoja kokonaisuuksia jotka koskettavat lähes kaikkia. Kuten ilmastokriisi.

Luonnontieteissä tiedetään jo aika hyvin mistä ilmastonmuutos johtuu ja mitä se aiheuttaa. Mutta sitten kun puhutaan ilmastonkriisistä niin mukaan pitää ottaa sen yhteiskunnalliset vaikutukset, ja sitä onkin tutkittu varsin vähän. Mikko Pelttari kirjassa Lämpenevää maa sanoo että alle 0.1 prosenttia ilmastotutkimuksen kansainvälisestä rahoituksesta menee yhteiskunnalliseen tutkimukseen.

Ja minusta se on aika outoa. Jos ja kun ihmiset pitää saada tähän hommaan mukaan, niin luulisi että tuohon olisi panostettu paljon enemmän. Eli ilmastomuutoksen vaikutukset talouteen, työllisyyteen ja myös turvallisuuteen.

^ Käytännössä homma menee niin, että tutkimusryhmät on yhä isompia. Vastaan on tullut paljon tieteellisiä artikkeleita, joissa kirjoittajalista on pitempi kuin itse juttu. Katsokaa vaikka tuota ChatGPT 4.0 juttua. Kirjoittajalistaa riittää.

Sen takia yksittäisen ihmisen kirjoittama artikkeli joko keskittyy siihen yhteen jalkaan tai on jonkinlainen yhteenveto tai useimmin höpinää.

https://yle.fi/a/74-20024645

"Suomessa aletaan tuottaa ilmastoystävällistä betonia ensimmäisenä maailmassa – startup tavoittelee kymmentä tuotantolaitosta Pohjoismaihin"

Ja ekat kommentit on peri suomalaista tyyliä:
Ei tuosta mitään tule. Parempi olisi vain polttaa tervaa ja miettiä rauhassa kannattaisiko sellaista lautaa alkaa sahaamaan. Mutta kannattaa tuota lauta hommaakin miettiä rauhassa.

Juuri käynnissä olevassa HS vaalikeskustelussa kaikki puolueet ylistivät Petteri Taalaksen ilmastonmuutos toimenpiteitä, vaikka kyseinen herra sai täällä aika murskaavia arvioita.

^ Taalaksesta löytyy paljon moitittavaa (en nyt linkkaa kun on huhuja, mutta pientä korruptiota ilmassa), mutta kuten monesti olen todennut, hänen ilmastopolitiikkansa on vihreät-persu -linjalla kauempana persuista kuin vihreät.

Olet sitten monesti todennut tuonkin asian väärin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MV

... (en nyt linkkaa kun on huhuja, mutta pientä korruptiota ilmassa)...

---

Nyt varovasti. Eräs eläin sai pitkät bannit samankaltaisesta vihjailusts.

Taalas on muuttanut liturgiaansa, aikaisemmin korosti että vain hallitustason toimilla on merkitystä, nyt sälyttää vastuuta osin myös tavan kuluttajalle. Hyvä fakta oli päästöjen ja nielujen välisen merkityksen suhde, päästöt 90%, nielut 10%.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Genesis

Taitaa se NASA julkaisema selvitys siitä että Suomi on jo nyt hiineutraali pitääkkin paikkansa. Ylen ykkösaamussa tänään vieraana ollut Petteri Taalas toteaa näin:

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehottaa luottamaan Nasan tutkimukseen: ”Suomi on sitonut enemmän hiiltä kuin tuottanut päästöjä”

– Nasan arvio perustuu satelliittimittauksiin. Luonnontieteellinen fakta on, että mitattuna viiden vuoden skaalalla Suomi ja myös esimerkiksi Ruotsi ovat ilmaston kannalta myönteisiä. Nettona nämä maat ovat sitoneet enemmän hiiltä kuin tuottaneet päästöjä, eli kannattaa uskoa siihen, mitä on mitattu.

https://areena.yle.fi/1-63224081

Taitaa olla herra sen verran arvostettu taho, että luulisi nyt vihreänkin uskovan tämän.

---

Kyseisen Nasan raportin pääkirjoittaja Byrne: ”Meillä on kuitenkin epävarmuutena plus miinus 40 miljoonaa tonnia, joten Suomen varsinaisen inventaarion tulos mahtuu meidän virhemarginaaliimme”

^ ei sillä, etteikö pitäisi ponnistella vähäpäästöisemmäksi, mutta kuvaa hyvin tuota pikkuisen Suomen roolia, kun mahdumme virhemarginaaliin?

Minua on alkanut vaivata se, kun etenkin poliitikot (myös tutkijat) perustelevat jotain maankäytön tai metsäasiaa "koska luontokato". Harvoin jos koskaan sitä avataan yhtään sen enempää, mitä tarkoitetaan, mihin verrataan.

Eli onko tietoa a) millä luontokatoa mitataan ja b) mihin ajankohtaan verrataan?

Tuntuu välillä, että tuo on aika helppo heittää, vaikka asiat eivät ole ihan niin yksinkertaisia tai mustavalkoisia. Esim. joidenkin mielestä avohakkuut pitäisi kieltää, vaikka niiden seurauksena alueella on paljon monipuolisempi kasvi- ja eläinlajisto kuin jossain vanhassa kuusikossa.

Niin siis hiilinielujen määrä mahtuu virhemarginaaliin. Sen sijaan päästöt näyttivät olevan suunnilleen samalla tasolla sekä Nasan että Suomen arvioissa (ja kaukana nollasta). Lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009464010.html

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Cyclooppi

Minua on alkanut vaivata se, kun etenkin poliitikot (myös tutkijat) perustelevat jotain maankäytön tai metsäasiaa "koska luontokato". Harvoin jos koskaan sitä avataan yhtään sen enempää, mitä tarkoitetaan, mihin verrataan.

---

Sama. En yhtään epäile etteikö luontokato olisi oikea ilmiö. Mutta konkreettista dataa siitä on hankala löytää. Kaiketi se paras lähde asialle on Punainen kirja mutten ole oikein osannut kaivaa siitä trendejä.

Se on ainakin yksi.

Myös muuta pitkän aikavälin mittaus/laskentadataa suomessa on monesta lajista.
Niiden runsauden muutoksia voidaan verrata tietoon niiden tiedetyistä elintavoista ja elinympäristöistä ja niihin kohdistuneista muutoksista.
Eri-ikäisten metsien jakaumaa seurataan, samoin eri luontotyyppien lukumäärää. Jossain kohtaa havahduttu, että esim lähteiköt, norot latvapurot ja muut pikku vesisysteemit on ihan tärkeitä ekosysteemin kannalta. Jos ei suoraan niiden alueella esiintyvän elämän, niin isommissa vesistöissä, joiden laatuun noiden muiden kunto vaikuttaa.
Siksi niitä pitää nykyään säästää, jos niiden olemassaolo tiedetään, aina ei muisteta selvittää. Sitten on 100 poikkeusta, kun ei tarvitse välittää, kuten jos esiintymä on pinta-alaltaan iso, se on alueella jonka taloudellinen käyttö on tärkeää (esim tunninjunreitillä olevat kohteet) jos se on osin tuhottu jo aiemmin...

Monimuotoisuustutkimus on aika hankalaa, mitä olen asiaa ymmärtänyt. Muuttujia on paljon ja ne vaikuttaa toisiinsa välillä kai yllättävillä tavoilla. Maatalouspuolella on Helsingin yliopistolla siitä tutkimusta. Tekevät samalla, kun niitä uudistavan viljelyn tutkimuksia. Tutkivat lajeja, niiden kombinaatioita ja niiden eri vaikutuksia muihin.
Joidenkin tiettyjen lajien esiintyminen esim. indikoi suurempaa monimuotoisuutta. Se on simppelein tapa seurata. Katsoin vasta yhden uudistavan vijelyn seminaarin ja sen perusteella tuokin tutkimusala menee eteenpäin.

https://yle.fi/a/74-20024983

Kesästä on tulossa niin kuiva, että veden hinta nousee ja Euroopassa varaudutaan jo ”vesisotaan” – taustalla Alppien lumitilanne