Avautumista vaikeasta elämästä kevyen liikenteen väylillä vol 2.0

Naamioiduin tänään työmatkapyöräilijäksi ja kiersin Tampereen-Pirkkalan niin rauhallisesti kuin käytännössä voi. Tosin kyllä oli mielestä rauha kaukana ja kiroilla sai.

Ylitseni olisi ajettu NELJÄ kertaa kyseisen lenkin aikana, kaikki käännöksissä. Kaksi autoilijaa tuli edestä päin, kaksi takaa. Yksikään ei missään vaiheessa katseestaan päätellen havainnut meikäläistä (kun ei katsonut), ja päälle olisi siis tultu jos en olisi vetänyt liinoja kiinni ja luopunut oikeuksistani.

Myöskin aivoton nuoriso aiheutti hassun tilanteen. Vastaani alamäessä (vauhtia n. 30 km/h) tuli ns. "nuorisojengi" noin yläasteikäisiä kloppeja pyörillään koko kelvin leveydeltä. Kun törmäykseen oli enää viitisen metriä, karjuin jotta "Väistä saatana!". Vasta tuo sai niihin reikäpäihin liikettä. Mikä siinä on niin vaikeaa, kun selvästi havaitaan, että joku tulee vastaan?

Kyllä nyt selvisi, että jos joutuisin ajamaan töihin vastaavia reittejä, jäisipä pyöräilemättä. Onneksi saan polkea lähiöiden välisiä pikkuteitä, joissa autot ovat melko harvinaisia. Ja teinit.

Tästä se taas alkaa, kun helteellä lomakiloja kartuttavat poukkoilevat työmatkapeelot tulevat fillarilla töihin kauniilla ilmalla. Keskiviikosta alkaen lisämausteena mm. jopoteinit. Sitten syyskuun lopulla alkaa olla rauhallista.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Hääppönen

Aiemmin tässä ketjussa itsellä vastaava kokemus kahden kypsässä iässä olevan polkijan vastaavasta kohtaamisesta. Täällä ehdotettiin kilikellon käyttöä. Kokemus on opettanut sen, että paras antaa suusanallinen viesti ohitusaikeistaan. Ja toivoa, että ohitettavat tietävät, mikä on vasen ja oikea puoli... :rolleyes: Taas kerran Kuutionkin tapauksessa todistuu kellon käytön vaarallisuus tietyissä tilanteissa. MOT. :cool:

---

Kelloa pitää soittaa vaan tarpeeksi ajoissa. Usein on vaan niin, että kaukana ollessa kellonsoitolle ei vielä näytä olevan mitään tarvetta ja ohitettava häröilee vasta juuri ennen ohitusta.

Oikea ja vasen ei tule ihan automaattisesti itseltäkään oikein. Kerran ainakin soitin kelloa ja sitten väärään reunaan väistäneen takana: "ohittaisin täältä oikealta, eiku vasemmalta, oikeanpuoleinen liikenne siis."

Tänä kesänä on ollut kolme kertaa lähellä kolari vastaantulijan kanssa suoralla tiellä, jossa näkyvyyttä satoja metrejä eteenpäin. Kerran pyöräilijä ja kahdesti rullaluistelija. Ihmeellistä miten voi kulkea niin pitkän matkan katsomatta kertaakaan eteensä. Pyöräilijä jutteli toiselle pyöräilijälle, rullaluistelijoista toinen katsoi sivulleen peltoon ja toinen ihaili jalkojaan. Rullaluistelijoista on usein vaikea nähdä, että ovatko huomanneet vastaantulijan, koska eivät tee yleensä elettäkään väistämisaikeesta kuin juuri ennen kohtaamista. Ei kuitenkaan oikein kehtaa soittaa kelloa jokaiselle vastaantulijalle varmuuden vuoksi.

Jos kelloa aikoo kilkutella, sitä tulee kilkutella niin kaukaa, että edessä arpojilla on aikaa sahata kelvi kolmesti laidasta laitaan ja asettua aloilleen.

Tänään tosin autoilijoista vittuuntuneena tein koko kelvin leveydeltä vetäville rullaluistelijoille källin ja ajelin hiljentäen noin metrin päähän perään, ja soitin kelloa siinä. Kylläpä tuli liikettä. Kuuluisikohan tuonne törttöily-ketjuun tämä? :rolleyes:

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Santerius

...ajelin hiljentäen noin metrin päähän perään, ja soitin kelloa siinä. Kylläpä tuli liikettä. Kuuluisikohan tuonne törttöily-ketjuun tämä? :rolleyes:

---

Jos on vastikään öljytyt ketjut ja muutenkin sivuäänet poissa, voi rullata hiljaa lähelle vasemman penkan tuntumaan ja kuiskata korvaan sillee pelottavasti hiukan hönkien, että onnistuisiko saada tietä.

Pääsee törttöily-ketjuun.


Multaa, havua, nirhamia.
One+1/Tapatalk.

Olipa eilen aamulla keskellä kevyenliikenteenväylää kettu iso rusakon raato suussa. Toljotti hetken aikaa epäilevästi, mutta antoi lopulta nätisti tietä ja siirtyi vasempaan reunaan paisti edelleen suusta roikkuen. Onneksi noi cityketutkin ovat opinneet jo tietä antamaan ;-)

Hanhet eivät ole, kannattaa varoa.

Saiskos niistä hanhista hyvää reseptiä?

Ei kannata nylkeä, muuten kuivuu helposti kypsennysvaiheessa. Vaikka se kyniminen saattaakin tuntua työläältä.

Pirun hankala osua citykaniin kun vapaaratas raksuttaa niin lujaa. Lisää rasvaa? Repussa olisi tilaa.

Pakko tyytyä vaanimiseen pellolla ja äänenvaimentimen käyttöön tai jouseen

Eilen illalla tulin Kuitinmäentietä kaupunkiin päin ja Piispankalliontien risteyksessä joku neropatti oli jättänyt merkitsemättä rouhitun alueen asfaltissa. :( Hyvässä myötämäessää rysäytin kanttariin ja molemmat renkaat puhki jne. :( Jos kuski olisi ollut kokemattomampi, olisi siinä ollut ainakset pahallekkin onnettomuudelle, nyt vain vi***ti. Tänään laitoin viestiä Espoon kaupungille, mihin laskun saa lähettää???

^Siinä on muuten harvinaisen v-mäinen paikka. Eilen siinä autoin yhtä renkaansa rikkonutta. Itse selvisin maastopyörän takia, oletan. Tekninen keskus tuosta vastaa viimekädessä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kpyora

Eilen illalla tulin Kuitinmäentietä kaupunkiin päin ja Piispankalliontien risteyksessä joku neropatti oli jättänyt merkitsemättä rouhitun alueen asfaltissa. :( Hyvässä myötämäessää rysäytin kanttariin ja molemmat renkaat puhki jne. :( Jos kuski olisi ollut kokemattomampi, olisi siinä ollut ainakset pahallekkin onnettomuudelle, nyt vain vi***ti. Tänään laitoin viestiä Espoon kaupungille, mihin laskun saa lähettää???

---

Siitähän kannattaa katsoa muuten vanteen kunto myös ja tarkastaa, että pitääkö sekin vaihtaa.

Eilen Järvenpäästä Hyrylää kohti ajaessani olin saavuttamassa kaksi rinnakkain ajavaa rouvashenkilöä uuden liikenneympyrän kohdalla. Kilautin kelloa. Keskellä ajanut täti ensin tuntui jättäytyvän toisen taakse, mutta yllättäen siirtyikin takaisin keskelle. Samaan aikaan vastaan oli tulossa pyöräilijöitä ja lisäksi alikulkutunneli vasemmalla, josta aina silloin tällöin tupsahtelee jengiä varoittamatta eteen. Kilautin kelloa uudestaan, kun näytti siltä, että edellä ajava rouva ei ollut sisäistänyt takaa tulevaa ohittelijaa ja samalla tarkoituksena varoittaa vastaantulijaakin. Ohittaessani rouvakaksikkoa kelvin vasenta reunaa, eli vastaantulijoiden "kaistaa" pitkin sain kommentiksi kiukkuisesti: "Kyllä tuosta pitäisi ohitse mahtua!"

Ehdin turvallisesti rouvien ohi ennen kuin vastaantulevat osuivat kohdalle, mutta vähän jäi ihmetyttämään rouvakaksikon asenne.

Olin eilen jalan liikkeellä yhdistettyä väylää pitkin, jossa on mopoilu sallittu. Alikulun päässä ei ole perinteistä risteystä, mutta näkyvyyden muutaman metrin suuruusluokkaan torppaava mutka kuitenkin. Mopo syöksyi tunneliin jos ei aivan täyttä vauhtia, niin ainakin ilman merkittävää hiljentämistä. Tunnelissa tämä soitti torvea, jotta mutkan takana mahdollisesti olevat kulkijat osaavat varoa. Sinänsä positiivista on se, että torvella viestittää muille torven kuskin olevan tulossa. Samoin se, etten minä tai kukaan muukaan osunut tulilinjalle.

Itselläni on tapana hallita tilanne varomalla muita sen sijaan, että ulkoistaisin vastuuni varomisesta muille kulkijoille. Varmaan kyseinen mopoilijakin on huomannut, kuinka paljon sähläreitä hänen ympärillään liikenteessä liikkuu. Kyvyssä ratkaista näinkin vaativia yhtälöitä on jotain vikaa, kun tietoisuus sähläreiden määrästä ei estä vastuun antamista noille sähläreille. Ehkä peruskouluissa pitäisi panostaa nykyistä enemmän soveltavaan matematiikkaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Santerius

Jos kelloa aikoo kilkutella, sitä tulee kilkutella niin kaukaa, että edessä arpojilla on aikaa sahata kelvi kolmesti laidasta laitaan ja asettua aloilleen.

---

Minulla on teoria tuosta sahaamisesta. Hiihdossahan on (ilmeisesti?) tapana väistää ohittajaa siirtymällä tilapäisesti viereiselle ladulle. Kunhan takaa tulija tiedottaa ohitusaikeestaan huutamalla "latua!" Ladulla väistäminen on siis todellista. Tieliikenteessä on tapana kulkea oikeanpuoleista kaistaa ja siksi vasemmalla häröilevien tulisi siirtyä oikealle viimeistään soittokellon kuullessaan. Nyt epävarmalla väistettävällä vain sekoittuu, että pitääkö hänen "antaa latua" vai siirtyä tieliikennelain osoittamaan paikkaan.

Edellä mainittu ei päde jalankulkijoihin, joilla on valitettavasti lakiin perustuva oikeus kävellä kumpaa reunaa tahansa. Kahdessa tasavertaisessa vaihtoehdossa riittää arpomista. Ja ohittavalla pyöräilijälläkin saa olla tarkka sihti, että osuus lauman keskelle muodostuneen kujan kohdalle viistämättä ohitettavien hihoja.

Jossain kirjoitin kommentin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden ohittamisesta. Totesin silloin, että jos pyöräillessäni tai kävellessäni kuulen takaani soittokellon, pysyttelen siinä oikeassa reunassa jossa olin jo valmiiksi. Toisin sanoen "en reagoi soittokelloon mitenkään". Sain muilta keskustelijoilta vähintäänkin hienovaraista paheksuntaa, mitä en pitänyt kovin oikeutettuna.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ulkorengas

Itselläni on tapana hallita tilanne varomalla muita sen sijaan, että ulkoistaisin vastuuni varomisesta muille kulkijoille. Varmaan kyseinen mopoilijakin on huomannut, kuinka paljon sähläreitä hänen ympärillään liikenteessä liikkuu. Kyvyssä ratkaista näinkin vaativia yhtälöitä on jotain vikaa, kun tietoisuus sähläreiden määrästä ei estä vastuun antamista noille sähläreille. Ehkä peruskouluissa pitäisi panostaa nykyistä enemmän soveltavaan matematiikkaan.

---

Taas kun on työmatkaa ja asiointiajoa kaupungissa näin hyvällä kesäkelillä ajellut, jolloin paljon ns. satunnais- ja tavispyöräilijöitä liikenteessä niin täytyy ihmetellä miten nuo selviää itseään kolhimatta. Sellaista häröilyä ja miten sattuu ajamista näkee koko ajan. Mikähän noihinkin menee kun suurin osa aikuisia ihmisiä ja varmaan ajokorttikin taskussa, mutta pyörällä ajellaan ihan miten sattuu ilman minkäänlaista loogisuutta tai järjestelmällisyyttä. Ajellaan väärää puolta, yksisuuntaista vastavirtaan, jalkakäytävällä, vaihdellaan puolta miten sattuu, leikataan mutkia jne.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Marenki

Jossain kirjoitin kommentin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden ohittamisesta. Totesin silloin, että jos pyöräillessäni tai kävellessäni kuulen takaani soittokellon, pysyttelen siinä oikeassa reunassa jossa olin jo valmiiksi. Toisin sanoen "en reagoi soittokelloon mitenkään". Sain muilta keskustelijoilta vähintäänkin hienovaraista paheksuntaa, mitä en pitänyt kovin oikeutettuna.

---

Mikähän tuossa nyt on paheksunnan aihe?!? Mun mielestä ihan perusjuttu, jos kerran on jo oikeassa reunassa, ettei tarvitse reagoida mitenkään. Sen sijaan keskellä tietä seilaavalta odotan jonkinmoista reaktiota; jos sellaista ei kuulu rimputtelen vähän lisää.

Eilistä tilannettani pohdittuani olen jäänyt miettimään, miten eri tavalla ihmiset tulkitsevat kilikellon tarkoittavan. Eiliseen saakka olen saanut pelkkää peukutusta ja kiitosta varoituksen antamisesta, mutta kai joukkoon mahtuu niitäkin, jotka kuulevat kellonkilahduksen: "Väistä ja vitun nopeasti, saatanan hidastelija" tmv. :D Noh, omalta osaltani en paljoa muuta voi, kuin kilautella kelloa mahdollisimman hyväntahtoisesti yrittäen vähentää riskiä joutua vaaratilanteeseen erilaisissa liikenteen kohtaamistilanteissa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Kolnaako

Tulen aamulla polkupyörällä Lauttasaaressa Pohjoiskaarta Lauttasaarentielle työmatkalla. Pohjoskaarella ei tässä ole pyörätietä ja siksi tulen risteykseen ajoradalla ja liikennevaloilla. Käsittämätöntä on se, että Lauttasaarentietä alamäkeen tulevat pyöräilijät laskettelevat vauhdilla päin punaisia vaikka näkevät, että toinen pyöräilijä tulee oikealta vihreillä valoilla. Tänään taas joku saatanan sukkahousuritari kuittasi tilanteen heittämällä "sorit". Mikä niissä liikennesäännöissä on niin vaikeeta, kun kuitenkin autoilijoilta sitten vaaditaan pilkun päälle ajamista häh?!

---

Heh, muistin, että tästä oli avautuminen ja näin työmatkalaisten taas lisäännyttyä on todettava, että tuo pätee tuossa molempiin suuntiin. Eli sieltä Pohjoiskaarta tulee yhtenäinen letka, vaikka valo on ollut punainen jo pitkään. Kun sitten lähdet vihreiden vaihduttua liikkeelle Lauttasaarentien kelvillä, ei mitään vaikutusta näihin pässeihin. Ei edes soria ole kuulunut. Massalla jyrään päin, niin tympeänä katsotaan perään ja pakon edessä vähän väistetään juuri ennen törmäystä. Mitä kovempi tekstiiliurheilija, sen törpömpi. Empiirinen totuus.

Kun viime perjantaina tuon lisäksi pääsi saman päivän paluumatkalla säikähtämään salapeesaajan vuoksi ja hätäjarruttamaan taas vimpan päälle pukeutuneen tekstiililenkkeilijän vuoksi, niin pakko todeta, että ihan mielellään jää hetkeksi lomalle tuostakin. Kesälomakaudella oli todella kivaa, enää ei aina ole.

Ehkä hieman ohi aiheen, mutta äsken autoillessani kotiin töistä pisti oikein vituttamaan maantiepyörällä liikkuneen polkijan toiminta... menee sarjaan "pilaa asiallisten pyöräilijoiden maineen".

Paikkana vanha turuntie Espoossa ja kehä 2:n päässä oleva valoristeys. Itse ja edellä mennyt auto ajoimme suoraan turuntietä. Autoilla oli vihreä ja jonon seisahtumisen takia edellä menevä auto joutui pysähtymään suojatien päälle. Samaan aikaan suojatietä/kelvin jatketta tuli tämä pyöräilijä päin punaisia ja koska edellä mennyt auto oli siinä suojatien päällä niin koukkasi auton takaa ja sylkäisi ko. auton takalasiin. Koko episodin ajan autoilla oli siis vihreä ja jalankulkuvalo punaisella.
Jäin haavi auki kummastelemaan pyöräilijän toimintaa...

Viikonloppuna aikuinen mies ajoi suojatietä törkeästi punaisia päin kävelyvauhdilla ja katsoi mopotyttöjä kohti joiden oli pakko kokonaan pysäyttää törmäyksen estämiseksi ja kerätä jonoa autoja taakseen ja jotka jäivät risteysalueelle kun valot taas vaihtuivat.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Marenki

Minulla on teoria tuosta sahaamisesta. Hiihdossahan on (ilmeisesti?) tapana väistää ohittajaa siirtymällä tilapäisesti viereiselle ladulle. Kunhan takaa tulija tiedottaa ohitusaikeestaan huutamalla "latua!" Ladulla väistäminen on siis todellista.

---

Ei ole tuollaista tapaa latuetiketissä. Kuntoladulla ei latua huudella, vaan nopeampi väistää.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/24/latuetiketti http://www.kaleva.fi/juttutupa/urhei...tiketti/323457
Perusjuttu, jonka jokaisen suomalaisen tulisi tietää ilman nettiäkin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Rändompyöräilijä

Autoilla oli vihreä ja jonon seisahtumisen takia edellä menevä auto joutui pysähtymään suojatien päälle.

---

Pieni tarkennus: Edellä menevä auto ei joutunut pysähtymään suojatielle jonon seisahtumisen takia, vaan muusta syystä. Tämä voi olla välinpitämättömyys tai puutteellinen kyky lukea liikennettä. Aivan kuten pyöräilijäkään ei joutunut ajamaan päin punaisia valojen vaihtumisen takia.

Ei toki ole olennaisin juttu tässä tapauksessa, eikä muuta asetelmaa pyöräilijän näkökulmasta. Omien tekojen vastuukysymykset on silti seikka, joka on aina pidettävä mielessä. Muuten on vaarana omista teoista lankeavan vastuun vierittäminen tahattomasti muille. Itse en ainakaan halua syyllistyä sellaiseen.

Itselle tuntuu sattuvan aika harvoin mitään avautumisen arvoista mutta tänään eräs täti päätti mennä bussin perässä vanhoilla vihreillä, sillä seurauksella että pyörätien jatketta ylittäessä meinasin jäädä tädin alle.

Pikkuisen harmittaa etten tajunnut jäädä siihen käymään tilannetta läpi sen tarkemmin, ehdin vain karjaista "Voi v*ttu" aikamoisen lujaa kun tuli niin äkkiä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Kuutio

Ryhmityin tänään kevlin vasempaan laitaan, katsottuani sitä ennen taakseni, ettei ketään tule sieltä. Sitten aloin soittaa kilikelloa edelläni ajaville teini-ikäisille jopoilijoille, joilla tukat hulmusivat tuulessa, eikä kypärä nuorta älyä suojannut. Kilikellon kilahdus ei tuottanut ensin minkäänlaista reaktiota. Uutta kilikiliä kehiin ja johan alkoi teineillä välittyä korvakäytävästä aivoihin sanomaa: joku tulee takaa. Mitä tekee teini? Väistää ensin vasempaan laitaan, toinen teini vierellään oikeaan ja sitten - kun soitan kelloa ja huudan, että olen tulossa vasemmalta, alkaa vasemmalla polkenut teini siirtyä oikeaan laitaan ja oikeassa laidassa ajanut teini siirtyä vasempaan laitaan. Noin sanomalehden verran lisää liikettä ja nämä teinit olisivat olleet jopoineen mukkelismakkelis kevlillä törmättyään toisiinsa. Ja tämä sekoilu toistui kahdesti - molemmilla kerroilla pyöräpujottelua ilman kypärää harrasti kaksi vierekkäin pyöräilevää teinikäistä tyttöä. Oi mikä niitä teinejä vaivaa - ei kypärää, ei mitään käsitystä mihin tai miten kaveri kanssa yhdessä ajetaan. Eipä saanut teinipojatkaan puhtaita pisteitä - ei ollut kypärää heilläkään. Kai se vaan ei ole niin cool. Kyllä kevlillä mahtuu kaverin kanssa ajamaan, mutta miksi sitä pitää pyöräillä noin, että on oma ja kaverin turvallisuus vaarassa?

---

Ilman kypärää ajaminen on jotain täysin ymmärrykseni ylittävää. Miten joku voi olla niin vastuuton ja välinpitämätön turvallisuustasolla että lähtee ajamaan ilman kypärää? Itselleni ei tulisi mieleenkään. Näyttää siltä että jatkuvasti yhä harvemmalla on päässään kypärä. Tämä ei koske pelkästään teinejä vaan aivan kaikkia. Eilen taas tuli nähtyä lukuisia mopojakin kovempaa ajavia kilpapyöräilijöitä eikä luonnollisesti yhdelläkään ollut kypärää. Näille ihmisille ilmeisesti millään ei ole mitään merkitystä. Käsittämätöntä vastuuttomuutta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti LUX

Ilman kypärää ajaminen on jotain täysin ymmärrykseni ylittävää. Miten joku voi olla niin vastuuton ja välinpitämätön turvallisuustasolla että lähtee ajamaan ilman kypärää? Itselleni ei tulisi mieleenkään. Näyttää siltä että jatkuvasti yhä harvemmalla on päässään kypärä. Tämä ei koske pelkästään teinejä vaan aivan kaikkia. Eilen taas tuli nähtyä lukuisia mopojakin kovempaa ajavia kilpapyöräilijöitä eikä luonnollisesti yhdelläkään ollut kypärää. Näille ihmisille ilmeisesti millään ei ole mitään merkitystä. Käsittämätöntä vastuuttomuutta.

---

Höhö. Mun nykyisillä ajoilla suurimman osan ajasta kypärä jää kyllä kotiin koska työmatkat :D

Mut ihan oikeesti se ei ole tervettä pyöräilykulttuuria jos arkiajossa tarvii kypärää. Enkä mä ole ihan varma yksin tapahtuvasta maantieajostakaan enää, että onko siinäkään kovin tarpeellista. Pitää vaan ajaa sen verran varovaisemmin. Mulle kypärä maantiellä tarkoittaa että mä voin hyvällä omatunnolla yrittää rikkoa 80km/h alamäkiennätyksiä. Paljon vaarallisempaahan se on kuin ilman kypärää kaupungissa arkiajaminen.

Kun lähdetään ensi vuonna kiertämään eurooppaa vaimokkeen kanssa niin pitää todella harkita tarkkaan että otanko pottaa edes mukaan. Jos otan ni sen pitää ainaki olla ihan hemmetin kevyt. 300g extraa alko viime reissulla tuntua ankealta viidennen päivän jälkeen. Ajoasentokin oli aika kisakireä mutta eipä sen niin paljoa pitäis vaikuttaa

Se on vaan niin vastuutonta lähteä kävelemään ilman kypärää. Ai miksi ? No siksi että Suomessa saa kaatumisesta johtuvan aivovamman yli tuhat jalankulkijaa vuodessa.
Kun verrataan lukua pyöräilijöiden kaatumisesta saamin aivovammoihin, niin ihan selvästi olisi aihetta jalankulkijoiden käyttää kypärää.

Aamulla rullailin rauhassa töihin. Vähän ennen työpaikan risteystä huomasin että imussa on joku hybridisankari. Näytin hyvissä ajoin suuntamerkin vasemmalle ja onneksi vilkaisin vielä taakse ennen kääntymistä, koska tämä sankari oli lähtenyt sen suuntamerkin näyttämisen jälkeen ohittamaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti FillaRilla

Ei ole tuollaista tapaa latuetiketissä. Kuntoladulla ei latua huudella, vaan nopeampi väistää.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/24/latuetiketti http://www.kaleva.fi/juttutupa/urhei...tiketti/323457
Perusjuttu, jonka jokaisen suomalaisen tulisi tietää ilman nettiäkin.

---

No, ehkäpä etiketti on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana, jonka olen pysytellyt pois laduilta. Ei tuo mikään perusjuttu ole. Jos lähtisin hiihtämään, tarkistaisin asian ensin netistä. Mistäpä muualtakaan? Vaan sen etiketin nyt ainakin olen äidinmaidossa saanut, että ladulla ei kävellä, vaikka lumettoman reitti olisikin kävelylle omiaan. Ja tuskin on asia muuttunut mihinkään, vaikka asia tuntuu olevan monille vaikea hyväksyä. Menee kyllä jo off-topic.

Vanhan Porvoontien vasemmanpuoleista kelviä alamäkeen Heikinlaaksossa. Laakson pohjalla vasemmalla huoltoasema (Neste?), oikealla bussipysäkki. Nopeutta on ikävä pitää alle kolmessakympissä eikä taida edes onnistua kuin ajamalla koko mäki jarrut pohjassa.

Jostain huoltoaseman pihalta mainosten takaa ja nurmikon poikki astelee hirven askelin suoraan kelville keski-ikäinen nainen katse tiukasti oletetun bussin suuntaan naulittuna. Väistölle ei yhtään ylimääräistä tilaa väljässä ryhmityksessä seisoskelevien bussinodottajien takaa, joten muistelen ohjetta jonka mukaan tielle ryntäävää hirveä pitää aina väistää sen tulosuuntaan ja onnistun poukkaamaan nurmikon reunaa hipoen.


PS Vaan eipä se elämän vaikeus ajorataakaan käyttämällä aina helpotu: Kurkisuontie. Kerrostalolähiön asuntokatu, jonka oikealla puolella kelvi. Ajan itse ajorataa, kelvillä edessäni samaan suuntaan ajava jopotyttö, lähestymme kadun poikki kulkevan kelvin risteystä.

Taakseen tai edes sivulleen vilkaisematta ja käsimerkkiä näyttämättä jopotyttö lähtee kääntymään suoraan ajoradalle eteeni. Huutoni "Älä vaan käänny!" ilmeisesti saa hänet jarruttamaan juuri sen verran että väistöliikkeelleni vastaantulijoiden kaistalle jää tilaa ja aikaa.

Palaan vielä takaisin kellonsoittoasiaan ja niihin kellonsoitosta suuttuviin kanssakulkijoihin:

Jos suuttuja osuu kohdallesi niin mieti, milloin soitat kelloa? Noin kolme - viisi metriä hitaamman pyöräilijän tai kävelijän takana, mielestäsi siis "ihan varmasti riittävän aikaisin prkele?"

Pieleen meni, tuo on sama asia kuin jos auto soittaisi torvea vieressäsi. Jalankulkija tai hidas pyöräilijä säikähtää ja aivan aiheesta kyrpiintyy typeryyteesi. Oikeasti soitit silloin liian myöhään etkä jättänyt hitaammalle mitään mahdollisuuksia toimintaan.

Esimerkiksi: et jättänyt aikaa sen kiroamasi koiranfleksin kiristykseen ja siirtymiseen sen jalka pystyssä kusevan koiran viereen. Tai sen kaksi-kolmivuotiaan tulevan pyöräilijän kainalosta kiinniottamiseen, ettei lapsi hypähdä perhosen perässä eteesi.

Ihan ilmainen vinkki, jolla vältät urpon leiman: soita kelloa kolmesti:

-Ensimmäisen kerran:
"liian kaukana", sillä osa ohitettavista saattaa silti sen kuulla. Jos ei kuule, entä sitten?

-Toisen kerran:
"vielä paljon kauempana kuin nykyisin", yllättävän moni kuulee ja kääntää päätä, sillä se aiempi rimpautus jäi kuitenkin joidenkin alitajutaan muhimaan ja nyt kuuluikin uudestaan samanlainen rimpautus.

-Kolmas soitto:
se onkin jo kohtelias ilmaisu "melko lähellä, pian olen ohi enkä häiritse enää", mutta ilman esirimputtelua lähellä soitto tulkitaan helposti kaaharin vittuiluksi.

Saivartelevia palstalaisia varten totean, että tietenkin yhteispelillä jää loput rimputtelut turhana pois, jos katsekontakti on saatu ja kummankin toiminta on siten tullut sanattomasti koordinoiduksi ohittajan ja ohitettavan välillä.

Vaikeata? Oikeastiko?

Muistakaa kaikki, että maailmankaikkeuden kaksi yleisintä alkuainetta ovat: Vety ja tyhmyys
ja tuo tyhmyys tuntuu tiivistyvän joidenkin kulkijoiden kohdalla enemmän kuin muiden

Ohittajina suhtaudumme tietenkin kunnioittavasti kanssakulkijoihimme. Odotammehan samaa autoilijoilta itseämme kohtaan.

Se koiran kanssa taapertava vanhus onkin oikeasti pk-lenkillä. Se kuriton lapsi tekeekin juoksennellessaan treenivetoja. Kun ajattelee jotenkin näin on elämä paljon helpompaa.

Hyvät kilpapyöräilijäharrastajat, haluaisin kysyä, että kuuluuko lajiinne tosiaan sisäänrakennettuna epäystävällinen ja ylimielinen käytös muita kevyen liikenteen väylillä liikkuvia kohtaan? Voisi kuvitella, että me kaikki sunnuntaipyöräilijät, lapsiperheet, jalankulkijat ja aktiivipyöräilijät voisimme mahtua samoille väylille, mutta näin asia ei valitettavasti ole. Pahimmillaan lycraan pukeutuneiden maantiekiitäjien suusta kuulee solvauksia siitä yksinkertaisesta syystä, että he eivät suostu laskemaan tilannenopeuttaan silloin kuin niin kuuluisi tehdä, esim. hankalissa risteyksissä tai kun väylällä on ruuhkaa. Nopeuden laskeminen tilanteen sitä edellyttäessä on kuitenkin kaikkien tiellä liikkujien velvollisuus. Ikävä kyllä nämä ylimieliset tapaukset pilaavat kaikkien muidenkin kilpapyöräilijöiden maineen. Voisiko ajatella, että lajin harrastajat ottaisivat asiakseen opetella kohteliasta ja muut huomioivaa käytöstä liikenteessä?

En kilpaile kuin itseni kanssa, joten en ehkä ole oikea vastaamaan kysymykseen. Ajan toki pyörällä, joka pyöräilyä tuntemattoman silmissä voi näyttää kilpapyörältä, onhan siinä käyrä ohjaustankin. Kommentoin kuitenkin, koska koen kysymyksen sisältävän minua harmittavan asenteen.

Kilpapyöräilijät ei ole homogeeninen ryhmä, jolla on treeneissä yhtenäiset toimintatavat eli suhtautuminen muihin. Aivan sama pätee autolla työmatkoja tekeviin, koiraa ulkoiluttaviin jalankulkijoihin yms. ns. ryhmiin. En siis pidä siitä, että ihmisiä luokitellaan keinotekoisiin ryhmiin. Kyse on käytösmalleista, jotka on erilaisia erilaisilla ihmisillä ja vieläpä yhdellä ihmisellä erilainen eri päivinä.

Oletko koskaan tavannut kohteliasta kilpapyöräilyn harrastajaa? Jos olet, miksi et kirjoita kohteliaan käytöksen suhteesta kilpapyöräilyn harrastajiin? Miksi haluat ainoastaan korostaa havaitsemiasi negatiivisia ilmiöitä ja yhdistää ne ryhmittelyyn? Minusta tuossa on yhtä vähän järkeä kuin kertoa punaisella Corollalla ajavien ominaispiirteistä. Entä mitä ajattelet jalankulkijoista, jotka 50-80 km/h rajoitusalueella poukkoilevat taakseen katsomatta tien poikki tai joiden koiran talutushihna sulkee tien?

Voi kun mäkin olisin joskus kilpapyöräharrastaja. Tosin mulla ei välttämättä koskaan tule riittämään kunto tai terveys kilpailemiseen niin eipä noi mun fillarit ole ihan heti kilpapyöriksi muuttumassa. Harmi... Nyt sit edelliselle väliin mussuttajalle, noinhan me jumalauta tehdään koko ajan. Puhe oli nyt siitä, että olisi kiva siirtyä ajamaan ajoradalle sitä omaa soveliasta nopeutta, koska kelvillä ajelu hyvää tilannenopeutta on liian hidasta. Tästä voi päätellä, että koska kelvillä ajelu on liian hidasta, niin kyllä, ihmiset todella hidastavat vauhtiaan tarpeen mukaan ja se hidastaa ajoa.

Ei herranjumala tätä taas..

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso

Voi kun mäkin olisin joskus kilpapyöräharrastaja. Tosin mulla ei välttämättä koskaan tule riittämään kunto tai terveys kilpailemiseen niin eipä noi mun fillarit ole ihan heti kilpapyöriksi muuttumassa. Harmi... Nyt sit edelliselle väliin mussuttajalle, noinhan me jumalauta tehdään koko ajan. Puhe oli nyt siitä, että olisi kiva siirtyä ajamaan ajoradalle sitä omaa soveliasta nopeutta, koska kelvillä ajelu hyvää tilannenopeutta on liian hidasta. Tästä voi päätellä, että koska kelvillä ajelu on liian hidasta, niin kyllä, ihmiset todella hidastavat vauhtiaan tarpeen mukaan ja se hidastaa ajoa.

Ei herranjumala tätä taas..

---

No, viime viikonlopun lenkillä ohittelin taas kelviä pitkin näitä autotiellä ajavia kilpapyöräilijöitä, kumma kyllä meikäläisen käyräsarvinen tuntuu siellä kulkevan ihan riittävää nopeutta ilman sen kummempia vaaratilanteita ja jos joutuu jarruttamaan niin siitähän saa vain hyvää treeniä kun pitää uudestaan kiihdyttää. Eikös siellä olla treenaamassa/liikkumassa paikasta toiseen/hupiajamassa eikä ns. ajamassa täysiä?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso

Nyt sit edelliselle väliin mussuttajalle, noinhan me jumalauta tehdään koko ajan.

---

Ketkä me ja mitä?

Jassoo, siemen on jälleen kylvetty rankoille erimielisyyksille. Ciara, en myöskään tunnustaudu kilpapyöräilyn harrastajaksi, mutta ajan keskimääräistä sunnuntaiajelijaa vauhdikkaammin kevyenliikenteenväylillä jo ihan siitäkin syystä, että lainsäädäntö edellyttää minun ajavan kelvillä, jos sellainen on tarjolla. Käytännössä aina hidastan huomattavasti vauhtia ohittaessani ruuhkia, mutta siitä huolimatta vauhti voi näyttää ohitettavasta kovalta, vaikka tilannenopeus olisikin oikea. Ohituksen tulee kuitenkin tapahtua sujuvasti aiheuttamatta esim. vastaantuljioille ylimääräistä päänvaivaa, kun ohitan kahta rinnakkain polkevaa rouvashenkilöä.

Tästä päästäänkin sujuvasti sitten herkulliseen vastaavaan yleistykseen, minkä sinäkin teit. Miksi teidän sunnuntaiajelijoiden pitää ajaa rinnakkain sekä liikkua epäjohdonmukaisesti, jolloin muilla tienkäyttäjillä on vaikeuksia teidän liikkeiden ennakoimisessa ja ohittamisessa? Ja sitten vielä huudatte perään, että pitäähän tuosta mahtua ohi, kun kohta on vastaantulossa muitakin tielläliikkujia. Oliko sopivan reilu yleistys tässä kontekstissa? Kyllä sinne kelveille mahtuu sujuvasti eri vauhtia kulkevia kulkijoita, kunhan puolin jos toisinkin huomioidaan muut kulkijat.

En koe itseäni tästä postauksesta huolimatta ylimieliseksi saatika suhtautuvani liikenteeseen kelveillä ylimielisesti.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti LauriA

No, viime viikonlopun lenkillä ohittelin taas kelviä pitkin näitä autotiellä ajavia kilpapyöräilijöitä, kumma kyllä meikäläisen käyräsarvinen tuntuu siellä kulkevan ihan riittävää nopeutta ilman sen kummempia vaaratilanteita ja jos joutuu jarruttamaan niin siitähän saa vain hyvää treeniä kun pitää uudestaan kiihdyttää. Eikös siellä olla treenaamassa/liikkumassa paikasta toiseen/hupiajamassa eikä ns. ajamassa täysiä?

---

Ei esimerkiksi täällä Jyväskylässä oikeen voi vetää lenkkiä kelviä pitkin, etenkään tätä pääulkoilureittiä, koska muuta kulkijaa on vaan niin pirun paljon, että pysähdellä pitää aivan jatkuvasti. Siinä on myös se, että jos yrittää ns. nollata pk-meinigeillä, niin ei siihen oikein tuommoinen kiihdyttely ja pysähtely sovi. Fillarointi on ainakin mulle ensisijaisesti rauhoittavaa, eikä siihen oikein sovi sit se jatkuvat kuumottelu et mitäs jos toikin kakara nyt juoksee sivulle pyörää päin vaikka olen käytännössä pysähtynyt.

Tästä syystä vetelen lenkkejä mieluummin ajoradalla vaikka joku tempotykki yrittäisikin näyttää, että kelvilläkin voi ajaa kovaa