Toissapäivänä kävin hiihtämässä persiilleni Espoon keskuspuistossa.
Printable View
Toissapäivänä kävin hiihtämässä persiilleni Espoon keskuspuistossa.
Aikaisemmin syksyllä kaaduin lenkin päätteeksi omaan pihaan!!!! :D:D:D:D:D
Olin sen verta väsyksissä, ja vetäisin hydraulisia levareita puolitokkurassa vähän liian roheesti!! :rolleyes:
About tunnin lenkillä päätin kolmesti keräillä itseäni lumen seasta. Joka kerta sentään pehmeästi. Ensimmäinen kaatuminen tuli, kun pysähdyin ja olin laittamassa jalkaa maahan - siellä puolella vain oli pieni mäki ja siihen töksähdin kyljelleni. Toinen oli pehmeä OTB lumipenkkaan ja kolmas kun ajaduin polulta sivuun, eturengas otti suuren suunnanmuutoksen kiven reunasta ja hitaassa vauhdissa taas oltiin kyljellään maassa. Jäin siihen sitten hetkeksi tähtitaivasta ihailemaan...
Äsken lähti mukavassa vauhdissa alamäen jälkeen eturengas alta kun ajoura oli mutkassa täynnä harmaata suolapuuroa johon ei nbxän nappi enää purrut läpi. :D
sunnuntaina pulkkamäessä. Ajeltiin täysii sellasta puuteria, sit välil aina tökkäs ja lennettiin. Ei sattunu yhtään! Ja oli hemmetin kivaa. Pulkkailijat kyl vähän katteli et mitäs vittua tämä taas tarkoittaa...
kaupin sprinttiladun vikassa mutkassa. iha tajuton vauhti ja liukas latu. Tämä siis luistelusuksilla. Kuintakavetoisella autolla pyörähtäen:D ja maahan kumoon
Ei mitään ihmeellisiä lippoja, mutta jännäkakka meinas tulla, kun takajarru jääty, ja eturenkaalla ei juuri uskaltanu jarrutella. -Siuh-vauh! ja muks. Persiilläni istuin polulla fillari poikittain.
Edellinen kaatuminen tapahtui heinäkuussa. Työmatkalla tekniikka petti. Ketju hyppäsi paikaltaan seisaaltaan polkaistessa ja tipahdin tangolle. Tasapaino meni ja ajauduin kyljittäin päin betoniporsasta. takavaihtajan kampi solmuun, , housut ja nahka rikki ja pyörä vaihtoon.
Toissapäivänä Keinukallion eteläpuolella Nikkilään menevän tien alituksen jälkeisessa pienessä ylämäentöppyrässä yritin väistellä alaspäin auranneiden nostamia maita ja kiviä. Menin liian reunaan, suksi tökkäsi umpihankeen ja olin turvallani. Onneksi oli paljon katsojia.
Alle tunnin lenkillä useita kertoja semi-otb kun etupää upposi hankeen.
Tänään liukkautta tiessä ja mies polvi edellä katuun, ei isompia ruhjeita onneks.
Kaaduin tänään portaissa
Jääskentien ja Ensonsillan risteykseen oli kulunut sohjoinen viettävä reunus johon tökkäsin etupyörän kääntyessä ja levisin kahvan päälle. Kirvuntie-Jääskentie on aivan hirvittävää perunapeltoa, koskahan ne vetäis sinne asfaltin?
Sunnuntaina metsässä loivalla alaspäin viettävällä kohtuu leveällä kovapohjaisella polulla. Vauhtia kohtuullisesti, mutta siis liikaa.
Kundi tuli toisella pyörällä perässä - turvaväli kymmeniä metrejä.
Eli iskä paahtaa menemään, taisipa hieman äänelläkin "riemusta".
Loiva kaarre vasempaan. Hyvä pito. Kaarteen sisäreunalla kuitenkin pieni näre, jota varoin. Joten ajoin oikeaa reunaa, liikaa.
Etupyörä ohi polun, hieman, täydellinen stoppi.
Pyörä pystyyn, mies irti kalustosta, 180 astetta, selälleen pehmeään lumeen mutta valitettavasti pyörä tuli perässä, tanko suoraan kasseille. Ai saatana!
Onneksi oli säämiskää yms. alla.... muuten kirjoittaisin tätä kimein kirjasimin...
-E
Tänään vedin kyljelleni kun yritin bussin edestä klv:lle 40cm kinoksen yli. Vauhti loppu kesken eikä kenkä lähtenyt irti.
Toinen ei ollut varsinainen kaatuminen kun taas loppu ajotieltä klv:lle aurattuun kinokseen vauhti ja nojauduin kaidetta vasten pinottuun lumeen.
Pitää säätää uusia polkimia. Sivuttaisliikettä tarvitaan turhan runsaasti, ennenkuin lukko aukeaa.
Perjantaina muksahdin kunnolla ja oikeassa sääressä parit hienot mustelmat ja vasen kankku vähän arka edelleen. Ensin näytti että ei mitään jälkiä tullut, mutta tulihan niitä.
Tänään pari, mutta lunta oli pehmittämässä. Tuntui oikeastaan vain hyvälle. :D
Kirvuntien alamäessä molemmat pyörät luistivat löysässä lumessa oikealle ja oikaistaessa viskasivat kuskin vaakaputken yli vasemmalle puolelle, ei haitannu sen enempää mutta ketjut tippu edestä ja ei meinannu päästä enää liikkeelle siinä muhjussa.
Tänään Aleksilla komeasti kyljelleen suojatiellä ja jalkaisin olin liikkeellä. Taidettu kaupungilla hiekoituksissa pihtailla;), sillä kännissä en ollut (todennäköisin syy kaatumiseen jalkaisin?;)) ja tuskin tulen koskaan olemaankaan.
Mites pyörälle kävi?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti HC Andersen
Cyclolla koitin pysyä maasturin perässä lumisella polulla. Tulos: n. 25 vauhdilla hankeen lento yli tangon. Siitä noin sata metriä ja pyörä päin puuta ..ja mies liukui pari metriä pyöräuraa. Jos silloin olisi joku tullut ja tarjonnut euron pyörästä ni olisi mennyt kaupan.
Mettässä tänään monta kertaa tuli miehen ja pyörän kokoinen reikä hankeen. On se vaan uskottava ettei kannata tieltä poiketa:(
Lumikärmes iski, jäljet näkyy vielä polulla vas. puun kohdalla. Ihan hauska lento, alastulokin oli suht pehmeä :rolleyes:
http://is.pinkbike.com/photo/4515/pbpic4515595.jpg
Tänään sellaisen häpeäkaatumisen koin. Odottelin pyörätiellä risteävän liikenteen ohi ajoa, kun päätinkin nollavauhdista kääntyä oikealle pyörätietä pitkin edelleen. Eturengas olikin sen verran uran pohjalla, että nollavauhti jatkui maanpinnassa. Ei muuta, kuin että joku näki ja peukalo taittui kahvaan kiinni jäätyään. Peukalo vähäksi aikaa lumeen viilenemään ja kiroillen matkaa jatkamaan.
Päivän viimeinen: katoin alamäessä polun sivuun ja ajattelin ettei tonne. No sinne sit päivän viides OTB:D
Kyllä se tais taas hankeen tupsahdus olla, tulihan niitä tänään melkonen nippu:D
eilen ladulla .en ees tiiä mitä tapahtu, yhtäkkiä persuuksillaan siinä olin
”Polkupyörän käytön oppimisessa kovimmille ottaa asfaltti”~Tuntemattoman lapsen suusta
hallikisoissa tangon ylitte. ei ollu hauskaa
ei kumminkaan sattunut pahasti? mies oli kyllä pölyssä....Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pööräilijä
(lähellä oli ittellä kans samassa paikkaa ja monella)
Tänään näpsä sivukaato. Ei sattunut.
pari viikkoo sitten yksi äijä sukelsi hankeen kun yritti mennä mua karkuun epätoivoisesti... meni muuten syvälle :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pööräilijä
Nykyään lähes jokaisella maastolenkillä, kun luulen oppineeni jotain maastoajotekniikasta. Käytännössä en ole oppinut mitään...
säikähdyksellä selvisin. jotain revähti vasemmasta kädestä ja kaks kuhmua päässä. Kypärähän on tunnetusti paras turva!:) Tosin rikkihän se meni:(Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
Lenkin päätteeksi pannutin Tapiolan uimahallin pihalle. Liikaa vauhtia jäiselle perunapellolle ja mies lähti liukkaasti tangentin suuntaan. Pahemmin ei onneksi sattunut. Noita pikku pannuja ei enää edes jaksa laskea.
Pannutinpa sit Pugslilla pyörätiellä. Pitäis ehkä vähän ruveta kattomaan mihin ajaa kun nollakelit tulee. Loskaan on tosin pehmeä laskeutua.
Eilen CC:llä Merikannontien päässä siinä ennen tenniskenttiä, koirapuiston kohdalla eturengas ei halunnutkaan nousta asfaltilta lumelle. Tuloksena pannut kyljelle polvi edellä ja sitä kautta selälle. Pyörä tuli perässä ja siinä rytäkässä taisi vääntyä takavaihtajan korvake. Vaihteet vaihtuvat suht ok, mutta suurimmalla rattaalla häkki viistää pinnoja...
Edellisessä kaatumisessa etujarruvaijeri otti osumaa ja meni vaihtoon. Sitä edellisessä OTB:ssä mittarin teline meni särki.:(
Ei se ole kovaa ajoa, jos ei välillä kaatuile.:cool:
Eilen tuli kompuroitua CC:llä tuolla loskassa. Tuloksena etulokari hajalle, ei sen kummempaa muuten. Taitaa olla maasturikelejä.
Viimeviikolla saavuin töistä illalla talonyhtiön pihaan ja onnistuin heittämään ukemin ajourassa melko näyttävästi. Väsytti ja harmitti ja vasta raivonpuuskan laannuttua huomasin että naapuruston isännät olivat sitten luntakolaamassa ja nauroivat vedet silmissä esitykselle.
Eilen kävi jännästi. Tammikuussa paikka näytti tältä
http://images54.fotki.com/v1592/phot...40110_3-vi.jpg
Nyt nuo lumen taivuttamat puut olivat alempana.
Huomasin sen laskiessani uraa alas ja kumarruin, mutta yhtäkkiä olinkin perseelläni. Puu heilui, kypärän sisään oli jäänyt 20cm oksanpätkä ja niskoissa tuntui jännältä. En siis kaatunut minkään iskun voimasta, vaan oksa meni kypärän tuuletusreiästä sisään ja vauhti pysähtyi siihen.
Nauratti, mutta olisihan tuossa kai voinut käydä hassustikin.
Hieman karsin sitä puuta sitten.