Printable View
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti J_K
Tätä Pacenti Paris-Brest Crown - 25.4mm w/ Rack Boss olen ajatellut nyt ensimmäisenä, mutta vielä pohdinnat haarukan osalta ihan alkuvaiheessa.
Salsan call back history on kyllä aika kova, mutta toisaalta uskon, että he ovat käyneet syklinsä läpi. Levyjarrut ois pop lähinnä sen vuoksi, että haluaisin kokeilla pyörää jossain vaiheessa 650b kiekoilla...
Eikun vaan tekemään haarukka muhvikruunulla, ensimmäiseksi haarukaksi unicrownia tai segmenttihaarukkaa kannattaa ehkä välttää. Se, että onko tuo Pacentin kruunu tarpeeksi tukeva levyjarrukäyttöön, niin en osaa sanoa.
Pacentilta ei enää kovin pitkään noita kruunuja saa kun siirtyy pois runko-osista, Ceewaylla saattaa olla vielä 1-1/8" versioita jäljellä.
Kannattaa ainakin vasemmaksi haarukanjalaksi valita vahvempi malli, eli ei Columbuksen SL ja joku pidempi satulankiinnike. Ceewaylta saatavissa ainakin Reynoldsin valmiiksi taivutettuja jalkoja jotka soveltuu seinämävahvuutensa osalta levyjarrukäyttöön.
Tämän ketjun innoittamana on tarkoitus aloittaa oma runkoprojekti, mutta en vielä ole varma tarvitsenko teräsrunkoista 29 vai cyclocrossia. Todennäköisesti molempia, mutta kummasta kannattaa aloittaa?
Putket ajattelin tilata reset-racingista kun sieltä näyttää saavan perus cromoa halvalla. Onko kenelläkään kokemuksia kyseisestä puljusta?
Yllätys, yllätys: ei taaskaan mennyt mikään suunnitelmien mukaan kun minulle oli lähes koko lomaksi keksitty ns. parempaa tekemistä. Harjoittelin tänään putkien TIG-hitsausta ja eipä homma oikein suju niin, että uskaltaisi vielä pyörää lähteä kasaamaan. Yllättävän paljon haastavampaa kuin täyttöjuotokset. Kalustotappiotakin tuli kun yhden suuttimen onnistuin tärväämään. Täytyypä laittaa tilausta menemään Stahlwerkille niin saa sitten samalla hommattua jyhkeämpiä elektrodeja paksumpien rautojen hitsaukseen.
@J_K minkälaisella virralla olet noita putkia hitsannut?
Onnistuneiden kappaleiden sisäpuolet näyttävät siltä, että juurikaasu voisi olla hyvä ajatus. Olisi vaan kerralla pitänyt hommata se tuplamittari, mutta nyt pitää pärjätä ilman kun työkalubudjetti on ylitetty muutamaan kertaan (laatikollinen Cyclusta tulossa B-C:stä).
Ei kai nuo suuremmin toteutukseltaan toisistaan eroa joten ihan sama kummasta aloittaa sen puolesta, tee se kummalle on ensin/enemmän käyttöä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mlempi
Ei ole Reset-Racingistä kokemusta, hinnat saattaa olla Ceewaytä halvemmat, mutta sitten kun tilaat monesta paikasta niin postikulut kaventaa eroa.
Tuolla omalla koneella virraat liitoksesta ja seinämävahvuudesta riippuen 28-50A, todellinen virta tuntuisi olevan suurempi kuin paneelin näyttämä verrattuna vaikka Kempin AC/DC koneeseen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti lansive
Ei se alkuun helppoa ole ja sitkeästi harjoittelemalla tuloksiakin syntynee.
Minkä paksuista elektrodia olet käyttänyt ja minkalainen teroitus?
Kotimaasta kannattanee ostella tarvikkeita ja elektrodeja vaikka Ladekilta, kaasulinssi olisi ihan suositeltava päivitys.
Juurikaasu auttaa, mutta ei pakollista.
Oma juurikaasuttelusetti on tuollanen
https://dl.dropbox.com/s/cwby9f5z3fvyhrs/saadin.JPG
Tällästä jälkeä sillä saa, pientä läpipalamista tosin on johtuen huonoista taidoista.
https://dl.dropbox.com/s/4nh3dsvmxdqhjct/9.JPG
Tämä 9-koon kahva on omiin hitsauksiin ehdoton, kytkin on jalkapolkimella.
https://dl.dropbox.com/s/fu67j399wnxc3mh/kahva2.JPG
Ei ole omat rojektit edenny, paja on liian kylmä ja pitää joku lisälisälämmitin hankkia sinne.
No bulletit sovitin kuitenkin dropoutteihin ja taisinpa viilata chainstaytkin.
https://dl.dropbox.com/s/lulp1gqkj67v01n/12.jpg
Elektrodi on 1,6 milliä ja teroituksia on kokeiltu loivasta aina "lyijykynään". Lanka on ollut 1,6 millistä kun harjoituskappaleet teen halvimmilla mahdollisilla aineilla. Virtaa ollut 25-50 ampeeria ja ilman pulssitoimintoa.
Tuossa yllä olevassa kuvassa on näkyvissa teroitus mitä käytän, teroitan Dremelin timanttilaikalla.
1mm lanka voisi olla hyvä apu, Suomesta tosin ei oikein löydy mistään, 1,6mm langan sulattamiseen tarvittava lämpö vaikeuttaa kokonaisuutta liiaksi. Jos sulla on vaikka 0,8mm miggilankaa niin kokeile sillä.
Käytä pienempää virtaa aluksi niin tarvittava hitsausnopeus on pienempi ja katse mahdollisimman lähelle hitsattavaa kappaletta.
Tupla säädin ois tos tallis ja joutais lainaan.. sekalaista tikki kolvin osaakin on repullinen joutilaana. Laittele yv jos kiinnostaa..Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti lansive
Ohuempaa lankaa tilasin Ceewaylta. Harmi vaan, että otin kerralla liian vähän. Nyt ei ole tuolla langalla varaa harjoitteluun. Miggilankaa ei ole kun ei ole konettakaan, mutta Biltemastahan tuota näyttää saavan naurettavaan hintaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti J_K
Itse teroittelin elektrodit nauhahiomakoneella (penkkimallia) kun se sattui olemaan pajalla esillä. Ihan siistiä jälkeä tuli silläkin kun nauha on muistaakseni 180 tai vastaavaa karkeutta.
Pidetään mielessä, kunhan saan perustaitoja vähän kehitettyä. 3 mm plootuun tuli jo ihan siedettävää saumaa mutta ohkaiset on vielä pahasti hakusessa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Make79
Jos tarvitset 1mm mustaa ER70-s2 lankaa niin sitä löytyy ylimääräisenä.
Teroittamiseen kannattaa ostaa bilteman nauhahiomakone tai muu vastaava värkki. Bilteman vehje on tietysti ihan paska, mutta elektroidien teroitukseen se toimii. Kaikki muu onkin liian isoa hiottavaksi tuolla vehkeellä. Smirgelin kivi on varmaan kipsiä, ainakin siihen tahtiin se kuluu. Sillä saa kuitenkin elektroidit hyvin teräväksi. Hiontasuunta vaikuttaa myös sen kestoon. Pitäisi teroittaa ns. myötäkarvaan. Pulssi on myös ihan ehdoton. Saa laitettua isomman aloitusvirran, jolloin sauman alku on helppo aloittaa ja samaa kohtaa ei tarvitse lämmitellä liian kauaa. Tekee myös sulanhallinnasta paljon helpompaa, eikä tule niitä "OHO!"-elämyksiä, kun putken reuna hulahtaa sisään. Jos hitsattavat kappaleet ovat erivahvuiset, kannattaa kuljetella sulaa paksummasta ohkasempaan päin. Painovoimaa voi hyödyntää sulan kuljetuksessa. Sovituksiin ei voi uhrata liikaa aikaa. Se kyllä palkitsee hitsausvaiheessa, jos on raot jynssätty kunnolla kiinni.Lainaus:
Elektrodi on 1,6 milliä ja teroituksia on kokeiltu loivasta aina "lyijykynään". Lanka on ollut 1,6 millistä kun harjoituskappaleet teen halvimmilla mahdollisilla aineilla. Virtaa ollut 25-50 ampeeria ja ilman pulssitoimintoa.
Harjoituskappaleilla oli mukava kokeilla kaikkea mitä ei rungolla viitsi tehdä, niin mukavasti sai reiätkin kurottua umpeen vahingon jäljiltä. Pulssia kovasti kehuivat netissäkin, kun illalla googlettelin vinkkejä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti sledgehammer
Tämä on tullut huomattua jo aikapäiviä sitten paksumpaa tavaraa hitsatessa ja ohuilla putkilla korostui entisestään. Pitäisi varmaan hommata joku sopiva reikäsaha millä saisi tehtyä harjoituspalat nopeasti. Nyt menee aikaa viilamiseen turhan paljon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti sledgehammer
Semmonen etusormen levyinen nauhahiomakone ja fiiberilaikat ovat ihan ehdottomia värkkejä. En oo juuri fillarin runkoa hitsannut, mutta pakosarjoja ja sen tapaista on tullut kolvattua jonkinverran. Voisin kuvitella, että ohennetut putket ei oo ihan helpoimmasta päästä olevaa tavaraa. Paras olis, jos TIG:ssä olis "kaasupoljin", jolla voisi virtaa säädellä lämmön mukaan.
http://www.motonet.fi/fi/kategoria/4.../Fiiberilaikat
Poljin löytyy, mutta ei ole vielä käytössä. Sen perehdyin etukäteen kokemuksiin, että hommasin sen samalla kun koneenkin. Pitää ensin kerätä pikkuisen tuntumaa käsisäädöillä kun todennäköisesti tulisi ihan liikaa virtaa kun taidot ei muutenkaan ole vielä kehuttavat. Muistan vielä puikolla hitsauksen opettelun jossa tuo virhe tuli tehtyä, kun muuntajassa ei ollut näyttöä, vaan kammesta veivattiin virtaa pienemmälle tai isommalle ja tuntuman mukaan piti vetää. Ulkotiloissa säilytetyt rutiilipuikot eivät myöskään varsinaisesti parantaneet valokaaren syttymistä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti sledgehammer
Mutta onhan tämä opettelu kivaa ja putken viilaus rentouttaa päivätyönä tehtävässä bitin viilauksessa väsähtäneitä aivoja.
Mä oon usein kolvannut semmosilla asetuksilla, että liipasin irti virta on hyvin pieni, ikään kuin "tyhjäkäynnillä" ja sitten liipasin pohjassa sitä tulee reilummin. Kyllä silmä oppii sen aika pian näkemään, milloin kappaleeseen voi tuupata virtaa ja milloin sen pitää antaa jäähtyä. Isompaa virtaa, kun mennään saumassa eteenpäin reippaasti ja sitten pienemmällä jarrutellaan, kun meinaa karata. Monesti rako menee kiinni nopealla tuikkaisulla kovemmalla virralla. Liika on silti liikaa... Jos rakokohtaa koittaa saada kiinni pienellä virralla, käy usein niin, että kappale lämpenee liian laajalta alalta ja rako vaan kasvaa.
Pulssia olen kokeillut, mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi. Henkilökohtaisia juttujahan tuo pulssin käyttö on ja kokeile sitä jos siltä tuntuu, mutta itse opettelisin ensin ilman niin on sitten helpompi siirtyä pulssiin kun on jo perusjutut hallussa.
Harjoittelua vaan, niin kyllä se siitä lähtee pikkuhiljaa.
Viilaaminen ottaa tosiaan aikansa, mutta siinäkin se sama kärsivällinen harjoittelu tuottaa tulosta ja niistä liitoksista saa tiukkoja. Siinä viilatessa unohtuu keskittyessä kaikki muut asiat ja on jopa aika rentouttavaa.
Tämä video on varmaan tuttu?
https://www.youtube.com/watch?v=yT108iL-vMw
Hain Biltemasta pienen kelan 0,8 mm miggilankaa ja nyt alkoi jo sujumaan paremmin. Vielä kun oppisi pitämään elektrodin irti hitsisulasta, kun automatiikka lyö virran pois heti kontaktista ja aika äkkiä jässähtää tikku kiinni kun virta on maltillinen.
Työergonomiaan täytyy seuraavaksi panostaa kun nyt joutuu selkä mutkalla kumartelemaan liian matalan pöydän vieressä.
Kyllä tässä on toivoa päästä vielä tämän säikeen ns. asiaankin lähitulevaisuudessa.
Nyt kuulostaa ihan pro-meiningiltä, hattua nostan tuolle Tig hitsaukselle. Jonkin verran sitä töissä aikoinaan testailin, mutta minun taidot ja hermot ei siihen sopineet lainkaan. Tuo Lansive "tikku kiinni" kommentti kuulosti tutulta.
Minä olen näitä paksu levy, paksu puikko -hitsareita paremminkin. :)
Mutta tämä on oikein hyvä ketju seurattavaksi, vaikka market-pyörällä itse ajaleekin.
Toi tig hitsaaminen kuullostaa kyllä niin hasardilta touhulta että jos mä jotenkin alan runkoja jossain kohtaa rakentaa (siis kun alan, ei jos alan) niin juotan suosiolla. Ilmeisesti jos tekee ilmakarkenevaan niin ei kestokaan heikkene.
En minä tuossa mitään hasardia näe. Juottaminenkin vaatii opettelua, jos sitä ei ole aiemmin tehnyt. Eikä tämän projektin tarkoitus ole pelkästään tehdä runko, vaan tarkoituksena on myös (oikeastaan ennen kaikkea) oppia tekemään uusia asioita. Ennestään jos olisi metallialan koulutusta niin tämmöinen homma menisi ihan rutiinilla. Jos lasken työkaluihin menneet rahat, niin olisin voinut pojan kanssa käydä henkilökohtaisesti ostamassa uuden Islan Englannista ja vielä olisi jäänyt rahaa kalj.... ei kun säästöön. Edelleen olen tyytyväinen valintaani vaikka toistaiseksi on palanut vain aikaa ja rahaa ilman konkreettista lopputulosta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Peukkua täältä!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti lansive
Tig-hitsaaminen ei ole ollenkaan hasardia, kun tapahtuu suojakaasussa, päinvastoin. Rosteriputkesta askarteluja hitsailin keittiössä, kun ei parempaakaan tilaa ollut. Teräksen juottamista en olisi uskaltanut keittiössä harrastaa. :rolleyes:
Mä kolvailin saunan lauteiden rungot kodinhoitohuoneessa :D Mikäs siinä on kolvatessa, kun ei tuu edes kipinöitä ja liekkikin on todella pieni. Ei juurikaasuakaan välttämättä tartte, jos käyttää vaikka fluxia. Parasta on se, ettei tartte niin tarkasti jälkivahtia hitsaustiloja, jotka eivät aina ole ihan tulityökortin mukaiset...
Kannattaa kuitenkin muistaa, että se metallista nouseva savu ei ole ihan suoranaisesti terveyttä edistävää, alumiinista puhumattakaan. Pitäis ostaa itselle esabin ylipainemaski, mutta jotenkin vaan tuntuu aina siellä tarvikekaupassa siltä, että emmää tartte kun teen vain silloin tällöin. Oikeasti sen kyllä tarttis ja aion sen myös hakea. Poikakin tykkää välillä askarrella ja sen en ainakaan anna hengitellä niitä hitsauskaasuja.
Omat ajatukset on saman suuntaiset eli halu oppia tekemään jotain uutta ja jopa mielekästä, tyhjältä pöydältä on lähdetty liikkeelle.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti lansive
Jos alkaa laskemaan mitä on kustannuksia rungoille tullut niin eihän tätä kannattaisi tehdä, vaan mielenkiinnosta tekemiseen. Saa yleensä sellaisen kun haluaa ja se tuntemus kun pääsee ensimmäisen kerran sillä itsetehdyllä rungolla ajamaan.
Ei edes ole harmittanut tuo hajonnut runko vaan senkin on voinut ottaa oppimisen kannalta. Tietysti asia olisi eri jos tekisi myyntiin, mutta ei näillä vähillä kokemuksilla ole halua moiseen ryhtyä.
Taas raporttia viikonlopulta: materiaalia tuhottu oikein urakalla, mutta vähitellen alkaa homma sujumaan. Päittäin saan jo putket hitsattua siististi kiinni ilman suurempaa läpipalamista, eli jotain edistystä on tapahtunut. Tuollaista liitosta rungon rakentamisessa tarvita, mutta järkevämpää aloittaa harjoittelu vähän helpommista kohteista. Kulmassakin kohtaavat putket saan jo kohtuullisen siististi vähän matkaa kiinni, mutta lähtö on yllättävän vaikea saada kunnolla, niin että sula lähtee tasaisesti molemmilta puolilta. Lisäksi kokeilin hitsata putkea vähän paksumpaan plootuun, kun ajattelin harjoitella takapään dropouttien ja keskiöputken kiinnitystä varten. Masentava lopputulos: putki paloi puhki reilusti, mutta paksumpaan kappaleeseen tuli hädin tuskin jälkeä, että oli lämmitetty. Uudella yrityksellä meni vähän paremmin, mutta sutta tuli siltikin.
Poika kyselee jo kovasti pyörää, joten mielessä on käynyt, että jos sittenkin kasaisi tämän juottamalla. Näyttää kuitenkin aikaa kuluvan melko reilusti opetteluun (tumpula mikä tumpula). Jos sitten seuraavan saisi hitsaamalla kasattua.
Eikä vieläkään mitään kuvia, mitä kehtaisi tänne laittaa.
No tuskimpa keskimääräistä tumpulampi olet. Opettelu ja varsinkin omatoiminen sellainen ottaa vaan aikansa. Kukaan ei ole seppä syntytessään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti lansive
Ittekin haaveillun rungon tekoa mutta ei oikein aika riitä opetteluun ja ei ole vehkeitäkään muuta kuin MIG/MAG hitsaukseen. Jotain vanhoja ratkenneita runkoja olen paikkaillut ja on ne kyllä saman kestänyt mitä uutenakin (=liian vähän).
Ko tekniikka on kuitenkin ilmeisesti tuomittu kestämättömäksi tavaksi tässä touhussa, mutta onko kellään kokemusta asiasta?
Tee niin, että aloitat hitsaamisen sitä paksummasta kappaleesta. Kun se alkaa olla sula, kuljetat sulaa ohuempaan kappaleeseen. Tässä auttaa huimasti, jos saat kappaleet sellaiseen asentoon, että sulaa saa kuljetettua "alamäkeen". Käytät elektroidia ohuemmassa kappaleessa vain sen verran, että sula kulkee sinne ja sitten heti viet sen takaisin sinne paksumman materiaalin puolelle. Muista myös "heftata" kappaleet hyvin kiinni jokapuolelta, enne kuin alat kolvata pidempää saumaa. Muuten voi rako kasvaa isoksi toiselta puolelta. Sitten jos semmonen läpipalaminen tulee, niin kannattaa hyvin rauhassa ja pikkuhiljaa täytellä sitä koloa. Jos sinne tuuppaa reilusti täytettä, alkaa kappaleet vääntyä ihan varmasti. Mustalla raudalla ongelma ei ole ehkä ihan niin paha kuin rosterillä, mutta kyllä sekin tykkää vääntyä lämmön suuntaan.Lainaus:
Lisäksi kokeilin hitsata putkea vähän paksumpaan plootuun, kun ajattelin harjoitella takapään dropouttien ja keskiöputken kiinnitystä varten. Masentava lopputulos: putki paloi puhki reilusti, mutta paksumpaan kappaleeseen tuli hädin tuskin jälkeä, että oli lämmitetty. Uudella yrityksellä meni vähän paremmin, mutta sutta tuli siltikin.
En tiedä tuosta runkojen tekemisestä, mutta mä varmaan hitsaisin kahdesta suunnasta liitokset tuon vääntelyn takia. Elektroidia ei sitten voi teroittaa turhan usein. Laiskuuttaan monesti ajattelee, että "mää nyt ton tosta vielä vetäsen ja teroitan sitten" ja silloin se reikä sinne paloi, tai kappale vääntyi liiasta lämmöstä. Varsinkin kappaleiden heftaamisessa elektroidin on oltava tikissä. Paat vähän enemmän virtaa ja tuikkaat ihan nopeasti keskelle saumaa. Jos ei ottanut ekalla tai tokalla kii, kokeile toiseen kohtaan. Heftikohdasta on sitten sen jäähdyttyä helpo aloittaa sauman hitsaaminen. Muista myös pitää kolvi hitsisauman päällä valokaaren sammuttua sen aikaa, kun jälkikaasua tulee linssistä.
Löytyisiköhän joltakulta kohtuullista korvausta vastaan lainaan emäputken rotsaustyökalua (1 1/8") pk-seudulla?
Omiin kokemuksiin nojaten päittäin hitsaaminen on vaikeampaa kuin nämä rungon teossa käytettävät liitokset, harjoittelisin hitsaamaan vain muotoiltuja liitoksia niin kyllä se siitä lähtee.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti lansive
Koita hitsata siten, että hitsaat oikealta vasemmalle kohdistaen valokaaren muotoilemattomaan putkeen, tämä jos lisäaine vasemmassa kädessä ja poltin oikeassa. Kuvassa liitokset hitsattu edellä kuvatulla tavalla, kaksi ensimmäistä tuli hitsattu toistepäin ja vaikeampaa oli. EDIT. jostain syystä ei näytä nyt toimivan linkkaus dropboxista niin kuva ei näykkään.
Plootuun ohuen putken hitsaaminen onkin jo sitten huomattavasti haastavampaa, ehkä juottaisin nämä liitokset suosiolla jos välineet on käytettävissä.
http://i1237.photobucket.com/albums/...ps2c7a4b3c.jpg
Sitten vielä, se elektrodi oikeasti lähes hitsattaviin kappaleisiin kiinni ja valokaari mahdollisimma lyhyeksi. Tuosta johtuu suurin osa ongelmista kun valokaari on pitkä niin samalla se on leveämpikin.
Video aiheeseen liittyen.
https://www.youtube.com/watch?v=UNAAhwieNhU