"Gravel Grinding" -fillarit

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Terry

GG-pyörät tuntuvat olevan kova hitti. Maantiepyöräilyyn liittyvä perinteinen estetiikka on omasta mielestäni monesta gravelista kaukana. Nämä ovat makuasioita, ei siitä enempää.

---

Tuossa se jo tulikin mainittua. Jos joku laatii luokittelun, johon pyöräni sisältyy ja jossa
mielestäni myös rumia pyöriä, voin silti tyytyväisenä ajella omalla gravelilla, jota pidän jos ei erityisen kauniina niin ainakin miellyttävän tasapainoisena ja sopusuhtaisena, joka kestää katsomista vuodesta toiseen.

Lainaus:

---

Trek Checkpoint AL 3 tulee jostain syystä 32-millisillä maantierenkailla, vaikka on gravel-pyörä?

---

Ja cyclokaverit ajelee pehmeällä alustalla 32-33 mm renkailla. Toivottavasti Trekkiin mahtuu hiukan leveämpääkin, jos sellaista omassa käytössä parempana pitää. Toki uuden pyörän budjettiin pitää renkaiden hinta laittaa.

Lainaus:

---

Uusi Sora ko pyörässä on asiallinen, mutta hinta 1200€ on kova. (Maantiemallin AL 3 :sta saa 800-889€: lla.)

---

Miten rungon ja kiekkojen laatu suhtautuu hintaluokkaan?

Lainaus:

---

Yhden pyörän politiikka olisi yksi ratkaisu.

---

Kyllä, mutta ratkaisu mihin?

Lainaus:

---

Topstonea olen miettinyt yhtenä vaihtoehtona. Jos löytyisi mieleinen gravel, siihen kahdet kiekot, niin olisiko se siinä, vai kaipaako sitä maantiepyörää kuitenkin, kun on vuosikaudet tottunut? Kuinka monilla teistä on GG maantiepyörän kaverina? Mielipiteitä, ajatuksia, suosituksia, arvon pyörittäjät.

---

Jos omistaa jo kaksi pyörää, pitää kai olla jokin syy vaihtaa ne yhteen. Jos säilytystilaa riittää ja pyörät toimii, en luopuisi toisesta.

Kyllä tuo Spessu taitaa jäädä hyllyyn, pääsyy on etten pääse sinuiks tuon ulkonäön kanssa ja toisena nuo jarrut. Ikinä en ostaisi tuon väristä autoa, joten ei varmaan kannata pyörässäkään sortua. Eli toistaiseksi jatkuu Grailin odottelu, minneköhän asti noiden toimituksen menevät? Saakohan kevääksi edes pyörää?

Ja todennäköisesti uuteen Grailiin tulee myös nuo grx vaihteet, onko noista kokemuksia ja onko oikeasti etua perinteisiin maantievaihteisiin?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti eakin

Kyllä tuo Spessu taitaa jäädä hyllyyn, pääsyy on etten pääse sinuiks tuon ulkonäön kanssa ja toisena nuo jarrut. Ikinä en ostaisi tuon väristä autoa, joten ei varmaan kannata pyörässäkään sortua. Eli toistaiseksi jatkuu Grailin odottelu, minneköhän asti noiden toimituksen menevät? Saakohan kevääksi edes pyörää?

Ja todennäköisesti uuteen Grailiin tulee myös nuo grx vaihteet, onko noista kokemuksia ja onko oikeasti etua perinteisiin maantievaihteisiin?

---

Mun mielestä pyörän valinnassa ei kannattaisi ikinä ottaa mitään, mikä mietityttää. PISTE. Ottaa sen mikä oikeesti "iskee". Tällätavoin ainakin itsellä on säilyny se hyvä fiilis valinnan jälkeenkin, sekä esineen käyttöikä omassa taloudessa on pidentynyt huomattavasti.

GRX:ää voin suositella lämpimästi, eritoten 1x11 sarjaa mistä mulla on kokemusta. Maantieajoon 2x11 ja hiekkatielle/cx:ään/muuhun, ei niin vauhdikkaaseen menoon 1x11.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Mutta mitäpä mieltä olisit reilu pari kertaa kalliimmasta vannejarrupyörästä? Olisko sellainen ankeuden huipentuma..? ;)

---

Todellakin olis, maastomies ni en huolisi edes viidenteen maantiepyörään. :D

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

Toivottavasti Trekkiin mahtuu hiukan leveämpääkin, jos sellaista omassa käytössä parempana pitää. Toki uuden pyörän budjettiin pitää renkaiden hinta laittaa.

---

Mahtuu 45..

Säilytystila on kerrostalossa yks rajoittava tekijä. Spinningpyörä + kaksi muuta (ja onhan pojan maasturikin neljäntenä vaatehuoneessa) on tällä hetkellä, eikä "hellasäröä" ole kylläkään kuulunut :-)
Yksi tekijä on oma nopea kyllästyminen. On kivaa (ja kallista) kokeilla erilaisia pyöriä. Välillä on oltava punainen, välillä jotain muuta. Olen kai sitten enemmän pyöräaddikti kuin pyöräilyaddikti, ja tulee vekslailtua aina vuoden-kahden välein jotain.
Yhdessä päivityksessä oli hieno ajatus siitä, miten ei pitäisi hankkia mitään jos siinä joku häiritsee. Olen täysin samaa mieltä. Uudessa pyörässä pitää aina olla jotain, mikä "iskee", kyllä!
Hyviä näkökantoja on tällä palstalla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti LJL

Tilaa ihmeessä ihan yleisestä akateemisesta mielenkiinnosta :) En edes tiennyt että 120tpi Gräveldaleja tehdään tuossa koossa.

---

Posti kiikutti paketin perille. Ensimmäinen raportti, renkaiden painot 997 ja 1017 g. Lievää optimismia siis mainoksissa. Veikkaan, etten tule kokemaan mitään mullistavaa flow-tunnetta talvipyöräilyssä varsinkaan, kun muistaa renkaiden Schwalbeen verrattuna kolminkertaisen hinnan.

Oma, kaikilla alustoilla viihtyvä, pyörä päätyi epäortodoksisen välityskokeilun uhriksi: eteen 44/36 ja taakse 11-34 (HG800). Paperilla muutos aikaisempaan 46/36 ja 11-32 ei tunnu paljolta, mutta käytännössä se on yllättävän iso.

Takapakkojen vertailu:

11-12-13-14-16-18-20-22-25-28-32
11-13-15-17-19-21-23-25-27-30-34

Aikaisemmin iso edessä ja takana keskellä oli 46/18, nyt on 44/21. Jalat raportoivatkin selvästi lyhentyneistä välityksistä. Edessä pienempi rattaiden kokoero on miellyttävä.

Minä en vieläkään tajua tuota eturattaiden suhteseen liittyvää juttua. Kun laitoin ultegran 34/50 isomman rattaan tilalle ultegran 46 eli 34/46, alkoi edessä ketju takerrella rattaisiin vaihdossa. Ultegrassa onkin tietyt ratasparit, joita ei saa sekoittaa muihin. Ratkaisu oli 36/46 ja 11-34. Onneksi noin laaja pakka oli 11-vaihteiseen tarjolla ja medium-vaihtaja sitä pystyy käyttämään.

Toisen pyörän välitykset säädin sopiviksi 36/46 rattaiden pariksi vaihtamalla 10-pakan 11-32 tilalle 12-36. Sekin meni samalla vaihtajalla ja tuollainen välitysten keventyminen oli minun voimille hyvä. Aika pienestä siis nämä voi olla kiinni.

Setämies-gg:n nuorennusleikkaus. Jännä juttu muuten se, että nyt kun tohon vähän korkeakeskiöisempään (bb drop arviolta 68-69 mm) geometriaan on hetken totutellut, on se alkanut ehkä tuntua jopa hauskemmalta ajaa noin kuin originaalikeulan kanssa. Kovahkolta toi edelleen tuntuu custom-teräskeulaan verrattuna, mutta ei ehkä liiaksi asti. 8,8 kg kuvan krossikuosissa.

(Aiheen ohi aiheesta: kävin eilen ostamassa uudet rando-/offarisukset ja tuli mieleen, että mistäköhän johtuu, kun kaikki yhtään enemmän laskeneet tietää, että mitä enemmän suksissa on hiilikuitua, sitä vähemmän vaimennettuina niitä pidetään. Sellaiset sukset puolestaan, joita pidetään hyvin vaimentavina, pitää poikkeuksetta sisällään metallia. Fillareissa taas hiilikuitua pidetään parhaiten tärinää vaimentavana materiaalina. Miksiköhän materiaalit käyttäytyy niin eri tavoin eri aplikaatioissa? Ja en siis ostanut terässuksia(:)) vaan kuituiset silläkin uhalla, että ovat vaativammat laskea).

https://live.staticflickr.com/65535/...17e6933f_k.jpg

E:

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Divi

Todellakin olis, maastomies ni en huolisi edes viidenteen maantiepyörään. :D

---

Niin ne preferenssit vaihtelee. Toiselle ankeuden huipentuma on toiselle päättymätön kuherruskuukausi. Tosirakkaus ei edes ruostu. Vahvasti maastomies minäkin olen taustaltani, mutta mun ensimmäisessä täysjoustossa (Trek Fuel 90) olikin V-jarrut(!) :D

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

Posti kiikutti paketin perille. Ensimmäinen raportti, renkaiden painot 997 ja 1017 g. Lievää optimismia siis mainoksissa. Veikkaan, etten tule kokemaan mitään mullistavaa flow-tunnetta talvipyöräilyssä varsinkaan, kun muistaa renkaiden Schwalbeen verrattuna kolminkertaisen hinnan.

---

Ööh... D'oh. Olihan ne kuitenkin taittuvakylkiset kuten mainostettiin?

Olivat kyllä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen

...Edessä pienempi rattaiden kokoero on miellyttävä.

---

Ja jos eturattaiden eroa pienennetään edelleen, samalla takana rataspakan laajuutta kasvattaen, päädytään lopulta yhden eturattaan toteutukseen: keskikokoinen eturatas ja mahdollisimman laaja rataspakka takana.

Toiseen suuntaan, eturattaiden kokoeroa kasvattamalla ja samalla pienentämällä takana pakan laajuutta, päädytään maantiepyörän perinteisiin välityksiin.

Oletukseni on, että edessä 44/36 käyttäytyy ajossa enemmän kahtena yhden eturattaan toteutuksena:

Edessä 36, takana 11-34 (mäkiä, rentoa soraa, bikepacking)
Edessä 44, takana 11-34 (vauhdikkaampaa soraa, kestopäällystettä)

--------------------------------------------------------------------------------------
Omaan ajooni Shimanon uusimmat 48/31 tai 46/30 tuntuvat oudoilta.

Kymmenen tai kaksitoista on klassinen ero ja se on hyvä, heh,omissa ajatuksissa kerran olikin, jos vaikka kaksi samankokoista kammissa, ketjulinja säilyisi parhaana mahdollisena koko pakan leveydeltä. Kahdeksan eroa olen kokeillut myös näillä tasangoilla ajoon ja tiivis pakka takana, eikä se huono ollutkaan, paluuta kuitenkin tuohon klassiseen suuntaan ja pieniportainen pakka, ääriolosuhteet ratkaisee, tasaista väliin tuulisia ympäristön tiet.

Uuden Niner -täysjuustograinderin promokuvaa. Itseltäni menee pointti ohi. (linkitetty naamakirjasta, ei ehkä näy)

https://scontent-hel2-1.xx.fbcdn.net...2c&oe=5E1D8B4F

Tuo lienee tmtb eli ns. tahkomaastopyörä :rolleyes:

^^ Kova! Mitenköhän tommonen löllyää kovassa sprintissä...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Uuden Niner -täysjuustograinderin promokuvaa. Itseltäni menee pointti ohi. (linkitetty naamakirjasta, ei ehkä näy)

---

Nykymaastopyörät ovat niin pitkäjoustoisia, loivia ja räädejä, että tollasten perusjuurakkopolkujen ajelu niillä on mennyt tylsäksi. Näin rakennettuun tarverakoon markkinoidaan täysjousto-gg, jotta perusjuurakkopoluilla ajelukin alkaa taas maistumaan. Kunhan droppitankomuoti vähän laantuu, niin laitetaan vielä suora tanko ja lopputulos näyttääkin ihan siltä, miltä perusmaastopyörä näytti kymmenen vuotta sitten. Hesan Kepu-pyöräilyyn tollanen voisi olla ihan hauska laite, vaikka jäykkäperäisen "gg-pyörän" itse ehkäpä ennemmin ottaisin sinnekin. Tai täysjäykän...

Grinduro-tyyppiseen kisailuun toi on varmaan omiaan. Tai sitten vastaava, mutta ilman takajoustoa. Jos Grinduro nousee uudeksi trendilajiksi, vois kuvitella tuon tyyppisille pyörille olla kysyntää paljonkin. Tai jos tuon tyyppisiä pyöriä saadaan kaupaksi paljon, voisi Grinduro-tyyppisille kisoille olla kysyntää paljonkin.

^Joo, no markkinat ratkaisee, mutta tässä käy niin kuin täällä jo ennustettiinkin: kohta tulee 160-millisellä joustolla varustettu täpärikraveli 5" renkailla. Kunnes joku "keksii" taas KISS-metodin (Keep It Simple Stupid) ja palataan täysjäykkään minimikomponenteilla. Sen nimi on sitten joku "Woods & Trail"-bike, tjsp.

Uusimmassa 6/2019 on katsaus ja jonkinlainen arvio keskihintaisista gravel-pyöristä. Mukana Canyonin Grail AL 7.0, Felt Broam 40, Kona Libre AL, Giant Revolt 0, Orbea Terra h-40D, Ridley X-Trail AL 105 HD, Trek Checkpoint ALR5 ja White GX Ltd.
Trek sai ykkössijan, Canyon ja Orbea jaettu kakkossija.
Eniten sai vastinetta rahalle Whitesta.
Vertailussa korostui ajovakaus ja ajo-ominaisuudet karkeilla pinnoilla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti juhapoika

Uusimmassa FILLARI-lehdessä 6/2019 on...

---

Lisäsin tarpeellisen.

Mutta muuten näin kielipoliisina minusta on mielenkiintoista, että Fillari on ottanut käyttöön termin "gravelpyörä", noin niinkuin yhteenkirjoitettuna. Käsittääkseni suositeltavampaa olisi tuollaisen vieraskielisen termin yhteudessä käyttää väliviivaa ja esittää termi siis muodossa "gravel -pyörä". Tai vieläkin mielummin parempi olisi ihan kokonaan suomenkielinen ilmaisu "sorapyörä" tai "soratiepyörä" tms. Koska termi "gravel" on kuitenkin käännettävissä eikä uudissanoja tarvitse väkisin keksiä. Eikä painetussa sanassa tarvitsisi käyttää puhe- tai foorumikielisiä ilmaisuja.

Juusto.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Nykymaastopyörät ovat niin pitkäjoustoisia, loivia ja räädejä, että tollasten perusjuurakkopolkujen ajelu niillä on mennyt tylsäksi.

---

Hyvä analyysi. GCN video iskee aika hyvin tähän rakoon just samasta aiheesta.
https://youtu.be/XC_xFpg_UmA

Luin Fillarilehden testin ja pitänee käydä koeajamassa tuo XXL:n tarjouksessa oleva Whiten Pro-versio. Jos tuntuu hyvältä, niin 750€ tuntuu Tiagralla ja hydraulisilla Shimanon levyjarruilla aika edulliselta. Tuota testin Orbeaa kävin ajamassa ja se ei omalle tuntunut.

Gravelissa ei pärjää ilman täysjoustoa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Gravelissa ei pärjää ilman täysjoustoa.

---

https://www.vrcf.fi/foorumi/Smileys/...apbackhead.gif

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tommi2

Edelleen olen sitä mieltä, että tavan kuluttaja ajaa millä haluaa missä haluaa, mutta nuo fillarityypit pitäisi kisoilla pakottaa johonkin muottiin. Ja nimenomaan siten, että jonkun tyyppisellä fillarilla ei pärjää, ei millään "tämä fillari ei ole sallittu"-säädöksillä. Ainakin suurimmaksi osin.

---

Ajatus on periaatteessa ihan hyvä, mutta eikö onnelmaksi tulisi että gravel-kisoja on niin monelaisia tai siis gravelia niin monenlaista?

Tämä lienee ollut jos ei tässä niin jossain muussa gravel-fillari/-pyöräilyketjussa: https://cyclingtips.com/2019/08/grad...road-surfaces/ - ja siitä vielä puuttuvat ne tunnetut Suomi-gravelin erikoisolosuhteet:p


PS Mun tässä taannoin esittämä vaatimaton ehdotukseni (jonka saama vastaanotto ei ollut jakamattoman positiivinen tai edes ymmärtäväinen) oli yritys kiertää tämä ongelma - sikäli kuin se mikään ongelma onkaan - siten että avoimesti hyväksyttäisiin että gravel-pyörien "muotteja" on (vähintään) kaksi. Toinen muotti olisi uskollisempi sille ajatukselle että maantiepyörän reviiriä laajennetaan sen maantiepyörämäisyyttä (kokonaan) kadottamatta, toinen olisi vapaampi (vaikka olisikin kenties jo nähtävissä että kehityskulun lopussa meillä olisi pyörä jota ei ennen olisi miksikään muuksi kuin maastopyöräksi kutsuttu).

Tuohon ajamisen helppouteen nykymaastopyörillä vs gg-pyörät voi kyllä yhtyä. Ei tarvi kuin laskea hiekkatiealamäkiä gg:llä niin vauhdintunne on ihan eri luokkaa kuin täpärillä.

Lähetetty Takapalkilla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti juhapoika

Uusimmassa 6/2019 on katsaus ja jonkinlainen arvio keskihintaisista gravel-pyöristä. Mukana Canyonin Grail AL 7.0, Felt Broam 40, Kona Libre AL, Giant Revolt 0, Orbea Terra h-40D, Ridley X-Trail AL 105 HD, Trek Checkpoint ALR5 ja White GX Ltd.

---

Ridleyn nettisivuilta ei muuten enää tuota X-Trailia löydy. Ei ilmeisesti sitten ollut kovin pitkäikäinen malli. Omasta hiilari-X-trailista olen kyllä ihan tykännyt, mutta eihän se ihan muodin mukainen graveli ole, kun 35 mm gravelking sk alkaa olla rengastilan ylärajoilla. Leppoisa yleispyörä, mutta jostain syystä edellisen alumiinisen Merida CC5:n satulaan hypätessä aina tuntuu, että onpas tämä hauskan tuntuinen uuteen verrattuna.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tommi2

Ehkä ratkaisu tosiaan olisi sama kuin maastoajossa, paljon eri alalajeja? Gravel road, gravel woods, gravel downhill, gravel enduro, gravel dual slalom, GMX jne...

---

Jos kuitenkin ajatellaan keskimääräistä käyttäjää, joka ajelee gravelilla lenkkejä omaksi ilokseen ja ilahduttaa korkeintaan muita jollain strava- tms. somejutuilla, ei ehkä kannata miettiä koko asiaa. Ainoa kisa, mihin tuo gravel-pyöräilijä osallistuu, on tmt ja säännöt on sen mukaiset. Gravelin henkeä puhtaimmillaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti markkut

Ridleyn nettisivuilta ei muuten enää tuota X-Trailia löydy. Ei ilmeisesti sitten ollut kovin pitkäikäinen malli. ....

---

Taitaa olla nykyään Ridley Kanzo A. Tai onko se nyt sitten jatkokehitetty malli, tms.

Kävin testailemassa White Gx Pro ja Ltd pyöriä. S-kokokaan ei tuntunut mitenkään pieneltä vaikka mittaa on 184cm, onko nuo jotenkin normaalia suurempia? Jokin tuossa ajoasennossa mätti, varsinkin ala-asennossa hyvin luonnoton ja kurottelua jopa S-koossa. Ja tuossa Pro-mallissa ei ole läpiakseleita, onko tällaisessa pyörässä sillä jotain merkitystä?

Scottin gravel tuntui asennoltaa paöjon paremmalta suoraan, mutta siinä ei taas rengastilaa ole juurikaan joten jäi kauppaan.