^
Okei, täytynee tutkailla olisko mistään rannelaitteesta parempia kokemuksia.
En edes tiedä maksimisykettäni, kun en pyöräillen saanut nousemaan niin ylös kuin jossain muualla. Ennemmin hengästyn muuten vaan liikaa.
Printable View
^
Okei, täytynee tutkailla olisko mistään rannelaitteesta parempia kokemuksia.
En edes tiedä maksimisykettäni, kun en pyöräillen saanut nousemaan niin ylös kuin jossain muualla. Ennemmin hengästyn muuten vaan liikaa.
http://www.laskurini.fi/urheilu/maksimisykelaskuriLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Nana
^
Olen toki tuon laskukaavan katsonut, mutten ole vielä millään liikkumismuodolla onnistunut saamaan sellaisia sykkeitä, mitä sen mukaan pitäisi olla max.
Tuolla paljon liikkuvien naisten kaavalla tulee järjellisempi tulos.
Olen juossut/pomppinut/loikkinut portaita ylös, hakannut + potkinut säkkiä, punnertanu painoilla ja ilman, juossut ja ajanut ylämäkeen ja ties mitä, mutta 170 taitaa olla maksimisyke mitä olen näytölle onnistunut pamauttamaan, usein ei edes sitä, vaikka keuhkot meinas pomppia jo rinnasta ulos yrittäessä.
Mittaamista hankaloittaa vielä se, että se laskee tosi nopeasti. Jos ei hengästymiseltä samalla sekunnilla katso mittaria se näyttää jo alempaa tulosta kohta. niin, ja siis useimmiten se korkeinkin syke jäi silti alle 170, mutta veikkaan, että jossain siellä main, vähän alle tai vähän yli, voisi olla oikea, kun ainakaan enempää en saa aikaiseksi edes painot nilkoissa portaita pomppiessa.
Eipä nuo laskurit yleensä pidä paikkaansa. Maksimisykkeessä on myös lajikohtaisia eroja eli pitäisi testata joka laji erikseen.
Juoksussa esim Cooperin testi on aika varma ja pyöräilyssä tarpeeksi pitkä ylämäki, tosin semmosia ei Suomessa kovin montaa ole.
Kannattaa sykevyö parittaa joko kellon tai kännykän kanssa että voi sitten jälkeen päin analysoida tuloksia.
Maksimisyke on maksimisyke eli se määrä supistuksia, jonka sydän voi minuutissa maksimissaan suorittaa. Se ei riipu lajista noin määriteltynä. Eri asia on, millä rasituksella maksimisykkeeseen päästään. Laskukaavalla arvioituna voi mennä reilusti metsään, sillä tuo perustuu populaation tasolla tiettyyn tilastolliseen riippuvuuteen iän ja maksimisykkeen välillä. Yksilön maksimisyke voi olla vaikka 10 lyöntiä laskukaavan lukeman alle tai yli.
Muistin muuten väärin, 167 on maksimi, mitä sain mittauksissa. Musta se kuulostaa jotenkin alhaiselta, mutta enempää ei irronnut. Tiedä sitten onko oikea ja mitkä kaikki asiat vaikuttaa iän yms lisäksi. Pituus, paino, kunto?
Tuo on mitattu sekä itse näyttöä seuraten, että kaverin seuratessa sykettä. samat tulokset tuli.
Ihmiset on niin yksilöitä, että kyllä siihen vaikuttaa "ihan kaikki" ja tosiaan ainut tapa saada selville oma maksimisyke on kokeilla mistä se löytyy. Kaikki kaavat on vaan jonkunlaisia keskiarvoja ja ihan ku mikä tahansa keskiarvo, ni enemmistöllä se on pielessä enemmän tai vähemmän. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Nana
^
Niin kai se on. Toisaalta, vaikken todellakaan ole mikään ihmiskehon tuntija, tuntuisi loogiselta, että pienellä naisihmisellä maksimisykekin olisi pienempi, kai se sydän vähemmän joutunee tekemään töitä jos on tällanen pätkä ja vielä aika rimpula.
Kyllä joo, mutta se mitä yritin tuossa sanoa on että se maksimisyke pitäisi testata lajikohtaisesti mikäli meinaa määritellä sykerajat, koska esimerkiksi pyöräilyssä et välttämättä saa samaa maksimisykettä kuin juostessa. Eri lajien välillä voi olla isojakin heittoja tai sitten ne voi olla lähellä toisiaan, se selviää vaan testaamalla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pturunen
/ nus Edelleen: määritelmän mukaan maksimisyke yksi ja sama syke, joka ei riipu lajista vaan yksilön ominaisuuksista. En ymmärrä miksi sitä termiä pitää sotkea kontekstiin, johon se ei kuulu. Se on eri asia, kuin lajikohtainen maksimaalinen rasitus. Tiedän, että tarkoitat tätä asiaa, mutta maksimisyke on väärä termi siinä yhteydessä /nus nus
Taidatte molemmat puhua samasta asiasta. Maksimisykkeeseen ei pääse joka lajissa. :)
Toki voidaan sanoa että maksimisyke on se sykearvo mihin on ikinä päästy ihan sama missä lajissa. Siitä ei vaan ole hyötyä kuin sen lajin sykearvojen määrittelyyn.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pturunen
Lajikohtainen maksimisyke on se syke mihin pääsee siinä lajissa jota testataan. Maksimisykettä testatessa on yleensä kyseessä maksimaalinen rasitus, mitä haet takaa?
Jos maksimisykkeen (tai HRR:n) perusteella määrittelee sykearvot niin en näe järkeä käyttää esimerkiksi juoksussa saatua maksimisykettä pyöräilyssä koska eroa voi olla jopa 10 lyöntiä. Silloin se on melkeen sama laskea jollakin laskurilla.
Samasta asiasta te puhutte, vähän eri tavoin ilmaistuna vain.
Ei tosiaan joka lajissa saa yhtä korkeita sykkeitä ja siksi testailinkin useammalla ja keskityin maksimisykettä selvittäessäni niihin, missä se eniten nousi.
Kun sanon, että vertailen sykkeitä vaikka salin ja pyöräilyn välillä en siis tarkoita, että yrittäisin saada samat maksimit aikaan niissä, kunhan mielenkiinnosta seurailen millaisia eroja niissä on.
Mutta nyt pitää lähteä sykettä nostamaan taas, lepopäivä takana ja rääkkiä edessä.
Heh, tää oli päivän paras. Mun empiirisen kokemuksen perusteella muutaman kilometrin säteellä löytyy kymmeniä maksimisykkeesen riittäviä ylämäkiä...mut voi tietysti Oulussa olla vähän hiljasempaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti jmrr
Minä olen 41v ja suorassa laktaattitestissä olen vedelleyt 206 sykkeet (~kolme vuotta sitten viimeksi). Minun maksimi ei ole pariin kymmeneen vuoteen muuttunut miksikään. Vauhdit taas ovat heiluneet puolelta toiselle. Perus maastofillarilenkeillä saan kiskottua 200 rikki melko helposti. kohdallani tuo kaava luonnollisesti ei toimi. :D
Jos mäkijuoksulla (sauvojen kanssa tehostuu) haluaa omat rajat testata, niin se käy helposti jyrkkenevään ylämäkeen. Ei tarvitse olla pitkä. Jyväskylä Laajavuoren hissinousua (puolet tästä) on käytetty menestyksekkäästi hyväksi.
Vaatii pohjille muutamat kevyemmät vedot, yksi selkeä juoksu ja lopuksi taju pois veto. Samoihin olen päässyt kuin labraoloissa.
Kihulla, jossa mattotesteissä olen käynyt, on minua ohjeistettu fillarihommiin pudottamaan noin kymmen pykälää alaspäin aerobista ja anaerobista kynnyssykettä. Maksimi on se mikä on maksimi.
Olen siis ollut usein testikaniinina peruskuolevaisen roolissa. :D
Kokeillaan vielä kerran. Fysiologisesti on olemassa vain yksi maksimisyke, joka riippuu lähinnä siitä miten sympaattinen hermosto ja adrenaliini pystyvät sydäntä aktivoimaan (tähän liittyy vielä sydämen muut sähköfysiologiset ominaisuudet). Pääsääntoisesti maksimisyke laskee iän funktiona, joka johtuu osittain hermoston degeneraatiosta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti jmrr
Maksimisyke määrittää ihmisen suorituskyvyn yhdessä monen muun tekijän kanssa (esim. VO2max riippuu osittain maksimisykkeestä). Ei ole perusteltua puhua lajikohtaisesta maksimisykkeestä, sillä erilaiset sykerajat täytyy kuitenkin suhteuttaa elimstön maksimaaliseen suorituskykyyn. Se ei ole lajiriippuvaista vaan "vakio" (joka tosin muuttuu ajan funktiona). Maksimisykettä et pysty harjoittelemalla nykytiedon mukaan lisäämään, se ainoastaan laskee (tai laskee niin hitaasti, että vaikuttaapysyvän samana).
On eri asia puhua lajikohtaisista sykkeistä, mutta silti kaikki taulukot ym. viitearvot on laadittu todellisen maksimisykkeen, ei lajikohtaisen maksimisykkeen mukaan.
Siinä tulikin hyvä tietopaketti ja minulle myös hieman uutta tietoa. Sykkeitä ei ole tullut aiemmin juurikaan seurailtua, enkä niistä ole siksi niin perillä. Kuvittelin tuon maksimisykkeenkin laskevan, ainakin reilummin, kunnon kasvaessa.
Täytyy huvikseen testailla vielä joku kerta tuota, kun edelleen tuo tuntuu vähän matalalta tuo oma maxsyke.
Ihtelläki pitäisi laskennallinen maksimi olla 176 mutta keväällä pyörätestissä tuli 201. Pyörällä olen saanut mittariin 192 ja hiihtämällä vähän alle.
Pyöräilyn aloittamisen jälkeen leposykkeet on laskenut huomattavasti.
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
Käykö Shimanon ultegra kampisarja (fc-6800) suoraan Trekin BB90 keskiöön.
Eli siis tämä:
http://www.bike-discount.de/en/buy/s...34-170mm-85833
Ymmärtääkseni käy suoraan ilman mitään sovitteita shimmejä tms.? Mutta tietääkö joku vielä tarkemmin?
Pyörässä on nyt kiinni FSA:n kampisarja, onko keskiölaakerissa jotain eroa, pitääkö se uusia samalla toisentyyppiseksi?
Jos vielä mietit sitä rannemittaria, niin lukasehan Garmin Fenix 3 -aiheesta muutamaa viimistä sivua, näyttäis olevan ihan hyviä kokemuksia. Ei tosin kuulu niihin halpoihin kelloihin, mutta antaa edes vähän toivoa, että toimiviakin vois olla..Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Nana
Mulla tuli loppu- ja alkuvuodesta koiran kanssa sen verran monta 300e/krt + lääkkeet-keikkaa eläinlääkäriin, että nyt on pakko jonkinaikaa priorisoida tyyliin salikortti- välttämätönLainaus:
Alkujaan tämän lähetti TemMeke
laadukas sykkeenmittaus - kiva, muttei välttämätön tähän hätään
laskujen maksu - ei kivaa, mutta välttämätöntä jne.
Veikkaan, että nuo Garminit mennee budjetin yli, mikä tällä hetkellä järkevää käyttää.
Tuleeko ongelmia 25mm gorillalla Crestien ja Race Kingien kanssa? Jostain luin, että jotkin renkaat ei tykkää liian leveestä teipistä. Jos kavennan teippiä, onko se helpoin tehdä mattoveitsellä vanteelle asennettessa?
Minusta Gorilla on helpoin kaventaa mattoveitsellä tmv. suoraan rullasta merkkaamalla haluttu leveys, jos halutaan tarkkoja olla rulla lattialle/pöydälle ja oikeankorkuinen kirja tms viereen ohjaamaan. Sitten vain leikkaa rullan ympäri. Voit leikata koko rullan läpi tai kaventaa vain osan rullasta.
Eikö iPodissa muutu merkkivalo, kun akku täynnä? Tuo on ollut koneessa jo eilisillasta kiinni, mutta edelleen vaan vilkkuu sama punainen valo.
Onpa tosi selkeetä. Vihreä valo palaa jos sen ottaa irti koneesta, mutta jos ohjeen mukaan painan 2 krt voice over-painiketta kuullakseni akun tilan ei kuulu yhtään mitään. Jos laitan Podin takas koneeseen se vilkkuu yhä punaisena niinkuin lataisi. Tuosta onkin hyvä päätellä, että nyt se on varmasti täynnä.
Mikähän olisi näppärä usb ladattava pikkulamppu stemmin alle?
Eroavatko etu- ja takamaantiejarrut toisistaan muutoin kuin kiinnityksen osalta? Saako niitä paikalleen vääriin päihin?
Mistä vuoderahi edullisesti Stadissa?
Tarttis vuoderahin lisävuoteeksi, kun ei aina jaksa parvelle kiivetä + vieraspatjaksi.
Ei sais olla keskustan ulkopuolella, kun en jaksa roudata, ei autoa. Eikä sais maksaa kauheesti. Mulla oli jo vuodetuoli, mutta se ei ollut niin hyvä tämmöseen kämppään.
Onko vaijerinkuorilla ja vaijerinkuorilla eroa? Ongelmana on takavaihtajan nihkeä toiminta ja syy piilee kuorien tiukoissa mutkissa. Kuoret olen vaihtanut ja ongelma on aina pian uusiutunut eikä nyt enää tämä iteraation jälkeen huvittaisi ottaa hommaa työn alle. Eli voinko tuotteen valinnalla vaikuttaa asiaan?
Voit. Samalla kannattaa hankkia vaijerit joissa on teflon tai vastaava pintakäsittely, kuluttavat kuorien putkia vähemmän ja toimivat paremmin pidempään.
Sent from my Nexus 5X using Tapatalk
Osaisko joku suositella 38/39 eturatasta 110mm bcd kammille, mielellään suht edullisesti?:) Ilmeisesti myös 10v-eturattaat toimivat 11 vaihteisen pakan/ketjun kanssa?