Babylon. Sekoilua 1920 luvulla. Ihan leppee raina.
Printable View
Babylon. Sekoilua 1920 luvulla. Ihan leppee raina.
The Outpost
Olipas hyvä filmi, tositapahtumiin perustuvaa rähinää Afganistanissa. Realistisen oloinen, pasifisteille ei voi suositella.
Olin laittanut kovalevylle, mutta olikin myös MTV3 Katsomossa niin ei tarvinnut edes kelata mainoksia.
Areenassa Fosca-sarja - 8 osaa muutamassa illassa. https://areena.yle.fi/1-64200991 Italia on jotenkin kolahtanut, vaikka ekalla reissulla (v. 1976) tuntui, että nää on ihan huijareita.
Tää on leffatopsu, sarjoille on omansa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Travelkicking
No huh huh. Oikeinkirjoituksen Todistajien rinnalle on kirinyt Topiikkitodistaja(t). Luomupyöräilytodistajia on onneksi vain yksi. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Kunhan huomautin koska aihetta oli. Väärään topsuun kirjoittaminen on vähän... Jos sarjatopsua ei lainkaan olisi, niin jollain tasolla voisi ymmärtää.
Eihän esimerkikisi ruunaritopsussa puhuta maantiepyöräilystä eikä kuvarastitopsuissa maksalaatikon syönnistä.
Old Henry
Olihan se ihan ok, vaikka jotenkin valjuja nää nykyajan länkkärit tahtoo olla.
^^ Vanha totuus kertoo keiken ihmisistä, jotka suovat itselleen oikeuden olla piittaamatta niin sanotusti yhteisesti sovituista säännöistä ja hyviksi havaituista tavoista.
Topaz.
Hitchcockin viimeisiä elokuvia. Kuuban ohjuskriisin alle sijoitettu vakoilujännäri Leon Urisin menestysromaanin pohjalta. Ei siis kovin kummoisia odotuksia, pikemminkin päinvastoin. Ehkä juuri siksi yllätyin positiivisesti tyyliin: eihän tämä niin huono olekaan! Ja olihan se omalla tavallaan hienoa että kaikki ne kerronnan, kuvauksen, leikkauksen jne keinot, joita tällä vuosituhannella olisi käytetty, loistivat poissaolollaan...
PS Pieni sivudetalji oli että länteen loikkaavaa neuvostoliittolaista tiedustelumiestä näytteli ruotsalainen Per-Axel Arosenius:
Lainaus:
Per-Axel Daniel Rank Arosenius, född 7 november 1920 i Norberg, Västmanland, död 17 mars 1981 i Nacka, var en svensk skådespelare. Arosenius medverkade bland annat i Alfred Hitchcocks film Topaz 1969. Totalt medverkade Arosenius i ett 80-tal filmer, varav flera utländska.
Gaget för rollen i Topaz var mindre än vad skattemyndigheten kunde tänka sig. Arosenius hamnade i en långvarig tvist med myndigheten. Strax före klockan 15 den 17 mars 1981, utanför skattemyndighetens hus i Nacka, hällde han bensin över sig och tände på. Han avled i ambulansen på väg till sjukhuset. Två timmar tidigare hade han ringt och hotat med självmord om han inte fick uppskov med en restskatt..
Maksalaatikkotopikissa ei sitten puhuta lanttulaatikosta. Jotain kysyttävää ?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
No vähän sama, kun enimmäkseen varmaankin katsellaan telkkarista. Joistain elokuvista on tehty tv-sarjaversio.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Mä olen katsellut lähinnä lastenelokuvia :) en halua kauhua tai/ja väkivaltaa.
Jouluna tuli se ..."Joulutarina", sitten on ollu "Poika ja Ilves"....ja :D "Paavo Pesusieni kuivalla maalla" ( tullu erittäin monta kertaa...) ja äskön katselin "Free Willy". Paavo Pesusienessä nauroin kisu mappurassa, mutta muiden elokuvien kanssa itkin, ilon liikutuksesta.
Terminator 2 (directors cut)
Verdens verste menneske @Netflix
Mainio, pikkuisen hämäräkin norjalaisleffa.
Triangle of Sadness
Olipas aikamoinen. Hyvä! Mielenkiintoinen ja sulateltavaa jäi.
The Contractor. Huono, erittäin huono.
Seberg @Netflix
Piti katsella ihan muuta, mutta tuo oli etusivulla uutuutena tyrkyllä niin tartuttiin siihen. Olikin ihan ok joskin muutama kökkö kohtaus ja epäuskottavuuksia. Mutta varsin mielenkiintoinen "tositarina" kuinka FBI otti näyttelijätär Jean Sebergin hampaisiinsa 60-70 -luvun vaihteessa.
Tuli sitten tsekattua missä määrin tuo tarina piti paikkansa ja muutenkin Jean Sebergin vaiheet ja kuinkas sitten kävikään. Muistin myös, että eikös Areenassa ole katsovissa klassikko "Viimeiseen hengenvetoon". Onhan sen jonkun kerran nähnytkin, mutta nyt voisi tämän Seberg -yhteyden vuoksi katsoa taas uusin silmin.
The Banshees of Inisherin
https://www.imdb.com/title/tt11813216/
Pidin tästä elokuvasta kovasti.
Aika lailla samat ajatukset.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
Tässä taas aikani kuluksi skannaillut noita striimauspalveluja. Ei oikein mikään nappaa. Flixillä eritoten 99% on halpaa kuraa.
^CMore, HBO ja Sky käytössä ja kokoajan miettii minkä tiputtaa tai vaihtaa toiseen.
Dunee kattelin tunnin, harvoin jätän kesken mutta nyt tein niin.
Netflixistä sen norjalaisen Troll-elokuvan. Täytyy myöntää että osa meni pikakelauksella. Ehkä suurin osa.
Uusin Jurassic Park, ei niin paska kuin kuvittelin.
Operaatio Mincemeat, aivan toimiva tosipohjainen.
En ole katsonut, mutta houkuttaa katsomaan!!
"Kokaiinipäissään riehuva karhu aiheuttaa tuhoa"
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009405544.html
Cocaine Bear. Ohjaus Elizabeth Banks.
^pakko nähdä.
Aivot narikkaan, eka "Deathrace" ja Statham!
Tár. Leffana ei ehkä ihan suosikkejani, mutta ei yllättänyt, että Cate Blanchett loistaa roolissaan. Huonomminkin olisi tuohon käytetyn ajan kuluttaa.
White Noise (ehkä Netflixissä). Erikoinen elokuva.
5.7/10 tähteä: www.imdb.com/title/tt6160448/
Hiljainen maa (Cicha ziemia, Puola 2021)
Kuulun jotenkin vielä siihen elokuvaintoilijoiden ikäpolveen, jolle puolalainen elokuva merkitsi aina kiinnostavaa katsottavaa. Elokuvan esittely ei erityisemmin houkutellut, mutta kun ikärajaksi oli merkitty 16 ja sen vieressä oleva symboli kertoi perusteeksi "Sisältää seksiä", niin...
...mutta, joo: sellainen ihan hyvin käsikirjoitettu ja ohjattu leffa, tietyllä tapaa tyypillinen elokuvafestivaaleja kiertävä ja jollain niistä varmaan palkittukin taide-elokuva. Koska olen hyvin pitkälle juuri sellaisille elokuville ajateltua yleisöä, en oikeastaan pitkästynyt ja välillä viihdyinkin oikein hyvin. Juoni, sikäli kuin tällaisessa elokuvassa voidaan juonesta puhua, ei ollut mitenkään ennalta-arvaamaton, mutta leffan syvin olemushan on siinä miten tarina kerrotaan, vaikka se olisikin jo ennen nähty tai katsoja ehtisi kuvitella sen mielessään.
Voisin katsoa toisenkin saman ohjaajan elokuvan.
Joululahjanäytöksenä Pertsa ja Kilu ja Faaraon sormus. Vieressä jännitti 9v.
Kirjava lintu - The Painted Bird: katsomisen arvoinen, vaikkakaan ei millään tavalla viihdyttävä. En kokenut elokuvaa yhden pojan tarinana, vaan mieluummin kollektiivisena kokemuksena, joka vain peilautui yhteen henkilöön.
Katsomisen aikana tyhjensin rommipullojen pohjia.
The Banshees of Inisherin
- erinomainen kerrassaan
Ja viimeksi Yle Areenasta leffat Beautiful Boy ja Van Gogh. Kelpasi katsella nuokin ihan mielellään.
Sama. Kerry Condon oli loistava.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
"Cold in July", aika yllättävä, Joe R Lansdalen kirjaa perustuva kuten loistava sarja "Hap and Leonard".
salaisuus pinnan alla, pitkitetty ja tylsä, tämäkö piti olla klassikko?
^"Klassikko" on hyvin väljä ja kriitikoiden keksimä määritelmä, usean sellaisen kanssa saanut hyvät unet.
Singerin katsoma elokuva lienee https://en.wikipedia.org/wiki/What_Lies_Beneath ?
En tosin osaa edes arvata missä sitä olisi pidetty klassikkona tai edes markkinoitu klassikkona omassa genressään...
Ylellä on oma "Kino klassikko" -sarjansa ja siinähän klassikon määritelmä on simppeli: elokuva, joka jaksaa viehättää ja kiinnostaa katsojia vielä kauan valmistumisajankohtansa jälkeen - mutta on luonnollista etteivät kaikki elokuvat viihdytä eivätkä kiinnosta kaikkia.
En ole koskaan ollut mikään Hitchcock-fani, mutta minua kiinnosti yllämainitussa sarjassa esitetty "Nainen katoaa" (1938) ja katsoin sen kyllästymättä kesken kaiken.
PS Tosin jo lapsena minulla oli vähän omituinen elokuvamaku: katsoin mielelläni vanhoja suomalaisia elokuvia. Niiden edelle asetin oikeastaan vain länkkärit.
Syystä että telkkarista ei muuta tullutkaan. Paitsi Shirley Temple -elokuvia ja muita musikaaleja, joita vihasin. Niin ja Tarzanit ja Angelika-elokuvat :pLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Opulus
Hassua muuten, että elokuvateattereissakin näytettiin noita. Muistan käyneeni katsomassa useammankin 30-50 -luvulla tehdyn Tarzan-leffan elokuvateatterissa 70-80-luvulla.
Silloin oli pieniä elokuvateattereita, joita nykyään ehkä kutsuttaisiin korttelikinoiksi. Niissä oli sunnuntaisin lapsille suunnattuja iltapäivänäytöksiä, joiden ohjelmisto koostui vanhoista filmeistä.
Itse muistan Kino Pirtin Hämeentiellä ja Kino Kruunun Harjukadulla. Jälkimmäisessä kävin ensimmäisen kerran leffassa, olin silloin viisivuotias. Sitä varten piti laittaa paremmat eli pyhävaatteet päälle...
Tarzaneita tuli sunnuntaisin telkkarista ja joskus jopa päivänäytöksissä teattereissa. Jack, Angelikat oli kovaa kamaa!
Miekkailija