Joo, varsinkin jos on tarkoitus antaa palautetta isommalta alueelta. Minä kävin kyllä meidän kotitien merkkaamassa punaisella, kun on välillä huonosti hoidettu.
Itseasiassa taitanee olla kyse HEPO:n toiminnanjohtajan H. Ahvenlammen nettikommenteista kyse, hän on kertonut jossain teksteissä näistä "liikkumishaasteista" ja on ollut teksteissään hyvin myötämielinen tuon suolauksen suhteen.
Hän käsittääkseni palkattuna henkilönä on taho joka yleensä antaa noita HEPO:n lausuntoja myös tiedoitusvälineille.
Suurin osa katupölystä tulee ajoradasta nastarenkaiden takia, mutta hiekoituksen ja sepelin osuus ei ole ihan mitätön. Tuo suolamoska lähtee harjalla ja pesuaineella, mutta hieno pöly menee pyörässä joka paikkaan (ja toki myös yhdessä suolan kanssa sotkevat eteistä). Ilmanlaadun ja pyörien kunnossa pysymisen osalta otan mielummin nykyisen suolauksen.
Tässä on sama pyörä noin 20 min huollon jälkeen. Jos olisi tehnyt useammin, niin yksittäinen huolto olisi ollut vielä lyhyempi. Oikeastaan ainoa perustaalla tavalla kärsivä osa on noin halvat Tektron mini-v -jarrut, jotka palautuvat hyvin huonosti. https://twitter.com/mkpaa/status/1633133726182830082
Omaan työmatkaani (Turussa, yhteensä 20 km/pvä) mahtuu tällä hetkellä sekä harjattua (suolattua tai hiekoitettua), että perinteisesti aurattua ja sepelöityä. Voittaja vaihtuu viikottain: välillä harjattu osuus on harjaamisesta huolimatta melkoista perunapeltoa, välillä todella hyvässä kunnossa; välillä aurattu osuus on urainen ja välillä taas tasaista talvista pyörätietä.
Ratkaisevinta on kuitenkin menetelmästä riippumatta ollut lumisateen jälkeen työhön tarttuminen: sekä auraus, että harjaus on tehtävä, että siitä olisi iloa polkijalle. Ainoa merkittävä poikkeus on, että harjaus ei pure tallautuneeseen tai osittain jäätyneeseen, vaan jättää jäljelle kohoumia ja pitkittäisiä uria, joiden sulatukseen tarvitaan sitten suolaa.
Kummassikin osuudessa esiintyy ikävää liukkautta, mutta aurattu häviää tässä harjatulle ja suolatulle.
Mikäli vertaan aurattua osuutta ja harjattua, niin aurattu osuus on aurauksen jälkeen aina ajokunnossa mikäli auraus on tehty kerralla kunnolla, mutta harjattu osuus voi vaatia toisen toimenpiteen.
Juuri nyt harjattu vie voiton, sillä hiekoitus on pääosin harjattu talven aikana pientareelle lumikasoihin.
Itse olen polkenut pitkään talvetkin, enkä ole havainnut aurausta tehottomaksi.
^^niin, mutta moniko niistä, jotka eivät osaa vaihtaa renkaita, osaa/kykenee tekemään tuollaisen huollon?
Mitähän luonnolle ja hengityselimille tekee se suolapöly, joka väkisin nousee tienpinnasta?
^joo, ei enää liittynyt itse aiheeseen, vaan aloin pohtimaan, että aina kirjoitetaan siitä hiekkapölystä. Kai se suolakin menee johonkin?
Mua ei sikäli hiekka haittaa, kun kaikki perheen ketjut on vahattu. Vaha kestää suolaakin öljyä paremmin, mutta muu voimansiirto ottaa kyllä suolasta itseensä. Vähän jännittää, miten kiekot kestää, kun käyttöpyörien nippelien ympäristöt ovat aika valkoisina. Toivottavasti on vain kertynyttä moskaa eikä korroosiokuonaa.
Tuosta katupölystä niin kevarien katupöly toki liikkuu tuulessa, mutta mulla suurinta hengenahdistusta tulee nimenomaan ajoratojen autojen nostamista pölypilvistä. Vaikea sanoa, kerääntyykö ko pöly ajoradoille kevareilta vai autoliikenteen seurauksena.
Nyt huomannut kun pakkasta - 15 niin ei voi suolaa levittää niin pakko vetää sepeliä paksu matto autotielle ja kevyt liikenne väylällä että liikenne ei puuroudu..
Harjahiekoitetuilla väylillä on muuten yhä erittäin vähän sitä hiekkaa. Meneekö sitä siinä harjauksessa jonnekin keräimeen vai minne se menee? Vanhanaikaisessa talvikunnossapidossa pitäisi näin maaliskuussa kelvien olla jo paksun sepelikerroksen alla, mutta harjahiekoitetut väylät on lähes puhdasta ja paljasta asvalttia. Jotenkin oon toiveikas, että tuo metodi ei ainakaan pahenna katupölyongelmaa.
^Vähän uskoisin, että hiekka vain harjataan lumen mukana pientareelle. Välttämättä aurattu pyörätie ei ole paksun sepelikerroksen peittämä: Turussa ohikulkutie ei ole paksun sepelin peitossa, ainakaan siltä osuudelta, jota tänään ajoin.
No nyt ymmärrän, että selvästikin pidät pyörän huoltamisesta. Silloin suolaamisen haitat eivät varmaan tunnu niin pahalta, etenkin jos ei tarvi parasta pyöräänsä suolalle uhrata. Suolaamisessa on tosiaan se hyvä puoli sepeliin verrattuna, että keväällä on aiemmin paljasta pintaa esillä. Minun mielestä se ei ole kuitenkaan riittävän hyvä syy talvipyöräilykauden pilaamiseen.
Vähän kyllä pelottaa miten cyclon Centauri sietää suolaa .. liikkuisin hypriittiromulla tuolla suolaosastolla mutta kun on polkimet jumissa niin ei saa lukkiksia eikä ilman jaksaa Helsinkiin asti Espoosta polkea.
En erityisesti pidä siitä, mutta se on välttämätön paha pyöräteiden suolauksesta riippumatta omalla reitillä. Aika pieni se suolatuista pyöräteistä tuleva lisä on on, koska matkasta karkeasti kolmannes on hoitamatonta pyörätietä, kolmannes suolattua ajorataa ja kolmannes suolattua pyörätietä. Jos kyseisiä priorisoituja pyöräteitä ei olisi suolattu, niin ajaisin mielummin noita suolattuja ajoratoja pitkin. Joillekin muille se kynnys ajaa ajorataa vaan on suoranainen este pyöräilylle.
Pääasiassa ajan fiksillä kesät talvet kaupungissa, mutta jonkin verran Trollilla pahimpina lumipäivinä tai jos pitää esimerkiksi kuljetella suksia tms. Kovemmalla rasituksellä pyörät ovat maalis-toukokuussa maanteillä kuin talven kaupunkiajoissa.
^ Myös mun kokemuksen mukaan fiksi on suhteellisen huoleton suolakelipyörä. Kun on nelikanttikeskiö, ei vapaaratasta ja vannejarru, niin poistuu monta potentiaalisesti suolalle altista kohtaa. Mä en edes pessyt Rolleria talvisin ollenkaan. Ei vaan oikein voi olettaa, että kaikki talvella pyöräilevät vaihtavat talveksi fiksiin, joten siinä vesittyy melko tehokkaasti se, mihin suolaamisella pyritään.
Suolaamisen kuluihin pitäisi muuten laskea myös tiheämmin tapahtuvat uudelleenasfaltoinnit, koska noilla suolatuilla kevareilla asfaltit rapistuu silmissä. Viime talvena kiinnitin siihen huomiota rantaradan varressa ja tänä talvena baanakin on mennyt aika huonoon kuntoon ainakin Musiikkitalo-Finlandiatalo väliltä.
Kerrostalossa asuessa mulla ei ole edes mahdollista pestä pyörää talvella. Normaalisti pesen pyörän pihalla, mutta talvipakkasilla sitä ei voi tehdä. Suolaamattomilla reiteillä ajellessa pesemiseen ei olekaan tarvetta, kunhan vaan ei eksyisi vahingossa suolatuille reiteille.
Itse pesen pyörän duunin parkkihallissa (tiedän ettei ole kaikille mahdollista) ja ihan kotona suihkussa. Suihkussa toki saa olla tarkkana, ettei se paska mitä ketjuista tulee, ehdi tarttumaan kaakeleihin, kun talvella tulee käytettyä vähän tymäkämpiä öljyjä kuin biohajoavaa mukoffia.
Silti vaihtaisin heti tuon suolan kylvämisen kunnon auramiseen. Suolalle varmaan paikkansa jos on erityisen liukasta lämpötilan vaihdellessa nollan molemmin puolin, mutta nykyinen käytöntö, jossa aurataan paskasti ja sitä komepensoidaan suolalla, on ihan absurdi. Siinä suolamössössä sitten ajetaan ja kunnon pakkasilla se mössö, sitten jäätyy vaarallisiksi uriksi.
Täysin absurdi ajatus on se, että pitäisi pyörä edes huuhdella molemissa päissä työmatkaa joka helvetin kerta vain sen takia että saadaan marginaalinen varaslähtö pyöräväylien käyttökelpoisuuteen keväällä kapeille sliksirenkaille.
Onko yksikään suolaharjauksen kannattaja esittänyt edes yhtenä perusteena sen että "kapeilla sliksirenkailla" (mitä niillä sitten tarkoitetaankaan) pääsee aikaisemmin ajamaan, kun harjasuolatuilla väylillä ei tarvitse odota hiekanpoistoa?
No ei sitä joka päivä tarvitse tehdä. Ainakaan jos on lokarit. Kun on kunnon pakkaset eikä koko aikaa tule lisää lunta, niin ihan ok kunnossa noi on. Toki kunnon suolapäivinä saa sitten ainakin toisessa päässä huuhtoa, mutta tänä talvena olen ehkä kerran-pari viikkoon pessyt pyörää. Toki joinain viikkoina sitten päivittäin. Mutta tosiaan ne lokarit auttaa aika paljon.
Tässä nyt kuvaa Meltsistä. Nykyään siis vain auraus ja kevyt hiekoitus. Vuosi sitten harjasuolaus.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...f1ceadd64d.jpg
^tollanen on just parasta. Sen kuravellin sijaan. Eikö HePo voisi koeajaa tuon ja funtsia asiaa uudelleen.
Toki harjasuolatuissakin on osuuksia, jotka näyttävät tuolta, mutta olosuhteet kokonaisuutena ovat hyvin eri. Pitää mahtua kevyehköllä kalustolla auramaan sellaisia n. metrin levyisiä kohtia, sitten niihin aurataan välillä maantieltä lumet ja lisäksi aurattavalle lumelle on rajallisesti tilaa. Jos jokaiseen metriin voitaisiin käyttää eri auraa, niin sitten tuo priorisoitujen hoito voisi olla jotain ihan muuta, mutta nyt hyvä hoito yhdessä kohtaa tarkoittaisi reitin katkeamista toisaalla. + Kyllä se kuiva paljas asfaltti tuonkin voittaa.
Ei voita kuiva asfaltti tuota talvella. Koska alla on kuitenkin nastarenkaat, niin ei tee mieli kuluttaa niitä paljaalla asfaltilla, kun vaihtoehtona olisi tuollainen kuvan kaltainen. Joka talvi ku ostaa noin 170-180e kpl maksavat nastarenkaat niin tuntuu ikävältä. Ja vain siksi, että jotkut haluaa suolaa jne ja paljaat asfaltit talvella.
Nimenomaan, talvikeleissä talvirenkailla. Espanjassa näkyy talvella asfaltti.
Tuollaisesta auratusta pyörätiestä tulee niin hyvä fiilis. Pyörä kulkee kevyesti ja pysyy puhtaana, nastat ei rapise ja lumi tekee reitistä valoisamman. Kunpa kaikki pyörätiet olis tuollaisia talvella!