Helvetin hieno juttu http://www.fillarifoorumi.fi/forum/i...ons/icon14.gif.
Printable View
Helvetin hieno juttu http://www.fillarifoorumi.fi/forum/i...ons/icon14.gif.
Olipas mukavaa ajella fillarilla töihin. Pukinmäenkaaren kohdalla hymyilytti kun ajoin kolmeakymppiä piiiitkän matelevan autojonon ohi. Pääsin sisätiloihin ennen räntäsadetta.:)
Ajelin tänään reilun tunnin normaalia myöhemmin (8:20-9:00) ja autoja oli jonoksi asti etenkin Kuusisaarentiellä kiitos tietyön. Ilmeisesti kiire loppuu autoilijallakin siihen, että joka tapauksessa stoppi on viimeistään kahdenkymmenen metrin päässä olevan kanssa-autoilijan perässä, joten samalla vaivalla päästää pyöräilijät tien yli.
Lisäksi kääntyvät ja kolmion takaa tulevat autot noudattivat väistämisvelvollisuuttaan, ja minun ollessa väistämisvelvollinen autot menivät vuorollaan ensin ripeästi ilman ylimääräistä hidastelua ja arvontaa.
Ihan loistava työmatka.
Vähän venähtäneen työ- ja harrastuspäivän jälkeen kotimatka Espoon rantaraittia pitkin. Vastaantulijoita ekan 500 m jälkeen tasan yksi jalankulkija, hänkin ajorataosuudella juuri siellä missä pitikin. Rastaat lauleskelivat, ja olisiko ollut satakielikin (tämmöinen citypoika enempää lintuja erotakaan). Ai ai, sielu lepäsi.
(viimeksimainittu kyllä korjaantui, kun avasi koneen, tietysti joku oli Väärässä internetissä)
Kiitokset tänään aamulla sille maastopyöräkuskille joka tuli vastaan tuossa klo.7 aikoihin Viikintien ja Hämeentien risteyksen kohdilla. Todella hyvää pelinlukua ja huomaavaisuutta kun valitsi niillä 2" kumeillaan sijastani (23mm)tuon auki revityn kadunpuoliskon vaikka kohtaamisessa olisi kuulunut minulle.
Pieni asia, mutta sai hyvälle mielelle.
Oijoi, aurinko paistoi, lyhyet bibsit ja lyhythihainen paita päällä ja hyvin tarkeni.
Pientä kirimistä muiden CX-kuskien kanssa ja sopivasti jalankulkijoiden väistelyä.
Ja jopa se kevään sokaisema Audi-kuski ei saanut teilattua, vaikka kolmion takaa tullessa yritti torppaa mut suojatiellä/jatketulla pyörätiellä... vaikka pitikin hieman avautua tilanteessa, niin silti kaikki meni hyvin ja kylläpä oli mukavaa polkea duunimatkat tänään!
Olipa todella mukava ajella eilen iltapäivällä. Keli oli mitä parhain. Ihmisiä oli liikkeellä mutta kyllä sinne sekaan mahtui. Pari kertaa tosin piti himmata vauhdit melkein nollaan kun edellä mutkitteli parit pyöräilijän alkua :) Yhtäkaikki hieno fiilis. Ei voisi paremmin paria tuntia vapaapäivästä viettää :)
Kyllä oli mukavaa polkea hyvässä ja lämpimässä säässä. Kolme perhosta lopettivat myös elämänsä äkisti kun liiskaantuivat minua ja pyörää päin innostuessani tykittämään 60km/h mäkeä alas.
Pakukuski, joka tänään e-haagassa/metsälässä pysäytti autonsa suojatien eteen ja päästi meikäläisen luikahtamaan edestä ansaitsis kyllä palkinnon. Ei mitään pakkoa odottaa, olisi ehtinyt itse ajaa monta kertaa alta pois, mutta päätti kuitenkin huomioida Focukseni.
Mallikelposta toimintaa, joka piristi mahdollisimman suurelta osin päin sitä itseään mennyttä päivää, oliskohan ollut alan miehiä itsekkin..
Liikenneympyröissä olen päässyt viimeaikoina mukavasti ylittämään tietä kun olen näyttänyt ajoissa ja selvästi ojennetulla käsimerkillä että olen ylittämässä tietä, vilkaisu olkapään yli on vahvistanut että autoiljat hiljentävät. Tokihan kolmio ja pyöräliikenteen lisämerkit pitäisi osaltaan kertoa autoilijoille että nyt tarkkana, mutta olen auttanut heitä varomaan kun näytän lisäksi omaa merkkiä.
Olikos sulla väistämisveövollisuus? Mulle on viime aikoina aika monasti käynyt, että autoilija antaa mennä enste vaikka mun pitäs odottaa. Käsiä kun en viitti turhan takia irroittaa stongasta niin nyökytellyt olen kuskeja kohtaan. Toivottavasti ovat huomanneet.
Aamuinen työmatka, 12.5 km, Etelä-Espoossa.
Matkalla
* 15 suojatieylitystä - näistä 6 valo-ohjattuja
* 5 tien alitusta
* 2 tien ylitystä "viistosti risteysalueen yli"
Keli mainio, ei kuuma, ei kylmä, tyyni.
Ketjut huollettu, kumit kovahkot, hyvin rullaa, satula säädöissä.
Eikä ainuttakaan pysahdystä koko matkalla; ainoastaan pari lievää hidastusta, jes!
-E
Siitä on jo aikaa, mutta muistan vieläkin hyvin, että siihen aikaan, kun perheessä oli useampia pyöräilijöitä ja yksi kumien paikkailija, niin harmitti kodin ja keskustan välillä särkyneet ja levinneet lasipullot.
Enpä tuosta ruvennut kaupugin virakamiehille soittelemaan. Varasin mukaan pienen harjan, rikkalapion ja muoviastian ja läksin iltahämärissä niitä siruja pois keräämään. Laitoin heijastinliivin päälleni ja pienen vilkkuvan heijastimen selkäpuolelle ja kävin lakaisemassa sirut pois. Sen olin todennut, että ei niitä yksitellen nyppimällä hevin pois saa.
Siitä tuli itselle kummallisen hyvä mieli, vaikka perheenjäsenet sanoivat, että ei se oikein täysjärkisen hommaa ole. Muistanpa siinä erään nuoren miehen havainneen toimintani ja oivaltaneen, mistä on kysymys ja välittömästi tuli palautetta pariinkin kertaan huudahdettuna, että "Teet todella hyvää ja arvokasta työtä".
Ai niin kysyin vielä ympäristöviranomaisilta, että mihinkä jätteisiin lasin ja hiekan sekaisen mössön saa laittaa ja silloin kerrottiin, että sekajätteisiin.
Minulla on myöhemmin ollut tilaisuus vaihtaa ajatuksia valtakunnan "johtavan roskanpoimijan," vantaaaisen Raimo Myöhäsen kanssa, ja on tämä kokeneempana ja ammattitaitoisempana mielellään vahvistanut sen hyvän mielen syntymisen po. toiminnan seurauksena.
Kai siinä olisi jollain sosiologilla tutkittavaa.
Minultahan sitten väheni se paikkausharrastus tuntuvasti, mutta olen sitten silloin tällöin vaihdellut renkaita huvikseni, että jonkinmoinen tuntuma asiaan säilyisi.
Aivan erinomaista toimintaa, papukaijamerkki tulee heti!!
Itselläkin on monesti ollut mielessä, että pitäiskö yrittää täällä huudella kasaan sellaista "kerää sirukasa päivässä" -liikettä, mutta ajatuksen tasolle on jäänyt. En ole edes saanut hankituksi riittävän pientä rikkalapio & harja -settiä, jota viitsisi mukana kuljetella. Ehkä leluosastolta löytyisi. Erikseen en kyllä jaksa lähteä siivoushommiin, mutta joskus kotiin polkiessa voisi työmatkalla pysähtyä lakaisuhommiin. (Hyviä aikomuksia ei tietenkään lasketa, vain teot merkkaa).
Aika tuore tapaus sattui viime viikolla, kun läksin pienelle kuntolenkille matkalla uimahallin ja lähtiessä mietin, että eipä siellä varmaan pumppua tarvitse.
Uimahallista tultua havaitsin, että takarengashan on tyhjä. Vaihtorengas ja paikkaustarvikkeet oli mukana, mutta pumppua ei. Totesin siinä ilokseni, että onpa mukavan lämmin ilta kävellä reilut pari kilometriä kotiin. Kun ei mihinkään olut kiire, niin saattoi katsella lammen liplatusta, tuntea tuomien tuoksua ja kuulostella käen kukuntaa.
Sitten laitoin vetokoukkuun kuljetustelineen ja kävin hakemassa pyörän kotiin. Näytti siltä, että aiemmin itse paikkaamasti renkaasta oli paikka lähtenyt irti aika isosta reiästä, ei siis mistään pienenstä pistoreiästä. Liekö liima tai mitä lie vulkanisointiainetta ollut vanhentunutta. Vaihdoin uuden sisärenkaan. Ja mietin, että eipä tuokaan asia olisi voinut sattua parempaan aikaan ja paikkaan.
Satakieli on sellainen, jolla on kuuluva ääni (n. 120 dB), aloittaa viheltelyillä ja sitten sillä on sellainen ääni kuin vanhanaikaisella kirjoituskoneella lyötäisiin samaa kirjainta ja sitten se loppuu sellaiseen säskätykseen.
Satakieli laulaa aina saman sävelen, joten se ei ole mikään laulumestari. Kauniin sijasta kuuluva.
Laulu on täällä: http://www.soundsnap.com/node/4142
Olin tänään 25.5.2010 polkemassa maasturillani (maantie remontissa) Tesomalta kohti Taysia työvuoroon (n.12km). Mukanani ei ollut tavanomaisia lukkoa, varasisäkumia, pumppua eikä 2.5€ bussia varten jos tulee haavereita.
Hieman ennen puoltamatkaa sitten takakumi päätti possahtaa... Mietin hetken jotta kumpaan suuntaan lähden fillari olalla hölkkäämään. N.200m edettyäni mies huutaa pakettiauton ratin takaa jotta oletkos pitkälle menossa? Tästä hämmentyneenä tokaisin vain jotta Tesomalle. Mies tähän jotta heitä fillari konttiin ja hyppää kyytiin niin hän heittää minut kotiin... Hämmentyneenä en saanut juurikaan mitään järkevää vastausta suustani ulos mutta toki hyppäsin kyytiin.
Pääsin 200m päähän kodistani, heitin fillarin sisälle, hyppäsin autooni ja ajelin hyvissä ajoin työvuorooni!
Tässä samalla haluaisin vielä kerran suunnattomasti kiittää tätä todellista herrasmiestä josta jäivät seuraavat tuntomerkit:
N.30v, vaaleahiuksinen, hoikka, 175cm pitkä, ajaa punaisella pakulla, muuten ajaa 29" maasturilla jossa Kendan kumit. Jos joku tätä ilmeisesti Tamperelaista heppua tuntee kiittäkää vielä puolestani!
Taisi myötuuli siivittää, mutta kepeän tuntuista oli meno eikä sadekaan yltynyt pahemmin kastavaksi. On jo oikeastaan kesäkin. Ja reittioppaan suosittelema kotimatkavaihtoehto on kuin onkin mahdollinen ilman taluttamista.
Tänään ei lenkillä haitannut vaikka satamaankin alkoi peräti 600 metrn ajon jälkeen. Olipahan väylät tyhjänä muista tiellä liikkujista. Ilma oli raikasta hengittää ja muutenkin fiilis korkealla :)
Tänään tuli Kirkkonummen suunnalla vettä ihan mukavasti, mutta pakkohan se oli jatkaa polkemista, jotta pääsisi joskus kotiinkin. Vastaan tuli useita pyöriä ja jokainen jaksoi hymyillä sekä morjestaa säästä huolimatta.
Kun matkaa oli jäljellä 40km, takarengas päästi ilmat pihalle. Jostain oli tullut pieni viilto. Hyvää tuuria oli kuitenkin matkassa enemmän kuin normaalisti. Vieressä oli katettu bussipysäkki sadesuojaksi ja viime kesänä satulalaukkuun pakattu rengas oli yhä ehjä. Kotiin olikin sitten kiva polkea myötäisen tuulen hyväillessä.
Ajelin maantiepyörälläni ja takarengas puhkesi.Koitin soittaa taksin ja selitin tilanteen.Taksiasemalla sanottiin että he eivät ota likaista pyörää kyytiin,kun auton sisusta likaantuu.Sanoin että en jätä kallista pyörää tienvarteen ja kiitin "hyvästä palvelusta"
Näin läheisen talon pihalla miehen puutöissä ja kävin kysymässä josko voisin jättää pyörän heille talteen siksi aikaa,että saisin haettua auton.
Kaveri sanoi että tytär on menossa kaupunkiin ja vie minut kyllä kotiin.
Tytär tuli ulos ja pääsin kotiin ja ei huolinut maksua edes.
Tämä tapahtui Uudessakaupungissa,missä olin talven reissuhommissa.
Tänään tuli ajettua Suvisaaristoon Kivenlahdesta. 19,84 km tuli kokonaismatkaksi ja keskinopeus oli 23,86 km/h. Aikaa meni leppoisat 49 minuuttia. Mukavaa ajoa auringonlaskussa, tosin ötökät olivat haittana ja niitä joutui räkimään suusta yhden jos toisenkin kerran.
Tänään teollisuusalueella oli höveliä porukkaa auton ratissa. Olin odottamassa pääsyä tien yli ja kaksi autoa kolmesta tai neljästä olisi päästänyt minut ensin, vaikka minulla oli väistämisvelvollisuus. Harvinaista luksusta :D . Oman turvallisuuteni takia huidoin kuitenkin autoille että menkääs nyt.
Tänään töistä palatessa pari poikaa klv:n varrelle pysähtyneenä. Pyörät ja pojat penkassa, ei haittaa kulkijoille. Katselin kauempaa, mitä hittoa ne touhuaa, kun toinen katsoo vieressä ja toinen huiskuttelee viherkasvilla leuka pystyssä omaa kaulaansa. Lähempänä totesin, että nokkospuskan kimpussahan pojat on. Repesin ihan totaalisesti, enkä edes kyennyt kysymään, ovatko vielä mietoja näin alkukesästä... :D :cool:
Kyllä parasta on ollut ajella viisivuotiaan poikani kanssa kevyen liikenteen väylillä. Viime kesänä apupyörillä ja tänä keväänä jo sitten ilman. Väilillä mennään "turbolla", välillä inistään ylämäessä "en jaksa, työnnä isi"... On sitä vauhdin riemua ja väännön tuskaa, lähes aina molempia samalla lenkillä. Tai minne nyt milloinkin ollaan menossa.
Toukokuun viimeiset minuutit Vantaanjoella. Lintujen laulua, hyönteisten surinaa, hitaasti virtaavan veden hiljaisuutta. Ja matkan jatkuessa hetken fiilistelyn jälkeen, pyörästäkään ei kuulu kuin renkaiden rullaus sillan puisella kannella.
http://i456.photobucket.com/albums/q...g?t=1275372573
...iPhone-kamera ei oikein taivu hämäräkuvaukseen ;).
Aurinkoisen kelin fiilistelylenkki Kaivopuistoon. Ursulalta Merisatamaan päin johtavassa alamäessä vauhtia reilu kolmekymppiä, edessä näkyy keskellä pyörätietä seisoskelemassa kaksi kookasta siniasuista hahmoa. Lähempänä huomaan, että pyörätietä tukkii kaksi moottoripyöräpoliisia katsellen kolmannen kollegansa parkkeerausta. N. 20 metriä ennen poliiseja lopetan polkemisen ja Campagnolon sirkkeli-vapaaratas päästää metelin valloilleen. Sekunnissa poliisit lehahtavat pyörätieltä eri suuntiin, toinen ajoradalle, toinen jalkakäytävälle. Ohi ajaessani virnistelen kevyesti ja olen havaitsevinani poliisien poskilla pientä punoitusta.