"Gravel Grinding" -fillarit

Vaihdoin Steilacoomit noille ykköskiekoille ja eiköhän toi nyt tuohon setuppiin saa jäädä toistaiseksi. Keulaa olen vaihdellut eestaas. Teräskeula häviää painossa noin 400 g, mutta voittaa mukavuudessa selkeästi. Karvan päälle yhdeksän kilon menee polkimien kera noin. Steilacoomit ei rullaa ihan niin hyvin kuin luulin (siitä lisää gg-rengaslagassa), mutta on kyllä smoothit ajaa. Teräskeulalla ja Steilacoomit alla perusnimismiehenkiharatkin menee mukavasti satulasta polkien kovemmassakin vauhdissa. Tolle tolpalle tosin pitää tehdä jotain, kun satula tahtoo notkahdella, jos ajaa penkistä isompiin töyssyihin. Vanha alumiini-Zipp oli sen suhteen parempi.

Melko paljon ton käyttäytymistä muuttaa sentin pitempi keula. Keskiö nousee noin neljä milliä ja kulmat loivenee puolisen astetta. Whiskyn kanssa on sellainen olo kuin olisi cx-pyörä alla. Molempi parempi ja kuumpaankin tottuu, kun vähän aikaa ajaa. Syksyn krosseihin sitten ehkä kuitukeula takaisin. (Ellen sitten innostu hankkimaan runkoa sille keulalle. Voisi laittaa myös 1x-vaihteiston ja ehkä jopa cantileverit, niin olisi mutaradoilla parempi kuin Campa ja MiniMoto -yhdistelmä.)

Ylikokokuitukelat ilman jousitusta mä joudun valitettavasti unohtamaan, mutta joku Crust Lightning Bolt -tyyppinen ohutputkinen ja teräshaarukkainen setämieslevaripyöräratkaisu voisi vaihtoehtoisesti varovasti kiinnostaa. Jos siis unohtaisi krossikäytön sen osalta kokonaan. Tosin ehkä vähän vähemmän radikaalina eli 1 1/8-tuumaisella keulalla, ilman low trail -ideologiaa (vaikkakaan en ole sellasta koskaan testannut) ja ehkä kuitenkin 700c. Jossain määrin keulan kampeamista jarruttaessa tommosen kanssa joutuisi varmaan sietämään, mutta ehkä siihen tottuisi. Ei ainakaan tarvitsisi tinkiä mukavuudesta niin paljon, kun veikkaan, että vauhdit hiipuu ja mukavuudenhalu vaan kasvaa tässä sitä mukaa, kun ikää ja kilometrejä tulee vielä lisää. Crusti tommoisenaan ei tietty olisi ihan mahdottoman kallis, mutta vähän epäilyttää, että olisko jo turhankin joustava. Mietityttää myös se, että jos levarit, niin olisko niiden pakko olla hydrauliset. Olisko mekaaniset levarit downgreidaus vai upgreidaus nykyisestä?

https://i.pinimg.com/originals/3c/88...a1be8638b1.jpg

Lainaus:

---

Mietityttää myös se, että jos levarit, niin olisko niiden pakko olla hydrauliset.

---

Riippuu paljon rungosta ja vaijerinvienneistä, SwissCrossissa ei ollut ongelmia mekaanisilla, Expolorossa oli. Parhaiten jarrukaapeleina toimivat kokopitkät Nokonit, jotenkin eivät ime yhtä paljon passiivia/kosteutta sisuksiinsa.

Ei oo järkee kyllä laittaa mekaanisia enää, jos nyt ei satu olemaan varastossa dura-acen tasoisia maantiekahvoja.

Onhan se sähkö+hydro aika penteleen huoltovapaa setti, jota alkaa arvostamaan, kun kilometrejä tulee enemmän. Minulla siis ei ole di2 missään fillarissa, mutta jos pelimerkit piisaisi, niin ostaisin kyllä.

Itellä sinkulassa käytössä xtr kahvat + avid road levarit ja jarruteho riittää ihan omiin tarpeisiin. Ei tuo tietenkään ole yhtä tehokas kuin hydrauliset mutta kyllä tuolla kombolla kevyesti etujarrun saa lukkoon.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

...o jo turhankin joustava. Mietityttää myös se, että jos levarit, niin olisko niiden pakko olla hydrauliset. Olisko mekaaniset levarit downgreidaus vai upgreidaus nykyisestä?
...

---

Kummassakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Oman kokemukseni perusteella hydrauliset ovat huolellisesti asennettuna ja puhtaana pidettyinä huolettomat. Omalle kohdalle sattuneet ongelmat ovat liittyneet puutteelliseen ilmaukseen, jarrunesteen ylitäyttöön, jarrunesteen hyvin hitaaseen vuotoon ja mäntien jumiutumiseen likaisuuttaan. Lisäksi työkalupakista on löydyttävä setti ilmaukseen ja mahdollisesti joitakin asennuksessa tarvittavia nippeleitä.

Vanhassa, jo hävitystä tai täyttä uudelleen rakentamista odottavassa, lähinnä työmatka-ajossa olleessa hybridissä ainoa täysin toimiva kokonaisuus on hydrauliset jarrut. Voimansiirto on uusittu kokonaan vähintään kertaalleen.

Itse pidän hydraulisten kevyestä toiminnasta, johon ikääntyminen ei juuri vaikuta.

Mekaaniset ovat aiheuttaneet ainakin itselle enemmän ongelmia: jumiutumista kurasta ja liejusta, sekä jäätymistä talvella. Nämä jumiutumiset ovat olleet sikäli ikäviä, että ovat vaatineet täyden huollon.

Noin 17000 kilometriä nähnyt Stevens mekaanisine Spyreineen alkaa olla jarrujen (ja kahvojen) osalta vaihtokunnossa. Harmillisesti Spyret eivät ole varsinaisesti huoltopurettavissa, vaikka ohjeita kyseiseen puuhaan löytyykin.

Omassa käytössä olleet mekaaniset ovat olleet parhaimmillaan uusina, mutta heikentyneet käytön myötä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Mietityttää myös se, että jos levarit, niin olisko niiden pakko olla hydrauliset. Olisko mekaaniset levarit downgreidaus vai upgreidaus nykyisestä?

---

Yokozuna- päivitys teki omassa höpöpyörässä mekaanisille hidastimille ihmeitä. Suosittelen vahvasti.

https://www.velobia.fi/yokozuna-comp...ess-jarrukuori

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen

Noin 17000 kilometriä nähnyt Stevens mekaanisine Spyreineen alkaa olla jarrujen (ja kahvojen) osalta vaihtokunnossa. Harmillisesti Spyret eivät ole varsinaisesti huoltopurettavissa, vaikka ohjeita kyseiseen puuhaan löytyykin.

---

Mä tein käytetyille Spyreille huollon netistä löytyvien ohjeiden mukaan, homma on suoraviivainen ja varsin simppeli, en tosin ole kasannut pyörää vielä, etten osaa sanoa miten hyödytti. Mut hyvät ohjeet löytyy ja satulat saa ihan kotityökaluin purettua ihan alkutekijöihin, kaikki välit saa putsattua ja rasvattua.

Lähetetty minun GM1903 laitteesta Tapatalkilla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Nautiskelija

Ajaisin. Mielenkiintoisia päivityksiä näyttää olevan 19-vuosimalliin verrattuna. Laitahan raporttia, kun olet saanut mankelin käyttöösi!

---

pitkissä kantimissa on XXL:n toimitus :( ois pitänny hakea suoraan liikkeestä nii ois päässy jo testaan!!

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen

..mäntien jumiutumiseen likaisuuttaan.

---

Tämäkö siis nimenomaan maantie-hydroissa? Mitkä jarrut? Meillä maastureissa olevia (tai olleita) jarruja ei ole ikinä sen kummemmin putsailtu ja en ole törmännyt vastaavaan.

Nimikkotienpätkä. Soraa tottakai... :)

Graveloin eilen sadekuuroja väistellen tonne ja takas 145 km. Vähän ehkä sääntökirjan vastaisesti ja voi olla, että puristit ei tykkää, koska oli cyclocross-renkaat alla. Oli hyvä päivä.

Joka kerta, kun ton sinkula-ggcx:n kanssa on pidemmällä lenkillä, ei voi olla ihmettelemättä sitä, että sen kanssa jaksaa oikeestaan paremmin kuin vaihdepyörän kanssa. En tiedä onko se pyörän keveys yhdistettynä yksivaihteisen kevyemmin pyörivään voimansiirtoon vai onko se se, että ton kanssa ajaminen on enemmän "tasavauhtiajoa" kun vaihdepyörän kanssa ajaminen on "tasarasitusajoa".

https://live.staticflickr.com/65535/...49a224_o_d.jpg

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Tämäkö siis nimenomaan maantie-hydroissa? Mitkä jarrut? Meillä maastureissa olevia (tai olleita) jarruja ei ole ikinä sen kummemmin putsailtu ja en ole törmännyt vastaavaan.

---

Maastopuolen, jokin Shimanon useamman vuoden takainen edullisemman pään malli. Päivittäiskäytössä asiointipyöränä.

Itse ajoin kymmenen vuotta maantielenkit sinkulalla, ja nyt vuoden vaihde cc:llä ajaneena voi vain todeta, että alle 100 km lenkeillä sinkula oli vauhdikkaampi. Mutta sen jälkeen vaihteet rulettaa. Nyt vaihteet ja leveemmät kumit houkuttavat suuntaamaan huonommillekin urille.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti J4nn3R

Mä tein käytetyille Spyreille huollon netistä löytyvien ohjeiden mukaan, homma on suoraviivainen ja varsin simppeli, en tosin ole kasannut pyörää vielä, etten osaa sanoa miten hyödytti. Mut hyvät ohjeet löytyy ja satulat saa ihan kotityökaluin purettua ihan alkutekijöihin, kaikki välit saa putsattua ja rasvattua.

Lähetetty minun GM1903 laitteesta Tapatalkilla

---

Jäädään odottamaan kokemuksia. Itse harkitsin vaihtavani kaiken: kahvat, vaijerit kuorineen ja jarrut. Sitten edessä olisi runsaasti huolettomia kilometrejä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Mitkä jarrut? Meillä maastureissa olevia (tai olleita) jarruja ei ole ikinä sen kummemmin putsailtu ja en ole törmännyt vastaavaan.

---

Minulla temppuili 666 sarjan SLX jarrut. :) Syy oli levyjen ja palojen hiukan väärä kosketus, koska tykkäsin pitää vanhoja Avidin kuppi-prikkoja siellä satuloiden alla. Ja ne nosti jarrusatulaa hiukan liikaa ja palat puristuivat aavistuksen vinossa levyä vasten. Vika tai syy oli kyllä vaikea löytää, koska kyse oli vain muutamasta millistä. Otin prikat pois ja satulat siirtyivät aavistuksen lähemmäs napaa ja ongelma poistui. ( Syyn huomasin kun vanhat jarrupalat olivat kuluneet hiukan kiilamaisesti.)

Lainaus:

---

666 sarjan SLX jarrut

---

Veikkaan että ne olivat ns. saatanasta

Jenkkimarkkinoille ehkä vähän huono mallisarjanumero. :)

^ ja ^^ mutta ainoat kelpuutettavat jarrut tonne: https://www.666gravel.bike

Eka parinkympin pika-ajelu nyt Whitellä GX Pro 20 tehty. Hyvä maku jäi pyörästä...jos jotain mikä nousi esiin niin "lyhyet" vaihteet. Edessä ei tarvinnut pudotta pienemmälle rattaalle normi soratieajossa vaikka pientä vastamäkeäkin löytyi reitiltä. 46/30 etupakka ja takana 11/34. Senverran lystiä oli että pelkään maantiefillarin jäävän paitsioon :0
Satula ei passannut kylläkään mun persukselle...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti hansibal

Eka parinkympin pika-ajelu nyt Whitellä GX Pro 20 tehty. Hyvä maku jäi pyörästä...jos jotain mikä nousi esiin niin "lyhyet" vaihteet. Edessä ei tarvinnut pudotta pienemmälle rattaalle normi soratieajossa vaikka pientä vastamäkeäkin löytyi reitiltä. 46/30 etupakka ja takana 11/34. Senverran lystiä oli että pelkään maantiefillarin jäävän paitsioon :0
Satula ei passannut kylläkään mun persukselle...

---

19-vuosimallissa 50/34 ja 11-28, mun makuun liian pitkät ja vaihdoinkin takasen tilalle 11-34.

Mulla 50/34 ja 11-30 vaihtuu voimansiirron kuluvien osien vaihdon yhteydessä 11-32 pakkaan. Näin siksi että Di2 heittäisi automodessa pienemmälle etulimpulle vasta napsun verran tiukemmassa mäessä. Juuei ole BT-palikkaa, mutta tuohon ei edes ohjelmointi auttaisi, kun nyt siis asetukset niin että toiseksi suurimmalla takalimpulla antaa vielä ajaa mutta täysin ristiin ei (muutenhan ei vaihtaisi ollenkaan mummurieskalle).

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti solisti

Vähän samaa budjetti-ideaa mullakin, ja varmasti rikkoo kaikkia GG sääntöjä, mutta siihen nähden ihan soiva peli tuosta tuli. Paremman rungon puutteessa liki 20 vuotias 26" MTB runko ja siihen varastosta ajan saatossa kertynyttä osaa kiinni. Maantiellä toimi ainakin hyvin ekan testilenkin. Geometria on 700c kiekoilla korkea ja keskiö ylhäällä, mutta yllättävän vähän sitä ajossa huomaa. Ehkä vaihdan myös jossain välissä ne 26" alle ja vähän lyhyempää keulaa voisi myös kokeilla, jos sellainen tulee vastaan...


https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...cc650379f7.jpg

---

Vaihdoinpa keulan ja renkaiden sijasta sittenkin rungon vähän tuorempaan. Yläputki oli tässä 2011 Nakamurassa 2cm pidempi, joka sai valitsemaan testiyksilöksi aluksi Radonin, mutta muuten ehkä soveliaampi geometria houkutti kuitenkin kokeilemaan. Käytännössä jyrkempi satulakulma ja enemmän BB droppia tuovat ohjaamon ihan samoihin mittoihin. Toimii. Mudallekin on nyt ehkä 5mm tilaa aiemman 3mm sijasta [emoji16]. Ajossa huomaa ehkä matalammasta ajofiiliksestä ja ehkä tasapaino on vähän parempi, mutta molemmilla kyllä pääsi etenemään hyvinkin.

https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...80ea57fa27.jpg

Trek Checkpoint ALR4:ssä etuset 50-34, ja takana 11-34 (Tiagra FC-4700). Harmittaa maasturimiestä vähän lenkillä kun joutuu pelaamaan tuon etuvaihtajan kanssa yhtenään, tuntuu että olen jatkuvasti kummalla tahansa etulimpulla semmoisella alueella että ketju on ristissä. Pienessä päässä tuo 34-34 on kohdallaan kaikkein pahimmissa paikoissa mutta 50-11 ei tule mun ajolla tarpeeseen koskaan. Tuumin lenkillä että kolmanneksi suurimman vaihteen eli 50-15 välitys on semmoinen että isompaa kaipaisi vian asvaltilla isossa alamäessä jolloin voi kyllä jollotella jo muutenkin vapaalla, siinä ei tarvi enää enempää vauhtia kammeta.

50-15 tekee isoon päähän 3.33 välityksen30-34 pienessä päässä on tietysti 1.00

Tuolla 11-34 pakalla 38t eturatas tarjoaisi 3.45-1.12
Pakkaa kuitenkin on tarjolla myös 11-42 konfiguraatiolla jolloin 44t tarjoaisi 4.00-1.05. Nykyisellä pakalla ajaudutaan 4.00-1.29 joka ei ehkä ihan riitä lihavalle pojalle kaikkiin ylämäkiin.

Näppäsin sitten tilaukseen 44t narrow-widen. Meneeköhän pahasti ojasta allikkoon? Nykyisellään ainakin tuntuu että vaihdevälit on liiankin suuria, tulee monesti vaihdettua heti kaksi napsua suuntaan tai toiseen kun vaihtamaan alkaa. Arvelin kokeilla ensin nykyisellä 11-34 pakalla enkä heti tilannut isompaa.

^Vanha kunnon 46-36 on harmittavaisen harvinainen kombo nykypyörissä.

Kyllä. Jälleen kerran totean, että tuo yhdistettynä oman pyöräni 12/36-pakkaan (10) toimii hienosti. Vielä parempi voisi olla, jos edessä olisi sekä isossa, että pienessä rattaassa pari hammasta vähemmän. Pärjäisi vähän maltillisemmalla ratastuksella takana. Hämmästyttää myös, miten 36/46 on nykygraveleissa korvautunut jollain 30-46 ratastuksella. Jokin 32/42... 34/44 olisi aivan passeli.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

Kyllä. Jälleen kerran totean, että tuo yhdistettynä oman pyöräni 12/36-pakkaan (10) toimii hienosti. Vielä parempi voisi olla, jos edessä olisi sekä isossa, että pienessä rattaassa pari hammasta vähemmän. Pärjäisi vähän maltillisemmalla ratastuksella takana. Hämmästyttää myös, miten 36/46 on nykygraveleissa korvautunut jollain 30-46 ratastuksella. Jokin 32/42... 34/44 olisi aivan passeli.

---

Asiat taisivat mennä pieleen siinä vaiheessa kun lähdettiin hakemaan laajaa välitysaluetta käytettävyyden kustannuksella. Omassa maantiepyörässähän on 52/36 edessä ja 11-34 takana, ja kiusallisen usein vastaan tulee nimim. Divin tuossa yllä kuvailema tilanne (en siis aja kovavauhtisia ryhmälenkkejä ja eksyn usein myös hiekkateille). Ja muutenkin 16 hampaan kokoero eturattaissa ärsyttää koska kun vaihtaa isommalle/pienemmälle edestä niin samalla täytyy vaihtaa useempi naksu myös takaa jos haluaa kadenssin ja pysyvän suunnilleen kohillaan.

Olisin onnellisempi 46-36:stakin vanhemman kunnon 52-42:sen kanssa, koska silloin pikkurattaasta edessä sais enemmän irti varsinkin jos vaihtaisi taakse 11-32 -pakan.

Ja wielä jos wanhoja asioita muistellaan niin jotenkin harmi että 3x -systeemit tapettiin moderneista voimansiirroista. Jos olis vaikka 48-38-28 edessä niin takana vois pitää sen verran tiukkaa pakkaa että AINA olis sopiva vaihde.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Divi

Trek Checkpoint ALR4:ssä etuset 50-34, ja takana 11-34 (Tiagra FC-4700). Harmittaa maasturimiestä vähän lenkillä kun joutuu pelaamaan tuon etuvaihtajan kanssa yhtenään, tuntuu että olen jatkuvasti kummalla tahansa etulimpulla semmoisella alueella että ketju on ristissä. Pienessä päässä tuo 34-34 on kohdallaan kaikkein pahimmissa paikoissa mutta 50-11 ei tule mun ajolla tarpeeseen koskaan. Tuumin lenkillä että kolmanneksi suurimman vaihteen eli 50-15 välitys on semmoinen että isompaa kaipaisi vian asvaltilla isossa alamäessä jolloin voi kyllä jollotella jo muutenkin vapaalla, siinä ei tarvi enää enempää vauhtia kammeta.

50-15 tekee isoon päähän 3.33 välityksen30-34 pienessä päässä on tietysti 1.00

Tuolla 11-34 pakalla 38t eturatas tarjoaisi 3.45-1.12
Pakkaa kuitenkin on tarjolla myös 11-42 konfiguraatiolla jolloin 44t tarjoaisi 4.00-1.05. Nykyisellä pakalla ajaudutaan 4.00-1.29 joka ei ehkä ihan riitä lihavalle pojalle kaikkiin ylämäkiin.

Näppäsin sitten tilaukseen 44t narrow-widen. Meneeköhän pahasti ojasta allikkoon? Nykyisellään ainakin tuntuu että vaihdevälit on liiankin suuria, tulee monesti vaihdettua heti kaksi napsua suuntaan tai toiseen kun vaihtamaan alkaa. Arvelin kokeilla ensin nykyisellä 11-34 pakalla enkä heti tilannut isompaa.

---

Jos 50-15 välitys riitti niin NV 44 asennuksella käytössä on 1 * 8 koska 11/12 rattailla välitys on liian pitkä. 38 olisi ollut parempi (36:lla 3,28 eli vielä lähempänä). Lisäksi 44/34 tekee ylämäet reilusti raskaammaksi. Ketjulinja tuolla on mahdollista saada paremmaksi.
11-42 kasetin kohdalla riittääkö takavaihtajan kapasiteetti?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Kugelschreiber

Ja wielä jos wanhoja asioita muistellaan niin jotenkin harmi että 3x -systeemit tapettiin moderneista voimansiirroista. Jos olis vaikka 48-38-28 edessä niin takana vois pitää sen verran tiukkaa pakkaa että AINA olis sopiva vaihde.

---

Eturattaiden vähentämismuoti alkoi ennen kuin gravelista tuli buumi, joten eiköhän pian keksitä 3x:n olevan erinomaisen sopiva graveliin. Kun ei kisata, en ymmärrä etuvaihtajaan liittyvää hankaluutta. Varsinkin maastopyöräilyhän on niin monipuolista, että etuvaihtajan käyttö ei siinä paljon tunnu. Gravelissa siihen on vielä enemmän aikaa, kun yleensä pysytään tiellä.

Jotain uutta 3x-systeemiin pitää tosin tuoda, jotta markkinointi saisi uskottavuutta. Ehkä isoimpien rattaiden pienentäminen edessä ja pakan tihentäminen takana voisi olla ratkaisu tähän.

1x-järjestelmän yksinkertaisuus on minusta hiukan keinotekoinen peruste, kun ajatellaan tarvetta muuttaa akselistandardeja, pinnojen puolausjärjestelmiä tai runkoputkien ohentamistekniikoita, geometrian mahdollisuuksista puumattakaan. Etuvaihtajan ymmärtämiseen minun kapasiteettini riittää, ei noiden muiden asioiden.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Kugelschreiber

takana vois pitää sen verran tiukkaa pakkaa että AINA olis sopiva vaihde.

---

Minulla on sekä maan- että hiekkatie lenkkipyörässä 12-25 takapakka ja eturattaat valittu niin että lyhyin vaihde riittää etelä suomen ylämäkiin. Alamäessä välitykset joskus loppuu kesken eli ajassa pari prosenttia. Vastaavasti taas vähintään 98 % välitykset ovat optimaaliset.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

Eturattaiden vähentämismuoti alkoi ennen kuin gravelista tuli buumi, joten eiköhän pian keksitä 3x:n olevan erinomaisen sopiva graveliin.
[...]
Jotain uutta 3x-systeemiin pitää tosin tuoda, jotta markkinointi saisi uskottavuutta. Ehkä isoimpien rattaiden pienentäminen edessä ja pakan tihentäminen takana voisi olla ratkaisu tähän.

---

Shimanollahan on 3x11 maastopuolella ja flatbar gravelkin kuplii jo pinnan alla - joten kenties ei tarvitse odottaa kauaa jotain "uutta" innovaatiota...:rolleyes:

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Arosusi

Jos 50-15 välitys riitti niin NV 44 asennuksella käytössä on 1 * 8 koska 11/12 rattailla välitys on liian pitkä. 38 olisi ollut parempi (36:lla 3,28 eli vielä lähempänä). Lisäksi 44/34 tekee ylämäet reilusti raskaammaksi. Ketjulinja tuolla on mahdollista saada paremmaksi.
11-42 kasetin kohdalla riittääkö takavaihtajan kapasiteetti?

---

Kapasiteetti pitäisi 10sp tiagrassa olla 41, ja 11-42 kasetti vaatii 31 joten pitäisi 1x etusella kyllä toimia jos vaan kiipeää tuonne isoimmalle ilman hangerin jatkoa.

38 olisi parempi kyllä nykyisen 11-34 kasetin kanssa, mutta isommalla kasetilla jäisi pieni pää sitten jo vähän turhaksi. 40 tai 42 ois ollu mielekkäämpiä 11-42 kaveriksi mutta niitä ei ollut saldoilla. No pitää kokeilla miltä tuo 44 tuntuu ja vaihtelee pienempään tarvittaessa kunhan niitä saa. Rattaaksi valitsin superstar componentsin pyöreän koska hinta kohdallaan ja löytyy muutakin kuin mustia.

Itsellä tämä parjattu 46/30 käytössä 12-27 takapakan kanssa 9-vaihteistossa. Mielestäni hyvän skaalan tarjoaakin. Aiemmin oli 11-34 takapakka. Fitness-pyörässä oli ollut aiemmin 50/34 11-30 takapakan kanssa niin siinä oli turhan paljon arpomista kummalla eturattaalla pitäisi ajaa ja ketjut oli ristissä koko ajan. Eipä se tässäkään ketjulinja mikään paras ole omassa käytössä, kun 12,13,14-rattaat on lähinnä alamäessä käytössä 46-rattaalla. Kuitenkin tämä 12-27 pakka tarjoaa yllättävän miellyttävät pykälät vaihteiden välillä ollakseen 9-vaihteinen. Aikalailla vastaa sitä, jos 11-pakasta pudottaisi 11- ja 30-hampaiset pois.

Samalla tavalla tässäkin 46/30 on tuo kuudentoista hampaan pudotus edessä, joka yleensä tarkottaa että pudotat sen ja nostat sitte 2 pykälää isommalle takaa, jotta kadenssi pysyy johdonmukaisena. Tosin olen huomannut, jos putkelta runttaa ylämäkeen aikansa ja sitten pudottaa etuvaihtajalla pienempään samalla siirtyessä satulalle, sattuukin tämä vaihde olemaan juuri sopiva.

Onko täällä kenelläkään kokemuksia GRX 810:n 48/31 kammista? Lisäksi Sramin Force eTapeissa on mielenkiintoisia nämä 43/30, 46/33, 48/35 ja 50/37 ratastukset. Pitää vain muistaa, että 10-hampainen on sitten takana se pienin, joten itselle kelpaisi tuo 43/30 ja taakse 10-28 (10-11-12-13-14-15-16-17-19-21-24-28). Tulis vaan halvempaa groupsettiä sieltä mekaanisilla vaihtajilla niin vois speksailla enemmänkin.,

^ Noitten Sramin 10-piikkisestä alkavien pakkojen kanssa kannattaa muistaa se, että ketju alkaa "sakkaamaan" 16-piikkisillä ja sitä pienemmillä takarattailla, koska linkin pituuden takia rattaan säde menee ketjulle liian pieneksi. Se aiheuttaa tehohäviötä, nopeuttaa kulumista ja varsinkin 10-rattaalla yleensä tahtoo aiheuttaa rutinaa. Ainoa hyöty noista on siinä, että kun rattaiden määrä takana alkaa olla niin hurja, niin saadaan pakkojen paino pidettyä kurissa rattaiden kokoa pienentämällä

Siinä olis jollekkin insinöörille näytön paikka luoda koko ketjun standardi uusiksi muuttamalla tuota linkin pituutta... Pitkään tuota kaventamista onkin jatkunut. En ole kovin huolissaan tehohäviöstä, kun en muutenkaan jaksa kuin myötätuulen ja alamäen avustamina polkea noilla pienillä rattailla :D Sinkuloissa ja napavaihteisissa tietty ymmärrettävää tehohäviön ja kulumisen kannalta. Kuluminen on myös selvää maastopuolella, kun asfaltilla nuo pienet takarattaat on kovassa käytössä vaan saapa noita ainakin shimanon pakoissa erikseen ostettua.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

Jotain uutta 3x-systeemiin pitää tosin tuoda, jotta markkinointi saisi uskottavuutta. Ehkä isoimpien rattaiden pienentäminen edessä ja pakan tihentäminen takana voisi olla ratkaisu tähän.

---

Ratkaisuhan on selvä, siirrytään 7-lehtisiin takapakkoihin, markkinoidaan ne vaan silleen että ne kolme eturatasta ei ole mitään säälittäviä vaihteen välityksiä vaan keksitään Road, gravel ja trail-modet. ...


Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti palikka

Siinä olis jollekkin insinöörille näytön paikka luoda koko ketjun standardi uusiksi muuttamalla tuota linkin pituutta...

---

Eiköhän tolla idealla voisi jo päästä vaihdefirman tuotekehitysosastolle töihin. Super Short Chain Link Standard. Hulppeat 6 watin tehosäästöt pikkurattailla ja taas menisi kaikilta voimansiirrot uusiksi. On toi puolen tuuman standardi muutenkin aika luddiitilta kuulostava ja varmaan vanhin edelleen käytössä oleva standardi, joten jo olisi aikakin uusia sekin.... :D

(Taas opin jotain uuttakin. Wikipedia nimittäin kertoi, että idea ei sittenkään ollut edes ihan uusi: Shimanolla oli Dura-Ace-rataosissa 1976-80 käytössä lyhytlinkkinen ketju, jonka valmistus lopetettiin, kun Japanin Keirin-yhdistys kielsi niiden käytön.)

Jokos "kolmansien osapuolien" pakkavaihtoehdot käsiteltiin? Himppusen kiinnostaisi laittaa taakse Michen 14-32 tai joku vastaava. Onkohan noista mihinkään? Täälläkin sorapyörässä 50/34 edessä ja se viiskymppinen on vähän turha näille reisille, entinen 46/36 paaaaljon parempi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti jii.haanpaa

Jokos "kolmansien osapuolien" pakkavaihtoehdot käsiteltiin? Himppusen kiinnostaisi laittaa taakse Michen 14-32 tai joku vastaava. Onkohan noista mihinkään? Täälläkin sorapyörässä 50/34 edessä ja se viiskymppinen on vähän turha näille reisille, entinen 46/36 paaaaljon parempi.

---

Shimanollahan on myös ns. junioripakka eli 14-28, mutta se taitaa olla liian tiukka.

Shimanon 14-28:sta ja 11-32:sta saa ilmeisesti yhdistettyä aivan hienon 14-32 -pakan, mut hinta toki pompsahtaa ja käteen jaa turhii lehtii.

Itsehän oon joskus tehnyt 11-25:sta ja 11-32:sta toimivan 12-32 -pakan jossa pakan alkupää vaihtui 11-12-13-14-16:sta vaihtui 12-13-14-15-16:ksi mutta aika marginaalinenhan se hyöty oli. Tai noh, 15-piikkinen toki oli omaan ajoon huomattavasti hyödyllisempi kuin 11, jota ei tullut käytettyä oikeastaan: koskaan.

Campagnololla on suoraan 12-32 11 spd -pakka (Centaur), josta tykkään. Edessä perinteinen 36/46. Mun yleensä maksimi 25 km/h setämiessorakeskareille tänne melko mäettömään Etelä-Suomeen juuri passeli yhdistelmä. Molempia eturattaita tulee käytettyä suunnilleen yhtä paljon ja pikkuylämäkitöytäreet menee usein niin, että riittää edestä pienemmälle pudottaminen eikä takavaihtajaan tarvitse koskea ollenkaan. Jos ajelisin enemmän vuorilla, kaipaisin eteen pienempää ratasta. Siinä mielessä ymmärään kyllä uudet, isommalla erolla erolla varustetut eturatasyhdistelmät.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti jii.haanpaa

Jokos "kolmansien osapuolien" pakkavaihtoehdot käsiteltiin? Himppusen kiinnostaisi laittaa taakse Michen 14-32 tai joku vastaava. Onkohan noista mihinkään? Täälläkin sorapyörässä 50/34 edessä ja se viiskymppinen on vähän turha näille reisille, entinen 46/36 paaaaljon parempi.

---

Yhden Miche setin kokemuksella ei mitään totuuksia voi laukoa, mutta maantiellä ketju kesti suht puhdasta ajelua alle 2000km ja pakka vajaa 4000 km.
Eli surkeasti.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

^ Noitten Sramin 10-piikkisestä alkavien pakkojen kanssa kannattaa muistaa se, että ketju alkaa "sakkaamaan" 16-piikkisillä ja sitä pienemmillä takarattailla, koska linkin pituuden takia rattaan säde menee ketjulle liian pieneksi. Se aiheuttaa tehohäviötä, nopeuttaa kulumista ja varsinkin 10-rattaalla yleensä tahtoo aiheuttaa rutinaa. Ainoa hyöty noista on siinä, että kun rattaiden määrä takana alkaa olla niin hurja, niin saadaan pakkojen paino pidettyä kurissa rattaiden kokoa pienentämällä

---

Lainaus:

---

Se on jännä, että ketju sakkaa vaikka 15-piikkisellä vain siksi, että pienin ratas on 10t eikä 11t :rolleyes:

---

Ei-postaajan voinee arvata, mutta minunkin on tunnustettava etten ihan seurannut perässä.

Puhummeko muuten Sramin 10-** 1x11 pakoista - vai joistain muista tai joistain erityisesti?