Printable View
Alpina taitaa muutenkin olla harvoja merkkejä mitkä tekee aikuisten kokoja kengistä, mulla action-sarjan monot pertsaan ja luisteluun, koko 49 menee aika hyvin omaan leveähköön jalkaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kaneli
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Kokeilin jalkaan Rossignolin kenkää, taisi olla X-10. Oli aivan sopivan kokoinen ja oloinen. Kuinkahan näissä hiihtokengissä menee, onko tietyillä valmistajilla järjestään leveämpää lestiä kuin muilla?
Jaa-a, oman kokemuksen mukaan mitä kisaisempaan kenkään mennään niin sitä mukaa lesti kapenee. Esim. Alpina Pro Skate oli omaan jalkaan jo ahdistavan kapea. Fischerillä tuntui olevan sama homma.
Ittellä on sekä Ficher Speedmax että Salomon S-Lab ja jälkimmäinen on leveämpi ainakin päkiän kohdalta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti gts/R
Sovitin myös kaverin sisäaajettuja samaa kokoa (8/42) olevia kisatason Rossareita ja ovat oman havaintoni mukaan ehkäpä kapeimmat noista kolmesta juuri päkiän kohdalta.
Mainittakoon, että jalkani on semmonen töpö eli lyhyt ja leveä.
Nämä nettivinkit ovat tietty vain suuntaa antavia. Oma käpälä paras mittari, kuten kyselijä on jo tehnytkin.
Voin vahvistaa tämän. Comp Skate on selkeästi tilavampi kuin Pro Skate.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Tämä pitää paikkansa. Useamman kengän sovittaminen on sitten lopulta se paras tapa löytää oikeat. Ainut haaste, että jokaisessa myymälässä on tietty valikoima, harvasta paikasta löytyy kaikki mahdolliset merkit. Tässäkin tapauksessa Rossignol tuntui jalkaan paremmalta kuin vastaavan hintainen Salomon joten ostin Rossarit.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti usko juntunen
Ugh. Onko kukaan yrittäny tilata suksia xxl:stä?
Ei anna toimitukseksi ku myymälän.
Edit: ei vissii toimita enää postin kautta eikä muittenkaa. Huh no säästypä rahat
Joskus ollu juttua suksitelineistä niin tuli tämmönen arjen heureka!
Eli ihan tommoseen kenkätelineeseen sattu sopimaa.
tänään hiihtokausi avattu 10km totuttelulla.https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...0cc2fee334.jpg
Uuh. Saas nähdä, miten hiihtojen kanssa käy. Ostin keväällä uudet sukset, ja sitten aloin kunnolla treenailla fillarointia, kypsyin koronaan jne. Lopputulos, karistin 20 % elopainosta. Saas nähdä, miten suksi toimii :D Onkohan pakko ostaa uudet uudet?
Riippuu suksesta. Perinteiseen voi olla isompi vaikutus kuin luisteluun.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti vauhtikorjaavirheet
Pertsan suksissa se aika pitkälti on +-5kg. Jos optimaallisesti valittu siitä keskeltä.
Madshuseissa lukee suoraa painoluokka suksissa
No jos kunto paljon parempi ja tekniikka kohdallaan niin voi koittaa siirtää sidettä edemmäksi ja kokeilla miten jaksaa polkea pitoa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti vauhtikorjaavirheet
Reppuun reilummin eväitä mukaan muuttuneen painon kompensoimiseksi. Ei vaan, reppuselkähiihto on toki vähän eri laji. Joku vyölaukku kai toimisi paremmin.
Nyt hiihtokuntoon.
Mitä vttua on se nykyään jatkuvasti hoettu hermotus?
"...lihaksiston lisäksi myös hermotus on kunnossa.
”Kun hermotukset ovat huippukunnossa kohdillaan, kuten nähtiin, hiihdosta tulee vielä helpon näköistä.”
Onko tuo jotain samaa muotitermistöä kun ihmiset nykyään "sanoittavat tunteensa".
Ei ole, kysehän on lihaksen aktivoinnista eli siitä miten lihas aktivoituu toteuttamaan sille annetun komennon. Mitä paremmin niin sitä enemmän voimaa jne.
Kyllä sen huomaa, että lihaksisto ei ole tottunut toteuttamaan tietynlaisia komentoja aina kun lajia vaihtaa tauon jälkeen eli kaikkea ruutia ei saa irti. Se on jo ihan pyöräilyssäkin, että kun on talven läskipyörägrillannut niin keväällä maantiellä pyörittäminen tuntuu niin perhanan vaikealta aluksi.
Vapaan hiihto on yksi niitä lajeja jota on sitä mukavampi tehdä mitä paremmassa kunnossa on(toisin päin huonossa kunnossa se on tolkuttoman raskasta ja vauhtia ei voi määränsä enempää pudottaa). Pyöräily on hyvin vapaata hiihtoa tukeva laji. Onko sitten osittain samat lihasryhmät vai hermotus, mutta jos mäet nousee helposti pyörällä niin siitä on mukava siirtyä hiihtoon.
^Minä hiihdän pelkästään pertsaa, joka mielestäni sopii hyvin yhteen etenkin juoksun, mutta myös pyöräilyn kanssa. Ylämäkeen juoksu, vuorohiihto ja putkelta ajo, tuntuu, että nuo tukevat toisiaan.
No selvä. En muista että viime vuosituhannella tuota sanaa olisi kukaan käyttänyt. Nykyisin se on jokaikisen urheiluhaastattelun vakiotermi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Mut ilmankos 70-luvulla ei suomalaisilta hiihto sujunutkaan
70-luvulta ihmisen kehon toiminnan ymmärtäminen ja mittaaminen tuskin on kehittynyt ollenkaan eli se on varmasti just noin.
Hiihdon liikerata on lyhyempi jaloille, viime talven hiihtopotpurrin jälkeen ei pyöeä vaan kulkenut (vapaata ja pertsaa menin). Voimatonta menoa maastossa oli pidempään… sentraaliset järjestelmät voi kehittyä tai pysyä ylläpidossa, mutta perifeerisissä tuli takapakkia.
Njoo, kunhän lämpimikseni känisin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
^ Sen voi tehdä mielenkiintoisella tai sitten vähemmän kiinnostavalla tavalla. Tällä kertaa ensin mainitulla, ainakin minusta.
Muistelisin tai itse asiassa luulen muistavani hyvinkin tarkasti että kuulin hermotuksesta puhuttavan ensimmäisen kerran kun Virpi Kuitunen selitti odotettua heikompaa menestystään jonkun arvokisamatkan jälkeen sillä ettei hermotus pelannut tai toiminut,
Uskon etteivät urheilijat ja valmentajat ole ruvenneet puhumaan hermotuksesta vain siksi että se on kätevästi heitettävä selitys eli siinä on todella takana jokin tunnistettu ja eliittitasolla koettu asia. Mutta mistä siinä on fysiologisesti kyse? Tai mitä se mahtaa olla englanniksi? Mistä ruotsalaiset ja norjalaisetkin hiihtäjät puhuvat silloin kun heillä ei hermotus pelaa?
Joskus takavuosina kuntohiihtäjät puhuivat hiihtokauden alussa motoriikasta ja hiihtolihaksista eli siitä miten vaati jonkin verran kilometrejä (ja tietyn määrän pitkiä lenkkejä) ennen kuin motoriikka toimi kunnolla, hiihdosta tuli sujuvaa ja taloudellista ja vauhtia pystyi nostamaan ilman että siitä tuli riuhtovaa, Toisin sanoen hiihtolihakset olivat taas oppineet tai muistaneet oikeat liikeradat.
Kyllä silloin jo toki tiedettiin että lihakset saavat hermojen kautta impulssin, mutta sille tasolle ei puheissa tarvinnut mennä:rolleyes: Joka tapauksessa kyseessä ei ollut ihan sama asia kuin huipputasolla, jossa hermotuksen pelaaminen tai pelaamattomuus merkitsee hyvän ja huonon päivän eroa.
Eikös tuo "hermotus ei toimi" -selitys/kommentti ole tullut silloin kun ei vaan kulje vaikka periaatteessa kaikki harjoittelu ja valmistautuminen on tehty oikein?
Se että termi on noussut pinnalle johtuu myös lajin muutoksista koska sprintin ja yhteislähtökisan vaatimukset kuormittavat eri tavalla kuin yhteislähdössä.
Onko mitään hajua ku tilaa luistelusuksia nuista alottelia-keskitaso-edistyny että mitä se käytännössä tarkottaa suksen valinnassa?
Pertsassa sen tajuaa että edistyneelle tulee jäykempää ku on enemmän potkuvoimaa
^En jaksa uskoa että tuolla jaolla myyvällä liikkeellä on kovin tarkka seula siitä mitä suksea kenellekin myydään. Jos ei sinne voi soittaa niin tai käydä paikalla niin tulee mitä sattuu.
Hermotus... Hermo-lihasjärjestelmä voi väsyä siinä missä lihaksetkin, ihan esim. väärällä (junnaavalla) harjoittelulla, (omiin rajoihin) liialla harjoittelulla, puutteellisella levolla jne. Silloin ei vaan käskyt lihaksiin kulje niin kuin pitää ja kone tuntuu jumittavan.
Mitä tulee siihen 70-lukuun, niin eiköhän tämä ollut jo silloin hyvinkin tiedossa. Niin hiihdossa kuin juoksussa on tehty iät ja ajat "Ruskoja" eli lyhyitä (~10s) maitohapottomia maksimivauhtisia vetoja, joiden tarkoitus on juurikin harjoittaa liikenopeutta, eli käytännössä juuri sitä hermotusta.
Nimi tulee Emeritusprofessori Heikki Ruskosta (s. 1943) joka tämän treenin aikanaan kehitti.
Veikkaan, että sormensa sirkkelihommissa teloneen yhden käden sormet riittää laskemaan ne, jotka Suomessa tietää urheilufysiologiasta enemmän kuin kyseinen heppu.
Joo näin se varmaan on.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marco1
Halvalla ku saa tänään niin piti stadiumista xium:t tilata
Hermotuksesta tulee mieleen grease the groove metodi painonnostopuolelta. Eli tehdään helppoja lyhyitä sarjoja esim. leuanvetoja pitkin päivää. Aina täysin levänneenä eikä väsymykseen asti. Lihas näin oppii toimimaan (tai aivot käskemään sitä) optimaalisemmin ja jaksaa pidempään väsymättä. Maksimitoistot siis kasvaa.
Ah tietty. Oli vaan niin selvää, että kyse luistimista. Pertsoilla tilanne olisi varmaan aika lailla toivoton. Ja saattaa olla, että se suksi oli pikkuisen löysä jo alkujaankin. Tai siis et harkittiin jäykän ja ei niin jäykän välillä. Lopulta otettiin se muutaman sentin lyhempi ja vähemmän jäykkä, muistaakseni.
No sitten näkee, miten menee. Vanhat sukset on onneksi ostettu lähempänä nykypainoa, mutta tylsä se olisi, että uudet toimis huonommin kuin ne vanhat.
Ei muka stadiumista saanu tarpeeks jäykkää suksea mulle. Xium skate 186 ja kiloja 75.
Vissii sitä on liian läski tai eivät halunneet myydä tarjoushinnalla
Minulla on tuossa jokusen vuoden vanhat XIUM WCS:t jotka ostin heräteostoksena loppukaudesta, suksen tarrojen mukaan oli muistaakseni 87-93kg. Toimii kohtuullisesti 64kg junnulla, itse tuossa haarukassa mutta ei nuo oikein luista millään kelillä, hiottunakaan.
Sitten on myös viimekeväiset Salomon Carbon Skatet, kilojen perusteella myös sopii tuohon haarukkaan. Hyvä luisto heti uutena, periaatteessa kantaa painon mutta tuntuu kuin kiertojäykkyyttä ei olisi riittävästi, ei edes tuolle junnullekaan.
Kummallekin parille yhteistä että ostettu ketjuliikkeistä (pohjoisesta) eikä ns. oikeasta hiihtokaupasta. Jos muistaisin jatkossa olla sortumatta tarjouksiin vaikka ei nuokaan olleet hyllyn viimeisiä pareja.
Itellä on loistavasti toimivat Xium Skatet.
Pääsääntöisesti Rossareista kuulee vain hyviä kommentteja, ehkä tässäkin poikkeus vahvistaa säännön.
Joops. Skiselector on hyvä laite. Sais joka kaupas olla se. Sillä tulee tarkasti oikeanlainen suksi ja profiilitaulukko mukana.
Piruku tullu vähä kiloja lisää niin pitäs vähä kalustoa uusia. Alkanu luikkarit tuntuun löysiltä
Mulla parit luistelusukset toiset xium ja toiset speedmax. Rossareissa on paljon korkeampi kaari kuin fishereissä. Fisherit on jollain lailla helpommat hiihtää tai ne tulee jalan alle nopeammin. Näin ollen ylämäessä kivemmat. Tosin rossarit luistaa paremmin ja tasamaalla paremmat. Mutta sukset on yksilöitä vaikka nämä samalle painolle ja saman mittaiset kapulat onkin.
Tuolla testattu suksia ja Rossareita kehutaan helpoksi hiihtää: Ylivoimaisesti helpoin hiihtää, hyvä valinta kuntoilijalle.
Siis mene ja tiedä :)
https://juoksija.fi/product_type/ext...neryhma=sukset
Mulla on myös Fisun RCS Skatet ja olen sen verran surkia hiihtelijä, että en kyllä hiihdettävyydessä osaa noiden välille eroa tehdä.
Mulla on aika iso nippu Xium Premiumeja ja oli 3 paria Speedmax 3D:tä, Fisut myin pois liukkaudesta huolimatta, Rossareilla on niin paljon hauskempi hiihtää ja ihan yhtä liukkaita pareja niistäkin löytyy. Tosin myin samalla myös 3 paria Rossareita pois, että saa vähän rotaatiota suksipakkaan eli tilaa uusille pareille. Ainakin itse arvostan suuresti Rossareiden "helppohiihtoisuutta". Vaikka eihän keski-ikäinen "massahiihtäjä" tarvitsisi kisapakkaa, mutta kivahan se on, kun löytyy toimiva kakkospari lenkille liki kelissä, kuin kelissä....
Onko kellään hajua näistä?
https://www.fischersports.com/fi_fi/...ium-922?c=1348
Fiscerillä ku on ihan vammaset nuo mallikoodit.
Reikästä en halua. Muistaakseni rcs oli ennen se reijätön aktiivihiihtäjän suksi mutta nykyää siinäki se
https://www.jarvisenpyora.fi/maastoh...sukset-20.html
Tuosta näkee miten ne sijoittuu hinnastoon mutta muuten en kyllä tiedä niistä mitään.