Hiihtojutut

Pitkästä aikaa tuli viikonloppuna kokeiltua perinteisen hiihtoa ihan koneladuilla. Puskissa on jonkun verran tullut tarvottua. Olen koettanut "vältellä" pertsan hiihtoa vedoten ajastaaan jälkeen jääneeseen pertsan kalustoon yms. verukkeisiin. Su kuitenkin kaivelin vanhat voideltavat Visserit voitelupukille. Pohjat ovat iästään huolimatta erinomaisessa kunnossa.
Jos on sukset ja Salomonin SNS monot vanhat, niin nuo kuvassa näkyvät vihreät Rex- pitovoiteet ovat vähintään 25v ikäisiä! En antanut moisen seikan häiritä, vaan korkkasin pari ohutta kerrosta vanhojen pehmoisempien voiteiden päälle.
Luistopinnoille niinikään sinistä Rexiä ja loppusilaus pakkaskelin fluorinesteellä. Edellisen ja ainoan kerran pertsaa tänä talvena hiihdin Ficherin Zeroilla ja suksityypille sopimattomasta kelistä johtuen hiihtokokemus ei mieltä ylentänyt. Vaikka on hyvin tiedossa, että selkeällä pakkaskelillä voideltavan pertsasuksen voittanutta ei ole, silti kokemus yllätti. Pari tuntia meni ihmetellessä suksen täydellistä toimintaa. Ilmeisesti joskus 15v sitten suksen valinta on onnistunut ja kun hiihtäjän paino on ollut +-0.5kg sama viimeiset 40v niin mikä ettei suksi pelaisi.
Samalla tuli huomattua kuinka paljon hankalammin hallittavia ovat laskut pertsan suksilla vs luikkarit. Kokeilusta tarttui kuitenkin tuli ryysyhin senverran, että piti käyvä paikallisesta uudet NNN-järjestelmän pertsan monot. Siteet tarvii vielä vaihtaa.
https://lh3.googleusercontent.com/Mj...=w1248-h702-nohttps://lh3.googleusercontent.com/jZ...=w1248-h702-no

Onhan ne kuvan Visserit hieman koomisen näköiset nykysuksiin verrattuna. Pituutta ja kärkeä löytyy melkein umpihankihiihtoon:)
Väliäkös hällä, kun toimivat pakkaskelillä aivan 100%

Saako kysyä mikä pisti miehen vaihtamaan (1) uusiin monoihin ja (2) toisiin siteisiin? (Siis jos syynä ei ollut että vanhat monot lähestyivät jo hajoamispistettä ja että jalkaan sopivaa SNS-monoa ei vain löytynyt.)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti X-terra

(...)niin ei taida kestää vetää alle kahta +400km viikkoa(...)

---

Zoomasin suoraan oleelliseen: miten hiihdetään +400 km viikko (tai miten hiihdetään kaksi perättäistä +400 km viikkoa)?

Veikkaus: hiihtolomaa viikko tai kaksi, aamulla/aamupäivällä pertsaa 20-30 km, iltapäivällä/illalla luikkaa 30-40 km ja vaihtelun vuoksi 1-2 yhden pitkän lenkin päivää.

PS Vaikka voi kuulostaa tyhmältä pyöräilijän sanomana, en ole koskaan oikein ymmärtänyt hiihtoniilojen tapaa puhua määristä kilometreinä. Mutta kun hiihdossa minusta kilometrien kertymiseen vaikuttavat muut kuin hiihtäjästä ja effortista riippuvat tekijät vielä enemmän kuin missään ulkopyöräilyn muodossa.

Yksi hiihtää etupäässä hyvässä kelissä helpoilla laduilla kilpatason vaivoja säästämättä voidelluilla suksilla luistellen, toinen pertsaa huonosti ajetuilla laduilla nihkeässä kelissä oikeassa murtomaastossa kaameilla kapuloilla jotka eivät ikinä ole nähneetkään fluorivoidepurkkia ja joiden alkujaankin vallitseviin keleihin sopimaton hionta on peräisin tehtaan kakkoslinjan koneesta.

(Kilometrit ovat toki talvitasolla ja omien kilometrien vertailuun omiin aikaisempiin nähden ihan pätevä mittari - ja jollain tavalla myös yleisemminkin, mutta siihen kelpaisivat ja minusta paremmin sopisivat tunnitkin.)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti X-terra

Kai sitä pitää yritellä 4000 kilsan talvea tänä talvena, niistä reilu puolet taitaa tulla Lapin lumilla.

---

Onko tämä totta? Kuinka tuo määrä on ylipäätään mahdollista?

Kolmen kuukauden hiihtokaudessa tuo tekee noin 3 h päivässä. Vai laskinko ihan väärin?

Lapissa hiihdetään 6kk.
Itse en kyllä oo alkanu millekkää kilometritehtaalle. Pyrin hiihtämään välillä kovaa lyhyempiä ja välillä kevyempää pitempiä. Kummallakin tyylillä.
kilometrejä tulee ehkä 100 viikossa. Kevään liukkailla enemmän.
Välillä pitää tehä muutaki. Pyöräillä, juosta ja lihaskuntoa.
Ja lepo on se tärkein

Hiihtokausihan on etelässäkin nykyään neljän kuukauden pituinen, kiitos tykkilumilatujen (ja miksei Kivikon hallinkin).

Hiihdossa on se sama hyvä puoli (paljon harjoittelemaan pystyvän ja ehtivän) kannalta kuin pyöräilyssäkin että nivelet eivätkä jänteet rasitu suurestakaan harjoitusmäärästä kovin helposti eikä "lihassoluja rikkovaa" iskutusta juurikaan tule.

Arkiviikolla 1-2 h per päivä, viikonloppuna 2 x 1-2 + 2-3 h ja 3-4 hiihtolomaviikkona sitten se 5 x 2 + 3, 1 x 2 ja 1 x 5 h. Esimerkiksi.

Kyllä tuosta tahdista joutaa jo lohkaista muutaman suksettomankin päivän muita rientoja varten:cool: (Mutta Zwiftin maailmoihin ei jouda kovin hyvin tutustumaan...)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti hcfreak

Lapissa hiihdetään 6kk

---

X-terra taisi mainita olevansa Uudeltamaalta, vaikka kevättalvisia viikkoja Lapissa viettääkin.

(Mutta eihän etelässäkään enää olla lumentulosta riippuvaisia, tykkilunta saadaan heti kun on pakkasta ja se kestää keväällä yllättävän paljon luonnonlunta pitempään. Ja jos on tarpeeksi hiihtohullu - sanan positiivisessa mielessä - on olemassa se ikuisesti kannattamaton hiihtohallikin.)

Tänä vuonna hiihtokausi alkoi 1.11.-17 ja päättyy 14.4., taitaa tulla noin 165 päivää (tai saatan kyllä käydä Oittaalla 14.4. jälkeenkin). Tietysti olen hiihtänyt aika pitkiä lenkkejä, varsinkin joulukuussa lenkkien keskipituus oli pitkä. Luisteluhiihtolenkkien keskipituus on näyttänyt olevan talven aikana noin 2h 5min. Perinteisen lenkit ovat olleet keskimäärin 1h 35min. Hiihtolenkkejä yhteensä 79kpl (112 päivää) eli noin 30km kerta. Reilu 1600 km puuttuu vielä tuosta tavoitteesta ja jos edes suunnilleen terveenä pysyn niin eiköhän tavoitteeseen pitäisi päästä. Juoksua ei kyllä ole paljoa talven aikana tullut, reilu 200 km. Pari 3 päivän kalareissua on sotkenut marras-joulukuussa reenejä, mutta onhan sitä oltava muutakin.

Pitkää siivua on tullut sen vuoksi enemmän, että olen tehoharjoituskiellossa, mutta PK-reeniä saan tehdä ja onhan sitä tullut tehtyäkin. Suorituskyky ei tietenkään ole mistään kotoisin, mutta en oikeastaan ole koskaan pitänyt tehoreeneistä ja se näkyy varmaan Pogostassa, kun sinne kai uskaltaudun avaamaan massahiihtokauden.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kuovipolku

Zoomasin suoraan oleelliseen: miten hiihdetään +400 km viikko (tai miten hiihdetään kaksi perättäistä +400 km viikkoa)?

Veikkaus: hiihtolomaa viikko tai kaksi, aamulla/aamupäivällä pertsaa 20-30 km, iltapäivällä/illalla luikkaa 30-40 km ja vaihtelun vuoksi 1-2 yhden pitkän lenkin päivää.

PS Vaikka voi kuulostaa tyhmältä pyöräilijän sanomana, en ole koskaan oikein ymmärtänyt hiihtoniilojen tapaa puhua määristä kilometreinä. Mutta kun hiihdossa minusta kilometrien kertymiseen vaikuttavat muut kuin hiihtäjästä ja effortista riippuvat tekijät vielä enemmän kuin missään ulkopyöräilyn muodossa.

Yksi hiihtää etupäässä hyvässä kelissä helpoilla laduilla kilpatason vaivoja säästämättä voidelluilla suksilla luistellen, toinen pertsaa huonosti ajetuilla laduilla nihkeässä kelissä oikeassa murtomaastossa kaameilla kapuloilla jotka eivät ikinä ole nähneetkään fluorivoidepurkkia ja joiden alkujaankin vallitseviin keleihin sopimaton hionta on peräisin tehtaan kakkoslinjan koneesta.

(Kilometrit ovat toki talvitasolla ja omien kilometrien vertailuun omiin aikaisempiin nähden ihan pätevä mittari - ja jollain tavalla myös yleisemminkin, mutta siihen kelpaisivat ja minusta paremmin sopisivat tunnitkin.)

---

Jos ei välitä suorituskyvystä, jonka ajattelin sivuuttaa keväällä, teen aamusta lähtien pitkän lenkin, koska niistä nautin eniten. Illalla mahdollisesti noin tunnin saunalenkki, mutta tätä ei kestä kyllä joka päivä tehdä. Alkutalvesta hiihdin aamusta 2,5-4 tuntia, mutta 4 tunnin aamulenkin jälkeen iltalenkki alkaa olemaan aika raskas tunninkin mittaisena. Etelässä ei tule paljoakaan hiihdeltyä yli 2 tunnin lenkkejä, kun lyhyillä laduilla sekin tuntuu riittävältä. Nyt alkaa taas Uudellamaallakin olemaan pitkiä lenkkejä suksien alle ja voisi tietysti pidentää lenkkejä, mutta koitan saada edes vähän kulkua Pogostaan keventämällä, kun vähän jumia on reidessä. Hiihdossa kilsoihin vaikuttaa tietysti kalusto ja se missä hiihtää. Kisavoiteluita ei kyllä lenkille moni kai tee, ainakin itse hiihdän pulvereilla vain massahiihdoissa ja sen jälkeen tietysti valmiiksi voidellut parit hiihtelen lenkeillä, kun niissä jokatapauksesa fluorit on.

Itse reenimäärää lasken ja suunnittelen tunneissa kun teen viikko suunnitelmaa, mutta tavoitteeksi ei oikein istunut +270 tuntia hiihtoa.

Mulla hieman tippunu määrät ku koulun alotin. EI sitä vaan jaksa illalla samanlailla ku aamusta.
EN kyllä ymmärrä niitä kilpahiihtäjiä jotka käy töissäki että miten ne jaksaa olla motivoituneita

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti hcfreak

EN kyllä ymmärrä niitä kilpahiihtäjiä jotka käy töissäki että miten ne jaksaa olla motivoituneita

---

Eiköhän ne asiat kumpua jostain syvemmältä, suuri halu kehittyä ja olla parempi päivä päivältä. Itselläni ei ole mitään mielenkiintoa kilpailuja kohtaan mutta treenaan omasta mielestäni silti kohtalaisen paljon ja systemaattisesti koska on kova halu olla parempi. Kyllä se kieltämättä välillä kysyy mielenkiintoa kun treenaa ~ 650h vuodessa ja työpäivät keskimäärin koostuu siitä että aamulla lähtee ennen kuutta töihin ja iltapäivällä viiden hujakoilla on takasin kotona.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kuovipolku

Saako kysyä mikä pisti miehen vaihtamaan (1) uusiin monoihin ja (2) toisiin siteisiin? (Siis jos syynä ei ollut että vanhat monot lähestyivät jo hajoamispistettä ja että jalkaan sopivaa SNS-monoa ei vain löytynyt.)

---

(1) Vanhat Salomonin SNS monot ovat inan verran pienet ja varsinkin kärjestä kaposet. Lisätilaa olen hakenut vaihtamalla ohuemmat pohjalliset, mikä ei hyvä asia pakkasella hiihdettäessä.
Salomonin monoissa(prolink), mitä olisin halunnut, oli sopiva koko loppu enkä viihtiny alakaa tilailemaan kun Alpina- merkiltä löytyi passelin tuntuinen mono.
(2) Sidejärjestelmän vaihdossa on takana ajatus hankkia jossain vaiheessa myös skini-sukset ja NNN-järjestelmässä on se siteen paikan säätömahdollisuus, mitä ominaisuutta pidetään vähintäänkin suotavana skineillä hiihdettäessä. Puolisolle hommattiin just vastikään Peltosen skinit säädettävillä siteillä.

:)Hiihtohullu nähty näilläkin seuduilla. Vieläpä naispuolinen sellainen. Ennätystalvena Anni hiihti muistaakseni hieman yli 5.000km.

http://www.kestavyysurheilu.fi/hiihto/9488-anni-angeria-hiihti-ennatykseksi-344-5-km

Sellainen huhu kiertää, että viime talven 100km Finlandian voittaja olisi hiihtänyt +8000 km viime talvena. Siinä on tietysti kuntotekijät kohdillaan, kestänee reeniä aika hyvin. Kuulostaa kyllä aikamoiselta määrältä. 5000 km talvessa vaatisi ainakin omalla kohdalla kokonaan muusta reenistä luopumista. Jos kesä reenit menee putkeen ensi kesänä, niin ensi talvena pitää ainakin yrittää 5k hiihtämistä, samaten kuin onnistunutta 24h hiihtoa. Valitettavasti noi 24h hiihdot on pääosin tammi-helmikuussa, jolloin kelit ovat hitaat.

Siteenä Salomonin NNN -yhteensopiva Prolink melkein parempi kuin Rottefella (molempia on) vaikka eihän sitä Prolinkkiä tietenkään kannata poraamattomaan NNN-levyyn laittaa. Ja karwapohjasukseen ei muutenkaan kiinteää sidettä kannata laittaa.

Perinteisessä on selvää että SNS on eilistä, matalampi pohja on parempi hiihtää ja vieläpä mukavampi. Luistellessa eroa ei minusta ole niin en aio vaihtaa.

Voidellessa sitten Prolinkin salpa on ylipitkä vanhaan Puurun metallikaariseen telineeseen ja kiinnityksessä joutuu kikkailemaan.
Miksihän ne Salomonilla ei oo saanut aikaiseksi NNN-levyyn kinnittyvää SNS-sidettä kun kerran välit R:ään pitäisi nykyään olla kunnossa, ei tarvis edes olla huippuhalpa ja menekkiä luulisi olevan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti marco1

Perinteisessä on selvää että SNS on eilistä, matalampi pohja on parempi hiihtää ja vieläpä mukavampi. Luistellessa eroa ei minusta ole niin en aio vaihtaa.

---

Aivan samat tuntemukset. Pari tuntia uusilla pertsan NNN monoilla/sidejärjestelmällä sai suun korviin. On valtava ero hiihtotuntumassa. Suurin ero vanhoihin SNS vehkeisiin on monon herkempi
"taipuminen" kärjen kiinnityspisteessä. Myös monon valinta koon ja istuvuuden osalta osui nappiin. https://www.suksistudio.fi/hiihto/tu...-white/5189-1/ Hyvin tarkeni 17-20 asteen kelissä kahdella ohuella sukalla ilman mononsuojia. Sukset olivat sentään vintake Visserit:)
Hienot pertsan kelit näyttää senkun jatkuvan, joten tässä saattaa vielä wanhalla iällä oppia uuden hiihtotyylin.

Toinen suun korviin venyttävä varuste oli hiihtohanskat. Nyt löytyi viimeinkin sormikas, jolla oikeasti pärjää pakkaskelissä. Ei ihan halpa, mutta kun muistaa miltä tuntuu palelevat sormet, niin tuon kestää. https://www.suksistudio.fi/ulkoiluja.../3503-245-000/

Ostin em vermeet paikallisesta Kesportista ja hinnat vs. suksistudio olivat vähintäänkin kilpailukykyiset. Paikallinen K-kauppias on itsekkin usein laduilla nähty hiihtoniilo, joten ei tarvitse lähtä merta edemmäs.

Tarviiko porailla uusia reikiä suksiin, jos vaihtaa sns-siteet nnn-siteisiin?

Muistaakseni ostin toissavuonna Salomonin Aero Skin 7 -karvasukset tiedostaen, että ne toimii lähinnä suojakeleillä. PK-vauhdit on olleet tänä talvena 11-12km/h hitaassa kelissä/reitillä ja 12-13km/h nopeammassa kelissä/reitillä. Tänään osui hiihtolenkille ensimmäistä kertaa toistakymmentä pakkasastetta ja yllättäen oli mahdottoman pitkää liukua tarjolla, keskinopeus lopulta reilusti yli 13km/h. Pidon raja ei ihan yhtä täsmällinen kuin lämpimämmässä, mutta kuitenkin helppo löytää.

Pertsasta tulisi ehkä ihan kelpo off-seasonin harraste jos kelit olisi joka talvi pidemmän aikaa näin hiihdettäviä kuin edellisviikoilla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ghostrider

Tarviiko porailla uusia reikiä suksiin, jos vaihtaa sns-siteet nnn-siteisiin?

---

https://www.xxl.fi/rottefella-xceler...139669_1_style

Tuo taitaa mennä sns reikiin

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ghostrider

Tarviiko porailla uusia reikiä suksiin, jos vaihtaa sns-siteet nnn-siteisiin?

---

Ei tarvitse. Prolink menee samoihin reikiin.

Tai jos haluaa siirrettävyyttä, niin sitten tuo hcfreakin linkkaama aluslevy ja siihen Rottefellan side.

XXL:ssä käydessäni huomasin että hyllystä löytyi Swixin kuviointirauta ja pari erilaista rullaa kuivalle ja kostealle lumelle. Kustannus vaikutti kohtuulliselta, olen ollut siinä luulossa että noita ei alle kolmensadan löydy. Tekeekö kuntohiihtäjä tuollaisella mitään, jos tavoite on parantaa suksen toimintaa lähinnä kuivilla pakkaskeleillä (kuvassa märän kelin rulla): http://www.outnorth.fi/swix/structure-tool-linear#Red

Kuivalla pakkaskelillä toimii parhaiten mahdollisemman hieno/sileä kuvio. Kannattee käyttää hionnassa ja sanoo että laittaa pakkaskelin kuvion.
Suksissa on yleensä joku "yleiskelin" kuvio valmiina ellei ole vartavasten pakkasen suksea ostanu. Sitä ei taida käsikuviolla sileämmäksii saada..
Muutenki kivihiotussa pohjassa noi käsikuvioinnit toimii parhaiten.
Itte oon pistäny käsikuviota vain kosteisiin keleihin

Jos hankkii kuviointilaitteen, niin onewayn laite taitaa olla hintalauutusuhteeltaan liki lyömätön. https://www.xxl.fi/one-way-suksipohj...105153_1_style

Toi muistuttaa aika läheihesti Finiten finishiä, jota myydään myös swixin leimoilla. Itse hankin tuon finiten viitisen vuotta sitten ja siihen olen ollut aika tyytyväinen.

Jos pakkaskeliä vapaalla miettii niin melkein parempi vaihtoehto kuviointilaitteelle olisi sille kelille valittu suksi? Nyt pohjoisessa on semmoinen keli että luistelu-urat on kovat mutta lumi pakkaskelin hiekkapaperia.

Kostealla kelillä käsikuvioista tuntuu olevan selvä hyöty.

Yllättävän paljon se hiontakin tekee. Mulla oli viimetalvena pakkaskelin hionta noissa rossareissa. Lyhyellä painealueella ne.
Vaihoin hiontakuvion 7:ksi joka on yleiskelin niin tulihan nuista nihkeet hiihtää alle -10

Tänään oli Peltosen karvasuksien testitilaisuus paikallisella hiitostadionilla. Ei kylläkään optimaalisin karvasuksen keli -17
Kokeilin vuoronperää muutaman kerran kahta kisatason paria jäykkyydeltään (peltosen termeillä?) stif ja medium. Medium tökki kuivalla ladulla aika pahasti, mutta stif oli hyvin lähellä voideltua fisheriä.
Paino molemmilla suksilla loivaan alamäkeen liukuessa jäykempi karvasuksi luistoltaan jopa parempi omaa voideltua pakkaskelin suksea! Paino vain yhdellä suksella aavistuksen tökkimistä ja pito on hieman kaksijakoinen. Ekana tuntuu seinäpidolta, mutta jossain kohtaa irtolumella lipsahteli. Siteen siirto pari napsua eteenpäin korjasi aavistuksen pitoa. Nämä tällaiset kokeilut ovat vaarallisia. Heleposti ottaa tulen ryysyihin.

Nyt pittää rueta lappamaan mämmiä kitusiin etteivät ala sukset enempää lipsumaan:p

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JTu

Ei tarvitse. Prolink menee samoihin reikiin.

Tai jos haluaa siirrettävyyttä, niin sitten tuo hcfreakin linkkaama aluslevy ja siihen Rottefellan side.

---

Mahtaakohan tuolla aluslevyllä itsessään olla jonkinlaista vaikutusta suksen ominaisuuksiin? Siis verrattuna siihen että sukseen laitettaisiin Prolink-side.

En tiedä oikein miksi, mutta jotenkin rupesin kuvittelemaan että se voisi tehdä suksesta jäykemmän. (Mikä tietenkin voi olla hyväkin asia, jos suksi on ennestään pikemminkin liian löysä. Huom! Jäykkä ja löysä ovat tässä maallikkotermejä.)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti usko juntunen

Tänään oli Peltosen karvasuksien testitilaisuus paikallisella hiitostadionilla.

---

Fiskerin karwapohjaa testattu tänään ja huomenna uudestaan. Carboni-mallista sattui aika jäykkä pari alle, ehkä pitäis vähän paremmin valikoida tai kokeilla siteen siirtoa kun oli tosi tarkka potkusta, pitkällä lenkillä minulla ei riittäisi kyllä jalka noihin testattuihin. Palautus potkusta kyllä varsin miellyttävä.
Race-malli oli sitten jo aika mukavan tuntuinen kapula tämmöiselle surkealle suksijalle.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti hcfreak

Yllättävän paljon se hiontakin tekee. Mulla oli viimetalvena pakkaskelin hionta noissa rossareissa. Lyhyellä painealueella ne.
Vaihoin hiontakuvion 7:ksi joka on yleiskelin niin tulihan nuista nihkeet hiihtää alle -10

---

Tämän perusteella taidan hiottaa kahteen pariin matalan kutosen. Kokemusta ei kyllä ole "suoraa seiskaa" hienommista hionnoista, mutta kai noilla sileämmilläkin on paikkansa. Lapissa tulee kuitenkin hiihdettyä aika plajon ja onhan noita viti-kova kelejä myös etelässä.

Karvasuksista oma (vähäinen) kokemus on sellainen, että hieman jäykässäkin suksessa karva kihnaa koko ajan. Itselläni on Fisukan carbonit ja 80 kilon massalla suksissa on 57 loppukilot. Pitäisi olla riittävän jäykät ja luistavatkin hyvin, mutta karvan kahina kuuluu koko ajan. Pito on kyllä ihan riittävä (asennot välillä -2-0) ja lenkkisuksina toimivat hyvin.

Aikanaan SNS-siteitä oli 2:lla ja 3:lla ruuvilla kiinnitettäviä. Jotkut olivat sitä mieltä, että 3:lla ruuvilla kiinnitettävät vaikuttavat haitallisesti suksen toimintaan..... Itse luulen ettei tuo aluslevy vaikuta juuri mitään suksen toimintaan. Se tule kuitenkin kiinni suksen paksuimpaan kohtaan.

No ei nuo suorat seiskat ainakaan tän viikon pakkaskeleillä oo luistanut ***** mihinkään. (Hyvin rajallinen kalusto matkassa kun tilattu isompi suksipussi ei saapunutkaan ajoissa)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti marco1

No ei nuo suorat seiskat ainakaan tän viikon pakkaskeleillä oo luistanut ***** mihinkään. (Hyvin rajallinen kalusto matkassa kun tilattu isompi suksipussi ei saapunutkaan ajoissa)

---

Oma suksipakka on hiottu erilaisille "kokeilu kuviolle" jotka toimivat lämpimämmissä ja kostammissa keleissä hyvin, mutta näissä hitaissa keleissä ei energia muutu kuin narinaksi....