Printable View
Maaseutu kuihtui kun pienviljelijäisyys ei ollut enää kannattavaa. Valtio maksoi rahaa kesannoinista ja peltojen "paketoinnista". Ei siinä jälkipolvia kiinnostanut jäädä tilalle asumaan vaan leipä piti hankkia muualta.
Nimim. "1. polven kaupunkilainen", kummankin puolen isovanhemmat olivat pienviljelijöitä ja maitotilallisia, mutta alle eläkeikäisinä olivat jo joutilaana 70-luvulla. Eikä ollut autoja, joiden käyttöön bensan hinta olisi vaikuttanut.
Onko jossain esitetty laskelmat, että nauhoittaminen lämmittää ilmastoa vähemmän kuin Areenasta katsominen?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Ei kyllä ollenkaan huono idea näin kesällä. Nyt on ollu sen verran lämmin kämpässä, että ei edes tee mieli kattoa telkkaria. Mokoman ruudun tuottaman lämmön tuntee hyvin metrin päästä ohi kävellessä eli lämmittää lähi ilmastoa kovasti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Laitetaan nyt tännekin kuukauden takainen uutinen turhasta kulutuksesta kuluttajatuotteita välittävien yritysten tasolla. Ja ei ole nyt mikään piikki kyseiselle yritykselle, vaan herätys toiminnan objektiivisesta tyhmyydestä.
”Urheilukauppa XXL:n roskalavalta löytyi tuhansien eurojen edestä käyttö*kelpoisia tuotteita, jotka oli viilletty rikki veitsellä”
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000008887257.html
Nyt kun aika monessa paikassa koetaan sään ääri-ilmiöitä, niin kuinkahan se näkyy ihmisten asenteissa? Onko tilanteen täys-kieltäminen vähentynyt?
Ei auta. "Ainahan jossain on mettää palanut/tulvinut/ollut kuivuutta/hellettä/myrskyjä jne."Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Sama, kun koittaisi selittää äärihelluntailaiselle maapallon olevan yli 5000 vuotta vanha.
Enempi noi lomatkailujen hehkuttamiset. Pitäiskö fillaristien miettiä hetki, jotta se selfie fillarin selässä Kanarialla taimissähitossanoitanytoteyaankaan...
Nämä ohjeet kävisi muuallekin jo ihan ilmastosyistä. Siis ilman Putinin kaasuhana-peliäkin.
”SAKSALAISILLE suositellaan nyt lyhyempiä suihkussa käyntejä ja ilmastoinnin säätämistä pienemmälle. Samalla kuuma vesi halutaan sulkea virastoista, museoista ja julkisista liikuntahalleista.
Sähköä ehdotetaan myös säästettävän sammuttamalla katu- ja liikennevalot yöksi. Lisäksi Saksan työministeriö on kehottanut, että työpaikoilla sisälämpötilaa laskettaisiin ainakin kahdella asteella.”
https://www.hs.fi/talous/art-2000008941076.html
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Pahoittelut tosi vanhaan viestiin vastaamisesta. Mutta..
Sotien jälkeen perustettiin valtaisa määrä uudistiloja siirtoväelle ja rintamamiehille. Se oli sen ajan sosiaalipolitiikkaa. Valtaosa tiloista oli pieniä, tuollaiset 5-10 peltohehtaaria, joka antoi mahdollisuuden pitää muutamaa lehmää. Perustoimeentulon se tarjosi perheelle kuitenkin. Suurten ikäluokkien vartuttua aikuisikään tuossa 70-luvun taitteessa ongelmaksi tuli työllistyminen. Ei noilla pikkutiloilla olisi ollut mahdollista saavuttaa samaa elintasoa kuin ikätovereilla muualla, eikä muutenkaan sellainen elättäisi kuin yhden niistä lapsista. Palkkatyö tarjosi paremmat näkymät. Muutettiin joko etelän kaupunkeihin tai Ruotsiin. Ja samaan aikaan maatalouden ylituotanto oli kasvava ongelma. Ratkaisuksi tarjottiiin noita kesannointi/peltojem paketointisopimuksia, jolla jo ikääntyvät vanhemmat saattoivat lopettaa varsin raskaankin työrupeaman, ja valtio maksoi korvausta. Tämä toteutui etenkin niillä tiloilla joissa kukaan lapsista ei ollut halukas jatkamaan maanviljelijän uraa. Osalla tiloista kuitenkin jatkaja löytyi, tämä ehkä osti naapureidenkin tilat, laajensi ja kasvatti tilakokoa. Väki toki maaseudulla väheni, 50-60-luvuilla rakennettuja kansakouluja suljettiin kun lapsimäärät romahtivat ja pienimmät kyläkaupat lopettelivat yksi kerrallaan.
Tilanne jatkoi varsin stabiilina aina 80-luvun lopulle asti. Vielä kasarilla kirkonkylän torin reunalla oli neljän pankin konttorit (Posti-, Säästö-, Osuuspankki ja KOP tai SYP tai jopa molemmat). Ja muitakin palveluita: kuka vielä muistaa että S-kaupan ja Keskon lisäksi meillä oli E-Osuuskaupat ja T-kaupat, eikä niin pientä taajamaa ollut ettei noiden kaikkien liikkeitä sieltä olisi löytynyt. Kasarin aikana alettiin maatalouspolitiikassa tehdä vähittäistä muutosta siihen suuntaan, että kaikkein pienimpien tilojen saamia tukia vähennettiin ja niitä suunnattiin isommille. Holkeri oli silloin pääministerinä, puhuttiin "hallitusta rakennemuutoksesta". Ei se sitten niin hallittu ollut, kuten seuraava vuosikymmen osoitti.
Ysärin alussa alkoi sitten tapahtua toden teolla. Laman ja pankkikriisin seurauksena kauppaketjut vähenivät (Tuko ja E-osuuskauppa) ja pankkiverkkoa saneerattiin (Säästöpankit ajettiin alas ja Postipankista tuli Leonia ja myöhemmin Sampo, KOP ja SYP laittoivat hynttyyt yhteen). Ja alettiin puhua EY-jäsenyydestä, joka sitten toteutui vuonna 1995. Tämä oli oikeastaan se viimeinen kulminaatiopiste pientiloille. Kun aiemmin valtio oli tukenut maataloustuotteiden (maidon, viljan) hintaa, nyt tuotehinnat romahdutettiin yhdessä yössä markkinahintatasolle ja tukea alettiin maksaa pellon pinta-alan mukaan, maan omistamisesta. Ainut keino pärjätä uudessa tilanteessa oli tehostaa ja laajentaa tilakokoa merkittävästi. No maitoa ja viljaa tuotetaan tänäänkin Suomessa riittävästi, ero 80-lukuun on se että tuottavien tilojen määrä on murto-osa siitä mitä silloin.
Autoistumisella ja "halvalla bensalla" oli tuon maaseudun autioitumisen ja rakennemuutoksen kanssa hyvin vähän tai ei lainkaan tekemistä. Eikä autot tai bensa Suomessa koskaan halpaa ole ollut. Ne nimellishinnat kasarilta pitää suhteuttaa silloiseen tulotasoon.
On polttoaineet tietyllä tavalla edullisia olleet. Ei ehkä yksittäisen kuluttajan kannalta, mutta se "halpa" polttoaine on mahdollistanut nykyisen yhteiskuntarakenteen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti KalleHermanni
Tavalliset halvatkin kuluttajatuotteet on ollut kannattavaa tehdä vaikka maapallon toisella puolella, koska se rahtikulu oli lähes nolla. En nyt muista ulkoa mitä se rahtikontti Kiinasta halvimmillaan oli, mutta ei siinä yhdelle lenkkariparille tai toppatakille paljoa kustannusta tullut.
Eli kyllä halpa polttoaine on osasyyllinen maaseudun kuihtumiseen, koska se on mahdollistanut tuotantolaitosten (työpaikkojen) siirrot kauas halvempiin maihin.
Tää olis ptäny postata jo aikaa sitten. Odotin, josko ilmaston muutosta uutisoiva media olisi ottanut uutisiin, siis: Ilmastonmuutos peruttu, tai sitten Sanna on tekopyhä hurskastelija:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008951358.html
Tällaisessa kartanossa Sanna Marin lomailee Italiassa
]Italialaisviestimet innostuivat uutisoimaan pääministerin lomailusta.
Mutta Sanna-kortti näyttää käyvän vastaukseksi kaikkeen kun nettiä seuraa. Vaikka euroopan metsäpalokeskusteluun Sanna-kortti on ihan validi. :)
Olen nyt suorittanut Jyväskylän avoimessa yliopistossa noita planetaarisen hyvinvoinnin kursseja. Vaikka paljon olen aiheesta lukenut ja sitä vuosia seurannut, niin monta uutta ja ajatuksia herättävää juttua on vastaan tullut. Pitää oikein kirjoitella asioita itselleen ylös ja pyöritellä ajatuksia päässään. Että jotenkin saisi jäsenneltyä ja hahmoteltua asiat päässä kohdalleen.
Mutta suosittelen jos aihe yhtään kiinnostaa. Lähestymiskulma ilmastomuutokseen ja luontokatoon laajenee kyllä monta pykälää.
Olisi kiinnostanut, mutta pelkästään materiaaliin käsiksi pääsy oli tarpeettoman hankalaa -pitäkööt ******** kyllä mää leivälläki elän!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Itse planetaarinen hyvinvointi näyttäytyy mulle diktatuurina: joku "viisi viisasta" määrittelee puolestani, mitkä ovat lajityypilliset tarpeeni ja niiden tyydyttämiseen on määrä tyytyä. Eliitille säännöt ovat luonnollisesti erit.
Jos kaikille vielä määrättäisiin asukokonaisuus, jossa rinnassa olisi kuva vehreästä maapallosta, jonka ympärillä lukisi "Yksi Kaikkien Puolesta".
Ajatus siitä, että toimisimme kuin yhdyskuntahyönteiset on ehkä joillekin utopia, mutta mulle se näyttäytyy dystopiana.
Sellaisessa maailmassa mä kasvattaisin kapinaparran ja pukisin Che Guevara-paidan ja lähtisin barrikaadeille heitteleen polttopulloja.
Olisi hienoa, jos maailma pyörisi vapaana, mutta aina on joku ahne, joka lähtee vetämään omaan liiviin.
Kauempaa haettu yleismuotoinen vertaus: Eihän liikenteeseenkään periaatteessa tarvittaisi liikennesääntöjä tai rajoituksia. Mutta ei se oikein vain toimi ilman noudatettavia sääntöjä, kun ihminen on vähän…hömelö. Tai toimii ainakin tällä hetkellä paremmin rajallisten sääntöjen kanssa. Ja osa säännöistä on hömelöille tehtyjä, amerikkalaistettuja. ”Älä pistä kissaa kuivumaan mikroon” ja muut viisaille tehdyt.
Eiköhän ihmisen tarpeita ole humanistisissa tieteissä tutkittu jo iät ja ajat. Ei se ole uusi juttu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen
Mutta nuo planetaariset rajat taitaa olla ikävä totuus. Jos esimerkkinä vaikka liikenne, ilmastonpuolustajat tarjoaa lääkkeeksi kaikille sähköautoa, sitten vastataan että maapallo ei kestä sitä määrää kaivoksia ja maametallit ei kuitenkaan riitä. Tai tuulivoima ei ole ratkaisu, kun kupari, litium yms loppuu kesken.
No mitä jää oikeasti jäljelle? Vähemmän autoja, vähemmän kilometrejä ja vähemmän sähkönkulutusta.
Ikävä juttu meille kuluttamiseen tottuneille, mutta muita vaihtoehtoja ei oikein ole.
Hyvä juttu päästä lukemaan ja luenkin tuon vähitellen. Kiitos linkistä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Ensi silmäyksellä alkaa ihan "linkolalaisilla" ajatuksilla, joita on jo pidempään tullut seuratuksi hänen eläessään.
Lainaus kappaleesta 5.4 otsikon "Ihminen osana palnetaarista hyvinvointia" alta:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
"Entä ihmisen hyvinvointi, mitä se tarkoittaa? Ihmisen hyvinvoinnin luonteesta ei ole olemassa yhteistä tieteellistä näkemystä."
Tämän jälkeen todetaan, että Maslow oli oikeassa ja tarjotaan kaikille ihmisille kahta alinta tasoa ja lopuista tasoista huolehtii kasvatus"
"Näiden tarpeiden täyttyminen edellyttää muun muassa riittävää ravintoa, fyysistä ja psykologista turvallisuutta, terveydenhuoltoa ja yhteisön elämään soveltuvaa kasvatusta ja koulutusta."
Kurssin tarkoitus selviää aivan loppumetreillä: kasvattaa oikein ajattelevia ihmisiä, joiden tarpeet on määritellyt tiedeyhteisö. Ei tässä mitään uutta ole: totalitaarinen jatjestelmä naamioituna kauniiseen puheeseen.
Jos scifiä on sattunut lukemaan, niin kurssimateriaalissa hahmotellun kaltainen dystopia esiintyy varsin usein. Jostain syystä tulevaisuus esittäytyy yleensä pinnallisesti tarkasteteltuna etuoikeutetun luokan hyvinvointina ja onnellisuutena, joka kuitenkin on pakotettua ja tämän vallassa olevan luokan elämäntavan mahdollistaa kurjuudessa ja täydessä orjuudessa elävä kansa.
Saattaa olla, että uskoon totalitaariseen globaaliin järjestelmään vaikuttaa luja luottamus siihen, että syntyisimme tyhjinä tauluina, joihin kasvatuksella ohjelmoidaan oikeat tavat toimia ja ajatella. Alaluvussa 5.5 viitataan tähän (Meadowsin 2. vipupiste).
Kuitenkin osa ihmisistä on uppiniskaisia tai muuten vain kapinallisia, joita varten totalitaarinen koneisto joutuu väistämättä perustamaan koulutuskeskuksia, joissa ihmisen keho ja mieli särjetään ja palasista pyritään kasaamaan uusi uljas ihminen (Meadowsin 3. vipupisteen, eli päämäärään eteen työskentelevä).
Kannattaa kahlata ne kaikki kolme kurssia läpi ja sitten muodostaa siitä itse oman kokonaiskäsityksen.
Jos kokonaiskäsitys on jo valmiiksi muurattu niin siinä ei lukemiset auta, kun ne luetaan kuin piru raamattua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Mukavaa loppukesää sinne kaninkoloonkin! :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen
^Kiitos, kiitos!
Ilmastonmuutoksen torjuntaan mulla ei ole muuta. Aamulla kahvia juodessa oivalsin, miten sodat saadaan loppumaan: kerrotaan sotilaille että tappaminen on rumaa ja että lopettavat heti ampumisen.
Se kakkoskurssi käsittelee järjestelmiä ja systeemiajattelua, ja kuinka sen tiimoilta luonnon tomintaan nyt katsotaan hiukan eri tavalla. Ehkä kiinnostavinta siinä kakkososassa oli tieteen historian pyörittely. Että kuinka tieteessä keskitytään aina johonkin pieneen ja tarkkaan asiaa ja viedään sitä onnistuneesti eteenpäin. Mutta sitten samasta syystä laajojen ja monimutkaisten asioiden tutkiminen on hankalaa, kun vaaditaankiin laajaa osaamista eri tieteenaloilta. Itse kun en ole yliopistoa käynyt, enkä tunne tiedemaailmaa lainkaan, niin aika paljon tuli minulle uutta asiaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen
Sitten tuo kolmas jakso oli ihan kiinnostava mutta ihan eri syistä. Puhutaan valistuksen ajasta 1600-1700 ja romantiikan ajasta 1700-1800. Ja kuinka nuo kaksi erilaista lähestymiskulmaa näkyy vieläkin luonnonsuojelussa ja esim suuhteessa metsiin. Ja löysin itsestäni piirteitä tuosta romantiikan ajasta, kuinka ihmiskäden koskematonta luontoa ihannoidaan. Ja mitä riskejä siinä on, helposti syntyy mielikuvat että "oikea luonto" on "arkistoituna" siellä Seitsemisessä ja muissa kansallispuistoissa. Ja sitten täällä kaupungissa me elämme ihmisten elämää. Vaikka oikeasti kaikki vaikuttavat toisiinsa, ei ole mitään virallista, pysähtynyttä luontoa vaan luonto muuttuu koko ajan vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa, koska ihminenkin on osa luontoa.
Ja minusta tuo näkyi luontokuvauksessa aikoinaan. Oikeassa luontokuvassa ei saanut näkyä ihmisen kädenjälki lainkaan. Tuulihaukka puun oksalla OK, mutta tuulihaukka vanhan ladon katolla ei hyvä. Ja tämän piirteen tunnistin itsessäni hyvin vahvasti. Ja sitä olen yrittänyt korjata. :)
Ilmasto pelastuu! Kossun saa nyt ilmastovastuullisena...
https://www.talouselama.fi/uutiset/t...3-2ab7034d599f
Montakohan rieskaa tuolla määrällä saisi leivottua?Lainaus:
Koskenkorvan tehdas nielee vuodessa yli 200 miljoonaa kiloa ohraa. Mittaluokkaa kuvaa, että se oli viime vuonna 20 prosenttia Suomen sadosta.
Oma luontosuhteeni on aina ollut aika mutkaton: lapsena marjametsällä käyntiä, samoilua metsissä, nuorena risusavottaa, mutta myös vahinkolintujen harvennusta. Kansallispuistoihin minulla ei ole oikein millaistakaan suhdetta, vaikka vaellusta olenkin harrastanut -en ole keräillyt kangasmerkkejä takkiin tai reppuun.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Hakkuiden tuoksu herättää positiivisia muistoja, vaikka hakkuuaukio ei olekaan silmälle kaunis, eikä kelpaa hetkeen oikein mihinkään entiseen käyttöönsä. Kypsässä metsässä on jotenkin hätkähdyttävää istua lahoamassa olevalle kannolle.
Kulttuuriympäristöjen kukkakedot, raivaamattomat ja kukkia kasvavat teiden pientareet ja jokien rehevät rannat: pysähdyn usein hetkeksi ja katselen. Nämä ovat jatkuvassa muutoksessa.
Toki uljas suurtunturi tai Norjan jylhyys esittäytyvät itselleni romanttisessa valossa.
En oikein osaa ajatella luontosuhdetta opetettavan yliopistossa, sillä ainakin oma suhteeni on vuosien, tai oikeammin vuosikymmenten aikana kypsynyt arvostamaan koko elinympäristöä ja näkemään siinä tapahtuvan muutoksen.
Yksi muutos saa minut surulliseksi: lähellä kaupunkia olevat kukkakedot ovat hiljaisia: ei iloista surinaa ja pörinää. Nokkosetkin saavat olla rauhassa, sillä syöjiä ei näytä olevan. Ainakin näin maallikon silmin ekokatastrofi on jo alkanut: hyönteiset ovat vähentyneet ja osin kadonneet.
Mahtanneeko olla leipäohraa ollenkaan, vaan laatuvaatimus voi olla toinen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti YT
Sinulla onkin ollut elämässä hyvät mahdollisuudet kehittää tuollainen luontosuhde, kuten myös minulla. Yli 50 vee ikää ja maalta kotoisin. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen
Mutta nyt voimakkaan kaupungistumisen myötä monella tilanne on ihan päin vastainen. Sääli.
Jos on asunut elämänsä tai osan elämäänsä ‘maalla’ viljapeltojen, lehmien laidunten tai talousmetsän ympäröimänä, ehkä kuskattu autolla kouluun ja harrastuksiin jonnekin isommalle paikkakunnalle tai kaupunkiin, katsellut kotona telkkaria ja netflixiä, surffaillut netissä, lentänyt lomamatkoille ulkomaille, keulinut kevarilla pitkin kylänraittia jne., lähtenyt opiskelemaan kaupunkiin ja saanut työpaikan jostain taajamasta/kaupungista niin muokkaako se ihmisen luontosuhdetta jotenkin paremmaksi kuin elämänsä enimmäkseen kaupungissa asuneen ihmisen suhde luontoon on? Enpä usko. Siellä ‘maallakin’ jokainen raivaa ja rajaa omaa tonttiaan niin ettei villit eläimet ja kasvillisuus pääse liian lähelle häiritsemään elämää ja aiheuttamaan riesaa, ja jos jostain syystä pääsevät niin tunkeutujat kyllä karkotetaan/poistetaan/tapetaan surutta. Ei siellä ‘maalla’ hirveästi luonnon hyvinvointia sinänsä mietitä vaan sitä miten luonnosta on vähiten riesaa omalle elämälle ja miten luontoa voisi hyödyntää oman elämänlaadun parantamiseksi.
Minä taas uskon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
Jotenkin ajattelen että pelkällä kaupunkitaustalla tulee helpommin vääristynyt, epärealistinen luontosuhde. Luontoon tulee suhtauduttua kuin vanhaan pyhäinjäännökseen. Siihen ei saa koskea, sitä ei saa käyttää. Katsotaan vaan varovasti sieltä aidan takaa. Vaikka samalla myös kaupunkilainen käyttää luontoa hyväkseen aika karullakin tapaa, mutta tietämättään. Mallia Cittarin lihatiski, tai Mäkkärin kanaburgeri.
Kyllähän ihminen saa luontoon koskea ja luontoa käyttää, ihminen on osa luontoa. Eläin siellä muiden joukossa. Mutta kyse on siitä että kuinka paljon. Mikä on se kohtuus että se käyttäminen pysyy tasapainossa, eikä romahduta muita lajeja ja ekosysteemejä siinä riehuessaan. Ja uskon että maaseudulla tiedostetaan se riippuvuus luonnosta ehkä paremmin kun se on lähempänä siinä arjessa. Perheiden normaaleihin keskusteluihin kuuluu puheet marjasadosta, myrskyn kaatamista puista tai kun hirvet on syöneet naapurin taimikon ihan pilalle. Se on osa arkea, eikä vaan Iltasanomien lööppejä.