Heikkiläntie kelvi Lauttasaari
http://i57.tinypic.com/bexblz.jpg
Heikkiläntie kelvi Lauttasaari
http://i57.tinypic.com/bexblz.jpg
Pitäsköhän perhantaina lähtee dumpperilla töistä ja mennä periaatteella pienempi väistää. Siinä ei tartteis kovin montaa väistellä ja mopoautosta ei paljoo jäis,jos edes huomais. Vetoais lukemaansa poliisisetän sääntöön.
Tuon parkkeerauksen syynä on, että kaupunki on antanut sulkea vierestä kulkeneen yhteyden Lidlin parkkihalliin. Nyt autoilijat pistävät kiesinsä kelville, kun eivät viitsi tehdä ylimääräistä puolen kilometrin lenkkiä korttelin ympäri.
Ennen yhteyden sulkemista tuossa ei ollut auton autoa.
Kysäisin asiaa naapurilta, joka on entinen poliisipäällikkö. Hän on sitä mieltä, että jos pyötätie päättyy eli ei siis jatku samaalla puolella tietä tai jostain syystä ei jatku ollenkaan niin suojatie ei silloin ole pyörätien jatke, mutta tuo kko:n päätös ei anna poliisille oikeutta sakottaa vaikka pyöräilijä ajaisikin tätä suojatietä. Tiedä sitten mihin hän mielipiteensä perusti. Tieliikennelaita en mitään löytänyt enkä asetuksesta. Onko tuolla nyt sitten mitään väliä kun sakottaa ei kuitenkaan voi jos jommassa kummassa päässä on pyörätie.
Onneksi, Hannu, nyt on niin, että mpk on oikeassa. Joku vuosi sitten Helsingissä tapahtuneessa auton ja fillarin välisessä kolarissa -jota on muistaakseni sivuttu tässäkin ketjussa aikanaan- korkein oikeus päätti näin. Poliisikaan (ei edes entinen päällikkö) ei valitettavasti ole määräyksistä kärryillä.Olin viime syksynä näistä suojatieotsikoinneista uutisissa yhteydessä poliisin valtakunnallisesta tiedotuksesta vastaaviin . (Marko Luotoseen. Olen vastauksen poistanut postauksistani, sorry. Ei ole laittaa tähän) Heidän vastauksessaan syyksi asiaan laitettiin epäselvät merkinnät, jolloin poliisi tulee uutisoineeksi suojateistä pyörätienjatkeiden sijaan, kun ei tapahtumapaikalla tunnista näitä klv:n jatkeita. Mutta siis: korkeimman oikeuden mukaan suojatie on pyörätien jatke, kun Kelvi on jommassa kummassa päässä. Poliisipäällikölle terveisiä.
P.S. Tai oikeastaan: tarkoittikohan mpk:kaan ihan juuri näin viimeisissä lauseissaan
Suojatie on aina pyörätiehen tai klv:iin suoraan yhteydessä ollessaan pyörätien jatke:)Lainaus:
(Ellei suojatie jatku pyörätien jatkeena, ei pyöräilijä saa tieliikennelain mukaan pyöräillä suojatiellä.)
Mikähän KKO:n päätös tämä oli? Edellinen, johon tässä jatkeasiassa on viitattu, oli Lahdesta 18 vuoden takaa, ja siinä KKO totesi että "B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen".
Tässä KKO siis nimenomaan huolellisesti välttää sanomasta, että ko. suojatie olisi pyörätien jatke - ja toteaa vain että pyöräilijää ei voi sakottaa. Juuri kuten entinen poliisipäällikkökin sanoi.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
En nyt ymmärrä tulkintaasi KKO sanomatta jättämisestä... Lisäksi autoilija tuomittiin sakkoon ja fillaristi vapautettiin syytteistä:seko:.Lainaus:
Mainitun 3 momentin mukaan polkupyöräilijä ja mopoilija saavat käyttää näin merkittyä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatkeena olevaa suojatietä tien ylittämiseen. Tieliikennelaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä ei ole rajoitettu tätä oikeutta sellaisessakaan tapauksessa, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä jatkuu risteyksen jälkeen pelkkänä jalkakäytävänä.
Taisin erehtyä paikkakunnasta, jos kyse oli juurikin tästä tapauksesta. Ja tämä on vuodelta 1996. Eikös silloin ollut voimassa vanhat pykälät, jolloin auto väisti aina jatkeella ajanutta fillaristia. Laki muuttui muistaakseni 1997. Vai muistanko vain väärin?
Täh? Ei autoilijaa tuossa tuomittu sakkoon. Luet varmaankin eri mieltä olleen neuvoksen lausuntoa etkä tuomiota.
^Nolona. Niimpäs luinkin väärää kohtaa. Mutta kuitenkin; KKO sanoo päätöksessään:
Onko tämä tulkittavissa, että B (pyöräilijä) voi vastaavassa tilanteessa aina olettaa tulkinnan olevan sama; pyörätie jatkuu jatketta pitki toiselle puolen katua. Josta sitten jatketaa ajamista ajoradalla. Minun mielestä näin on. Väistämissäännöt on sitten erikseen.Lainaus:
Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta. B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421).
Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen.
Autoilija vapautettiin huonon näkyvyyden ja näkyvissä olleiden liikenemerkkien puutteiden vuoksi.Meillä Järvenpäässä näkyvissä olevista merkeistä ei voi päätellä yhtään mitään.
Itse autoillessani, etenkään vieraissa paikoissa, joissa en ole pyöräillyt enkä tunne paikallisia pyöräväyliä, en mielessäni ala arpoa, onko risteävä tai vieressä kulkeva klv klv, vaiko vain jalkakäytävä. Suojatietä lähestytään autolla aina niin, että voi ja kerkiää väistää pyöräilijääkin väistämistä koskevien sääntöjen mukaan. Ja alle vastoin sääntöjä tunkevaakin. Autoilijan vahvemman oikeudesta luopuminenhan on juuri avain kevyenliikenteen turvallisuuteen. Sitähän tälläkin foorumilla perätään.
No kukapa sitä nyt toisten päälle ajaisi, mutta kokonaisuudessaan tämä(kin) case osoittaa minusta sen, että pyörätien jatke on määritelty kovin kehnosti. Liikenneministerin posti on etenkin 1990-luvulla säädetyn tasa-arvolain sukupuolikiintiöiden jälkeen muodostunut erilaisten kiintiöiden täytepaikaksi, jossa pätevyydellä tai ministeriön toimialan ymmärryksellä ei ole hirveästi väliä. Kyllähän se alkaa näkyä, niin tie- kuin tietoliikenteen säännöksissä.
Tätä asiaa ihmeteltäessä vedotaan herkästi tuohon yllä olevaan KKO:n päätökseen. Nyt pitäisi muistaa, että lakia ja asetuksia on muutettu parikin kertaa tuon jälkeen. Muutoksilla on nimenomaan selvennetty tuota suojatien epäselvää luonnetta. Kevyen liikenteen jatke määritellään ajantasaisessa tieliikenneasetuksessa melko selvästi:
----------
37 § (23.6.2010/625)
Suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella.
http://www.finlex.fi/data/sdimages/5817.gif
Suojatie
Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.
Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä.
http://www.finlex.fi/data/sdimages/5818.gif
Pyörätien jatke
(korostus minun tekemä)
-----------
Tässä ei oteta kantaa pyörätien jatkumisiin. Jos kadusta löytyy pyörätien jatkeen merkintä, se on silloin juuri se. Siirtymäaika sotkee tietenkin tilannetta. Vuoden 2017 loppuun asti pyörätien jatke voi olla merkitty tavalliseksi suojatieksi.
Eikös tämä ole melko selvää kauraa? Jos laillisesti ajaen pääset suojatielle/pyörätien jatkeelle, saat jatkaa matkaa ajaen. Väistämissäännöt ovat sitten asia erikseen.
Siirtymäajan lisäksi tilannetta sotkee tietenkin se, että pyörätien jatke on usein maalattu vanhan suojatiemaalauksen päälle siten että seepraa on sen jatkeenkin kohdalla, ja toisinaan taas sitten jatkeen merkintä on jo kokonaan kulunut pois.
Mielestäni Suomen oloissa pyörätienjatketta ei pitäisi merkitä ainoastaan tiemerkinnällä, vaan kuten suojatiekin, aina liikennemerkillä. Tämä voisi olla yhdistelmämerkkikin, ts. samalla merkillä osoitettaisiin sekä suojatien että pyörätienjatkeen olemassaolo. Sille voisi antaa numeroksi 1374 (joka on yhtä kuin 511+863).
Tässä virolainen toteutus asiasta:
https://lh4.googleusercontent.com/-w...526_122836.jpg
Tuossa ei siis ole pyörätien jatketta vaan kevyt liikenne väistää. Näitä oli ihan yleisesti, tosin kaupunkialueella en nähnyt. Ehkä siellä sitten oletusarvona on, että ovat jatkeita jos ei merkillä muuta osoiteta?
^^En asiaa tuntematta osaisi tuota tulkita, kun täällähän jatkeen olemassaolo kertoo, saako ajaa vai pitäiskö taluttaa, ja väistämisvelvollisuus määräytyy muuten.
Kyselin aikaisemminkin toisessa säikeessä, mutta silloin ei tullut vastausta, että miten nuo Viron säännöt menee kevyen liikenteen ja ajoradan kohdatessa. Sattuisko sulla olemaan tarkempaa tietoa? Tallinnan viikonloppu fillarin kanssa taas suunnitteilla parin viikon päähän. Viimeksi ihmettelin joitakin pyörätiemaalauksia Piritan tienoilla sivuteiden kohdalla ja sitä, miten koko rantatien liikenne stoppasi antamaan tietä yli menevälle pyöräilijälle.
Jotain rotia pitäisi tohon mopojen viritykseen saada, ainakin silloin kun on vastatuuli, hybridillä ajelin joitain kiloja ostoksia repussa sellaista 35-40km/h ja joku ajeli mopolla ohi, alamäki parani ja nostin nopeuden yli 50km/h gps:n mukaan, mutta silti selvästi kulki se mopo kovempaa, eihän tälläinen ole reilua, kumminkin myötätuulella maasturilla olen ajanut yli 60km/h samassa paikkaa ja siitä eteenpäin kilsan sellaista reilua 40km/h, kyllähän mopon pitäisi alkaa jäämään jossain 45km/h vauhdissa :(
Vielä kun ylämäkeen kulkisi sen 40, mutta jäi puoleen siitä, väylät oli ihan tyhjät, joten ei voinut kiusata pikkupoikia tempoilemalla ylämäkeen, kuten tässä yksi päivä, kun alkoivat kirittämään rinnalle, tämähän käy tylsäksi, kun Valmeteistakaan ei ole haastetta, ne vanhemmat kun puutuu 35km/h vauhtiin, mutta onhan noi liikennetraktorit vielä kirittäjinä, eli siis lisää treeniä ja hybridiinkin pitää jonkinlaiset varaskoukut laittaa :D
Sieltä taitaa ne asennevammaisimmat jullit olla Helsingissä polttamassa kumia.
https://www.google.fi/maps/@61.69346...gsEKuFdPfQ!2e0
Parikymppinen jantteri veteli tuolta oikealta melkein kolmeakymppiä (ilman kypärää tietenkin) suoraa päätä tuohon jatkeelle. Sattui vaan niin, että minä himmailin tuota katua pitkin tuolta toiselta puolen siihen samaan risteykseen. Jantteri näki minut vajaan kymmenen metrin päästä ja polkaisi jarrua. Eihän se enää siinä vaiheessa mitään auttanut joten kaveri veti pikku väistöliikkeen ja jatkoi tuhatta ja sataa kadun yli kohti horisonttia. Kun miettii, miten huono näkyvyys tuossa on tuon autokatoksen takia niin ei vaan voi muuta kuin pyöritellä päätä että ei helvata..
Näinhän se on, mutta kun me tiedämme että ne eivät sitä ylimääräistä lenkkiä tee, niin miksi täytyy ehdoin tahdoin tehdä typeriä liikennejärjestelyitä?
Monesti elämässä on eroa sen välillä miten asioiden pitäisi olla, ja miten ne ovat. Järkevä ihminen toimii sen mukaan miten asiat ovat eikä sen mukaan miten niiden toivoisi olevan. Viranomainen ei vain taida olla ns. järkevä ihminen.
Esimerkki omalta työmatkaltani: Paciuksenkadulla putkinotkon kohdalla on kokonaan katkaistu tien eteläpuolinen kelvi. Miten suuri haitta pyöräilijöille on siitä, että vaihtavat tien toiselle puolelle ajamaan? Ei varmaan kovin suuri, mutta kuitenkin liian suuri, sillä osa pyöräilijöistä ei näin tee (minä mukaan lukien). Työmatkatemmon aikana ylimääräinen puolenvaihto liikennevaloissa odottamisineen tuntuu todella ärsyttävältä.
Mielestäni liikennesuunnittelijat pitäisi aina pistää ajamaan suunnittelemansa reitit itse, koska vasta silloin selviää toimiiko suunniteltu sakkolenkki vai ei. Yleensä ei.
Ihmisen ja yleensäkin luonnon ominaisuus on valita pienimmän vastuksen polku, ja kaikki siitä pois pakottava (kuten typerät kiertotiet tms.) aiheuttavat vain vitutusta ja oikomista.
Vanhan viidakon sanonnan mukaan polku menee siitä, mistä tien pitäisi mennä.
Pyörätiethän ovat täynnä näitä, koska ensin tehdään tie autoille ja sitten mietitään että johonkin se kevyt liikenne täytyy tunkea autojen tieltä pois... tai siis virallisesti manifesti kuuluu: parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Esimerkkinä jos joku on vaikka Sammatista päin ajanut Karjalohjan läpi lain mukaisesti pyörällä niin huomaa että pyörätie vaihtaa neljä kertaa toiselle puolta ajorataa tämän parin kilsan matkalla.
Valtaraitilla(kevyen liikenteen väylä) on jotain tietyömaita ja siellä on sellaisia 5 metrin pätkiä, jolloin se kapenee n. 5-metrisestä n. 2.4-metriseksi.
Oli sitten invataksi päättänyt parkkeerata juuri tällaisen tietyömaan kohdalle asiakastaan odottamaan, blokaten koko reitin siten että piti taluttaa pyörä todella ahtaasta välistä alle kävelyvauhtia, ja asiakasta ei näkynyt missään.
Ei luulisi olevan vaikeaa parkkeerata 5 metriä edemmäs tai taaemmas, kunnes se asiakas tulee, ja ajaa siihen kohdalle vasta kun näkee asiakkkaan tulevan.
Tätä samaa ihanuutta pääsin kokeilemaan sunnuntaina, kun päätin ajaa Espoossa fillarilenkin pyöräteitä pitkin: viitoittamattomia pyörätien risteyksiä, joista suoraan menemällä päätyy umpikujaan dösäpysäkille tms, pyörätie joka vaihtaa tien puolta 500 metrin välein, moottoritien risteyksissä käsittämättömiä sakkolenkkejä, jne, jne.
Ei ihme, ettei työmatkapyöräily innosta!
Takseille on myönnetty erivapaus tietyistä liikennesäännöistä, kuten väistämissäännöistä, pysäköintisäännöistä, nopeusrajoituksista, jne. Syynä on taksien strateginen merkitys yhteiskunnalle, ja kuskien rajallinen kapasiteetti monimutkaisten sääntöjen omaksumiseen.
Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä edessäni oli kaksi kävelijää ja yksi pyöräilijä rinnakkain. Pyöräilijä siis ajoi kävelijöiden vasemmalla puolella kävelyvauhtia. Kilautin kelloa ja oletin, että pyöräilijä siirtyisi edes hetkeksi pois kävelijöiden vierestä. Näin sitten tapahtuikin: pyöräilijä siirtyi vasemmalle ja oli käytännössä väylän vasemmassa reunassa... Pyysin pyöräilijää siirtymään oikeaan reunaan. Pyöräilijä hermostui ja rupesi uhkailemaan. Hänelle ei ilmeisesti olisi saanut sanoa mitään. Kiva asenne lippalakkipojulla...
Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain ja vastaan tulee pyörätien puolella kaksi naista ja saksanpaimenkoira. Toinen nainen siirtyy kävelytienpuolelle ja koiran kanssa kulkeva vain yritti siirtyä sinne. Koira päätti, että eivät siirry ja nainen ei saanut koiraa liikkumaan sivusuunnassa ollenkaan. Kiersin sitten tämän kaksikon jalkakäytävän kautta ja en viitsinyt sanoa mitään, kun koko tilanne oli niin huvittava. Paitsi että ei se nyt oikeasti ole kovin hauskaa, että jollain on koira, joka päättää omistajansa puolesta, että missä he kulkevat ja omistajan on vain sopeuduttava tähän ja samalla kaikkien muidenkin tienkäyttäjien!
Olin kävellen liikkeellä tänään aamulla Arkkitehdinkadun jalkakäytävällä (kadun pohjoispuoli). Se on kapea ja ilman liikennemerkkejä, eli siten jalkakäytävä, ja juuri tästä syystä siinä ei saa ajaa pyörällä (paitsi alle 12 vuotiaat jne.). Taas siellä tuli yhteensä 2 pyöräilijää vastaan alle puolen kilometrin matkalla. Ohjeistin molemmille kyllä oikean paikan, eli tien toisella puolella olevan yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän (joka on lisäksi heidän kulkusuuntaansa nähden oikealla!). Mitään ei tietenkään tapahtunut, paitsi ensimmäisen pyöräilijän osalta. Kuulin nimittäin jarrun vinkumisen, katsoin taakseni, ja näin kuinka pyöräilijä kiersi jalankulkijaosaston nurmikon puolelta. Siinä oli varmaan pari lasta ja yksi aikuinen. Ne oli kai jotain tuulitakkipyöräilijöitä ja ilman kypärää. Vois silti pyöräillä fiksusti.
Rullaluistelijat sauvoineen ja napit korvissa. Onneksi nuo vähenee kesän myötä.
On se hyvää liikuntaa ja mahtuvat kyllä kun ottavat huomioon että siellä liikkuu muitakin. Useimmat näistä napit korvissa luistelevista luulevat olevan kelvien nopeimpia liiikujia ja huidotaan menemään koko väylän leveydeltä välittämättä siitä että takaa voisi joku pyrkiä ohi. Napit korvissa ei tietenkään kuule kelloa tai mitään muutakaan.