Printable View
Tapiirin , minun silmään sekava kuva, ei ole huono mutten ole saanut aikaiseksi päättää mitä mieltä olisin. Pikkukennoisen syväterävyysalue on ainakin liikaa, tossa katseelle ei löydý tätä focuspointtia. Eka kattomallo en ees hoksannut ikkunaa. My Bad.
Kisu, Halloolta sait puolto-äänen! Mutta muista ehdot.Lainaus:
Osaavat, antakaa ihmeessä neuvoja kysyvälle.
Arctic, huomaa että mä kysyin! ( ja mietin tätä aika kauan...) :) Silloinhan odotan jotain vastausta, mutta on kohteliasta ettei ihan lytätä, kuitenkin omille sivuilleni päätyy kohtalaisen onnistuneet kuvat. En kysyisi, jos ei olisi ongelmia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti arctic biker
Mutta - ei se ole reilua, että toisille on eri sääntöjä!!, silloinhan luontokuviakin saisi olla vaan yksi per kuvaaja/ per sivu. Eikö se ole rikkaus, että on erilaisia kuva-aiheita? Kas luontokuvaajana olen ihan tumppu ja Suomessa on miljoona parempaa. Nukkekuvissa en ole ollenkaan tumppu, kansainvälisestikin tykätään tosi paljon ( paitsi jos on saksalaisia univormuja). Ja luontokuvia ottaa melkein kaikki - nukkekuvia vähemmän. Ota tämä siis rikkautena ja avartavana kokemuksena, että "tällaistakin kuvataan".
( ja on ne nuket kuitenkin nättejä).
Nimenomaan, olen tullut kyllä siihen tulokseen, että ite honaamalla - vaikka joku miten kertoo teoreettisesti, niin kuvissa se ei vaan välttämättä mene ollenkaan niin. - siksi mä otankin samasta aiheesta sata kuvaa.
Kokeilkaa ite nukkekuvia. Samasta paikasta yleisluontokuva onnistuu ihan kivasti, mutta kun pitäisi saada se kohde siihen ja valotukset kohdilleen, niin - postimerkin kokoinen varjo tuhoaakin koko kuvan. Tai kun nuken kasvot pitäisi saada kivasti.
( persula, joskus kyllä kopioin osan toisesta kuvasta niin saan sekä taustan että nuken/ nuken jonkun osan kivasti, juuri noissa muotokuvissa olen näin tehnyt)
Mutta kuten sanottu, VINKKEJÄ otetaan vastaan.
Yksi juttu on sekin, kun otan satoja kuveja niin tulee vähän sokeaksi omille kuville. Kun laitan vaikka kansainväliselle nukkefoorumille, asia selkeytyy heti paljon paremmin - monasti niin että "ihan hyviähän näistä tuli".
Meillä on siellä kuitenkin tosi erilaiset näkemykset, itse pidän kuvista joissa on luontoa mukana, monet muut tykkäävät "taidekuvista" joissa leikitellään ( tai sitten ei vaan osata kunnolla...) yli/ali-valotuksella tai photoshopataan hurjasti..joten ihan muiden kuin nukke-keräilijöiden näkökulma voi olla ihan hyväkin asia.
Toki, jos kuva on omasta mielestä onnistunut, niin se on sitä sanoi muut mitä hyvänsä.
Mutta kehitystä on tapahtunut! Olen aika paljon tuhonnut pois vanhoja kuvia, jotka näytti joskus ihan ok, mutta nythän ne näyttää ihan pskoilta kertakaikkiaan ( häpeä). Ja nyt sitten pitää ottaa niitä uusiksi, joten on ihan hienoisesti projektia...
No jos minä nyt vastaan puhtaana amatöörinä alkuun.
Tämä on jo monesti sinulle kerrottu, mutta lopeta auto-tilan käyttö. Opettele käyttämään nukkekuvauksissasi manuaali- ja aukkotilaa. Aukko-tilalla voit hallita syväterävyyttä ja manuaalitilalla kokonaisvaltaisesti valotusta ja syväterävyyttä. Hämärällä ja salamoilla kuvatessa lähes aina on manuaalitila pakollinen.
Ja koska sinulla ja kuvillasi on korkeea tekninen onnistumisvaatimus, niin ota kuvat RAW:na. Vaikket Photoshopatuista kuvista välitäkään, niin pienet valotuksen korjaukset ja värikkyyden lisäykset on hemmetisti paljon helpompi tehdä kohdalleen kuin ottaa 2000 kuvaa kohteesta ja katsoa nämä säädöt kohdalleen kameran näytöstä. Tällöin riittää kymmenesosa otettujen kuvien määrästä ja näistä löytyy se yksi kuva josta pienellä 20 sekuntin korjaamisella saat lähdes täydellisen kuvan. En siis tiedä otatko jo raw:na...
On edullisia, sekä ilmaisia ja myös helppokäyttöisiä kuvankäsittelyohjelmia kevyeen kuvien valotuksen korjaukseen.
Myös ulkona voit käyttää täytesalamaa varjojen piilottamiseen. Softboxi ja yksi irtosalama riittää jo varmasti pitkälle.
Käyt vaikka kirjastosta lainaan valokuvauksen opuksia. Niistä saa paljon apua. Jos et siis halua etsiä tietoa internetistä.
Osallistutaan nyt vihdoin ja viimein tähänkin topiciin oikein arvosteltavan kuvan kanssa:
Viime kesän viimeisestä MTBEnduro -kisasta Tahkolta. Mielestäni ehkä yksi parhaiten onnistunut kuva, jonka otin viime kesänä (ainakin kun ulkomuistista selasin kansioita läpi)
Annetaan nyt sitten nimikin kuvalle:
Vaatemalli studiossa
https://lh3.googleusercontent.com/-S...o/DSC_7087.JPG
https://plus.google.com/photos/10947...44756783732039
Harrastana siis massatyyppistä pyöräilykisojen kuvaamista. Lähinää vauhtilajeista eli tässä tapauksessa enduron ja DH:n kuvaamista kisoissa. Pari vuotta käynyt kuvaamassa ja kehitystä on ainakin kovasti omasta mielestäni tapahtunut. Yleensä olisi järkevää julkaista vain muutamia kuvia, jolloin kuvien mielenkiinto on korkeampi. Mutta minä olen ottanut periaatteeksi, että haluan julkaista jokaisesta kuskista kuvaamaltani paikalta kuvan. Yleensä ynnä muut sijoituksista taistelevat ovat kiinnostuneempia omista kuvistaan.
Suolahan tässä on että nopeasti liikkuvat urheilijat ahtaissa paikoissa ja välillä ennalta-arvaattomilla ajolinjoilla on aivan älyttömän haastavia kuvata. Varsinkin kun olen viimeaikoina kiinnostunut kovasti salamakuvauksesta. Ja endurossa on sopivien kuvauspaikkojen löytäminen kovan kiireen takana että ehtii aloittamaan kuvaamisen aina ennen kuin kärki tulee.
Oliskos tuo hiukan liian ahtaaksi rajattu, joka stumppaa vauhdin ehkä hiukan liian aikaisin. Valo on epätodellinen sillai positiivisella tavalla.
Okei Kisu aloitetaan. Nyt perehdyt ekaksi termeihin kohdistuvan valon mittaus ja heijastuvan valon mittaus. Enklanniksi incident/reflecting light measurement. Kamerahan mittaa vain ja ainoastaan tätä kohteesta heijastuvaa valoa. Suomen kielisiäkin juttuja haulla löydät.
http://www.sekonic.com/classroom/met...fincident.aspx ja http://www.sekonic.com/whatisyourspe...ted-light.aspx
Noita peruslinkkejä, aikonaan yhen museon kokoelmia kuvasin. Isoin oli moottorisaha ja nää kuvat toki neutraalissa ympäristössä ilman taustaa. Rakensin kuvausteltan 2x2x2 metriä tukena muovisia vaaleita sähköjohtoputkia ja päällystin neutraalin valkoisella mansikan hallaharsolla ulkokuvausta ajatellen. Valonmittaus kohdistuvan valon mittarilla. Seconicilla!
Pähkäile aikas ja ens tiistaina sitten saat luvan kautta vastata eli kysyä. Ei me ny saittia täyteen tupata, eihän? Aikasintaan:)
Itsokin kuvan Mutiksen arviosta poistaisin sanan ehkä. Kuskilla ei ole valokuvauksellisesti ajatellen tilaa ajaa, myös oikean puolen kuusi on vauhdin kannalta liian iso ja staattinen elementti. Valaistushan pelaa tosi hyvin mun silmään.
Kokonaisuudessaan yksittäisenä kuvana mulle liian pysähtynyt ,vauhti ei välity. Toisaalta näyttäis kuvaajan valokuvauksellinen tekniikan hallinta sillai valmiilta ettei huolta. Ei aivan helppo aihepiiri.
Itsok, vauhdin tuntua kaipaan minäkin. Vaikeaa taatusti noiden kuvaaminen, minun taidoillani jäisi yrittämiseksi. Jos kuvaisin, niin saattaisin yrittää mennä maan tasalle ja saada alakulmasta. Rapa roiskumaan. Sääli, että kypärä ja lasit peittävät niin suuren osan kasvoista, kun olisi hieno nähdä pinnistykset, palo silmissä.
Lisää vain kuvia esille rohkeasti.
Mä olen nyt tarpeettomankin tyly, mutta Itsokin kuva ärsyttää niin. Rajauksesta jo mainittiin, pakko kysyä, kroppasitko itse, kun datan mukaan polttoväli on 70 mm. Jos et ole pienentänyt kuvaa, niin pikselimäärän perusteella kroppasit oikein isän kädellä. Mutta se salaman käyttö, se tosiaan saa tuon näyttämään nimensä mukaisesti studiokuvalta. Tausta on joko lakana tai shopattu kuvaan jälkikäteen, hämäykseksi studioon on tuotu tuo salaman valaisema kivi ja juurakko. Jotenkin ihmeellistä, että se kivi on terävä, kun aukko on kuitenkin "vain" F5.6, ja kuskikin silti enimmäkseen myös terävä. Salama näyttäis olleen raaka, eli ei ole käytetty kalvoa, että värilämpötila päivänpaisteen kanssa synkkaisi. Ja valotusaika on toimintaan nähden pitkä, joten esim. kypärässä vasen puoli (luonnon valo) epätarkka, oikea (salama) tarkka. Reilusti pitempää valotusaikaa sitten, jos sitä tehokeinona haluaa käyttää. Mutta eihän se helppoa ole, raakaa treeniä vaan. Ouvisen Matilla on homma aika kivasti hans kassa, mutta hämärässä homma on toki monella tapaa helpompaa – ja toisaalta ei.
EDIT: Tuollahan on paljon parempia kuvia, jo heti seuraava (kisaaja #11) on mainio, silmät upeasti kuvan vetovoimapisteenä.
Täytyy tietysti altistaa itsensä tasapuolisesti. Puolustuksekseni totean, ettei ollut tarkoitus tuolla kuvata ollenkaan, mutta operaation jälkeiset nivusvaivat pakottivat satulasta, eikä mukana ollut kuin kittilinssi ja ainoa salama rungon oma pop-up.
http://www.tapauksia.fi/_DSC2363.jpg
Katohan, mun pitää finbredin kommentin jälkeen oikein lukulasit päässä alkaa Itsokin kuvaa tutkimaan, en millään muotoa ole tottunut noita kuvan taustatietoja tutkimaan. Toisaalta shoppitekniikalla mun hämääminen ei paljoa vaadi.
Hyi saatana, jos tänne alkaa huijauskuvia ilmaantumaan niin sähköt menee etelää myöten poikki.
No mä vähän dramatisoin, se vaan näyttää niin pirun keinotekoiselta. Ja kuvaa on varmasti pienennetty, kroppia vähän jos lainkaan, pikkukennoisella 70 on 100 "oikeeta" milliä. Ja kuten lisäsin, tuolla on parempiakin kuvia, vaikka liike onkin niistä kadoksissa. Ei sitä tarvita, jos on muuta kivaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti arctic biker
Finbredin kuvassa on sananmukaisesti ilmettä silmänurkassa, ahdas rajaus ja valotkin pikkasen härskin puoleiset. Tallennettu tunnelma vai oisko fiilis, tottakai pelastaa tilanteen kotiin. Tässä on aito asia, niin valokuvauksellisesti kuin ajamisen taltiointina. Hyvä! Vaan empä nyt aivan pahimpia vastavalotilanteina lukuunottamatta usko jotta kittilinssillä otetun kuvan tunnistaisi näin perusruudulta?
Olen tässä koittanut saada raavittua muutamaa kysymystä ja kunnon vastausta mutta ei oikein irtoa. Mutta viimeisin olikin jo ihan kunnon hyvää rakentavaa kritiikkiä niin avaan hieman tätä. :)
Katsoin raakakuvan ja sitä ei ole kropattu. Myöhästyin hieman kuvan otosta ja kuski ehti tulla noin 1,5 metriä suunnitellusta paikasta eteenpäin. Lisäksi näemmä kuski ajoi hieman erilinjaa kuin oletin. Tästä syystä kuva on hyvin tiukka rajaukseltaan (niin, miksi en zoomannut samalla).
Kuvassa on käytetty siis kolmea salamaa. Eka on oikealla sivulla puun takana, toinen on on vasemmalla ylhäällä puussa ja pieni täyte kamerassa. Kuskiin ei osu lainkaan suoraa auringonvaloa. Ja koska otin myöhässä kuvan ja kuski ei ollut haluamallani valon kohdalla niin kuski alivalottunut ~1 aukon verran. Nähtävästi tarkennus on myös jäänyt hieman taakse kun taustalla on noin tarkkaa.
En ole koskaan käyttänytkään kalvoja valon värin muokkaamiseen, täytyy alkaa tutkimaan asiaa!
Sikäli varsinkin salamoiden kanssa urhelun kuvaaminen maastossa onkin minusta niin pirun hankalaa (ja samalla palkitsevaa) kun ensin rakennat kuvauspaikkaa kauheella kiireellä ja koitat yksin testata valon käyttäytymistä ja sitten ensin tulee nopeiten ajavat (jotka on myös näyttävimmät ajoltaan ja vaikemmat kuvata). Ja oikeastaan ilman testikuvaa liikkuvasta kuskista pitäisi saada valotusaika kohdalleen. Tämä on ollut pirullisen hankalaa, mutta ~10 kuvatun kisan jällkeen tähän on alkanut tulemaan jo vähän perstuntumaa.
Lisäksi kokemattomalle sopivan kuvauspaikan löytäminen on aina todella haasteellista.
Treeniä tämä laji tuntuu tosissaan vaativan. Talvella kun ei tule paljoa kuvattua, niin keväällä tuntuu olevan aina vähän hakemista kuvaaminen.
eh...kiitos arctic, tarkoitin kyllä ihan sellaisia tavallisia vinkkejä, nyt en ikävä kyllä ymmärtänyt yhtään mitään.
Vähän kun ihminen opettelee nyt ylipäätään ajamaan, niin jotkut maksimaaliset hapenottokyvyt tai tehot on hieman ylimitoitettuja ohjeita, ( enkä mä ole niitä pyöräilyssäkään tarvinnu!) En kyllä epäile palstalaisten nukkekuvaus ( pieniä kohteita) taitoja, mutta on se kuitenkin vaikeampaa kun yleisluonto.
Joku juttu tässä nyt on, uusi kamera on herkempi? koska kyllä kuvat ovat aikaisemmin onnistuneet. Vasta ihan äskettäin nimittäin löysin "tarkennuspisteen valinta" - joka auttoi jo tosi paljon kun honasin miten sen tarkennuksen saa nuken kasvoihin ja silmään! ( no älkää naurako) samoin valotuksen korjausnappula löytyi tänä vuonna....että tällai perus-asioita. Esim. onko väritys ok? ( kun olen säätänyt) ja ylipäätään, mikä hyvää ja huonoa, sillä hyviä juttuja kansii sitten enempi harrastaa. Ainoa mistä ei sovi sanoa on jos kuvissa näkyy mazda. Se on siellä juuri siksi.
Jospa ensi vapaajaksolla - alkaa torstaina - pääsisi ottaan rantakuvia! Uhraan tarvittaessa lenkitkin.
Jos ihan heti pitäisi sanoa, niin väittäisin että Itsokin ralliajaja on liimattu taustaan jälkikäteen, ja ne kivet myös!
Kaikki luontokuvat on kyllä hienoja olleet, ja inspiroi että varmaan joskus itekin taas sitä alan harrastaa. Kun muut projektit on saatu.
Pitäskö tarjota Itsokille lainaan Seconic x-1 digipro L-518 valotusmittaria, Helpoittais aika paljon tuota valotuksen etukäteisarvailua? On kohdistuvan ja heijastuvan valon,salamalla ja ilman. Manuaalikin löytyy:D Muistaakseni ei osaa yhdistää vallitsevaa ja salamavalon tehoa.
Sitten kysymystä:
Perusperiaatteita vauhdintunnun tallentamisesta? Minun mielikuvaussuuntani etuviisto ja kohteen liikkuminen oikealta vasemmalle on helppo. Liikettä saa pannauksella. Pienemillään siten että vain renkaat pyörii ja enimmillään koko tausta liikkuu.
Mutta mites tuollainen suoraan kohti tuleva kohde? Valotusaika on pakko pitää kohtuu lyhkäsenä että kuskiin ei tule liike-epäterävyyttä. Sopivalla salaman käytöllä saa tietysti kasvoalueen pysäytettyä. Parhaimmillan tietysti olen saanut kasvot pysähtymään, mutta esim renkaat ovat liikkeessä ja käsissä liike-epäterävyyttä. Mutta kohti tulevassa kohteessa tämän saaminen kohdalleen onnistuu minulla ehkä yhdessä tai kahdessa kuvassa per kisa. Lisäksi tähän tietysti vaikuttaa että kaikki kuskit ajavat eri nopeudella :)
Kisu jos haluat kuvata automaatilla ja järjestään ylivalottuu kato onko joku "puoliautomaatti" - Program - Auto tms. valotus säädettyä esim. 0.3 - 1 aukko alivalotusta .. värisävyihin .. vaihda auto-asetus väritasapainosta päivänvaloksi ellei ole jo niin lämpimämpi valo ei tule väärin korjattua neutraaliksi. Halpispokkarissa ei ole manuaalisäätöjä niin keskimäärin menee -0.7 aukkoa ali auto-valotuksella.
Minulle noi valotustiedot on hyvin usein erittäin mielenkiintoista luettavaa. Haen aina muiden kuvista aktiivisesti vähän millaisilla linsseillä ja asetuksilla moisiin lopputuloksiin pääsee. Välillä harmittaa kovasti kun ihmiset ovat poistaneet exif-tiedot tai niitä ei ole kuvapalvelusta johtuen saatavissa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti arctic biker
Vielä enemmän harmittaa kun aikaisemmin Opera-selaimesta sai suoraan kuvasta right-clickillä perustiedot kuvasta ja nykysin tarttee katsoa erikseen kuvankatseluohjelmalla koneella.
^ joo mä voin tutustua noihin väritasapaino yms. --- mutta, yh, tämä nyt mikään halpispokkari ole ( nyrp). Tai nämä, sillä tässähän on nyt kaksikin järjestelmäkameraa, toinen on jalustalla valmiina ja toinen matka-valmiina. Otan seuraavalla kerralla molemmat mukaan ulos. ( vanha kamera alkoi taas toimia ihan hyvin..)
Itselläni on kuvien tekniset tiedot kuvien vieressä. Sehän onkin tosi mielenkiintoista, mihin aikaan ja miten se kuva sitten tulikaan! aika paljon näyttää vaihtelevan, kun en mitenkään aktiivisesti säädä kun valotusta.
No kuitenkin joskus sattuu sopivasti kun käyn Loukonlahdella kuvaamassa niin näppään lähikohteita. Otan näitä joskus ihan höhliäkin kuvia tallentaakseni luontoa, jota ei ehkä parin vuoden kuluttua siinä enää ole kun rakennetaan ja kaadetaan puut..
http://tempokisu.kuvat.fi/kuvat/luon...pg?img=smaller
http://tempokisu.kuvat.fi/kuvat/luon...pg?img=smaller
Manuaali. Kaikki. Kuten Itsok sanoi, siitä aukeaa tie onnelaan. Et tee sillä tarkennuspisteellä juuri mitään, paitsi itsellesi harmia, jos sulla on normaalinäkö. Toki sitä voi käyttää henkisenä tukena, kun tarkennat käsin, etsimessä näkyy se pallura oikealla, kun tarkennus on kohdillaan. Kun kuvaat staattista kohdetta, ei ole mitään pätevää syytä käyttää automaattiasetuksia. Mutta jos haluat edetä porras kerrallaan, niin aloita aukosta, eli ohjelmaksi A. Aukolla määrität kuvan olemuksen olennaisimman ominaisuuden, eli terävyysalueen. Seuraavaksi ohjelma M. Sekään ei ole vielä täysmanuaali, jos sulla on herkkyys yhä automaatilla, mitä ei filmiaikoina käytännössä ollut tarjolla. Still-kuvauksessa (jos, ja kai nyt sentään käytätä statiivia) keinovalolla, määrität suljinajalla kohteen ja taustan valaistuksen suhteen. Sitten se herkkyyskin manuaalille, stilleissä ei ole mitään syytä olla käyttämättä pienintä normaaliarvoa, lienee 100 tai 200. Esimerkkinä hienosta kuvasta, jossa valotusaika ja herkkyys päin helvettiä, tämä. En nyt ala laskemaan, mutta ihan hyvin olisit voinut välttää rakeisuutta kymmenkertaistamalla valotusajan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Mitenkö se valotus sitten onnistuu kohdilleen? Etsimessä on keskellä valotusmittari, sitä kytäten säädät valotuksen suljinaikaa muuttamalla kohdilleen (jos siis käytät keinovalona lamppua, et salamaa (ja hanki ihmeessä sille lampullekin teline...)). Ja sitten opettelet katsomaan histogrammia näytöltä, koska näytöt valehtelee, histogrammit ei.
Nyt en kerkiä enempää...
Pieni zoomin kääntö... Katso Matin kuvista, miten se tehdään isosti...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Itsok
Tarkotin tota millä ite räpsiny viimeaikoina :rolleyes: .. -0.7 aukkoa keskimäärin.. diaakin tuli yleensä pikkuisen alivalotettua, ehkä puoli aukkoa niin sai saturoituneemmat värit ja negaa taas ylivalotettua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Hienoa, ettei kukaan ole ottanut nokkiinsa arvioista ja neuvoista. Kehitystä on tapahtunut.
Keskusteluun liittyen pari kuvaa eiliseltä. Tämän kuvan liike-efekti on tehty urheilukuvauksen näkökulmasta pitkähköllä suljinajalla, jolloin kamera seuraa etummaista pyöräilijää plus täytesalamalla (kameran pikkusalama):
https://lh3.googleusercontent.com/-g...o/DSC_4235.jpg
Kuvauspäivä 11.5.2014 10.27 Mitat 1800 x 928 Tiedostonimi DSC_4235.jpg Tiedoston koko 197.59K Kamera NIKON D7000 Linssi 16.0-85.0 mm f/3.5-5.6 Polttoväli 16 mm Valotus 1/60 F-luku f/10 ISO 200 Kameramerkki NIKON CORPORATION Salama Käytetty Valotusasetukset - Katselukerrat 372
Tässä toinen samalla tavoin kuvattuna. Taiteellisesta suorituksesta voi olla monta mieltä.
https://lh3.googleusercontent.com/-2...o/DSC_4193.jpg
Kun kohde liikkuu riittävän suuren kulman kuvapinta-alan poikki, tulee liikken tuntu jo sillä, että seuraa kohdetta. Perjantain prologilta:
https://lh4.googleusercontent.com/-D...eltsu-3227.jpg
Kuvauspäivä 9.5.2014 16.20 Mitat 1800 x 1192 Tiedostonimi eltsu-3227.jpg Tiedoston koko 226.27K Kamera NIKON D7000 Linssi 16.0-85.0 mm f/3.5-5.6 Polttoväli 85 mm Valotus 1/160 F-luku f/5.6 ISO 640 Kameramerkki NIKON CORPORATION Salama Ei käytössä Valotusasetukset - Katselukerrat 262
Hopsan, nyt vasta huomasin, että täällä puhutaankin suoraan kohti tulevasta liikkeestä. Joo, zoomin varovainen kääntö ja ylävartaloon/päähän kohdistettu ja rajattu apusalama on toinen. Kolmas on se, että kuvassa on toisia pyöräilijöitä, joilla on eri liikesuunta, ja niiden epäterävyys tuo liikkeen tunnun.
Kiitos. Itse on jotenkin aina tullut harvat revontulet bongattua sattumalta; jos joskus olisikin lähtenyt vartavasten niitä kuvaamaan niin tyhjin käsin on saanut takaisin palata. Mitään visuaalista nautintoa ei noista revontulista nyt saanut kun silmät jäivät kameralle toiseksi, mutta on niissä kuitenkin se metka piirre, että himmeämmätkin tähdet näkyvät revontulista läpi. Jos oli tarkoitus testailla kamerankin kennon erotuskykyjä niin testi meni enemmän kuin nappiin ja uutta oppia tuli.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti alli
-> kisu
Mikäs se Kisun kamera sitten oikein on että tietää, mitä sillä edes voi tehdä? Voi tietty olla että on jäänyt tieto vain huomaamatta, välillä on päässyt kertymään parikin sivua uutta juttua eikä kaikkea ole tullut kahlattua läpi ihan sanasta sanaan. No, tuossa finbredin linkkaamassa kuvassa käytössä näkyy olleen EOS 500D.
Tässä on jo neuvoja tullut henkilöiltä joilla selvästikin on kuvaukseen liittyvä tekniikkapuoli paljon paremmin hallussa kuin itselläni, minä kun en vielä ole sillä tasolla että käyttäisin mitään täysmanuaaleja (paitsi salamakuvauksessa) ja käsitarkennukseenkaan ei oikein näkö tahdo riittää (no nyt sitä pitäisi kyllä videokuvausta varten alkaa opetella). Tai ehkä se on niin että omien optiikoiden valovoima ei riitä (suurin aukko 4-5.6), vähän nopeammilla linsseillä käsitarkennus varmaan olisi selkeämpää. No, jos nyt kuitenkin muutaman ihan pääjutun miten itse kuvaan ja Kisun kuvauksen tapauksessa kuvaisin.
- Syvyysterävyyttä hallitaan aukon koolla. Mitä isompi aukko (pieni numero) sitä lyhyempi syvyysterävyys. Eli valotusohjelmaksi aukon esivalinta (A). Sinä valitset aukon=syvyysterävyyden, kamera arpoo sitten mielestään oikean valotusajan. Jos valotus meni pieleen, niin sitten sitä aikaakin voi säätää (yli/alivalotus tai manuaali) ja ottaa kuvan uusiksi.
- Tarkennuspisteenä itselläni (lähes) aina keskipiste. Tarkennus ensin pääkohteeseen (eli tässä tapauksessa yleensä kasvot kuten olet pyrkinyt tekemäänkin), sitten vasta rajaus. Jos on hämärää niin jalustalla kuvatessa saatan tarkentaessa sojottaa kohdetta vaikka taskulampulla että onnistuu paremmin.
- Paikallaan olevia kohteita jalustalla kuvatessa ei tosiaan kannata yleensä käyttää kuin pienimpiä ISO -arvoja, esim. ISO 100 (yleensä=jos esimerkiksi taustassa on isoja tuulessa heiluvia elementtejä, voi olla tarvetta lyhyemmälle suljinajalle eli kaivataan isompaa iso-arvoa). Tärähdyksen vaaraa voi vähentää käyttämällä vaikka 2 sekunnin vitkalaukaisinta. Ja mahdollinen kuvanvakautin myös pois päältä jalustalla kuvatessa.
Histogrammista kannattaa opetella katsomaan ainakin ääripäät... varsinkin aivan oikea reuna (jos siellä on korkea pylväs niin valkoinen on palanut puhki).
Valaistuksella voi sitten leikkiä vaikka millä mitoin... Ehkä tuumin niitä paremmalla ajalla. Mutta ehdotus, mitäs jos hankkisit kaukolaukaisimen? Joko johdollinen tai mieluiten antennillinen versio (EI sellainen, mitä pitää osoittaa edestä kohti kameraa). Maksaa ebayssa ~kympin. Kädet vapautuisivat paremmin niiden valonhallinten (heijastin, varjostin, lamppu, salama...) kanssa leikittelyyn ja kokeiluun.
Hienoa että porukka on oppinut ottamaan kommentit vastaan loukkaantumatta, kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä raadin kanssa, mutta opiksi kannattaa ottaa. Esim tuo saranakuva, pyörittelin ja asettelin sitä moneen kertaan, rajasin ja säätelin värejä. AB on ihan oikeassa, kun en parempaa keksiny, täräytin rajan kepulaisesti keskelle. Täysi kompromissi, joka ehkä johtuu omasta tavasta ajatella "enhän mää nyt mitään taidekuvia osaa tai edes älyä" Ja niinpä sitä sitten taas pistää eteen kuvan, joka ei liikaa ärsytä. Opiskelun paikkaa taas.
Vallitseva valo, kaksi sanaa joiden merkitys on hyvä sisäistää. Päävalon teho ja suunta määrää sen missä määrin sinun kuvasi erottuu massasta. Perusasioiden opiskelu sujuu kokeile ja hämmästy tekniikalla, ja on kivaa. Manuaalin lukeminen on varma luovuttamisen merkki.
http://sd.keepcalm-o-matic.co.uk/i/k...o-mordor-7.png
Valo on tärkeää, havainto tärkeämpää.