Myös autokoulunopettajalta erinomaista toimintaa.
Myös autokoulunopettajalta erinomaista toimintaa.
Jaahas, se on taas kevät alkanut Turun klv:ien kunnossapidossa, kun auraaminen on lumentulosta huolimatta loppunut.
Tuo on juuri tuota samaa shaibaa, josta kerroin juuri vähän aikaa sitten yhden 45 min. matkan aikana keskusteluistani yhden bussikuskin kanssa. Näköjään nuo ajoratamaalaukset häiritsevät suunnattomasti ja luovat mahdollisuuksia vääriin tulkintoihin.
Tuli muuten eilen Kauniaisissa Tunnelitiellä vastaan sama auto ja sama kuskikin autossa joka pilasi mun takin viimeviikolla.
Ilmeisesti tunnisti meikäläisen kun katsoin niin pitkään.
Mielenkiintoinen risteysajo Riksun Prisman kaakkoisella poistumisväylällä. Autoilija päättää ensin, että ehtii kivasti ennen minua ja sitten pysäyttää auton puoliksi pyörätien jatkeelle, koska Eteläiseltä rautatienkadulta tulee autoa, jota on väistettävä. Oli vielä ihmeissään, kun en erikseen kiittänyt.
Toki voi mennä ensin, jos kerran ehtii, mutta silloin väylän sulkeminen osinkin ei ole kovin kaunista.
Hemmetin nykyajan puhelimet ja niitä käyttävät "multitasking"-teinit! Tosi turvallista tuolla liikenteessä tuijottaa siihen näyttöön ja samalla kävellä miten sattuu. Tällainen puhelinsankari käveli tänään aamulla vastaan ja tietenkin tismalleen keskellä väylää. Soitan kelloa kerran, ei reaktiota. Soitan toisen kerran, ei vieläkään reaktiota. Hidastan ja ohjaan vasemmalle ohittaakseni mutta en saa mitään huomiota, joten pysäytän. Kun tämä puhelinsankari on kohdalla, sanon että "Kannattaisi katsella välillä ympärilleen". No nyt! Katse nousee puhelimesta pariksi sekunniksi eikä sentään kävele syliin, mutta matka jatkuu sen jälkeen niin kuin tähänkin asti. Alkaa pikku hiljaa ärsyttää nuo ihan oikeasti, ei se nyt voi olla niin vaikeaa edes välillä katsoa muuallekin, vai kannattaisiko mennä johonkin puhelinvieroitushoitoon jos ei pysty hetkeäkään olemaan erossa siitä?!
^ Ensi kerralla huuda sille kovaan ääneen: "Hei! Varo!"
Eilen tunki joku bemarikuski autollaan kauppakeskuksen pysäköintialueelta eteen jääden keskelle pyörätietä poikittain. Tilanteessa ei kuitenkaan vahingoitettu ihmisiä, eläimiä eikä omaisuutta, mutta jouduin jarruttamaan selvästi ja pysähtymään, nopeutta ei ollu paljoa ja valo oli päällä (tapahtuma-aika alkuiltapäivä, eli valoisa). Tilanteesta koitui sen luokan harmitus, että halusin avautua siitä täällä, mutta ei sellaista harmitusta, että olisin osoittanut autoilijaa sormella.
Lisäksi paheksun niitä lastenvaunuja (sis. lapsen) kuljettavia henkilöitä, jotka kulkevat keskellä sekaväylää tai muuten siten ettei ohi mahdu. Mulla on nyt onneksi semmonen soittokello, jonka ääni on kuuluva ja jota voi käyttää käsineet kädessä (ei tarvi enää huudella, että "Pyörä tulossa! ... Kiitos!"). Ehkä vähän kurjaa jos matkustaja herää kilahdukseen, mutta keskellä kulkeminen on kuljettajan omaa ajattelemattomuutta, joten saa maksaa sen pienen hinnan jos matkustaja herää. Ja joo, mulla on lapsia itelläki.
Pyörätiellä kävellään puhelimeen höpisten eikä huomata toistuvaa kellon soittelua. En harmittele niin hirveästi jos nuttuun tulee roiskeita tällä säällä kun siitä viimein pääsee ohi.
Tänään oli myös liikkeellä yksi liikuntarajoitteinen, jota työnnettiin jonkinlaisessa varsin kätevän ja ketterän oloisessa vaunussa, sellaista mallia en ole ennen nähnytkään. Mukana kaksi muuta ihmistä, jotka menivät rinnakkain ja tämä vaunu oli hitusen pyörätien puolella. Oli todella pimeää siinä kohdassa. Heijastimia/valaisimia vaatteissa/vaunussa koko porukalla yhteensä: [veikkauksia?]
Ah niin raikas tuulahdus seitkyt-lukuista liikennekulttuuria. Joku mamma tyhjäkäytti volkkariaan kerrostalon vieressä kevyenliikenteen väylällä. Semmoinen noin kolme metriä leveä väylä, korkeat lumikinokset molemmin puolin ja auto siinä välissä. Huomautin muijaa kevyenliikenteen väylän tukkimisesta ja vastaukseksi sain vähättelevään sävyyn jotain "Eeeeei, älä viitsi" -mölinää. Kivasti suhtauduttu varsinkin kun autoliiton kätyreiden perusnillityksen aihehan on pyöräilijät ajoradalla -itkupotkuraivarit.. Autokin oli pitänyt tarkasti taitella ahtaista väleistä paikalle eli kyseessä oli harkittu liike. Noh, painelin matkoihini vaikka siinähän olisi ollut hyvä paikka laittaa mankeli hankeen sivuun ja jäädä seisoskelemaan siihen auton eteen ja vastailla sitten samaan sävyyn "äläviitsiä" kun alkaisi kuulua väistämisvaatimuksia. :) Mitä lie jalatonta läskipersettä odotteli kun ei ilmeisesti jaksa/pysty kahtakymmentä metriä kävellä talon parkkipaikalle, jonne autokin olisi mahtunut pois tietä tukkimasta..
^ Kuka polkee säännöllisesti Hki:n Mannerheimintietä? Vuodenajasta ei väliä, siinä Ruskeasuolta Stadikalle on aina vähintään muutama taksi ja "virmam paku" pyörätien tukkimassa, se on vähän ihmeellistä kun on kuitenkin todella suosittu väylä myös pyöräilijöille. vmp. Onhan se hankalaa kun parkkipaikkoja ei ole ja suuri osa asukkaista on vanhuksia...
Eilen kävelin kevliä pitkin ja vastaan tuli teini koiran kanssa. Kun kohdattiin, niin koira päättikin hypätä nurmikolta kevlille kimppuuni. Tässä iässä ilmeisesti hatutus on nopeampi reaktio kuin pelästyminen ja kommenttia irtosi. Jotta yhteys pyöräilyyn säilyy, niin todettakoon, että minä olin kävelijöiden alueella, mutta teini koiransa (tosin kommenteissani en eläintä koiraksi kutsunut) kanssa pyöräilijöille varatulla alueella.
^ Saitko sä siltä mitään vastakommenttia asiaan, yrittikö se kiskoa sitä koiraansa takaisin? Tuo on kyllä niin rasittavaa ettei viitsitä yhtään ennakoida oman koiran liikkeitä, kun "eihän se fifi ennenkään ole mitään tehnyt"...tai vaikka olisi, niin ei vaan välitetä :mad:.
Pistää fifiltä niskat nurin ja sanoo että oi kun säikähdin.
^^Teini vähän pelästyneen nolona kiskoi ääneti koiran takaisin. Veikkaan, että koira oli koostaan huolimatta nuori ja vallaton. Positiivisenä kommenttina todettakoon, niin koiran hihna oli asiallinen kunnon nahkahihna noin reilun metrin mittanen - ei mikään viiden metrin flexinaru. Toinen positiivinen piirre oli tietenkin se, että teini oli hiljaa eikä alkanut aukomaan päätään, kuten yleinen käytäntö tuntuu olevan, jos vanhempi herrasmies sattuu hieman opastamaan.
Mikä siinä alikulkutunneliin ajamisessa käytössä on niin vaikeaa? Tänäänkin Kehä I:n pohjoispuolen klv:llä Hämeenlinnanväylän alituksessa meinasi rysähtää kolme pyöräilijää samaan pakettiin. Peesietäisyydellä ajanut kaksikko kääntyi vasemmalle tunneliin sokkona, niin vaan joku tuli, ylläri ylläri, vastaan.
Toisella kerralla katselin bussipysäkiltä käsin työmatkatykkejä, jotka yksi toisensa jälkeen sukelsivat vasemmalle tunneliin sokkona mutkan leikaten. Varmaan 8/10 oli saldo.
Eilen oli taas autoilijalla "hyvin" väistämisvelvollisuudet tiedossa. Ajoradalla ei ollut risteystä eikä kolmiota, vain ylimenevä suojatie pyörätien jatkeen kera.
Ajoin kohti tänä pyörätien jatketta, niin auto alkoi pysähtyä päästämään minut yli. Pysähdyn ja yritän viittoa takaisin, että tässä ei kolmiota. Auto ei tajua.
Hyppäsin pyörän päältä pois ja aloin taluttamaan pyörää tien yli, (jolloin etuajo-oikeus siirtyi minulle). Tässä vaiheessa se auto sitten kiihdytti ja yritti ajaa ylitseni, ja jouduin väistämään sitä.
Eilisellä lenkillä taas vähemmän yllättävä muttei silti vaaraton tilanne:
Kelvi tien oikealla puolella, edessä risteys jossa vihreä sekä kelvillä suoraan ajaville ja punaisesta vihreäksi vaihtuva ajoradalla oikealle kääntyvä, joten vain pyöräilijän kokemus elävästä elämästä ja jarrutus estää onnettomuuden kun jakelukuorma-auton kuljettajan pää ei käänny (tai koska ison ei tarvitse olla huomaavainen liikenteessä).
Ärkeleen turkele tätä nykymuotia - daamit mennä viipottavat huput päässä kelvillä sivusuunnassa hortoillen eivätkä kuule kymmenettäkään kellonsoittoa. Ohittaessa kuuluu iu/hui/muuta ja sit ettet soittanut kelloa. Eilen sai kolmelle eri viipottajalle kertoa että ihan oikeasti sen lisäksi että tuo huppu saa Siut näyttään Kennyltä se myös blokkaa äänet.
Tuulipukutempoajat alkaa heräillä talviuniltaan ja kitinän määrä väylillä lisääntyy liki exponentiaalisesti.
[korvamato]
... tää onnea on.
[/korvamato]
Aamulla joku trikoopelle juoksi edellä, vilkaisi taakseen, näki varmasti että pyörä on tulossa ja hyppäsi suoraan eteen. Vitun apina.
Toissa päivänä tallainen tulee vastaan, aurinkolasit vielä silmillä ja tuijottaa luuriin. Mä ehdin lähes pysähtyä ja daami hyppää ilmaan parahtaen ja kädet silmille. Tää oli niin koomista että naurattaa vieläkin, ...niinjoo täällä topicissa piti olla synkkää ja vaikeaa...
Yleensä tällainen hidastaa tarpeettomasti kummankin matkantekoa. Monessa vastaavassa tapauksessa autoilija olisi helposti ehtinyt risteyksen yli ennen pyöräilijän saapumista ylityskohtaan. Väistämisvelvollisen pyöräilijän himmaaminen olisi riittänyt eikä kummankaan olisi tarvinnut pysähtyä. Näin siis omalla kohdallani vastaavissa tianteissa. Lisäksi jos autoilija pysähtyy odottamaan olematta väistämisvelvollinen, pyöräilijän on huomioitava aina myös se, ettei kukaan tule risteykseen toiselta kaistalta.
Olet toki monessa kohtaa oikeassa, sitä en kiellä. Mutta eikö sitten molempien pysähtyminen ja käsien heiluttelu ole vielä hitaampaa? Ja olettaisin että oli väistämisvelvollisuus kenellä tahansa niin suurin osa katsoo molempiin suuntiin jokatapauksessa [emoji108]
iLuurilla tapatalkista
Jos autoilija ehtii jo pysähtyä niin suoritan kadun ylityksen kyllä jalkautumatta, vaikka väistämisvelvollisuus ei oikeasti olisikaan autoilijalla. Mutta yleensä pyrin hidastamaan pyörällä ryömintävauhtiin niin aikaisin, että autot ehtii mennä pois alta ja hyödynnän sopivan rakosen. Jos joku alkaa hidastaa niin yritän käsimerkeillä viittoa että nyt pitäisi mennä vaan. Silloin kun itse on pakko pysähtyä niin se kannattaa tehdä ajoissa. Jos ruuhka-aikana on tiivistä autoletkaa niin sitten vaan heti pyörän selästä pois ja määrätietoisin elkein suojatielle, katsekontakti nopeuttaa tilan saamista myös.
Auton pysähtyminen ilman väistämisvelvollisuutta on kyllä karhunpalvelus.
Liikenteessä aina menee aikaa hukkaan jos kuski ei osoita pysähtyvänsä ja molemmat joutuu hidastamaan ja odottamaan. Liika kohteliaisuus saa oppimaan vääriä tapoja. Varsinkaan lapsia ei kannata opettaa siihen että tuo setä aina pysähtyy tässä risteyksessä.
Pahinta on kun autoilijat ja pyöräilijätkään ei aina tiedä väistämisvelvollisuuttaan kun säännöt on muuttunu siitä kun oli nuori tai siitä kun sai ajokortin ja niistä informoidaan liian vähän. Varsinkin tuntuu sotkevan nuo "jalkakäytävän jatkeet" aka suojatiet vaikka jalkakäytävillä ei saa ajaa:D ja markettien ja kiertoliittymien liittymät joissa kolmio tai stop jo ennen kevyenliikenteen väylää.
Aloitin ketjun liikennesäännöistä
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/s...t-varusteet-ym
Lainaus:
Pistää fifiltä niskat nurin ja sanoo että oi kun säikähdin.
Onko kaikki kotona? Ahistaako? Yhdellä ainoalla vajaalla sivulla yhdeltä ainoalta foorumilaiselta näin primitiivistä tekstiä. Onhan niitä mun muistoni mukaan aikasemminkin ollut. Onko oolusa päteviä terapeutteja? Koita hyvä ihminen löysätä pipoa, ennenkuin toteutat fantasioitasi. En tosiaankaan haluaisi tavata!Lainaus:
Harmi on se ettei kyynerpää osunut pelleä takaraivoon vaan väistöliike onnistui liiankin hyvin.
^Useimmitenhan nämä tilanteet syntyy siten, että autoilija saapuu fillaristin takaa saavuttaen, ohittaen ja eteen kääntyen. Mikä ##...tana se on, ettei ohittaessa, tai jo ennen sitä, näe ohitettavaa pyörää, jonka eteen kääntyy. Ainahan tätä tapahtuu, tietää jokainen, joka fillarilla liikkuu.
Kuorma-auton ratin takana en ole istunut, mutta sikäli kuin olen tätä aihetta käsittelevistä jutuista ja niihin liittyvistä kuvista ja videoista ymmärtänyt, se katvealue on välittömästi auton oikealla puolella eikä se ulotu kovin kauaksi sivulle, ts. se ei ole esteenä pyöräilijän havaitsemiselle silloin kun ajoradan ja kelvin välissä on viheralue.
Meinasin tänään jäädä kolmessa perättäisessä risteyksessä auton alle. Kaikille tilanteille oli yhteistä se, että kuljettajat puhuivat kännykkään.
^^^Joo. Turpaan vaan kaikkia.Lainaus:
Oltaisiin voitu mennä yhdessä halaamaan puita, mutta harmi homma.
Muutama päivä sitten oli aivan paras tilanne. Edessä risteys neljään suuntaan josta olen kääntymässä oikealle. Takaa tulee Saabbi joka lähtee OHITTAMAAN, vilkuttaa myös oikealle, on kääntymässä samaan suuntaan kuin minä, ja odottaa kaistojen päällä ja risteyksen keskellä, että itse käännyn oikealle ja tulee sitten vasta perään. Miks piti ajaa ensin rinnalle muka ohittamaan, jos on kääntymässä kuitenkin samaan suuntaan?
Sanoppas se. Juurikin tätä usein saa nähdä ja ihmetellä. Itse autoillessa jään tilanteessa fillaristin takapuolelle hiljennellen odottamaan suoraan ajoa tai kääntymistä ja sen jälkeen ajan suuntaan, mihin olen menossa. Vaikka kuvailemassasi tilanteessa ei tapahtuisikaan yhtään mitään, aiheuttaa se hämmennystä ja epätietoisuutta fillaristille. WTF?