Ajatus, että kaikki on maalaisjärjellä kiellettyä jos ei laissa sallita, on täysin absurdi. Koko tieliikennelaki sisältää velvollisuuksia ja kieltoja, hyvin vähän oikeuksia sinne on yhtään kenellekään kirjattu.
Printable View
Maalaisjärkeä on monenlaista, joten sen käyttäminen liikenteessä on vaarallista. Maalaisjärjen mukaan voi olla mm. niin, että huonoja tai turhia liikennesääntöjä ei tarvitse noudattaa. Esimerkiksi suojatien / jatkeen eteen auton pysäyttäminen heikentää liikenteen sujuvuutta, lisää polttoaineen kulutusta ja peräänajojen riskiä. Näin ainakin suomalaisen maalaisjärjen mukaan ajatellaan. Ruotsissa on maalaisjärki unohtunut ilmeisesti pidemmälle edenneen urbanisoitumisen takia, eikä tuollainen ajattelutapa ohjaa käytöstä.
Itse itselleni vastaten, ensimmäisestä vaihtoehdosta tekee erikoisen tieliikenneasetus:
” Merkki 421
…
Merkkiä ei yleensä käytetä osoittamaan korotettua jalkakäytävää.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta...19820182#L3P19
Montako kertaa vielä pitää toistaa, että rakenteellinen erottelu riittää, jolloin merkkiä ei tarvita.
Olet aivan oikeassa. Perustemattomalla eikä edes perustellulla mielipiteelläni ole mitään vaikutusta tieliikennelakiin ja kuten nokkelasti huomasit niin en perustellut. Siksi suosittelen tieliikennelain ja tieliikenneasetuksen opiskelua oma-aloitteisesti. Toki olisi pitänyt vääntää rautalangasta kuitenkin. Kannattaa myös huomata, että liikennemerkki 421 on määräysmerkki eikä niitä siksi voi pystyttää kaikkialle missä jalankulkijoita liikkuu.
Hit & Run taas kerran.
11.05.2015
Poliisille tehdyn ilmoituksen mukaan perjantaina 8.5. klo 15.00-15.30 aikaan Kokkolassa Lahdenperäntien ja Iltaruskontien risteyksessä oli kolme lasta ylittämässä Lahdenperäntietä, kun samaan aikaan sataman suunnasta oli tullut valkoinen farmarimallinen henkilöauto. Auto päästi kaksi ensimmäistä lasta ylittämään kadun, mutta viimeisen kohdalla lähti liikkeelle osuen polkupyörän takarenkaaseeen seurauksella, että lapsi kaatui pyörineen. Auto, missä oli mieskuljettaja sekä nainen kyydissä, jatkoi matkaansa pysähtymättä. Lapselle tuli nirhaumia polviin. Poliisi pyytää auton kuljettajaa tai asiasta jotain tietäviä ottamaan yhteyttä nroon 0295 415 883.
http://www.hs.fi/urheilu/a1431485686...uositeltu-aihe
Sunnuntaipyöräilijä aiheutti joukkokolarin Italian ympäriajossa
http://www.metro.fi/uutiset/a1387811496501
Ei huomannut pyöräilijää, törmäsi päin Vantaalla
Pyöräilijä sai vammoja olkapäähänsä ja kylkeensä Vantaan Simonkylässä, kun autoilija törmäsi häneen suojatiellä.
Kolari sattui puoli kymmeneltä keskiviikkoiltana. Keski-ikäinen mies oli kääntymässä Uusiniityntieltä oikealle Talvikkitielle. Hän pysähtyi risteykseen stop-merkin kohdalle, mutta ei huomannut pyöräilijää ajamassa Talvikkitietä pohjoiseen. Pyöräilijä näki auton pysähtyneenä ja oletti, että se väistää häntä.
Autoilija törmäsi pyöräilijään, joka kuljetettiin sairaalaan tutkimuksiin. Poliisi tutkii tapausta liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
https://www.google.fi/maps/@60.31198...qg!2e0!6m1!1e1
Mapsin kuvassa vuodelta 2011 Kolmio ja sen alla kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpi eli tuossa on pyöräilijälle pyörätien jatke joten ei ajanut suojatiellä kuten poliisi taas kerran väittää.
PS: Taas klassinen käännyn oikealle ja katson vain vasemmalle enkä " huomaa " oikealta tulevaa pyöräilijää.
Niin. Paljon todennäköisempäähän on että näki pyöräilijän, mutta ajoi tahallaan päälle.
Ihan aina ei pysty päättelemään aukottomasti, että mikä kevyenliikenteenväylältä näyttävän väylän luokka on, kun mitään asiaankuuluvista merkeistä ei ole käytetty (siis 421...425).
Eikä sillä ole hirveästi merkitystäkään, jos ei mitään satu.
Niin, jos tuijottaa pelkkiä päivämääriä, niin näinhän sitä saattaisi kuvitella. Kuitenkin lakimuutoksen perusteluissa kerrotaan seuraavaa:
Eli reunakiven takana oleva korotettu päällystetty tien osa on aina tulkittu jalkakäytäväksi. Laki on vain kirjattu vastaamaan todellisuutta. Varsinaisia sääntöjä ei ole muutettu.Lainaus:
Tieliikennelain (267/1981) 2 §:n 7 kohdanmääritelmän mukaan jalkakäytävällä tarkoitetaanjalankulkijoille tarkoitettua tietä taisen osaa. Säännös ei ota kantaa jalkakäytä-vän rakenteeseen, mutta ajoradan reunakiventakana oleva korotettu päällystetty tien osaon tulkittu jalkakäytäväksi vaikka liikennemerkkiäei käytetä.
Joo, niinhän se virallisesti menee. Sitten on tällaisia paikkoja, joita käytännössä pidetään kelveinä, vaikka merkkejä ei ole. Kadun reunassa voisi hyvin ajaa, mutta joidenkin autoilijoiden mielestä pitäisi ajaa sillä pyörätien näköisellä väylällä: https://goo.gl/maps/53fLa
Pitänee siis ottaa ohjenuoraksi. Saapa nähdä, miten täällä lupsakkaassa Etelä-Savossa suhtaudutaan oman tilansa ottavaan ketjunpyörittäjään.
Tieliikenneasetuksen mukaan ainoastaan korotettu jalkakäytävä on jalkakäytävä ilman liikennemerkkiä. Eli jos tarkkoja ollaan, niin kyseessä on erillinen tie, jolla saa ajaa pyörälläkin, mutta ei tietenkään ole pakko. Ja jos vielä tarkempia ollaan, niin kyseessä on epäselvä tapaus, niin kuin mainitsitkin. :rolleyes:
"Merkki 421
Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä jalkakäytävää, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muut kuin jalankulkijat ja tieliikennelain 8 §:n 2 momentissa ja 45 §:ssä mainitut tienkäyttäjät eivät saa käyttää merkillä osoitettua jalkakäytävää. Merkkiä ei yleensä käytetä osoittamaan korotettua jalkakäytävää."
Missäs näin sanotaan? Noin yleensä liikennemerkit ovat voimassa sillä tiellä jolla ne ovat, myös risteysten ohi. Tiehallinnon ohjeissa nimenomaan sanotaan merkistä 421, että "Jalkakäytävällä merkkiä käytetään aina, kun yhdistettykevyen liikenteen väylä muuttuu jalkakäytäväksi."
Yhdistetty kelvi siis ei saa muuttua jalkakäytäväksi ilman jalkakäytävän merkkiä (pl. tapaus, että TLA:ssa merkin 421 maininta korotetusta jalkakäytävästä on kuitenkin pätevä, eli tämä on laillinen pyörätien muuttuminen jalkakäytäväksi: https://www.google.fi/maps/@60.22321...!6m1!1e1?hl=fi ).
http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf...merkkiohje.pdf
Onko oikeasti näin? Olen kuvittelut, että risteykset katkaisevat monien merkkien toiminta-alueen. Myös merkistä 421 sanotaan liikennemerkkiohjeessa, että sitä on toistettava monentyyppisten liittymien jälkeen.
Ettei kukaan saisi minkäänlaista kohtausta, tarkennan, että kysyn vilpittömästi. :rolleyes:
Voi kun olisikin yksikäsitteisesti noin myös lain mukaan. Tuossa on vaan se huono puoli, että Tiehallinnon ohje ei ole kovin pätevä mandaatti lakituvassa.
Tämä jalkakäytävä vai ei on kyllä yksi ärsyttävimmistä liikenneympäristön puutteista pyöräilyn kannalta. Vaatii monissa paikoissa vähintään meedion kykyjä tietää, saako pyörällä ajaa ja sitten ollaan kuitenkin suu vaahdossa vaatimassa pyöräilijöitä sinne oikeaan paikkaan. Tai ainakin sen vaahtoajan mielestä oikeaan paikkaan...
You give peanuts you get monkeys.
Jalkakäytävää ja pyörätietä osoittava määräysmerkki 421 - 425 toistetaan yleensä jokaisen tien, kadun ja kaavatien risteyksessä, jonka kautta kulkeva pyörätie tai jalkakäytävä jatkuu. Merkkejä ei tarvitse toistaa, jos risteykset
ovat lähekkäin ja seuraavat merkit näkyvät eikä väylän jatkumisesta synny epäselvyyksiä.
Näin kertoo edellä mainittu tiehallinnon liikennemerkkiohje.
"Yleensä" ja "ei synny epäselvyyksiä" ovat varsin täsmällisiä ohjeita:seko:.
Niinpä. Erityisesti, kun kaksi kelviä risteää ilman että lähellä on ajorataa, niin risteyksessä ei käytetä toistomerkkejä, vaan kelvit vain jatkuvat.
Muistaakseni joku oikeuskeissi olisi ollut missä tätä kyltin vaikutusaluetta olisi mietitty, ja lopputulos olisi ollut jotakuinkin että kyltin vaikutusalue yleensä loppuu seuraavaan risteykseen. Pyörätielle kun ei esim ole olemassa lopettavaa kylttiä, niin joissakin paikoissa kyltin vaikutusalue on vähintäänkin epämääräinen asia. Ongelmaksi tulee nämä "yleensä" ja "kun epäselvyyttä ei synny"-ohjeistukset. Jos kyltin vaikutusalue yleensä loppuu risteyksessä, niin miten ei voi syntyä epäselvyyttä jos risteyksen toisella puolella ei olekkaan pyörätien kylttiä? Toki ehkä siinä mielessä ei synny epäselvyyttä kovinkaan paljon jos todetaan että pyörätie ei jatku koska "yleensä"... Käytännössä siis voi sanoa että kyltti pitää toistaa joka risteyksessä, koska pyörätien jatkuvuus on aina epäselvää tuollaisessa tilanteessa. Pyöräteiden risteyksessä kylttiä ei tosiaan yleisesti käytetä, mutta toki teoriassa eri kylttien koktaili saattaisi aiheuttaa juridisia sudenkuoppia. Esimerkiksi takaisin päin ajamisen laillisuudesta ei voi olla varma, koska ei ole nähnyt sallivaa kylttiä.
Kyllähän toki juridisia ongelmakohtia löytyy paljon, käytännön kannalta kuitenkin merkittävästi ajoa haittaavia lakeja tai tulkintoja on vähemmän. Yleisin ehkä juuri klv:n käyttöpakko yhdistettynä kylttien vaikutusalueisiin tuottaa haasteita. Väistämissäännön yleinen tietämättömyys aiheuttaa myös ongelmia melko usein.
Tätä keskustelua luettuani en voi kuin ihmetellä miksi pyöräilijöiden arjesta tehdään niin vaikeaa. Vai mitä ajattelette, entäs jos ajoradalla olisi myös vastaavasti joka risteyksessä kysymysmerkkinä, saako sitä väylää laillisesti jatkaa vai pitääkö poukkoilla jonnekin :rolleyes:?
Minustakin on näin. Ainakin määräävät, esim. nopeusrajoitukset merkataan aina risteyksen jälkeen uudelleen. Jos ei siis ole kyse perusnopeudesta 80km/h. Mutta toisaalta; mahtaako kevyenliikenteen merkeillä sen kummemmin olla väliä? Ainakin KLV-merkit on ympäri maata miten sattuu.:seko:
Mistäs se risteyksestä sille tielle kääntyvä muuten tietäisi rajoituksen?
http://www.heikniemi.fi/lakiblogi/archives/000125.html