Tänään 26 km pertsaa. Vielä yksi hiihtolenkki niin tavoite täynnä. Sopivasti ilmat lämpenee niin voi siirtyä pyöräilyyn.
Printable View
Tänään 26 km pertsaa. Vielä yksi hiihtolenkki niin tavoite täynnä. Sopivasti ilmat lämpenee niin voi siirtyä pyöräilyyn.
Eilen jossain whirlpool taifuunissa pertsaa. Hiki ei ehtinyt kamppeita kastella...
Tänään, eilen ja toissapäivänä. Firman kilometri kisan voiton varmistamiseksi loppukiri on tärkeää[emoji12]
Etelärannikon kasvattina en oikein ymmärrä minkä ihmeen takia hiihtokausi pitäisi lopettaa sen takia että joku tavoite on tullut täyteen: jos hiihtämisestä tykkää, niin kauan hiihdetään kuin kelejä on eikä kyllästymisen tunteesta ei ole tietoakaan!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti m-52
(Vaikka fillaroinnista tykkään ihan yhtä lailla ellen enemmänkin, sille on vuodesta joka tapauksessa valtaosa aikaa eikä pyöräily vielä keväällä vähemmän suotuisissa olosuhteissa koskaan ole ollut niin nautinnollista että sen vuoksi luopuisi kaikesta muusta.)
En tosin ymmärrä minkäänlaista määrätavoitettakaan, oli se sitten kilometrejä, tunteja tai hiihtopäiviä - mutta se on puhtaasti minun ongelmani (ja sen juuret ovat varmaan jossain kaukana menneisyydessä jolloin hiihtokilometrejä jahtaavat typerykset vielä huusivat latua tai pilasivat muiden hiihdon luistelemalla ladut rikki).
Tänään 32 km pertsaa. (Vapaalle minulla ei kalustoa olekaan - ja jos olisi, kävisi niin kuin entiselle miehelle joka sai viulun.)
Taisi olla viimeisiä päiviä hiihtää vielä iltapäivälläkin. Yöpakkasiakaan ei sääennusteessa enää näy, mutta jonkinmoisia aamulenkkejä voi ehkä onnistua tekemään lauantaihin saakka. Sitten voikin jo yksi sadepäivä (jollainen sunnuntaista saattaa tulla) tehdä lopun luonnonlumiladuista. (Vaikka olenhan minä joskus hiihtänyt edestakaisin 300 metrin pätkää joka lähiladusta oli säilynyt...)
PS Onhan niitäkin joille hiihtokauden pituus tuntuu olevan jonkinlainen itsetarkoitus. Eli lähdetään suksilla liikkeelle heti kun satanut lumi jotenkin peittää puiston ruohikon ja kehutaan sitten miten aikaisin on kausi aloitettu tai ajetaan 50 tai 100 km autolla ja hiihdetään tunti tykkilumella ja kerrotaan kaikille miten kautta on jatkettu pitkälle huhtikuuta. Tai no, olen minäkin kävellyt sukset olalla 5 km suuntaansa...
Näinhän se on ollut täällä Lapissa jo useampana talvena. Lunta sataa lähes joka päivä ja on ihan kohtullisen paljon pakkasta. Luisto on kateissa. Koko talvena ei ole ollut kuin muutama päivä nollan yläpuolella, joka sekin tekee sen, että kelit ovat pehmeitä. Nyt tällä viikolla pitäisi alkaa olla päivällä lämminta ja yöpakkasta, joten kelit parantuvat. Sitten tulee tuuli, joka roskittaa baanat. No vielä on Pyhällä toista kuukautta hiihtokelejä ja kun siirtää painopisteen vapaalle, niin roskatkaan eivät niin paljon haittaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hcfreak
Eilen 18 kilsaa pertsaa ja päälle kymppi vapaata. Maistui, vaikka vapaan tekniikka on hakusessa, kun vapaan kelejä on ollut todella vähän. Tavoitteen kun asettaa, sille on sekä hyvät, että huonot puolet. Määrätavoite on hyvä motivaattori, mutta samalla vauhtilenkit voivat jäädä liian vähälle.
Toissapäivänä talven pisin "lenkki", luistelua Uskon wanhoilla suksilla 22km reilu 15 km/h keskarilla .. kevyesti kulkee nuo rapakuntoisella noviisilla kun on kovempi keli, tekniikka tosin kovalla ladulla kärsii
Aamulla 24 km hiihtoa (en luistele). Saapa nähdä, vieläkö tulee hiihdettyä, kun alkaa tehdä mieli lisätä juoksua ja varsinkin pyöräilyä. Juoksu on oikeastaan ainut laji, jossa teen vauhtilenkkejä.
Taitaa olla n. 40vuotta viimekerrasta.
Tänään vajaa 16 km. Täytyy yrittää kiertää kaikki tämän pitäjän metsäladut.
Nyt alkaa kelit tulla sellaisiksi että saatan alkaa pyöräilemään taas.
Tänään 16 km 70 - luvun Sisu-Peltosilla.
Tänään taas puolitoista tuntia maakuntauraa. Hieno keli, kuin keväällä.
Viimeksi hiihdin 1976 armeijassa, myöhemmin hankin kyllä varusteetkin muttei tullut kelejä pariin vuoten niin myin pois...
Äsken 1h44min (21 km) koneladulla Ylösen Erkin valmistamilla puusuksilla.
Viime torstaina Espoon keskuspuistossa. Sen jälkeen ei ole luonnonladut olleet oikein hiihtokunnossa.
Tänään Kivikon luonnonlumiladulla. Kilometrejä en laske, mutta Stravaan ne menevät omaksi ja lenkkikaverien viihdytykseksi, joten en välty tietämästä paljonko niitä kulloinkin tulee ja tänään matkaa kertyi 28 km.
Eilen ajettu latu oli tietysti paikoin kulunut ja paikoin jäinen, mutta neljän kilometrin lenkille mahtui myös parempia pätkiä. Roskia ei juurikaan ollut eikä missään tarvinnut varoa hiekkaa. (Tosin jos olisin lähtenyt hiihtämään siirtymääkin heti ajetulle ladulle päästyäni, olisi Staran levittämää hiekkaa ollut tarjolla; latu kulkee talvikunnossapidettävän ulkoilutien reunassa...)
Talven toinen hiihtolenkki, edellinen oli tasan kaksi viikkoa sitten, ja sukset olivat tälläkin kertaa suoraan kellarivarastosta otetut eli siinä kunnossa mihin keväällä jäivät. Luisto olisi ymmärrettävästi voinut olla parempikin, muttaisteriä oli vielä sen verran ettei suksi pahemmin lipsunut:rolleyes:
Kyllähän minä hiihdosta tykkään, mutta kun olosuhteet ovat tätä luokkaa eikä niiden paranemisesta ole minkäänlaista varmuutta, tulisin melko hyvin toimeen ilman hiihtolenkkejäkin. Toisaalta sitten kun hiihtoon tulee mukaan edes muutamalla perättäisellä kerralla se bliss-elementti, hiihtämisestä rupeaa nauttimaan vähän huonommissakin olosuhteissa eikä fillarointiin välttämättä ole kauheaa hinkua....
Melkein joka päivä olen hiihtänyt. Eilen meni lähtö aika myöhään mutta kympin sivakoin kuitenkin.
Eilen.
Hiihtokauteni näyttäisi vähitellen pääsevän käyntiin. Ensimmäisen ja toisen hiihtokerran väli oli tosin kaksi viikkoa, mutta toisen ja kolmannen väliin jäi vain yksi päivä - ja jos täydellistä vesisadepäivää ei tule, ei tällaisen etelärannikon luonnonlumihiihtäjänkään tarvitse ihan heti viedä suksia takaisin kellariin.
En voi väittää että hiihtotekniikkani olisi silmiä hivelevän täydellistä - taidan pikemminkin kuulua niihin joille hiihtovauhdin kehityksen kannalta paras investointi olisi muutama harjoitustunti pätevän opettajan johdolla - mutta se tunne että hiihto sujuu taas vanhaan malliin ja ne hiihtolihakset jotka ylipäätään ovat olemassa alkavat löytyä.
Siksi reilut kolme tuntia menivätkin kuin siivillä, vaikka olosuhteet eivät niin erikoiset olleetkaan: latu oli jäinen ja roskainenkin ja aukealla tuuli tuiskutti sen miltei umpeen. Toisaalta siinäkin on oma fiiliksensä kun on suunnilleen ainoa joka on vähän huonommalla säällä hiihtämässä...
Pyöräilijöitä sen sijaan näkyi muutama, mikä olikin odotettavissa, koska ulkoilutie jolle latu on ajettu muodostaa varsin luonnollisen ajoreitin jolle ei löydy kuin melkeinpä kohtuuttoman pitkiä ja ikäviäkin kiertoreittejä. Maastopyöräilijöidenkin on poluilleen tai polulta toiselle päästäkseen ajettava lyhyt pätkä latu-uraa. Ei siinä mitään, pertsahiihtäjänä se ei minua heilauta suuntaan eikä toiseen - ja luistelijoillekin on normaaliolosuhteissa enemmän harmia kävelijöistä.
En kuitenkaan voinut olla kiinnittämättä huomiota siihen sähkömaastopyöräilijään jolla oli yllään kirkkaan neonkeltainen takki ja jonka vilkkuvaa takavaloa ei ilmeisesti ollut mahdollista laittaa pois päältä. Ehkä seutu oli hänelle aiemmin tuntematon, mutta ihmeen hyvin hän tuntui viihtyvän latuakin kiertämässä:rolleyes: ja polut joille hän näkyi kääntyvän olivat niitä helpompia joille maastopyörä (ja ehkä sähköavustuskin) on minusta lievästi overkilliä. Mutta mikä minä olen kenenkään ajomieltymyksiä arvostelemaan...
Viimeksi hiihdin intissä talvella 2003. Sinällään tekisi mieli välillä hiihdellä, mutta en ole jaksanut panostaa varustehankintoihin. Nythän olisi ollut pari talvea putkeen ihan hyvää hiihtokeliä.
Eilen vapaata.
Äsken 2h11min (24 km) puusuksilla.
Puolitoista tuntia uusia latuja. Täällä on paikallisille iskenyt vimma vetää latuja ihan kilpaa mikä on tietysti vain positiivista.
Vuonna 2012 Pirkan hiihto 90 km 4h38min ja se oli siinä.... ei tarvi enään mennä toisten tukoksi ladulle kun ei kulje
Eilen 26 km ja tänään 28 km pertsaa karvapohjilla, rauhallista menoa yht. 4,5 h.
Tänään vaimon kanssa 10 kilsan rauhallinen ja oikein mukava pertsalenkki. Jos kyllästyttää Lahden sinänsä hyvät mutta täydet ladut, suosittelen Pajulahtea. Hyväkuntoiset ladut eikä ketään missään lauantaina keskellä päivää.
^^ 5 min/km on sellainen vauhti jossa meikäläinen on vastaantulija, ellei satu olemaan lentokeli tai sellainen harvinainen päivä että olen laittanut sukset kuntoon.
Toissapäivänä 31 km, eilen 32 km ja tänään 26 km semmoista ne muutamat loivat ylämäet rennon reippaasti ja muuten helppoa tasuria -menoa. Erityisesti eilen mutta myös tänäänkin laiskuus voiteluhommissa kostautui: sukset olivat jääkelin jälijiltä ja olin vain vetäisssyt purkkivoidetta liisterin päälle enkä edes odottanut suksien luistavan erityisen hyvin mutta yllätyin silti miten ne eivät uudessa lumessa kulkeneet mitenkään.
Hiihdossa on kuitenkin se hyvä puoli että siitä voi nauttia vauhdista riippumatta. Tai voi ainakin selittää itselleen ettei paremmasta luistosta olisi kuin haittaa, koska ohitettavia olisi vielä enemmän...
Ihan aidon vilpitön kysymys: kiinnitättekö te hiihtolenkillä huomiota siihen, ohittaako joku teidät tai ohitatteko itse jonkun? Enkä tarkoita väistämistä jne. turvallisuusjuttuja.
Joo, ihan kiva jos joku muukin välillä tulee latua aukaisemaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kampinalle
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Eino Leino
Yhtä vähän kuin fillarilenkillä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kampinalle
Eihän se ole millään lailla yllättävää että jotkut ovat selvästi minua nopeampia ja jotkut minua hitaampia. Eivät ohitetuksi tulemiset tai ohittamiset tee minusta yhtään sen huonompaa tai parempaa. Ja ainahan on hyvä pitää mielessä että fiksu hiihtää tai ajaa joskus hitaammin, joskus kovemmin, kulloistenkin tarkoitusten mukaista vauhtia eikä vauhtierolle johonkin toiseen nähden ole syytä antaa sen kummempaa arvoa.
Hiihtäessä joudun tuon tuostakin hyppimään pois ladulta, mutta se ei johdu siitä että olisin kova menijä tai sitä hiihtoniilotyyppiä joka vetää aina sitä samaa pikkukovaa: sattuu vain olemaan niin että lenkillä jota etupäässä kierrän ei juuri käy muita kuin vanhoja pappoja, setiä ja tätejä jotka eivät oikeastaan osaa hiihtää ja sunnuntaihiihtäjiä joille tasuri on loivissa alamäissä käytettävä tekniikka.
Hyvin pitkälle tuo sama. Enimmäkseen olen hiihtänyt puusuksilla naapurin kelkalla tekemällä ladulla, missä ei juuri muita näe. Tuolla koneladulla kun hiihtää, niin luistelijat menee ohi, mutta pertsan hiihtäjät ovat valtaosaltaan tosi hitaita menijöitä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
Pyöräillessä ajan aina yksin eikä muita juurikaan näy.
Kiitos vastauksista. TMT on totta kai eri asia, silloin on elämä pelissä:), mutta olisi se kamala edes ajatella, että normaali hiihto- tai fillarilenkki olisi mitenkään riippuvainen muista kulkijoista ja heidän vauhdistaan.