Printable View
Autsh! Kohta kesällä ensimmäiseksi muotipoliisi pamputtaa; maantiellä ei juomareppu kuulu selkään.:) Hikoiluttaa ja kaikkee...Lainaus:
Nyt sitten on katseet kiinni juomarepuissa, saisi kesälläkin juotua maantiellä.
Oikeesti taitaa olla ihan oma asia mistä juo. Mutta itekkin kyllä pärjään pulloilla.
Näin olen lukenut. :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti FillaRilla
Minua ei tosin tälläiset seikan paljoa kiinnosta, koska näytän tuolla ajaessa enemmän sunnuntaipyöräilijältä muutenkin vaikka koitan harrastaa ihan polkupyöräilyä, en vain ajella satunnaisesti. T-paidassa maantielenkkejä hybridillä jne.
Illan etsinnän ja tutkimisen seurauksena lähtee tilaukseen Camelbak Lobo n. 60 euron hintaan Briteistä. Kesäkuumalla kuluu nestettä ihan tajuttomat määrät kovasta hikoilusta ja isosta koosta riippuen, eikä kummassakaan pyörässä ole kuin yksi pullotelinepaikka. Nippusideviritykset eivät toimi, onneksi sain pois hybridistäkin.
Aamulla -15 kun töihin pitäisi polkea, saa nähdä vedänkö farkkujen päälle kuorihousut tuoksi reippaaksi 10 minuutiksi vai menenkö farkuilla palellen. Keliennätys tulee itselle.
Jano on loistanut poissaolollaan vuoden viimeisillä lenkeillä. Lämpimällä (+5 astetta tai enempi) juon yleensä 30min välein. Lähiaikoina useita yhden, kahden ja kolmen tunnin lenkkejä ilman janon tuntua. Viimeisellä 3h lenkillä jätin juomasäiliön repusta.
Illan viiletessä huomasin lenkillä, että hikoilen salaa. Pyöräilytakki alkoi jäätyä käsivarsista/rintamuksesta (pyörän vaihteet särkyi ja jouduin ajamaan lumista asfalttia metsän sijasta eli vauhti normia kovempaa). Hikoilu ja jano eivät siis ole jostakin syystä tuntuneet, vaikka olisi pitänyt. Palautuminen ehkä kestänyt vähän normia kauemmin...
Takki muuten suli parhaiten 30s pysähdyksellä alikulkusillan alle. Testasin 2 tai 3 kertaa :-). Taivasalla sulaminen tuntui hitaammalta.
Viime lenkillä jäätyi karvan alle 2 tunnin päästä lähdöstä rotsin hihat melko tönkkösuoriksi, ei juurikaan -10 asteessa sulaneet enää. En tosin pysähdellytkään ennen sitten kotia.
On täällä jossain se ketjukin ja Ospreyt ovat tykättyjä juomareppuja, mutta oma 2 senttiä on että kylmällä kelillä reppuun pitäisi mahtua työkalujen ja juomarakon lisäksi esim. toppaliivi, vaihtohanskat tms. 5-litrainen on siihen liian pieni, itsellä on Ospreyn 20-litrainen jonka saa kiristettyä hihnoilla hyvinkin pieneksi paketiksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paskalokki
Muooks: enpä ole muuten testannut omaa Ospreytä (Manta) vielä pakkaskelillä. Ospreyn rakossahan on se jippo että reppu paineistaa rakon, jolloin letkua ei tarvi imeä kuin Ladaa käyntiin, ja reppu on malliltaan sellainen että se pitää puolityhjääkin rakkoa kevyessä puristuksessa varsinkin jos repussa on muuta tavaraa. Pitäiskin testata onnistuuko letkun tyhjäksipuhallus Ospreyn hässäkällä vai voittaako rakon ylipaineistus kuskin puhalluksen.
Eilinen fillarilenkki 100 minuuttia -15 asteen lämpötilassa ja takin alla -8 pakkasta, varpaiden päällä +17 lämpöä mikä alkaa jo tuntua kylmältä. Tuo takin sisälämpö ainakin kertoo sen että kondensivedet kertyy välikerroksiin ja alkaa jäätyä jossain vaiheessa. Kondensivettä tuskin pystyy välttämään eli ainoa konsti ajaa pidempään kovassa pakkasessa on vaihtaa jossain vaiheessa kuivat vaatteet
Tokihan se noin varmaan meneekin, että hien alkaessa puskea pintaan se kuljettaa lämpöä pois kropasta eikä olo tunnu välittömästi tukalalta. Vasta jos hien eritys ei riitä liikalämmön poistamiseen alkaa lämpö kertymään kroppaan ja olo muuttua tukalaksi. Itselleni en kuitenkaan ole onnistunut sellaista vaatekerrostusta löytämään, jolla selkä pysyisi kovemmassa rasituksessa kuivana eikä sitten kyllä hikikään kulkeudu ulointa kerrosta kastelemaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti cobbo
Mutta eikös se niin menekin, ettei tuon ihoa vasten tulevan osan kuuluisikaan muuta kuin siirtää kosteus pois iholta ulompiin vaatekerroksiin - asia, jota itselläni en ole saanut toimimaan. Ulommat kerrokset ovat sitten vahvempia ja paitsi imevät sen kosteuden niin pitävät lämpöä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paskalokki
Sain tuosta lauseesta käsityksen kuin termit 'Tekninen vaate' ja 'Merinovilla' olisivat sama asia. Itse olen mieltänyt villan luonnon materiaalina 'ei tekniseksi' ja tekniset 'keinokuiduista' valmistetuiksi?
Tarkoitin tosiaan, ettei merinovilla ja tekninen vaate ole sama asia, ainakaan itselle. "Tekninen alusasu" on jotain keinokuituja tod. näk. ja merinovilla sitten erikseen.
Pukki toi Finnsvalan verkkokerraston. Toimii hyvin paksun merinovillakerraston alla. Olo on kuiva, vaikka villainen paita märkänä. Myös reidet lakkasivat palelemasta.
Sent from my iPad using Tapatalk
Ihan ehdoton hikiliikuntaan, itsellä myös Aclima Woolnet:iä, toimii huonommin, arkikäyttöön only.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti lastumaki
oon lopettanut tommosien kerrastojen käyttämisisen ja yleensä vaippahousu lyhkänen ja päällä hiihto trikoo eikä kauheesti kannata mitään toppatakkeja laittaa päälle ja jollain voi toimia meri villa sukat mutta mitä tossa äskön kävin kaupassa mittarin näyttäessä -22 niin lyhyt vartisilla tossuilla ja lidlin nilkka sukilla pärjäs... ehkä ei hiihtään näin vähillä vaatteilla vois lähtee
Syystä että?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
Itse kokeilin parisen vuotta sitten (ensi sijassa hiihtoon) hankkia citymarketin edullisia 100% polyester alusasuja käsitettyäni ko. materiaalin olevan kosteutta imemätöntä ja siten alimmaksi kerrokseksi soveltuvaa. Heikon menestyksen - tukalat, hengittämättömät ja silti selässä kolkon kostea tunne - asian kehittely jäänyt toistaiseksi. Nyt mietin voisiko tuollainen 'Finnsvala' olla ratkaisu. Hintaa näyttäisi olevan sen verran, että jonkinlaista varmuutta pitäisi saada ennen kuin uskaltaisi yrittää. Finnsvalan sivulla neuvotaan valitsemaan ainakin 1 koko pienempi kuin normaalisti. Käsittääkseni pelkällä alimmalla ihoa vasten tulevalla kerroksella asia ei hoidu vaan yhtä tärkeää on saada seuraava kerros toimivaksi. Onko niin kuten olen ajatellut, että seuraavan kerroksenkin pitäisi istua tiiviisti kiinni tuossa alimmassa jotta hiki imeytyy pois iholta?
Aika yksilöllistä. Itte saan hiihtäessä kyllä helpommin paikat lämpöiseksi, kun fillarilla. Ja nilkat pitää mun saada kengillä lämpöisiksi. Jos pakkasta yli 5, niin ei tulis mielenkään lähteä lyhytvartisilla. Oon myös kuullut väitteitä, että alipukeutuminen kostautuisi vanhemmalla iällä kolotuksina.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
Onko minkälaisia kenkiä / sukkia jne. jalassa talvipyöräilijöillä? Itellä on ollut vähän probleemaa varpaiden kanssa -15 kovemmilla pakkasilla. Tänään oli n. -18 C, jalassa oli Meindlin vaelluskenkä ja 2 x tavis sukkaa. Kengät on tosin hieman ahtaat kahdelle sukalle eli ilmatila jäi vähän ahtaaksi. Matka oli n. 14km ja fatbikellä sitä poljin reilun tunnin. Viimetalvena poljin saman tyyppisellä jalkavarustuksella -17 C, tosin vaelluskengän sijaan oli jalassa MT91 kahdella sukalla ja nauhat löysällä, jotta jää vähän ilmaa eristeeksi. Varpaisiin otti mutta ei ihan niin paljoa kun nyt.
Auttasko MT91 + neopreenisuoja + 2x sukat ja nauhat löysälle? Onko kokemuksia näistä neopreenisuojista tässä käyttötarkoituksessa?
Ehkä kokeilemisen arvoinen juttu jos laittaa vaan yhden ohuen sukan kenkään ja kenkän vyllää päältä suojalla
https://www.varusteleka.fi/fi/produc...h_ref=maiharit
Tuollaiset on jalassa Jalaksen pohjallisilla ja sukkana joko normaali tennissukka, ohut puuvillasukka tai Lidlin helvetin pitkä laskettelusukka. Lauantaina varpaat kylmenivät reippaasti siinä n. -7 asteessa, mutta kahden tunnin ulkonaolon jälkeen ennen kotia olivat täysin palanneet lämpimiksi, ihme juttu. Seuraavaksi mukaan tulee saapassukka lisäksi.
Pitäisi alkaa lukkoja käyttämään ja silloin jalkaan menee joku perussukka, Shimanon kesäajokengät ja Sportfiren paksuin teddykarvasuoja. Katotaan miten kestää vai kestääkö ollenkaan.
Aivan ykköstuote. Itellä ollut käytössä keväästä 2008 asti. Kestää ja toimii. Hintansa arvoinen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti lastumaki
http://velosport.fi/verkkokauppa/spo...ta-p-45023-83/
Tuo saattais kyllä olla neopreeniä parempi kengän päällä. Oliko noita sitten eri paksuisella vuorauksella? Tiedä sitten kuinka nopeasti flättipedaali repii tuon pohjan hajalle.. Pitäs nähdä tuo pohja tuosta.
Tarjoaisin tuohon selitykseksi sitä, että liikunta synnytti kehoon lämpöä, jonka veri kuljetti jalkoihin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paskalokki
Olen itsekin huomannut näiden lämpö/palelu asioiden tuottavan yllättäviä havaintoja. Kehon kokonaislämpötaso vaikuttaa varpaiden/sormien suuntaan ja vastaavasti palelevien varpaiden/sormien/(etenkin)korvien suojaaminen voi muuttaa viluisen olon mukavaksi - joskus suorastaan hiostavasti, jolloin yläkropan ilmanvaihdon parantaminen on ollut itselläni avuksi.
Mulla seuraavana kerroksena merinovillaa, eri paksuisia komboja, pakkasesta riippuen. Kokeilemalla selviää mikä on itselle paras.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Fiolaristi_57
Finnsvala Koko-L on 183 senttiselle sopiva. Verkko t-paidassa helma on minulle vähän naftin mittainen.
Ja ovat hintansa arvoiset.
Täältä löytyy tuollaiset mustana, voin laittaa illalla pohjasta tarkempaa kuvaa. Flättipedaaleista on paha sanoa miten toimii, mutta lukkojen kanssa ei ongelmia, pitää vain tehdä se klossin reikä itse. Neopreeniä parempi kyllä ja paksumpi, kaikki mallit yhtä paksua vuorta. Nollassa hikoili jalkani muistaakseni kesäkengällä ja normisukalla maantiellä ja ääreisverenkiertoni on todella huono.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Fatboyslim
Pakkanen -20, matka 23km, aika 1.35h. Pituutta 193 eli julmetun huono ääreisverenkierto ja aikoinaan tupakointia 14v. Mutta asiaan siis: merinovillasukka ensin (mallia harmaa ja paksuin), siihen Crocs kenkä joka torjuu hyvin ajoviiman, kengän päälle kesäksi tarkoitettu suoja ja päällimmäiseksi kokoa 50 olevat paksut villasukat. Matkalla yks 5min varvasjumppa ja ei ongelmia vilun kanssa.
Ja polkimena talvella muovinen bmx flätti joka paljon lämpimämpi kuin metallinen piikkipoljin.
Pitää taas muistuttaa siitä että jos nilkat ovat suojaamatta, niin varpaat palelee auttamatta riippumatta siitä kuinka paljon sukkaa kenkään ahtaa, puristus vaan heikentää veren kiertoa. Lämpöä ei riitä varpaisiin asti jos veri jäähtyy jo matkalla.
Ihan hyvin on tarjennut talvikengissä villapohjasukilla, kunhan nilkan päällä on villavarsi tai vastaava suoja kengän ja lahkeen väliä suojaamassa.
Noissa kengänsuojissa on vartta tarpeeksi nilkkaa suojaamaan, mutta maastossa tuppaavat olemaan hankalat/hajoavat.
Mahdollisesti säästän paskalokin vaivalta. Ohessa pari kuvaa Sportfiren tuotteista, joita mulla 3 kpl. Oikealla tuo talvisuoja (pari vuotta vanha). Olen itse tykänny, tosin, koska pohja on melko ohut on hyvä kenkään laittaa eristyspohjallinen tms. niin sit pärjää suht hyvin. Itse olen tuolla polkenut n. 15 asteen pakkasessa. Aika vahvalta tuo pohja kuitenkin vaikuttaa, koska muistaakseni sitä piti ihan tosissaan leikata jotta sai tuon reiän siihen. Tai ei se leikkaaminen niin hankalaa ollu, mutta että sai sen alkureiän siihen niin se. Toki kovassa kulutuksessa varmasti kuluu, ja ymmärtääkseni nämä suojat on ensisijaisesti tarkoitettu lukkopolkimiin, joten flätit > mene ja tiedä. Hyväähän noissa pohjissa on se, että pitää viimaa loitolla, kun reikä on oikean kokoinen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Fatboyslim
http://beltassu.net/images/myynti/suojat_1.jpg
http://beltassu.net/images/myynti/suojat_2.jpg
Keskellä sadesuoja ja vasemmalla kankainen suoja. Saumoistahan se vesi sit tunkee pikkuhiljaa sisään (sadesuojassa siis).
Ohut tavan sukka + perinteinen käsintehty villasukka. Villasukka saa olla mielellään kuvioitu - tulee paksumpi sukka sekä enemmän ilmatilaa. Kenkä tosiaan kannattaa olla hiukan löysä. Hyvät pohjalliset on ehdoton juttu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Fatboyslim
Tuossa on hyvää järkikokemusta Marsulla, siksi lainasin. Aamulla -24 ja takki ynnä alusasuni kohtuulliset. Laitoin liivit Horze ratsastajalle tarkoitetut kun oikein halvalla Agrimarketin hinnoitteluvirheen ja tinkauksen kautta sain. Pikkasen käsivarsilla tuntui kylymää ja oikean käen peukaloa alkoi 12 kilsan matkalla paleltaa. Tein diagnoosia että sydäntä kauimpana olevaa peukaloa lämmittävä veri kerkis matkallaan jäähtyä. Shimaaniko se oli joka säärystimiä kehui. Ja aivan aiheesta. Turha sinne kenkiin on villasukkia tunkea jos avonaisesta lahkeensuusta tunkeva viima säären jäädyttää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Marsusram
Edit samaa asiaahan minä jauhan kuin Marsusram ja Shimaani mutta nää pienet nyanssit talvipukeutumisessa ja nimenomaan pyöräilyssä on tärkeitä. Pirullinen tosiasia että kaikista ulkoilulajeista alle nollan keleissä fillarointi on kamppeitten kautta hankalinta.
Kiitoksia tassulle kuvista ja muille hyvistä vinkeistä! Näyttää tuo pohja olevan sen verran kestävää tekoa että voipi kulutusta kestää. Ja pitäähän sen tietty olla, muutenhan se lähtisi repeemään jostain tuosta leikkausjäljen nurkasta tms.
Täytyypä laittaa tilaukseen seuraavien pakkasten varalle. Huomenna mennään taas plussan puolelle :)
Itse ajoin monta vuotta Nokian kumisaappaat jalassa, siis vuorellisilla. Sisään mahtui myös villasukka. Aina ollut pngelmia kenkien kanssa lajista riippumatta, syy on tietenkin koko US15.
Sent from my iPad using Tapatalk
Multa pari hajatelmaa...
Merinovillan erinomaisuus perustuu siihen, että se on hieman kosteanakin lämpöisen tuntuista ihoa vasten. Toinen erinomaisuus syntyy sen hajuttomuudesta, tätä arvostaa etenkin pidemmillä vaelluksilla, mutta myös silloin kun joutuu vetämään aamuisia kamoja työpäivän päätteeksi kotimatkaa varten niskaan. Mutta kuten edellä todettu pelkkä merino+kuori ei ole lämmin yhdistelmä. Kevyemmällä liikkumisella väliin voi lisätä fleece-kerraston, jolla on jo huima merkitys, mutta itsekään en oikein pidä fleecestä reippaammassa liikunnassa. Tuo merino+fleece+kuori -yhdistelmä jaloissa riittää sitten jo lähes kaikkeen kuviteltavissa olevaan kunhan ei isommin hikoile ja jalkaterät sekä yläkroppa pysyy lämpöisenä.
Mulle ainoa oikea talviurheilukangas on softshell-windstopperilla. Välillä alle tulee heitettyä ohut kerros merinoa ja kovemmilla pakkasilla päälle pikkaisen tuhdimpaa matskua olevaa kalvotonta kuorihousua. Kuitenkin sellaista, joka kankaan ansiosta on tuulenpitävää. Esim tämä on hyväksi havaittua materiaalia: [Schoeller Dynamic Extreme] mm. Lundhags tekee tuosta housuja.
Jalassa on Northface celsius GTX kengät, mutta vaikka noi on kolme nuomeroa "liian isot" jotta sisään saa sukkaa ja hyvän villapohjallisen, niin kyllä noissakin alkaa potku loppumaan 15 pakkasasteen kohdalla viimeistään tunnin lenkeillä. Puolen tunnin siirtymät ajelee vielä ongelmitta. Kädessä on sitten kaikennäköistä viritelmää, ja mitään kaikenkattavaa ratkaisua en ole löytänyt. Tuli tosin muihin aktiviteetteihin hankittua syksyllä tällaiset http://rab.uk.com/products/mens-clot...down-mitt.html paksuuden takia jarrujen käyttö alkaa olemaan hieman haastavaa, mutta lämpöä pitäisi riittää kovemmillekin pakkasille, ei ole vaan vielä kerinny testaa.
Joo, huono kerrasto on huono. Kaapissa pölyttyy parit kerrastot jotka ovat just tuollaisia, tuntuvat kylmiltä iholla kostuessaan. Polyesterihan ei ime itse kuituun kosteutta mutta saattaa sitä kuitujen välissä varastoida jos neuloksen rakenne sallii.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Fiolaristi_57
Rummutan edelleen laatumateriaaleja, Polartecin Power Stretch ja - Dry on tehty kylmän kelin aluskerrokseksi tai lisälämmikkeeksi. Stretch ainakin imaisee hämmästyttävän nopeasti kosteuden iholta (sisäpinta nukkaa, ulkopinta sileää vähän thermal bibsien tapaan). Pikkupakkasilla riittää enemmän kuin hyvin jos paitana on PS jonka päällä ohut tuultapitävä kerros. Vähän kylmemmällä PS-paidan alle verkkopaita.
Ohuempaa kamaa kohtalaisella hinta-laatusuhteella tuntuu olevan Helly Hansenin kerrastot (ne perinteiset vohvelikuvioiset), bonuksena ovat kestäviä ja sallivat muistaakseni 60C pesua jos alkaa rotta haisemaan. Jos haluaa maksaa kipeäksi itsensä niin Arcteryxin Phase-materiaalin eripaksuisia malleja on kehuttu myös.
Villasta en aktiiviliikunnassa kauheasti välitä, sen saa hikoiltua läpimäräksi ja kuivuminen on hidasta. Eikä IMO ole kauhean miellyttävä pakkasella kosteana vaikka markkinapuheiden mukaan kosteanakin lämmittää.