^Läheskään kaikki monot eivät taivu varresta tarpeeksi nilkan ojentamisen vaatimaan suuntaan.
Printable View
^Läheskään kaikki monot eivät taivu varresta tarpeeksi nilkan ojentamisen vaatimaan suuntaan.
Esim. tällaiset Salomonin pertsa- ja retkiluistelumonot ovat muilta ominaisuuksiltaan loistavat talvipyöräilyyn mutta varren jäykkyys ojennussuuntaan estää laadukkaan pyörittämisen.
https://www.urheilujakone.fi/image_v...ape_5_mono.jpg
Joo. Kovin tuntuu yksilölliseltä reagointi kylmään ja vaadittava vaatetus. Saman havainnon tein jo kun duunin pukuhuoneessa on seurannut porukan pukeutumista ja kuunnellut kommentteja. Toki tietty oma peruskunto, ajotyyli, lenkkien pituus / rasitus ymv. varmaan vaikuttaa asiaan. Jos vetää tunnin lenkin maksimitehoilla, on pukeutuminenkin varmaan erilaista verrattuna parin kolmen tunnin hitaampaan lenkkiin. Itse kun harrastan päivittäisiä 20 - 40km pyrähdyksiä, niin keveämpikin vaatetus piisaa.
No näyttääpi jäykiltä kaikin puolin, myös pohjan osalta.
En ole käyttäny vuosikausiin siis "oikeita" pyöräilymonoja, vaan tavallisia ulkoilukenkiä. Nyt on vielä "kesä" eli puman speedcat, ja talveksi on sellaiset karvavuoriset mokkanahkaiset nilkkurit. Ostin varmaan 15 vuotta sitten, ja nyt tuli käyttöä. Päällä on kengänsuojat. Monoissa pitää tosin olla tasanen pohja, että se pysyy poljimen päällä. Yhtään ei ole haitannu vaikkei klossimonoja olekaan. Se vaan on harmi ettei speedcatteja ole enää ( ehkä netissä?) olen nimittäin toisia etsinyt. (pakko jossain olla kun kuvejakin oli vaikka miten..)
http://thumbs4.ebaystatic.com/d/l225...9bpWZkfXew.jpg
Klossillisia pyörämonoja en voi käyttää vasemmassa jalassa, joten siitä tämä mononvaihtojuttu lähti.
Joo, eipä meikäläinenkään paikallaan seisoessa juuri vähemmillä vaatteilla pärjää kuin muutkaan. Kun ei osaa polkea kevyesti, täysi kesävaatetus on käytettävissä jo +8°C alkaen, jonkun +15°C ollessa melko optimi. Ihmetellytkin että kuinka jotkut voi sanoa että pyöräilyä muka voisi harrastaa vain kesäkautena kun silloin on omaan makuun jo liian kuuma:)
Alko tuntuun lyhytvartiset kävelykengät vähän turhan vilpoisilta nilkoille, joten nappasin hieman korkeampivartiset kengät. Vielä on ainakin kymmenen astetta matkaa ns. talvikenkiin (varsikenkään). Jalassa farkkujen päällä menee vielä sään kestävät kuorihousut. Takkina nahkatakki on voittaja vielä, mutta vaatii buff-huivin kaulaliinaksi, päässä pipo kypärän alla ja käteen vedin nahkasormikkaat. Harkinnassa pitempivartiset käsineet, mutta lobstereihin on vielä ainakin kymmenen astetta. Välisormikasta, jossain vaiheessa pitää laittaa villapaitaa tmv. väliin ja varmaankin vaihtaa takki kuoritakiksi. Koitan pitää pukeutumisen ja nopeuden sellaisena, ettei koko vaatekertaa tarvitse vaihtaa kun töihin saapuu aamusta.
Pitäisiköhän toiseen pyörään laittaa jo nastarenkaat tulevana viikonloppuna? Tässä yhtenä aamuna oli ketjukolari Tampereella, mutta liukkaalta ei ole tuntunut.
^tai sit on lyhyt matka .. mä laitan sen verran vähän vaatetta että oon ihan jäässä alkumatkasta mutta vartin päästä tilanne normalisoituu, hiki ei oikeestaan tule missään vaiheessa :)
Tuollainen Acliman merinokauluri mulla myös on, mutta jotenkin kaipaisin lisää tuulisuojausta. Vähän olen pettynyt Acliman laatuun, kun yhtään hikoillessa ryhti katoaa kaulurista ja avonaisena lörpöttävästä "putkesta" pääsee viima suoraan niskaan. Tuohon hintaan olisi ehkä voinut odottaa laatua. Paras ratkaisu tähän mennessä: http://www.motonet.fi/fi/tuote/38312...Pit-kaulasuoja "väärinpäin", eli tuulisuoja niskan puolella. Istuvuus on vähän heikko, kun on suunniteltu käytettäväksi toisin päin. Näyttää kuvassa aika järeältä, mutta todellisuudessa on aika notkeaa kangasta. Mutta kun tarvitsisin niskasuojan, en kaulasuojaa...
Lauantain pitemmän lenkin jälkeen niskat sai sen verran kylmää, että palkintona kahden päivän jomottava päänsärky. Käytössä oli pelkkä puffi. Noissa tuulisuojatuissa takeissa saisi se tuulisuoja ulottua niskassa vähän alemmas. Kypärähuppua käytän vasta pakkasella, tuollainen ws-kauluri olisi välikauden ratkaisu.
Itse käytän prätkäilyä varten ostamaa Rukkan windstopper kypärähuppua jo näillä keleillä talven yli. Sen takaosa ulottuu korkealle takaraivoon, ei pyörteet jäähdytä. Ton päälle pään suojaksi tarvittaessa buffi yksin, kaksinkerroin tai windstopper hiihtopipo, tai lautailupotta, jonka alle ei tuon kummempaa tarvita ;) . Mukavinta on kun fillarilenkin jälkeen vain työtä tehneet lihakset muistuttaa lenkistä, ei niska tai pää
http://www.bikeworld.fi/bike-world/a...lerUri=product
Kyllä mää sanosin noihin kenkiin liittyen että oikea kunnon talvipyöräilykenkä maksaa itsensä mukavuudessa takaisin parissa viikossa. Olettaen että sellaisien käyttöön ei ole esteitä /rajoitteita. Omat Laket on aivan ***tanan hyvät ja käytän niitä tosiaan jo +5 alaspäin aina tuonne -20 saakka mitä olen pitänyt henk koht pakkasrajana.
Mulla oli aikanaan yhdessä pyörässä nastat ainakin viisi vuotta kesät talvet, kun en siihen toista rengassarjaa viitsinyt hankkia vähäisen käytön takia. Nastat hommasin, kun kesärenkaat piti uusia ja oli talvi tulossa.
Mutta tuo Takamisakarin kenkäasia on varmaan totta. Klossin kautta kylmä tunkee jalkapohjaan, vaikka kengän suojus muuten riittäisi pitämään jalan lämpimänä. Liukkaammilla keleillä en lukkoja käytä, vaan ajan esim. vaelluskengillä yhdistelmäpolkimen lukottomalla puolella. Normaaleissa talvikeleissä olisi hyvä saada lukot kiinni. Talvikenkä olisi varmaan hyvä, mutta taas palasi 200 € ja tulisi yksi kenkäpari lisää jo nyt käsittämättömäksi paisuneeseen eteisen kenkämereen.
Juurikin aikoinaan Laken talvimonoja katselin, mutta kyllä koko mono vaikuttaa tosi kankeelta ja painavalta. 2001 ostin kympillä jostain kisakirppikseltä nahkaset talvimonot, ja ne palveli sen 14 vuotta erittäin hyvin. UrheiluAreenan karvavuorisuojat on ollu ihan ehdottomat, joskus parikin sellaista monon päällä ja lisäksi iso villasukka.
Tavallisissa klossittomissa monoissa hyvää on myös se, että jos joutuu jalkautumaan vähäksi aikaa ( oli syy mikä tahansa) niin eipä ole enää sitä ongelmaa että klossit kerää lunta.
Talvimonojani en vaihtaisi klossillisiin vaikka voisinkin.
Toivottavasti sitä lunta ja jäätä ei tule pitkään aikaan. Ei se lumi ja jää mitään, mutta piruvie kun yksikin hiutale on maassa niin heti aletaan sepelöidä.
Mullekin talven(?) ensimmäinen sepelihavainto: Keimolantien ja Tapolantien välisellä kelvillä oli Vantaanjoen ylittävälle sillalle oli levitetty sepeliä, muttei sentään aivan koko väylän leveydeltä - vai liekö joku käynyt potkimassa/harjaamassa pyörällä ajettavan kapean väylän?
^ sopivat olosuhteet niin se silta on aamulla kuin peili.
Tässä kanssa talvipyöräilyä!
http://www.nurmijarvenuutiset.fi/art...pyorailykeskus
Taitaa olla aika pistää maantiepyörä pakettiin ja talvisäilöön. :seko: Kävin vetämässä pitkästä aikaa maasturilla vähän pitemmän lenkin, maantiepyörän jälkeen vähän ankeakin ajokokemus mutta toisaalta kivan erilaista. Jospa se tuosta vielä lähtee.
Odotukset korkealla että keskiviikkona talvi tulee etelärannikolle kertarysäyksellä. Huomenna vielä viimeinen reissu slikseillä, sitten nastat alle ja buffia syvemmälle päähän.
Maantiepyörät on pressutettu varastoon ja cyclossa 480 nastaa alla. Maasturin nastoitusta katselen kelien kehittymisen mukaan. Tulkoon vaan talvi :)
Kahdessa pyörässä nastat alla ja yhdessä Durano Plussat (25 mm). Ei lumentulo haittaa, kun toinen talvipyörä on levyjarrullinen ja toinen sinkula.
Kyllähän tuo talvi lisää työmatkan rasittavuutta melkoisesti: 640kcal -> 860kcal. joku 500m oli 18.5km matkasta aurattu jossain vaiheessa. Tosin lukemassa myös toinen fillari ja talvikumit, jotenka suoraan verrattavissa ei tuo lukema ole, mutta kyllähän tuo selvästi tuntui kun tuli kohtia jossa ei tien päällä ollut juuri lunta että rullasi merkittävästi paremmin.
Varmaan möivät jo kaikki aurat pois, kun viime vuonnakaan ei niitä juuri tarvinnut. No, mainittakoot etten huomannut ajoradallakaan auroja, mutta näytti kyllä että teitä olisi suolattu. Eipä tuota lunta nyt vielä senttimääräisesti ollut mitenkään älyttömästi, että ehkä määreet ei vaan täyttynyt vielä että voisi aurata.
Oikeastaan mukavaa. Samaan 20km matkaan kuluu kaksysillä ja ispeillä miltei tupla aika rauhakseen ajelemalla. Vastatuuleen lumessa ykkösellä. Ei lennä rapa, eikä tule viimassa vilu. Lyhyestäkin matkasta saa taiottua PK-lenkin. Alan pikkuhiljaa ajattelemaan kuin läskipyöräilijä. auts.
Eilinen työmatkailu esti fillaroinnin. Tänään siis ensimmäiselle "lumi-jää"-lenkille tänä talvena. Olihan kelvit melkoista perunapeltoa :) Pitänee laskea maasturin renkaiden paineista puolet veks asfaltillakin. Kivasti lisää kyllä myös rasitusta ja pudotti keskinopeutta. Ei tuota taas muistanutkaan kuinka tuo rytyyttää...
Eipä ole tosiaan tarvinnut vielä cycloa miettiä työmatkalle. Isp 1.5bar paineilla tasoittaa kummasti matkaa.
Täällä keskeisemmässä Etelä-Suomessa ei ole onneksi pilattu kelvejä suolalla, hiekalla tai turhalla auraamisella. Parin kolmen sentin kerros lunta on oikein mukava pohja cyclolle ja MaraWintereille. Talven ehtiessä pidemmälle alkaa kelveille kertyä nuoskasta jäätyviä lumikökköjä. Silloin on siirryttävä maasturiin ISP.llä.
Baana tuntuu toimittajalle olevan edustava paikka saada käsitys koko maan talvipyöräilystä. Vai onko tämä joku pyöräliiton tempaus puffi.
http://yle.fi/uutiset/3-9269815
"Helsingin kaupunki kokeili viime talvena suosituimpien pyöräreittien harjasuolausta ja tehoaurausta. Palaute oli sen verran hyvää, että kokeilua jatketaan myös tänä talvena. Nyt reitit ovat Lauttasaari-Kuusisaari, Ruoholahti-Oulunkylä ja erillinen lenkki Pakilassa."
Siitä huolimatta, tänään oli hyvä pyöräilykeli.
Talvi oli ilmeisesti yllättänyt Espoon teknisen toimen. Kirkkonummen ja Espoon rajalla huomasi kaupungin vaihtuneen kun hoitamaton klv alkoi. Jossain kohtaa oli vielä varmuudeksi aurattu ajoradan paskat kelville.
Jaa-a, pitää kai itsekin käydä koestelmassa sitten tota radanvarren pyörätietä ja sen suolia. Tänään kuitenkin hehkeintä oli ehkä ajella Käpyläntie/Oulunkyläntie-reittiä siinä missä pyörätien alla on joku kaukolämpöputki, ja oli ihan kuiva ja jäätön asvaltti alla.
Tampereella oli harjattu A-luokan kunnossapidolla olevaa väylää aika pitkältä pätkältä :). Ehkä se on hyvä vaikka tuo W240 rapiseekin kovaäänisesti paljaalla asfaltilla. Pieni määrä lunta hiljentää mukavasti.
Huomenna ajattelin ekaa kertaa mennä ajamaan talvikelillä. Käytössä sama setti kun kesälläkin, 26 jäykkäperävanhus misukan wild rock'r renkailla. Onko tämä jo valmiiksi tuhoon tuomittu yritys, mitä talvisessa metsässä olisi hyvä olla toisin kuin kesällä?
Ulkona -6, ajettu 15 min ja nakit jäässä, ajettu 25 min ja nakit tunnottomat, ajettu 32 min ja takakumi tyhjäksi. Tätä me täällä tarjoamme. Soitto kyydille, kotiin juomaan kaljaa ja baariin. Taidan ajaa trainerilla huhtikuuhun ja käydä punttisalilla.
Olen syksyn aikana muuttanut Helsingin Haagasta Lapin Muonioon, ja innokkaana pyöräilijänä on tullut täällä pohjoisessakin ajettua säännöllisesti. Cyclokrossi on ollut ihanteellinen liikkumisväline metsäautoteillä ja latupohjilla, varsinkin kun ne ovat jäätyneet. Maastopyörää on kaipaillut lähinnä tiukoissa tunturinousuissa, joissa alustan pinnat ovat olleet epätasaiset. Pohjat tosin ovat olleet mukavan kiinteitä jäädyttyään. Työmatkat sujuvat myös hyvin, teillä ei suolausta käytetä lainkaan eikä hiekkaa. Kevyen liikenteen väylät ovat tietysti minimalistiset, onneksi metsien kautta löytyy polkuja ja mönkijäreittejä hyvin. Kylmyys ja lumentulo kyllä tulevat olemaan pyöräilyä rajoittavia asioita, alle -15 ajaminen alkaa olla minulle hankalaa. Lumi on täällä kuivaa pikkupakkasellakin ja nollan vaiheen lämpötiloissakin, joten polkeminen on suht kevyttä lumentulonkin jälkeen. Kylmällä täytynee soveltaen juosta ja hiihdellä pyöräilyn lomassa. ps yhtään muita cyclokrossaajia en ole bongannut.
^^
Jos ääreisverenkierto on todella huono tai toimii juuri päinvastoin kuin talvipyöräilyn kannalta olisi suotavaa, ei ehkä tosiaan kannata kiusata itseään, vaikka talvipyöräily muuten ja noin elämyksellisesti viehättäisi tai vaikka haluaisi edistyä tahtopyöräilijänä ja kasvattaa sisäistä belgialaista kovaa äijäänsä kamppailemalla olosuhteita vastaan.
Mutta muuten: lämpöä koneeseen ja raajoihin (heiluttelua, ravistelua, pyörittelyä) ennen uloslähtöä, hyvät sisähanskat, hyvät tuulenpitävät (muttei liian paksut jotteivat kädet heti hikoa) päällyshanskat, kevyt ote tangosta ja tiheää otteen vaihtoa (jotteivat lihakset ja verenkierto uinahda staattisessa asennossa). Kengät ja sukat voi koittaa laittaa lämpiminä jalkaan, jotta elimistön lämpösäätely ei heti ensimmäisenä käske sulkemaan verenkiertoa näppeihin (jos ja kun kylmä iskee kokemuksen mukaan tässä järjestyksessä).
Rullaavien renkaiden täydellinen unohtaminen on myös paikallaan, Marathon Winterit alle, tubelesslitkut sisään jos niin haluaa. Nopeusmittari hemmettiin. Termospullot mukaan. Ajatukset muualle kuin pakkaslukemaan.
Sellainenkin on harkinnan arvoista että tekee päätöksen ajaa vain kerran viikossa ja todella valmistautua ja keskittyä siihen niin psyykkisesti kuin moraalisesti. Jollekin se voi olla satku, jollekin kolme tuntia, jollekin 50 km ja jollekin hullulle kuusi tuntia. Koviakin tavoittteita saa ja kannattaa asettaa, mutta se ei hyödytä mitään että tavoite on omilla edellytyksillä mahdoton tai että sen saavuttaminen syö enemmän kuin antaa.