Elikkä noi meidän suorat (omasta toiminnastamme; Scope 1&2) päästöt on neutraaleja?
Entä välilliset?
Printable View
Elikkä noi meidän suorat (omasta toiminnastamme; Scope 1&2) päästöt on neutraaleja?
Entä välilliset?
Olen kuullut että aika moni lähinnä hämmästelee noita Taalaksen ulostuloja. Siis tuolla asiantuntijaporukoissakin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Genesis
Herra taisi sanoa että nielut on NASAnkin mukaan kasvaneet 2020. Mediassa kohuttu nielujen heikkeneminen on tapahtunut sen jälkeen, siitä NASA ei sano mitään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Genesis
Lisäksi herra suositteli sähköpyöräilyä (plus tietenkin taas kerran kaikkia niitä ilmastotoimia, joita löytyy nimenomaan vihreiden ohjelmasta eli fossiiliset vex, vähemmän lihaa, vähemmän fossiilisilla tuotettuja tuotteita, turvemaiden vesittäminen).
Nielulaskelmat ovat aika lailla teoreettisia, eivätkä ota huomioon vaikkapa luonnotilaisia alueita, esim. soita joita Suomessa on jonkun verran. Toki laskentasäännöt ovat samat kaikille, mutta niistä joku hyötyy enemmän kuin toiset.
NASAn mittaukset voivat sitten kuvastaa enemmän todellista tilannetta.
No ainakin noiden hänenkin esittämien lukujen mukaan nielu on pienentynyt. Eli se kasvun lisäys. Kukaan ei kai ole väittänytkään, että nielua ei olisi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Genesis
Tuosta suojelualasta sitten. Suomen metsistä 4% on "vahvasti suojeltu". Suomessa on MCPFE1 luokan suojeltuja metsiä vajaat 3 miljoonaa ha.
Enemmän on ranskassa, saksassa, italiassa, puolassa ja espanjassa. Eli 6. eniten vahvasti suojeltua metsää, ei eniten, kuten väite linkatussa jutussa oli.
Suhteellinen suojeluosuus metsäpinta-alasta on eun 15. suurin.
Rahaa suomi suojelutoimiin suomi käyttää EUn vähiten suhteessa bkt:een.
Pakolla ei ole hyvä suojella. Paitsi valtion maita. Sitä ei tehdä. Kiitos mmm&mh&kepu.
Rahaa vapaaehtoiseen ei laiteta.
Lähetetty minun SM-A525F laitteesta Tapatalkilla
Tuota noin ...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti uljaa
Ensinnäkin, eikö jo nämä alueet ole enemmän kuin 4% Suomen metsistä?
Toiseksikin, eikös Natura alueet ole vahvasti suojeltuja?
https://www.ymparisto.fi/download/na...0A281%7D/32924
^Nuo eivät ole metsiä, vaan tunturi- ja kitumaita, puusto lähinnä tunturikoivikkoa.
Tässä ilmastonmuutoskeskustelusssa tulee aina mieleen, että tää pallo pärjää kyllä pitkässä juoksussa.
https://www.climate.gov/sites/defaul...wing-620px.png
Se on sitten eri asia, mitä lajeja täällä milloinkin on tallustelemassa.
^
Täytyy pitää mielessä aikaskaalalla mitkäkin tapahtumat tapahtuneet. Eri asia onko lämpeneminen tai viilentyminen tapahtunut useissa tuhansissa tai vielä yleisemmin miljoonissa vuosissa vai nykyisellään sadoissa vuosissa. Näin ainakin eliöstön ja kasvillisuuden perusteella.
Pallo kyllä pärjää.
Mikä on metsä? No, se määritellään puulla. Mikä on puu?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti e-tracker
Kappas, sekä puu että metsä voidaan määritellä ... oravalla!
Puu on sellainen puuvartinen kasvi, jossa orava voi oleilla.
Metsä on sellainen puiden muodostama alue, jossa orava pääsee kulkemaan käymättä välillä maassa.
Kansalispuistot menee kohta nuriin. Puita voi kasvattaa helposti lähes missä vain ja muu luonnonsuojelu on harhaanjohtamista.
Tulevaisuuden teknologiaa eikä nykyistä tehdä puista eikä turpeesta vaan mineraaleista. On harmillista nähdä fiksujen ihmisten heittävän hukkaan mahdollisuuden tehdä jotain todellista kuin puuhastella avuttoman pusikon parissa.
Mikään laki tai sääntö tai sopimus ei muuta planetaan toimintaa. Kyse on vain ja ainostaan rahasta ja tässä näytelmässä luonto on vain yksi kelvollinen apuhypoteesi jonka avulla yksilöön voidaan istuttaa syyllisyyden harha ja siitä syntyy kamala taakka, kun maailma ei muutu ja laskut pitää maksaa ja kaikkeen käytät kuitenkin mineraaleista tehtyjä oivalluksia niinku polkupyörää.
Ehkä jossain on viisas fyysikko joka osaa selittää lapselle oikein mistä kaikki tulee, ilman ideologiaa ilman fantasioita ilman kaavioita ja vääriä laskelmia.
Onnittelut Berliinille ja Saksalle, kansalaisten järjen ääni voitti äänestyksessä.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutis...b-719503b70dd9
Berliini äänesti ”nein” ilmastotavoitteen kiirehtimiselle –?karvaat kalkit eivät kelvanneet Saksan viherpääkaupunkilaisille
viisaasti järjettömyyden edistämiselle oli ennakkoon asetettu määräenemmistövaatimus.
Nyt metsän määritelmä on 10% latvuspeitto ja 5 m pituus. Vielä 90-luvulla se oli 20% ja 7 metriä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jouko_T
Oravista en löytänyt mainintaa.
^Hah, pikkuhiljaa metsien määritelmää nakerretaan sitä mukaa kun hakkuut lisääntyy. Ja kas, metsiä riittää hakattavaksi metsäteollisuuden tarpeisiin.
Ja silti puita kaadetaan metsistä vähemmän kun niitä sinne kasvaa. Metsiemme puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. Määrä on 1,7-kertainen. 1920-lukuun verrattuna.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
https://mmm.fi/documents/1410837/128...t+Suomessa.pdf
Kuka vaan voi opiskella itsensä Tohtoriksi ja julkaista kasan vertaisarvioimatonta roskaa. Voihan sitä olla tutkija mutta arvostus ja tieteellisyys on sitten toinen juttu. Ja motiivitkin voi olla ihan muualla kuin tieteen tekemnisessä niinkuin yleensä näillä skeptisten "tutkimusten" julkaisijoilla. Saa lukea topiikkia taaksepäin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Genesis
Tuskinpa ja Aalto yliopisto taitaa olla Suomen arvostetuin tieteen tekemisen paikka. Omista näkemyksistä poikkeava fakta voi olla joskun hankala hyväksyä :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Eikös tuo Antero Ollila kiistä koko ilmastonmuutoksen? Jos noin on, niin eipä kannata kummoista painoarvoa ko. herran jutuille antaa.
No tuossa yksi esimerkki:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Aakoo
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...0-dc9fea3cdcd5
Noin. 1.5 asteen lämpeneminen reilussa sadassa vuodessa on mittauksiin perustuva fakta, syystä voidaan sitten spekuloida.
Tiedemaailma on nykyisin niin siiloutunutta että tohtorin tutkinto muurahaisten vasemman takajalan alata ei pätevöitä lausumaan mitään oikeasta takajalasta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Genesis
https://yle.fi/a/74-20023410Euroopassa on vahva näkemys että Suomesta olisi hyvä tehdä energiantuotanto- ja luontoreservaatti, lisäksi maata voidaan käyttää hyödyksi suojaamaan Venäjän hyökkäykseltä. Eli se osa maasta mitä ei säästetä hiilinieluksi voidaan täyttää tuulimyllyillä, joiden tuottamaan energiaa ei kuitenkaan voida käyttää teollisuudessa.Lainaus:
EU jyrää läpi lain, joka voi vaarantaa Suomen nykyiset ilmastotavoitteet – polku puhtaan energian vetysuurvallaksi saattaa jäädä haaveeksi
^Milloinkohan joku sanoo ääneen, että Suomi on maailmansodassa suuremmassa vaarassa liittouman rajamaana kuin vahvan oman armeijan omaavana liittoutumattomana valtiona.
^ No tuota yksin olemista on jo kokeiltu eikä toiminut silloinkaan. Ei ole mitään skenaariota laajamittaisesta sodasta euroopassa missä Suomi kykenisi pysymään neutraalina toimijana.
^^^Mielenkiintoista että yle ei ehdoin tahdoinkaan linkitä mihinkään alkuperäislähteeseen, mistä voisi tarkastaa mitä siinä ehdotuksessa oikeasti sanotaan.
^^Onhan tuota harhaluuloa toitotettu tälläkin foorumilla kyllästymiseen asti. Tosin lähinnä niissä poistetuissa ketjuissa. Myös eduskunnassa sitä on toisteltu joten epäilysi ääneenpuhumattomuudesta on lähinnä lol ja gringe.
Ja osittain tuosta syystä tiedemaailman on hankala käsitellä isoja, laajoja kokonaisuuksia jotka koskettavat lähes kaikkia. Kuten ilmastokriisi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Luonnontieteissä tiedetään jo aika hyvin mistä ilmastonmuutos johtuu ja mitä se aiheuttaa. Mutta sitten kun puhutaan ilmastonkriisistä niin mukaan pitää ottaa sen yhteiskunnalliset vaikutukset, ja sitä onkin tutkittu varsin vähän. Mikko Pelttari kirjassa Lämpenevää maa sanoo että alle 0.1 prosenttia ilmastotutkimuksen kansainvälisestä rahoituksesta menee yhteiskunnalliseen tutkimukseen.
Ja minusta se on aika outoa. Jos ja kun ihmiset pitää saada tähän hommaan mukaan, niin luulisi että tuohon olisi panostettu paljon enemmän. Eli ilmastomuutoksen vaikutukset talouteen, työllisyyteen ja myös turvallisuuteen.
^ Käytännössä homma menee niin, että tutkimusryhmät on yhä isompia. Vastaan on tullut paljon tieteellisiä artikkeleita, joissa kirjoittajalista on pitempi kuin itse juttu. Katsokaa vaikka tuota ChatGPT 4.0 juttua. Kirjoittajalistaa riittää.
Sen takia yksittäisen ihmisen kirjoittama artikkeli joko keskittyy siihen yhteen jalkaan tai on jonkinlainen yhteenveto tai useimmin höpinää.
https://yle.fi/a/74-20024645
"Suomessa aletaan tuottaa ilmastoystävällistä betonia ensimmäisenä maailmassa – startup tavoittelee kymmentä tuotantolaitosta Pohjoismaihin"
Ja ekat kommentit on peri suomalaista tyyliä:
Ei tuosta mitään tule. Parempi olisi vain polttaa tervaa ja miettiä rauhassa kannattaisiko sellaista lautaa alkaa sahaamaan. Mutta kannattaa tuota lauta hommaakin miettiä rauhassa.
Juuri käynnissä olevassa HS vaalikeskustelussa kaikki puolueet ylistivät Petteri Taalaksen ilmastonmuutos toimenpiteitä, vaikka kyseinen herra sai täällä aika murskaavia arvioita.
^ Taalaksesta löytyy paljon moitittavaa (en nyt linkkaa kun on huhuja, mutta pientä korruptiota ilmassa), mutta kuten monesti olen todennut, hänen ilmastopolitiikkansa on vihreät-persu -linjalla kauempana persuista kuin vihreät.
Olet sitten monesti todennut tuonkin asian väärin.
Nyt varovasti. Eräs eläin sai pitkät bannit samankaltaisesta vihjailusts.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Taalas on muuttanut liturgiaansa, aikaisemmin korosti että vain hallitustason toimilla on merkitystä, nyt sälyttää vastuuta osin myös tavan kuluttajalle. Hyvä fakta oli päästöjen ja nielujen välisen merkityksen suhde, päästöt 90%, nielut 10%.
Kyseisen Nasan raportin pääkirjoittaja Byrne: ”Meillä on kuitenkin epävarmuutena plus miinus 40 miljoonaa tonnia, joten Suomen varsinaisen inventaarion tulos mahtuu meidän virhemarginaaliimme”Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Genesis
^ ei sillä, etteikö pitäisi ponnistella vähäpäästöisemmäksi, mutta kuvaa hyvin tuota pikkuisen Suomen roolia, kun mahdumme virhemarginaaliin?
Minua on alkanut vaivata se, kun etenkin poliitikot (myös tutkijat) perustelevat jotain maankäytön tai metsäasiaa "koska luontokato". Harvoin jos koskaan sitä avataan yhtään sen enempää, mitä tarkoitetaan, mihin verrataan.
Eli onko tietoa a) millä luontokatoa mitataan ja b) mihin ajankohtaan verrataan?
Tuntuu välillä, että tuo on aika helppo heittää, vaikka asiat eivät ole ihan niin yksinkertaisia tai mustavalkoisia. Esim. joidenkin mielestä avohakkuut pitäisi kieltää, vaikka niiden seurauksena alueella on paljon monipuolisempi kasvi- ja eläinlajisto kuin jossain vanhassa kuusikossa.
Niin siis hiilinielujen määrä mahtuu virhemarginaaliin. Sen sijaan päästöt näyttivät olevan suunnilleen samalla tasolla sekä Nasan että Suomen arvioissa (ja kaukana nollasta). Lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009464010.html
Sama. En yhtään epäile etteikö luontokato olisi oikea ilmiö. Mutta konkreettista dataa siitä on hankala löytää. Kaiketi se paras lähde asialle on Punainen kirja mutten ole oikein osannut kaivaa siitä trendejä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Cyclooppi
Se on ainakin yksi.
Myös muuta pitkän aikavälin mittaus/laskentadataa suomessa on monesta lajista.
Niiden runsauden muutoksia voidaan verrata tietoon niiden tiedetyistä elintavoista ja elinympäristöistä ja niihin kohdistuneista muutoksista.
Eri-ikäisten metsien jakaumaa seurataan, samoin eri luontotyyppien lukumäärää. Jossain kohtaa havahduttu, että esim lähteiköt, norot latvapurot ja muut pikku vesisysteemit on ihan tärkeitä ekosysteemin kannalta. Jos ei suoraan niiden alueella esiintyvän elämän, niin isommissa vesistöissä, joiden laatuun noiden muiden kunto vaikuttaa.
Siksi niitä pitää nykyään säästää, jos niiden olemassaolo tiedetään, aina ei muisteta selvittää. Sitten on 100 poikkeusta, kun ei tarvitse välittää, kuten jos esiintymä on pinta-alaltaan iso, se on alueella jonka taloudellinen käyttö on tärkeää (esim tunninjunreitillä olevat kohteet) jos se on osin tuhottu jo aiemmin...
Monimuotoisuustutkimus on aika hankalaa, mitä olen asiaa ymmärtänyt. Muuttujia on paljon ja ne vaikuttaa toisiinsa välillä kai yllättävillä tavoilla. Maatalouspuolella on Helsingin yliopistolla siitä tutkimusta. Tekevät samalla, kun niitä uudistavan viljelyn tutkimuksia. Tutkivat lajeja, niiden kombinaatioita ja niiden eri vaikutuksia muihin.
Joidenkin tiettyjen lajien esiintyminen esim. indikoi suurempaa monimuotoisuutta. Se on simppelein tapa seurata. Katsoin vasta yhden uudistavan vijelyn seminaarin ja sen perusteella tuokin tutkimusala menee eteenpäin.
https://yle.fi/a/74-20024983
Kesästä on tulossa niin kuiva, että veden hinta nousee ja Euroopassa varaudutaan jo ”vesisotaan” – taustalla Alppien lumitilanne