Ilmankos minulla sukset kestää pitkään, kun olen syntymävarovainen kaikkien tavaroiden kanssa. :)
Printable View
Vuokatissa hiihdetään jo toista päivää ulkona. 4000km Rossingnolin r-skineillä ,toiset karvat menossa loistavat sukset.
Viime vuonna teetin Custom skillä 52kg 1, 3 korkeasta 902 rungolla olevasta Fisu speed maxista skinit. Piti tehdä ne 82kg käyttöön. Nastolan vaaka näytti sen sopivan n 75-78kg . Eli löystyi aika paljon. Custom olisi fiksannu mielellään, mutta niille löytyi sopiva hiihtäjä joka halusi ostaa.
Nyt on Fisukoita käyty puntaroimassa ja lankulla testaamassa. Ja vaikeata on parin valinta.
Liian löysä ei saa olla kun tökkii kiinni, mutta silti pitäisi olla rento ja helposti hiihdettävä ilman kisamiehen potkuvoimaa.:rolleyes:
Kumpi teidän mielestä on isompi riski tällaiselle laiskalle ikämiehelle? Liian löysä vai liian jäykkä suksi?
Eli ikää on 50 vee ja hiihtovauhti on aina n 10 km/h. On sitten alla perinteiset tai vapaan sukset...
Se löysä ja tökkivä suksi syö myöskin voimia, ite kallistuisin sen vähän jäykemmän kannalle. Tai oikeasti etsisin sen sopivan jäykkyisen suksen. [emoji28]
Sent from my iPhone using Tapatalk
Monet myyjät suosittelevat kuntoilijalle hieman kilpahiihtäjän suksea löysemmän, kun potku ei ole ihan samaa tasoa. On olemassa kuitenkin matalapesäisiä helposti hiihdettäviä suksia, jotka kuntoilijakin saa pitämään. Pertsan suksessa voi tietenkin panostaa hyvään pitoon tai huippuluistoon. Siirrettävällä siteellä voi jonkinverran säätää pidon ja luiston välillä. Karvasuksissa tämä on aika välttämätöntä, mutta auttaa myös voideltavassa ja voitelemalla voi muutenkin säätää pitoa sopivaksi luiston kärsimättä.
Luistelusuksi ei tosiaan saa olla liian löysä. Jos on hyvä tekniikka niin mieluummin vähän jäykempi, mutta painealueiden pituudella ja etäisyydellä toisistaan on hyvin suuri merkitys.
Siis ekat karvat on nyt hakusessa...
Jos on tarkoitus vain kohottaa kuntoa, niin noista kahdesta pahasta mielummin vähän liian löysä.
Jos pitää se naapurin laiska ukko voittaa massahiihdossa, niin sitten tietysti liian jäykkä ja varuilta paljon tasuritreeniä alle.
Riippuu myös treenimaastoista ja mieltymyksistä. Jos lykkii pääosin tasuria järven jäällä ja helpoissa maastoissa, niin jäykempikin menee. Jos kotiladut on kovin mäkiset, eikä yläkropassa ole paukkuja tasuriin & hartiapitoon, niin löysillä suksilla mäet nousee jaloilla - jäykillä voi lenkki jäädä parin nousun jälkeen kesken.
Molempia suksityyppejä omistaneina suurimmat vitutukset treenilenkeillä on tulleet liian jäykillä suksilla mäkisessä maastossa.
Hyvä kirjoitus. Tasuri ei ole mun juttu, perinteinen vuorohiihto siellä mäkimaastossa koskettaa enemmän.
Järven jäällä en hiihdä kuin vapaata. :)
Uudessa TM:ssä on juttu suksista ja niiden valinnasta. Ja kiinnostaa kuinka se mahtaa pitää paikkaansa. Siis se "romanttinen" tarina siitä kuinka kisamiehet ja kauppiaat tärkeysjärjestyksessä käy puristelemassa ja valikoimassa suksieristä parhaat päältä ja sitten loput valuu kauppoihin ja marketteihin. Ihan kuin Paulig-mainoksissa. :)
Kuinka se mahtaa pitää paikkaansa? Minkä hintaluokan sukset käydään käsipelissä valitsemassa? Tuskin kenenkään kauppiaan resurssit tai kiinnostus riittää käydä käsin valikoimassa noita kymmeniä 200 euron kapuloita. Ja käsittääkseni Patrol toimittaa Fischerit asiakkaille pituuksien ja niiden FT lukujen mukaan. Vai mikä se jäykkyysluku nyt onkaan.
^Luin juuri saman jutun ja hymähdin myös tälle ”ravintoketju”-kohdalle. Vaikka siinä hieman totuutta onkin, ei se täysin niin mene. Ennakkosukset ja tallin hiihtäjien sukset tietyillä merkeillä valitaan yleensä valmistan/maahantuojan varastosta erikseen, mutta se ei todellakaan tarkoita etteikö hyviä pareja päätyisi myös muualle. Eikä pelkästään puristelemalla tai mittaamalla saa selville mikä on todellinen tykkipari, vasta lumella hiihto kertoo totuuden.
Esim. tavallisesta urheilukaupasta on löytynyt ihan kisakelpoista kapulaa kansallisen tason hiihtäjälle. Ja eikös Aikunkin yksi luottopari näyttänyt mittarilla ihan surkealta, mutta oli silti huippuhyvä lumella.
Kyllä se niin menee, että tallihiihtäjät käyvät ensin varaamassa parhaat sukset, tai paremminkin heidän valtuuttamansa valitsijat. Noin parisataa paria valikoutuu testaukseen. Eli satakunta molempia lajeja varten. Jotkut karsivat vielä suuremmasta joukosta. Sitten alkaa testaajien hommat. Jokaiselle kelialueelle on oma valikoimansa. Testaajat valitsevat hiihtäjien testattavaksi kymmenkunta paria kelialuetta varten.Hiihtäjä testaa sitten sekä luistot, että hiihdettävyyden. Lopulta kelialuetta kohden on pari kolme paria joista sitten valitaan hiihtopäivänä voideltuina paras pari alle kisaan. Joka vuosi sama homma. Hiihtäjällä on sitten satoja suksia, jotka myydään tallisuksina muille hiihtäjille. Huippusuksien erot ovat niin pienet, että tavallinen kuntoilija ei edes huomaa eroa. Jos tilaa enakkotilauksessa niin tilaaja kertoo kauppiaalle millaiset sukset haluaa, tai yhdessä asiantuntevan kauppiaan kanssa mietitään minkälaiset pitäisi olla. Kauppias tai bulvaani käy valitsemassa mielstään sopivimmat. Parhaat kaupat antavat suksille vaihtotakuun.
Kakkosluokan suksia ei testaa kukaan, vaan ne lähettään liikkeisiin painon ja pituuden mukaan ja niistä sitten kuntoilija käy ostamassa. On myyjän armolla, jos ei itse tiedä mitään suksien ominaisuuksiin vaikuttavista tekijöistä.
Tiedän kyllä että noin se tuolla huipulla meneekin. Mutta TM:n artikkelista saa sellaisen kuvan että koko suksibisnes pyörisi noin, mutta eihän se ole mitenkään mahdollista.
Osaako Hannu sanoa vaikkapa jotain hintarajaa jonka yläpuolella olevat sukset on yksilöinä valikoitu? Vai puhutaanko nyt sellaisista suksista jotka eivät edes päädy kauppojen hyllyyn. Vaan ne pidetään takahuoneissa...
Kun joka vuosi mallit vaihtuvat ja nistä aina ensin huiput valkkaavat ja sitten kansallisen tason hiihtäjät, niin sen jälkeen on vuoro suksikauppiailla, jotka tulevat valitsemaan ennakkotilatut sukset ja ehkä myös ne sukset, jotka he haluavat ostaa. Näin kotimaisten suksien tapauksessa. Ulkomaisista suksista maahantuoja käy valitsemassa tehtaalla myytävät ja suksitallit valitsevat hiihtäjilleen maahatuotavat, joista sitten kauppiaat käyvät valitsemassa ennakkotilatut ja myytävät.
Kaikki sukset paritetaan ihan ihmisvoimin (koneen avulla), mutta sitä tarkemmin missä mitä kalliimmasta suksesta on kyse. Kaikki ykkösluokan sukset( hintaluokka 400-700 euroa), valitaan tarkasti. Kakkosluokan sukset (200-400 euroa) valitaan myös, mutta ei niin tarkasti. Useilla myyjillä on skiselectorit, eli koneet, joilla voi hyvinkin tarkaan valita hyvät sukset mistä kategoriasta tahansa.
Ykkösluokan ja kakkosluokan suksissa erot suksien välillä ovat aika pieniä. Parhaat sukset minä olen aina kuitenkin saanut hiihtäjien reputtamista tallisuksista. Niitä on aika harvoin saatavilla, mutta nykyisin yhä useammin.
Suomalaiset kaupat ei vissin kirjoittele blogeja suksien valinnasta mutta tässä esimerkki yhdysvaltalaisen liikkeen liikkeen toiminnasta: http://www.caldwellsport.com/2019/08...ection-teaser/. Toki myös kotimaiset asiantuntijakauppiaat tehtailla vierailee mutta eipä niistä juuri kirjoitella.
Sukset on parempia kuin koskaan ja peruskauppiaan tilaus tehtaalle "lähettäkää XXXkpl halpaa suksea, YYkpl keskitason suksea ja ZZkpl kallista suksea yleisissä paino/kokoluokissa" tuottaa varmaan hyllyyn keskivertosuksijalle mukavasti ulkoiluun sopivia varusteita.
Parasta tietysti jos kauppias tuntee kapulat oikeasti, painon lisäksi se potkun nopeus/napakkuus vaikuttaa suksen valintaan merkittävästi.
Viime talvena ostin pitkästä aikaa uudet sukset luistelu tyylille Fischer merkkiset. toimivuustakuu sai palauttaa jos ei tyytyväinen.ei tarttenut palauttaa hyvän parin sain sekä hiihdettävyydeltään että luistoltaan.on tullut myös täysiä susipareja ostettua ilman palautusoikeutta, kyllä syö miestä.
Levillä aukesi tänään 5km ensilumenlatua.
Perjantaina Oloksella ladut olisivat periaatteessa auki, taitaa vaan tulla sellainen lumimyräkkä, että hiihtämään ei ole menemistä. Sen jälkeen taitavat kaikki muutkin ladut, ensilumen ladun ohella, olla hiihtokunnossa..:)
Nyt näyttäisi siltä, että reilun viikon päästä pääsee hiihtämään jo Uudellamaallakin. Yö pakkasten pitäisi alkaa tiistaina ja varmaan se 3 yötä menee VihtiSkissä kunnes on riittävästi lunta ladulla. Jos sitä saisi 400-500km kasaan marraskuussa ennen pohjoiseen pääsyä. Ylläkselläkin taitaa päästä viikon päästä jo valaistut ladut ajamaan tampparilla, joten noin 5-6 viikkoa ovat viime vuotta edellä. Tästä vuodesta tulikin varustehankintojen suhteen liki välivuosi, kun ainoa hankinta on uudet luistelumonot vajaa 10k km hiihdettyjen tilalle. Uunittamalla noihin vanhoihin saattaa saada vähän lisäryhtiä. Jotkut zerot saatan kyllä hankkia kevääksi, mutta ihan yhtä hyvin taidan pärjätä ilmankin.
^Jos en väärin kattonu niin ylläksellä jo pääsee vapaata hiihtään. Facebookissa oli ilmotus. Varmaan tänään tullu lisää lunta sinne.
Vähä harmittaa ku rovaniemellä tulee vaan vettä ja räntää.
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...quote_icon.png Alkujaan tämän lähetti viimeinenlenkki https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...post-right.png
Viime talvena ostin pitkästä aikaa uudet sukset luistelu tyylille .
Anssi Kukkosen mielestä on eri hiihtotapoja ja perinteisen hiihtotavan suksia sekä luisteluhiihtotavan suksia. Luistelutyyli on jokaisella omansa sekä myös perinteisen tyyli ;)
No järkeähän tuossa on.Aivan kyseessähän oli tietenkin vapaan hiihtotyylin sukset ja tyylejä on yhtä monta kuin hiihtäjääkin.
No nyt on varastossa Twin Skin Race -mallit. Pituus 202 ja se FT-luku, vai mikä onkaan, on 45 eli käsittääkseni 72 kg. Ja sukseen oli leimattu 67-85 kg. Saas nähdä kuinka se lumilla pelaa... :)
Harmi kun meni monot ja kaikki uusiksi, kun just viime talvena ostin uudet SNS monot. Eli nyt on hyllyssä n 40 km hiihdetyt Salomonin Equipe 8 pertsa-monot. Mutta onneksi sentään siteiden vaihto käy helposti, riittää kun vanhoihin purkkisuksiin vaihtaa pelkän Prolink-kantalapun.
https://www.fischersports.com/twin-s...-ifp-905?c=927
Jos SNS:t olleet aikaisemmin niin vaatii kyllä koko Prolink-siteen vaihtamisen tilalle. Sinänsä helppo vaihto ja Prolink on hyvän tuntuinen side hiihtää vaikka siirtomahdollisuus puuttuukin.
Pitäisi kerätä rohkeutta ja mennä Kivikon sohjoon aloittamaan kausi. Hirveää se hiihto siellä on mutta helpottaa kyllä starttia oikealla lumella.
^Jos vapaata hiihtää niin onko kivikon hallissa edes aamulla luistelu-ura kova.
Nimimerkillä; sohjoon kyllästynyt
Eturauta NNN/Prolink -monossa on useamman millin leveämpi. Prolink-siteitä on saanut jo tosi halvalla tarjouksissa, taisin ostaa 10€ ja 20€ parit viime talvena.
Vahvistan yhden testikerran jälkeen. Puolen päivän aikaan nousussa sukset katoaa jo lumen alle, lisäksi ärsyttää ne Finnfoam mainoksen jälkeen olevat jääpaakut jotka on olleet ongelmana jo vuosia.
Prolink-siteisiin olikin jo tulossa siirrettävä versio, Hiihto-lehti kertoo.
Toramolla tuli käytyä avaamassa hiihtokausi. Semmosta parinkilsan helppoa lenkkia sielä pääsee kiertämään.
Penikat kyl tuntu rasittuvan ja sykkeet hipo maksimia :D
Noh tästä se lähtee mut pitää ottaa maltilla tää alku
Täällä myös kauden avaus, latu oli vähän epätasainen ja oma tasapaino sen mukainen
Nyt on päässyt hiihtelemään huippukuntoisella ladulla, ja vähän on saanut kiinni tekniikasta ja rytmityksestä. Eilen ladulla oli myös Venäjän maajoukkueen mies, joka hiihteli maski päällä- pakkasta oli kymmenisen astetta, jotenka ei ollut hengitysilman suhteen kylmäkään?
^ Eikös se ollut kasari/ysäri-aikaista tietoa että "hengityslihaksia pitää vahvistaa" noiden törppöjen läpi hengittelemällä?
Caldwell Sportin fb-sivuilla on aika paljon asiaa suksien valinnasta ja niiden sovittamisesta: https://www.facebook.com/caldwellsport
Täällä Suomessakin asiantuntijaliikkeet osaa suksen valinnan mutta ei niistä asioista kirjoitella.
Itse olen tullut silloista Marjut Lukkarista vastaan, kun hän oli hengityspöntön kanssa lenkillä Lohjalla. Olisiko ollut vuosi -90, jokatapauksessa tuleva puoliso oli hänellä pöntön lisäksi lenkkiseurana. Jos tulevien kausien kehityksestä ja menestyksestä voi päätellä yhtään mitään ei se ihan turha pönttö ollut.
Nyt on konkreettisesti todistettu se mitä parin kuukauden harjoittelutauko vaikuttaa kuntoon. Yleensä olen hiihtänyt rullilla 400-500 kilsaa kesässä. Nyt en loukkaantumisen takia metriäkään, enkä muutenkaan kuntoillut. Kun käteni on nyt kunnossa, kävin eilen Leppävirran luolassa hiihtämässä kympin. Yritin hiihtää hiljaa, mutta ei se onnistunut, kun latu on siellä pelkkää nousua ja laskua. Kympillä meni aikaa 10 minuuuttia enemmän kuin viimesyksynä ja pulssit olivat tapissa. Loukkaantumisille ei voi mitään, mutta harmittaa kun homma pitää aloittaa nollasta. Huomenna Pyhän mökille hiihtämään. Edellisten vuosien 100+ kilsaa viikossa voi unohtaa. Jos puoletkin tuosta kykenee niin hyvä on. Maltilla kuitenkin pitää kuntoa alkaa nostamaan.
Ehkä täydellinen harjoittelutauko teki hyvää pääkopalle eikä kuntoilun, vaikka se olisi kuinka rakasta ja antoisaa, tarvitse eikä tulekaan olla ihmisen keskeinen elämänsisältö - mutta silti ei voi olla ihmettelemättä ja kysymättä miksi jätit kuntoilun kokonaan!
Joskushan on sanottu että todelliset huippu-urheilijan tai ammattilaisen tunnistaa siitä miten hän suhtautuu ja miten hyvin hän selviytyy harjoittelusta silloin kun hän ei loukkaantumisen takia voi normaalia harjoitusrutiiiniaan ylläpitää tai kun näyttää siltä että kauden tavoitteisiin ei enää ole pääsyä. Meillä tavallisilla pulliaisilla ei ehkä ole samaa ulkoista motivaatiota, mutta muutenhan voimme olla periaatteessa aivan yhtä kunnianhimoisia ja vaatia itseltämme yhtä suurta itsekuria:cool:
Tai ainakin pitää mielessä että harjoittelematta ei ole niin kivaa sitten kun taas pääsee suksille tai pyörän satulaan:D
Mutta pääasia ja hieno juttu tietenkin että käsivamma on mennyttä ja koko talvi on vielä edessä!
Kuukauteen en kyennyt tekemään mitään ja senkin jälkeen kipu oli niin kova ja paheni, jos vaikkapa kävelin. Viimeiset pari viikkoa olisin voinut tehdä jotain, mutta kun minulla oli keskeneräinen lapinkodan rakentamisprojekti, joka piti saada valmiiksi ennen lumia,niin priorisoin siihen. Muutaman tunnin kiipeileminen tikapuilla päivässä sai niin väsyneeksi, että en jaksanut enää lenkille lähteä. Pari kertaa viikossa tein vähän sauvarinneharjoittelua ja ehkä se nopeuttaa hiihtoon tottumista. Kiva kuitenkin katsoa miten vanha äijä saa kunnon takaisin. Viime talvena oli jo tasuri siinä kunnossa, että melkoiset ylämäetkin nousivat sillä. Nyt ei puhettakaan. Kilometrien kerääminen oli tyhmää vaikka piti kunnossa. Nyt pitää tehdä enemmän puntteilua ja sisäpyöräilyä hiihdon ohella kuin aikaisempina talvina niin kesällä pyöräilykin alkaa sujua nopeammin.
Sori tämä nyt ei koske hiihtoa, mutta urheilu/kuntoiluharjoittelua kuitenkin. Sairasteluvuotena 2007 taisin kuntoilla yhden 30km lenkin.
Sairaalassa sitten jouduin ( anoreksiahan se taas...just) kuulusteluun ja kysyttiin että mitä jos joutuisin olemaan 2 kuukautta kuntoilematta? Totesin siihen vaan että mä olen ollut nyt 10 kuukautta kuntoilematta...
Ei se nyt hyvää tehnyt, mutta sen jälkeen kun ensimmäisen pienen fillarilenkin 20km ajelin räntäsateessa, olin superonnellinen kun pääsin jälleen kuntoilemaan. Kilpapyöräily loppui, mutta pitkänmatkanpyöräily alkoi.
( ps. no kyllähän mä olin tosi stressaantunu kun en päässy ulkoilemaan ja painoa tuli 10kg lisää...siinä oli kuitenkin kyse isommista asioista ja aattelin ettei kannata sanoa...)
Ensimmäinen hiihtoviikko takana, en vetänyt överiksi tehojen suhteen, kiitos uuden Polarin. Ja ladulla bongattu Kaisa M ja muut ah-naiset!
Joo sen on kyl oppinu että maltilla pitää alottaa kausi tai sit kärsitän melkee kokokausi.
Yks talvi mulla vissii penikat ylirasittu ja jalat tärisi levossaki melekee koko talven.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/201...6f49e410a3.jpg