Onneksi olkoon! Minullakin oli pitkään haaveena mutta en ikinä osannut astua peilin läpi elääkseni sen maailman, jonka kirjoittaisin. Ja sitten tuo: purkaa, kutoa uudelleen, päästä siihen että sanoo valmiiksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ilmora
Printable View
Onneksi olkoon! Minullakin oli pitkään haaveena mutta en ikinä osannut astua peilin läpi elääkseni sen maailman, jonka kirjoittaisin. Ja sitten tuo: purkaa, kutoa uudelleen, päästä siihen että sanoo valmiiksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ilmora
Heti kyllä ostan kun on jostain tilattavissa. Siis Ilmoran kirja.
Onnea, tuo on oikeasti hieno saavutus.
Sama kuin Jami2003, ja maksan tuplahinnan jos omistuskirjoitus.
Ihan vaa ja myöskin sen takia että Ilmora vaikuttaa ja varmasti onkin "jalat maassa tyyppi"
Oh, jestas, kiitos kauniista kannustuksista. Kirjoittaminen on mulle happea vielä enemmän kuin pyöräily, mutta olen jo tarpeksi kauan laiminlyönyt sitä puolta itsestäni ja antanut tulla kaikkea muuta väliin.
@tommi2 - Suomessa on samanlainen palvelu BoD:lla, jota kerran kokeilumielessä käytin yhden runoteoksen julkaisemiseen juurikin tuolla Print On Demand -tyylillä. Ei sitäkään ostaneet kuin sukulaiset, mutta ainakin sain yhden kappaleen Kansalliskirjaston arkistoon. :D On ihan varteenotettava vaihtoehto, sillä kirjani on realistista fantasiaa ja kustantamot eivät siitä genrestä Suomessa oikein tykkää. Haluaisin vaan myös tehdä kirjan kuvituksenkin valmiiksi.
^^ Onnittelut!
Mullakin on useampi raakile kovalevyillä, kirjaideoita, jotka eivät vain lähteneet lentoon ja sitten on nämä kolme "suurinta", jotka ovat olleet enemmän tai vähemmän työn alla viime vuosina. Tarjosin tuota esikoistanikin jo vuosia sitten keskeneräisempänä kustantamoille, mutta lähinnä vastaus oli "Ei sovi meidän kustannusohjelmaan". Se oli aika lannistavaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Nyt kun sen pariin palasi piiiitkän ajan jälkeen, niin tajusikin miten ihana oli viettää aikaa kirjan päähenkilöiden kanssa. Oli kuin olisi tavannut vanhoja ystäviä aikojen takaa (sekä parikymppisen minäni, joka ne loi). Kirjoittaminen on jännä juttu: tavallaan sitä päättää kaikesta, mutta ei kuitenkaan. Joskus kirjoittaessa se tarina ei vain pakollakaan johda siihen lopputulokseen mihin sen haluaisi, vaan lähteekin eri suuntaan. Hahmoille tulee ikään kuin oma tahto. Ja sitten joskus sitä vain alkaa ymmärtää jonkun hahmon motiiveja aivan uudella ja syvemmällä tavalla, vaikka sitä luuli tietävänsä heistä jo kaiken. Paras tunne on nyt päästä sen esikoisen keskeneräisen jatko-osan pariin.
^ mä kans about 15 vuotta sitten kirjoitin päiväkirjaan varsinaista tajunnanvirtaa. Myöhemmin lueskelin ja ihmettelin mitä noin kamalaa oli sattunut kun ei ihan kovin iloista kirjoittelua ollut. Heitin ne päiväkirjat vaan roskikseen, mitä sitä ikäviä asioita muistella. Ei siitä surun murtamasta käsialastakaan paljoa selvää saanu.
Mutta iloisempiin asioihin siis. Koko päivän naureskelin sitä mun uintireissuani ja totesin että uinti teki kyllä hyvää :) ja minähän olen Vesistösankari eikä sankari nyt jää rannalle ruikuttamaan vaan tarttuu toimeen ja tekee sen mitä tehdä pitää :cool:
Tuli puhelimeen ilmoitus kahdesta paketista! Ja olen onnistunut säästään rahaa omassa mittakaavassani paljon, viimeksi mulla oli näin "paljo" rahaa kaksi vuotta sitten ( ratikkatyömaa, trafin ajokorttiuudistus ja nyt tämä korona ovat kolhineet puljun toimintaa aika raskaalla työkalulla ) vaikka silti pitää säästäväinen olla, tässä voi olla vieläkin pienemmät tulot tulossa.
Siskonpoika (12vee) on tyytyväinen uusiin syndelahjaksi hankittuihin Foxin ajohanskoihin. Täti on paras ja handlaa homman. :cool:
Kotio kannetut uudet istututusta vailla olevat kukkaset :)
Että ovat kauniita :) :) :)
Pidin pyörälenkillä tauon lenkin varrella olevalla sillalla ja aattelin, että otan kuvan, kun pyörä nojaa sillankaiteeseen hienossa maisemassa. Laitoin hanskat sillankaiteelle, jotta saan kuvattua. Tuulenpuuska tulee, näen, kuinka toinen hanska putoaa virtaan. Otin jälkeenjääneen hanskan mukaan ja menimme odottamaan, kuinka pudonnut hanska kellui sillan alta virran mukana.
Ei tuollaiselle voi kun nauraa:)
^ viime syksynä olin kuvaamassa aallonmurtajan kivillä, laitoin hanskat kivelle - minne ne meni? Tuuli vei molemmat hanskat, siis hyvät nahkahanskat eikä mitään havaintoja minne ne meni. Olisin uinu jos olisin nähny ne järvessä.
Mutta sain kirjeen. Mitähän täällä, hei tämä on latvialaiselta Ingalta - nahkiais- ja taimen-tarroja :) tosi suloisia. Laitoin kiitos-sähköpostia lähettäjälle.
Taskut, hyvänen aika! Sinnehän ne hanskat aina tungetaan ja vetoketju kiinni, ettei putoa. Taskut!
Tuo perseen alla ollut teräsruoska jota kukaan ei halunnut ostaa. Aivan stn upea ajettava.
Päivi Nergiä ei nimitetä (@HS).
iBikestä Lauttasaaresta haettu viimeisen päälle huollettu cyclocrossari.
Ou jee! Mitäs me lottovoittajat!
(Peitin tuosta nuo muut onnennumerot, ettei joku kopioi niitä ja pyri arvonnoissa samalla rivillä voitonjaolle)
https://pic.useful.fi/vu_kQLDMB.jpg
Luulen kuitenkin vaihtavani tuon Lottorivin Eurojacpottiin, koska siellä on palautusprosentti 50%, kun Lotossa se on vain 39,1%.
Rivi siellä tosin maksaa 2 €, eli pelimenot nousevat 100%!
Verenpaine oli tänä aamuna jo liki normaali: 120/82. Ehkä lääke ja aamuiset metsäkävelyt alkavat tehota. Edelleen outo tunne olla tässä iässä verenpainepotilas.
Vielä kun joku päivä saisi syödä lakritsia ja salmiakkia, ah.
Kaksi ja puoli kuukautta Torilla myynnissä ollut vanha radioni löysi vihdoin uuden omistajan.
Aikaisemmin viikolla yövuoron nukkujan herätti harjakoneen toiminta alueella:rolleyes:
Polkuprojekti valmis! 🙌🏻 Katotaan sille sitten syssymmällä tai ensi keväänä jatkoa. Nyt vain nautintaa.
No ainakin tämä.
https://www.youtube.com/watch?v=aXvQMfKjuC8
Nyt kai pitäisi osata tulla hyvälle tuulelle siitä ettei tuolla ulkona sentään sada lunta vaan pelkkää räntää, mutta jotenkin onnistuin repimään sitä siitäkin että vaikkei viime viikko todellakaan ollut pyöräilyllisesti mitenkäään mirabilis vaan sisälsi (yhden lepopäivän lisäksi) kolme täysin omin avuin hukattua aivan kelvollista lenkkipäivää, niin olivathan ne ajetut kolme lenkkiä ihan onnistuneita.
Maanantain maantielenkillä oli satumainen liikennevalotuuri, Reitilläni oli neljät pyöräilijän kannalta sietämättömän hidaskiertoiset valot ja kaikissa niissä valot joko vaihtuivat vihreiksi juuri kun ajoin niihin. En muista koskaan selvinneeni ilman stoppia useammista kuin kaksista valoista. Silloin kun valoja on ollut kolmet, odotusarvo on ollut kaksi pysähdystä eikä sekään kovin monta kertaa ole jäänyt täyttymättä.
Tiistain maantielenkillä ajoradalla vaaninut puuruuvi yllätti pyöräilijän jonka katse oli ollut jossain muualla. Siinä rengasta vaihtaessa ehti kohdalta ajaa parikin maantiefillaristia, joista toinen pysähtyi ja toinen hidasti. Hienoa että meininkiin yhä kuuluu että halutaan varmistua siitä että pyöräilytoveri ei jää pulaan. Useimmitenhan vastaus on että kaikki OK, mutta joskus voivat työvälineet puuttua, pumppu osoittautua toimimattomaksi, varasisurit jo käytetyksi tai hiilidioksipatruuna toimimattomaksi.
Lauantain hiekkatielenkillä jatkui huono rengastuuri. Olin jo ruvennut renkaanvaihtoon kohdalle sattuneen jonkin maatilan konevajan tms vierustalla, kun pihaan kääntyi kyntölaitteella varustetulla traktori. Pikkaisen jo ehdin odotta tiukkaa puhuttelua, mutta ohjaamosta nousikin isäntämies joka kysyi tarvitsenko apua ja kertoi iloisella ilmeellä että häneltä kyllä löytyy pumppu ja kompressorikin, Osoittautui että hän oli maastopyörämiehiä, jolle tubelessjutut olisivat olleet tuttuja. Siinä turistiin sitten yhtä ja toista aiheen ympäriltä. Kun tunnustauduin etupäässä porukkalenkkejä ajavaksi maantiefillaristiksi, ei se hntä haitannut tippaakaan. Päinvastoin hän kertoi ettei hänellä ole ollut ongelmia silloinkaan kun hän on liikkeellä isommalla traktorillaan jolla on leveyttä kolme ja puoli metriä.
Ettei tarvinnu tänään lähteä töihin. Pomon rouva viime viikolla ilmoitteli että ei ole maanantaille kysyntää josko tiistaina...ihan mahtavasti ajateltu :D ( ei tarvinnu kastua ja ehkä cyclolla ajella...)
^ mä olen auttanu ketjujen kanssa ( pieni poika, onneksi ketjut oli vaan tippunu ja helppo minunkin laittaa paikoilleen ) ja minuakin on autettu , nauratti tosin kun taannoin olin Lempäälässä ja renkaan jo vaihtanu enää pump....vanhempi naisihminen pyöräili siitä ja kyseli voisinko auttaa...totesin että voittehan te tulla pumppaamaan ilmaan renkaaseen... mutta ei sitten tullu.
Kun aina pitää se hopeareuna etsiä kaiken keskellä. Koska Laajavuori mtb siirtyi syksylle. Niin mahdollisesti pääsee ajamaan. Tosin tulos tavoite kaverin päihittämisestä varmaan romukoppaan. Ja onhan tämä hienoa kun pääsin sairaalasta pois.
^ "kun pääsin sairaalasta pois" se on mahtava juttu ( kokemusta on) tsemiä, olet voittanut jo nyt tosi paljon :)
Kas, paketti tuli Chinasta että tulee nämä sitten jossain vaiheessa. Ukrainastakin tuli lähetys mutta koska olin jo saanut rahat takaisin sanoin postissa että en vastaanota tätä ollenkaan jolloin lähetys palautuu lähettäjälle. Ei viitti puliveivata.
Ja ...en mitenkään tosimielellä ( koska silloin voitan) kokeilin viime viikonloppuna huutaa yhtä nuken turkkia, joku toinen halusi sitä enemmän - mutta ei pystynytkään maksamaan ( miksi huutaa summalla jota ei pysty maksaan?) sain toisen mahdollisuuden, ja käytin sen.
Voi ihan hyvin olla että ne mukit ja tyyny joskus tulee, Kiinasta tullut paketti oli tosi pieni( nuken kengät) ja tyyny on 50cm x 50cm ja mukejakin on kolme, että ei ihan pieniä paketteja.
"Valitettavasti soulor oli loppu, niin laitoin tilalle titaanikiskoisen galibierin. Koska voin. Satula on siis sama, mutta hiukan kalliimpi"
Löytyi energiaa ja tahtoa raivata vihdoin yksi puskaryteikkö vanhan makasiinin takaa - oksasaksilla ja retkisahalla. Pääsee suunnittelemaan maalaus- ja korjaushommia. Kersantti Ryhmyä lainatakseni: Jees, punamultaa!
Kaksi nimeä valmistuneiden listoilta, poika aikuislukiosta (kaksoistutkinto)
ja tyttökaverinsa IB-lukiosta. Seuraavia askelelta odotellessa.
Olin ihan varman että kuitenkin unohdan kummityttöni nimipäivän - se oli herättyäni ekana mielessä ja kun en tienny onko puhelin kiinni....niin laitoin onnitteluviestin vasta aamukasilta.
Kiva oli myös pitkästä aikaa tavata oma äitini, nyt kun ihan luvan kanssa sai ulkona tavata ( ajelin Valkeakoskelle ) kotiin ajellessani huomasin että takana ajaa joku urheiluauto...hei se on Ferrari! iloinen pikku Ferrari, auton maski näytti ihan :D ( kääk! meinasin ajaa edellisen auton perään kun takana oleva kiinnosti...)
Olen myös tosi iloinen että on voitu pomon rouvan kanssa keskustella tästä miten ollaan töissä hyvässä hengessä. Jos koronasta jotain hyvää niin tämä.
^ tsemiä, en tosin ymmärrä miten joku lukion suorittaminen on "valmistuminen". En tosin pitänyt yliopistosta valmistumista(ni)kaan minään, uskon vieläkin että se oli armosta annettu. Arvalla sisään ja armosta ulos.
edit. Löytyi hakusanalla "Ferrari smile" tämmöinen, just tämmöinen oli tuo iloinen Ferrari :D
https://secure.i.telegraph.co.uk/mul...i_1993347c.jpg
Ruuvailin auringonpaisteessa vanhaan runkoon uusia Chorus-osia. Siitä tulee väkisinkin hyvälle tuulelle.