Juuri näin. :D
Vähän taustaa:
Pari vuotta sitten ostin tuon rungon sillä ajatuksella, että sillä tulen ajamaan seuraavat parikymmentä vuotta ( ainakin ). Ehdoton vaatimus oli juuri se monipuolisuus.
Ensimmäisenä vuonna ajoin sillä 27.5" renkailla täysjäykkänä mm. Valkeakosken maastopyöräkisan, talveksi alle vaihtui 26+ renkaat ja kiekot, keväällä keulaksi vaihtui joustokeula. Sappeen MTB -kisaan piti lähteä sitten tuolla setillä, mutta vaihtaja hajosi juuri edellisenä päivänä. Jatkuvasti olen ajanut 6-12km työmatkoja tuolla kesät-talvet.
No nyt sitten syksyllä alkoi varmistumaan, että alkaa juoksukuntoa löytymään sen verran, että ensi vuoden tavoitteeksi laitoin monta vuotta olleen haaveen, eli triathlonin. Ainakin sen perusmatkan, ehkä myös puolimatkan jos juoksun treenaus sujuu.
Olisi minulla ollut cyclokin ja vaimolla sopivan kokoinen maantiepyöräkin, mutta kun triathlon-juttuja lueskeli niin varustelukierre tuntui lajiin ominaiselta ja jatkuvasti vain mainostettiin mitä nopeampaa ja kevyempää tri-pyörää sekä hiilikuitukiekkoja. Insinöörinä tiedän kuitenkin paremmin, että peruspulliaiselle se on aivan sama onko alla viiden tonnin kymppikiloinen aerodynaaminen tri-pyörä vai noin 11 kiloinen teräsmaasturi aerotangolla mikäli ajoasento on molemmissa viritetty optimaaliseksi. Jos kuuden tunnin alitusta puolimatkalla lähdetään tavoittelemaan, niin se on aika sama alittaako sen viidellä minuutilla vai minuutilla..
Ja siitähän se ajatus sitten lähti. Kuinka hullulta näyttäisi teräsrunkoinen maastopyörä aerotangolla triathlonkisoissa? Kuinka paljon hymyjä se aiheuttaisi sen 90 kilometrin rutistuksen aikana vaikka peesikielto onkin? Joten ajattelin sitten mallailla hieman geometrioita vertailtuna oikeisiin tri-pyöriin. Yleensähän tri-pyörässä on satulatolpan kulma selvästi jyrkempi ja ohjaamo alempana. Thomsonin setback tolppa väärinpäin ja stemmiksi säädettävä malli, jolla ohjaustangon saa riittävän alas. Sitten oltiin jo hyvin lähellä oikeanlaista geometriaa.
Ajatuksena oli joka tapauksessa muokata pyörästä hieman enemmän retkiversio mahdollista ensi kesän pyöräreissua varten, joten kapea ohjaustanko, kiekot ja renkaat olivat jo tilauksessa muutenkin. Hullunkurisen näköinen kuitukeulakin tuli tilattua kun niitä sattui saamaan edullisesti. Siihen päälle kuituinen aerotanko ja ISM:n satula niin paketti alkoi olemaan ajokunnossa. Jarruja ja vaihtajia en sentään alkanut vaihtamaan..
Kisoihin taidan sitten vielä säätää sen verran, että otan nykyisestä XC-maasturista Sramin Roam 40 kiekot ja laitan niihin jotkin kapeammat ja rullaavammat renkaat kuin nuo retkiversion Marathonit.
Ei tämä pyörien rakentelu ja etenkään kilpaileminen niin kovin vakavaa tarvitse olla ;)