Leppävaarassa oli pitkiä pätkiä harjattu jo puhtaaksi sepelistä. Traktori oli töissä kehäykkösen lähistöllä. Hyvin kulki 32-622 mikronappula sileällä asfaltilla.
Printable View
Leppävaarassa oli pitkiä pätkiä harjattu jo puhtaaksi sepelistä. Traktori oli töissä kehäykkösen lähistöllä. Hyvin kulki 32-622 mikronappula sileällä asfaltilla.
Peilijääkeliä, vaihdoin marawinterin pois hybridistä ja Rollspeed LX kumit tilalle, kuvittelen, että päivä kaksi ja ei ole peilijäätäkään, sulalla asfaltilla pääsee kauppareissut tykittämään sitten kesäisiä nopeuksia. Vähän arveluttaa tosin, kun takarenkaan kyljessä irvistää pari pitkittäistä repeämän alkua, että kauanko tuo rengas jaksaa, mutta kun ei niitä enää tehdä tuossa 37-622 koossa, sitten kun antautuu taidan yrittää vääntää maantiekumit noille vanteille, jos vaan löytyy sisurit jotka eivät ole presta venttiilein, saisi asfaltille vähän ehkä lisää vauhtia.
Kokeilin vähän maasturiakin peilijäällä, oikein varovasti jos ajaa, niin onnistuuhan se, mutta ei mäkiä nousta ilman nastoja. Tosin tätä peilijääkeliä ei yleensä kovin montaa päivää ole.
2003/2004 joskus silloin mielestäni oli vähän samaa talvessa, että lumi tuli ja lumi suli, sellainen märkä suht jatkuvasti, lokasuojia mieluusti silloin raahaa mukanaan.
Mää talvipyöräilen kohta bikineissä, jos ei ala lämpömittari näyttämään vähän järkevämpiä lukemia, prkl.:mad:
Mä tuun katselemaan ;)
Siinähän olisi ainesta uudeksi hulluksi Suomilajiksi, Bikinitalvipyöräilyn MM kisat ja kansa ympäri maapallon tulisi ihmettelemään meitä hulluja :D
ISP & Nobby Nic -yhdistelmä vaihdettu eilen pois maasturista ja tilalle kesärenkaat elikkäs 2x Conti RaceKing. Aika lyhyeksi taisi nastarengaskausi jäädä, mitäs sitä enää niillä ropistelemaan, vauhtia tuli taas kummasti lisää pyörään...
:)
Pettymys :( Tosin avantouinti on :)
Tänään olikin hauska keli, kuivaa asfalttia, märkää asfalttia, sohjoa, hiekalla verhottua asfalttia, vedellä päällystettyä jäätä.
Kas innoissani hybridiin laitoin ne Rollspeed LX renkaat, kun ei pehmeässä tarvitse sillä enää ajella, siloiseksi hankautunut jää mäessä, jossa vettä pinnassa ja sellaisia uria oli mielenkiintoinen ajettava, koska ohjauksella ei oikeastaan ollut merkitystä, pyörä seurasi ihan niitä muotoja mitä oli siinä jään pinnassa. Ei kuitenkaan karannut alta, luisteli vain sivulle.
Virittelin tempokahvankin tuohon sekä matalamman ohjainkannattimen, niin pääsi nyt testaamaan vähän vauhtivarojakin, lokasuojat, tarakka ja tarakkareppu 3:lla suurella taskulla + lukuisilla pienemmillä hieman toi lisäpainoa tempokahvan lisäksi, punnitsin 15kg, siitä saisi vielä reilun kilon pois maantiepyörän renkaisiin siirtymällä. En muistanutkaan, että tuossa oli jäänyt säätämättä isoin eturatas pois, parissa laskussa olisi sitä voinut käyttää pari sekuntia.
+3C näytti seinällä oleva mittari, ennuste oli +6C, eli kauas siitä jäi, mutta ihan lämmintä kumminkin. 6-7m/s tuulta, tempokahvalta ajaessa ei tuo vastatuulikaan niin hirmuisesti tunnu tarttuvan kiinni.
Takaisintullessa 10kg tavaraa matkassa, eipä tuo paljoa hidastanut, ei vaikka tuuli oli vastainen paluumatkalla, menomatkalla oli sellainen kohtalaisen mäen kiipeäminen, joka menikin tavanomaista suuremmalla vaihteella, myötätuuli taisi osaltaan vaikuttaa.
Lokarit ja tarakka pois, sekä kevyet maantiekumit, niin tuo olisi jo siellä 11kg tuntumassa, teräskeula ja teräsohjaustanko, hinnat alkaen jousitettu satulatolppa, 3x9 voimansiirto, hankala kohtuukustannuksin saada painoa alemmaksi.
Tosin sitten ei talvipyöräily enää sujuisikaan ja vielä nyt ainakin tuolla on sen verran tuota lunta ja jäätä, että talvipyöräilystä voi puhua, muttei täälläkään hiihtäminen enää suju.
edit: Niin ja nelikanttikeskiö ilman huoltoa jaksoi 9 vuotta hiekkakylpyjä, rutisee ja paukkuu sellaisella innolla, että joutunee investoimaan työkaluja ja keskiön nyt sitten.
Espoon Leppävaarassa ja Kilossa, sekä osin Kauniaisessa on jo aloitettu hiekoitussepelin poisto kev.liik.väyliltä.
Täälä Jyväskylä pohjoispuolella on kävelytiet sulina..muuten paikkapaikoin kiva a jää polkuu..metäs lunta. .ihan pikkusen. .eli nastat vielä jkunen vkko alla..!:)
Lähetetty minun GT-I9506 laitteesta Tapatalkilla
"Helmikuun helteet maaliskuussa maksetaan."
^ "Jos ei kylmä Kynttelinä,
eikä pauku Paavalina,
ei oo kelpoa keseä."
Wikipediasta jos lukee nälkävuosista ja suurista kuolonvuosista, niin voi päästä sellaiseen johtopäätökseen, että tuolloin oikein lämmin kevät houkutti kyvöpuuhiin aikaisin, mutta kesä olikin huono ja sato jäi saamatta, oli takatalvea ja lyhyttä kesää, että aikaista syksyä, sitten välillä oli taas sopivasti pitkä kylmä kevät, muistelen jostain toisesta paikkaa lukeneeni paikkallishistoriaa, että juhannusviikollakin ajettiin hevosreellä jäitä pitkin kirkkoon.
Meillä kyllä vaihtelee kovasti nämä kelit, mutta jotkin suursäätilathan seuraavat jollain tavalla toistaan ja wanha kansa on seurannut varmasti noita kelejä tarkemmin kuin nykykaupunkilainen, joten joitain toistuvuuksia on varmaankin osattu löytää vuosisatojen aikana.
Jos tästä ei talvea enää tule, kuten uutisissa hehkutettiin, niin vähän arveluttaa tuleeko sitä kesääkään?
Tosin viimeyönä oli -7C ja kaikki jäätiköt oikein mainiosti liukastuvat nyt kun nousee taas sinne nollanpintaan keli. Tekisi mieli käydä vähän ajamassa, mutta taitaa olla terveellisempää odotella vähän, liian luistinrataa on nyt, maastonastojen tarve ilmeinen, muttei oikein viikon tai kahden takia huvittaisi pistää isoja rahoja kiinni. Jos tilaisi vaan hybridiin sen keskiön ja liikkuisi konesahan kanssa.
Siis tarkoitatko 1800-l. Nälänhätää joka johtui tulivuorenpurkauksen pilviverhosta ja myöhästyneestä kesästä l. satoa ei tullut
Off topicia, mutta:
Wikipedia ns. suurista kuolonvuosista 1695-97: "Suurten kuolonvuosien säät olivat kuitenkin jopa pienen jääkauden oloihin nähden poikkeuksellisen kylmät. Niihin ovat mahdollisesti vaikuttaneet myös eri puolilla maailmaa samaan aikaan monet sattuneet tuli*vuoren*purkaukset (ks. tulivuorenpurkauksen vaikutukset ilmastoon). Näitä olivat Heklan purkaus Islannissa ja Seruan purkaus Indonesiassa vuonna 1693 sekä Komaga-Taken purkaus Japanissa ja Aboinan purkaus Indonesiassa vuonna 1694. Niissä ilma*kehään vapautui suuret määrät vulkaanista pölyä ja rikkihappoa, jotka heijastivat huomattavan osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen."
Sen sijaan ns. suuret nälkävuodet 1866-68 johtuivat vain kettumaisesta säästä useampana vuotena peränjälkeen, kuten CwA mainitsee. En ainakaan löydä mistään tietoa tulivuorenpurkauksen vaikutuksesta tähän jälkimmäiseen nälänhätään.
Onko Jake Konalla parempia lähteitä?
Aiheeseen liittyen Forecan sivuilla oli juurikin blogikirjoitus, jossa otettiin meteorologisesta näkökulmasta kantaa näihin vanhan kansan uskomuksiin.
http://blogi.foreca.fi/2014/02/helmikuun-suojasaat-merkitsevat-kylmaa-kevatta-onko-vanhan-kansan-uskomuksiin-luottamista/
Eipä mennyt keli plussalle koko päivänä, mutta ei tullut kylmä konesahan kanssa ryskäessäkään. Kokeeksi otin Marawinteristä nastoja ja tuuppasin ne metsurinsaappaisiin, on ne vaan liukkaat nastat, varmaan liukkaimmat nastasaappaat noista tuli mitä mulla koskaan ollut, yleensä nastojen laittaminen on tuonut merkittävää apua, mutta vaikka noi naarmuttaa jäätä, niin jotenkin ne ei vaan pidä, ehkä se vika on nastatyypissä sitten.
Minä en niin tarkasti muista enää noita nälkävuosia ja kuolonvuosia, on aikaa kun niistä lueskelin ja silloin lueskelin muualtakin kuin wikipediasta, mutta sadon kanssa tuli ongelmia ja kelit oli ikäviä, olipa syy tulivuoressa tai muussa ilmavirtauksien vaihtelussa.
Voihan sellainen iso tulivuorenpurkaus pamahtaa päälle ihan milloin tahansa nykyäänkin, tilastollisesti moni iso purkaus olisi jo kovin ajankohtainen, jos sääilmiöt sattuvat vielä sopivan ikävälle kantille samaan aikaan, niin kurjaksi menee pyöräilykelit, viljelykeleistä puhumattakaan, mutta vähän sellainen tämä pallomme on, ettei tulevasta koskaan voi olla täysin varma.
Kunhan ei nyt tulisi samanlaista takatalvea kuin 80-luvulla, joskus juhannuksen lähellä silloinkin pukkasi liki 20cm lunta maahan itäisessä osassa maatamme.
Alkuviikon tarkastuskierroksella huomasin, että metsäreitiltä olivat lumet sulaneet ja muuttuneet jääksi. Kaksi pyörälenkkiä olen hybridilläni heittänyt. Koneladut taisivat ehtiä olemaan reilun viikon verran kunnes palasivat lauhat vesikelit. Hiihtää ehdin vain pari kertaa kun en arvannut ajoissa mennä tarkistamaan sitä lumen määrää. Pyöräilykelien paluuseen reagoin nähdäkseni paremmin. Yöpakkaset pitänevät huolen siitä, että hakkapeliitoille on vielä käyttöä näillä retkillä.
Tampereella on kesä kaupunkissa mutta metsässä on polut jäätiköllä
http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/ajankoh...yoraily_280214
Keskustelutilaisuus katujen talvihoidosta ja talvipyöräilystä 13.3. http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/db...4feeb546fc4d01 http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/db...4feeb546fc4d01
Liukasta on metsäteillä .. pimeessä kuumottavaa ajella .. 180 asteen spinnaus jne
Taas se aika vuodesta jotta vien yhden kiekkosetin (Vittoria Crss XN renkaat) tuonne maantien laitaan Ramin navettaan jemmaan. Eka kilsa on luistinrataa mutta asfaltit pääosin puhdasta.
11km jäistä luistinrataa aamutuimaan töihin mennessä. Olipas villin näköinen tien pinta kun se oli kuorrutettu jääpeitteellä.
Juu paikka paikoin oniin jäässä..muuten ihmeen sulaa .nastoilla vielä mennään
:)
Lähetetty minun GT-I9506 laitteesta Tapatalkilla
Ei nastoja, Bontrager LT3:
http://i.imgur.com/rQX2yyy.jpg
Noin 3 tuntia tuollaista, nopeus ei päätä huimannut, mutta hikeä silti pukkasi :)
Taas oli renkaasta mennyt hiekoitussepeliä läpi. Olen jo laskuissa pudonnut kärryiltä, mutta lienee ainakin kymmenes kerta tänä talvena.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/ar...inkoja/3005820
Helsingissä talvella hiekoitukseen käytettävä pyöristämätön, teräväreunainen sora on puhkonut useiden pyöräilijöiden kumit.
Palautetta sorasta on tullut pyöräliikkeisiin runsaasti tänä talvena, mutta soraa ei tulla vaihtamaan.
Katu- ja puisto-osaston päällikön Osmo Torvisen mukaan palautteet eivät ole olleet niin negatiivisia, eikä ongelma hänen mukaansa ole ollut niin suuri, että soraa pitäisi lähteä vaihtamaan.
Helsingin teillä käytetään hiekoitussepeliä, joka on pestyä ja murskattua kiviainesta. Tämä rikkoo helposti polkupyörien kumit.
Oulussa tilanne on toinen. Oulun kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpään mukaan Oulun pyöräreiteille ei edes hyväksytä puikkomaista, terävää sepeliä.
– Laatuvaatimuksenamme on sepeli, joka ei ole liian liuskemaista. Tarkistamme myös sepelin aina ennen sen käyttöönottoa.
Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen on samoilla linjoilla Mäenpään kanssa.
– Kaikkein parasta olisi, jos Helsingissäkin voitaisiin siirtyä Vantaan käytäntöön ja siirryttäisiin pyöreämpireunaista sepeliä tai soraa pyöräteillä. Se on vähentänyt ihan oleellisesti pyöränkumien rikkoontumisia ja Helsingissäkin tätä ehdotettiin, mutta se tyrmättiin ylläpidon toimesta kustannussyillä. Käsittääkseni Vantaan liikenneinsinöörit ovat kyllä laskeskelleet, että ei sen pitäisi kovin paljon kalliimmaksi tulla.
Hirvonen tuo esille myös pyöräilyn terveyshyödyt.
– Jos ihmiset jättävät talvipyöräilyn väliin sen takia, että kumit puhkeilevat, niin sillä on ehkä yhteiskunnan kannalta kalliimpia vaikutuksia kuin pieni kustannuslisä teiden ylläpidossa.
:rolleyes:Aamulla tulikin paikkailtua sekä maasturin Knard että krossarin RaRa. Molemmista sepeli läpi. No kohta alkaa helpottaa:).