Rohkeasti vain kokeilemaan. Eihän nuo ole kuin muutaman kilsan pätkiä! Maastopyörävaellukseen kuuluu olennaisena osana pieni tunkkaaminen.
Mitä pahempi räkkä, sen kovempi vauhti! :p
Printable View
En ole tuota polkua vielä päässyt katsomaan mutta kartalta olen katsellut useamman kertaa. Ainakin Proksin marastoon tuon luulisi johtavan, onhan se vanha asuinpaikka.
Siellä olisi sitten vielä selvitettävää Vuontisjärven suunnasta. Polku tulee Pöyrisjoen varteen Vuontisjärveltä ja toiselta rannalta jokea polku jatkuu kohti Vuomavaaraa ja paljakkaa pitkin pääsee varmastikin noille Jack'in poluille.
Varsin kiinnostava topikki tämä. Itse on tullut vaelleltua (ja kalasteltua) käsivarren maisemissa useita vuosia. Vuosi sitten hommasin maastopyörän ja tottakai harrastusten yhdistäminen on käynyt mielessä. Reissukertomusten ja kuvien mukaan vaikuttaa erittäin hauskalta puuhalta. Pitänee joskus tuonne pöyrisjärven suuntaan lähteä pyöräilemään.
elokuussa olis Jogasjärveltä kämppä vuokrattuna viikoksi. tarkoitus oli rinkka selässä kävellä sinne toinen vaihtoehto on ajaa fillarilla. josko jollain kokemusta miten ajettavaa tuo haltin vaellusreitti on kilpisjärveltä? mahtuukohan sinne elokuussa vaeltajien sekaan fillarin kanssa..
Minulla ei ole Haltin perusreitistä pyöräilykokemusta, mutta kävellyt olen sen monta kertaa, ja todennut että fillarilla en todellakaan lähtisi. Etenkään en lähtisi lähellekään Jogasjärveä, joka on kamalaa kivikkoa.
Eräs minua kokeneempi tälläkin palstalla vaikuttava mtb-vaeltaja taisi joskus ajaa Kilpparilta Meekolle asti, mikä vaati käsittääkseni paljon tunkkausta, täysjouston, teräsperseen, rautaisen kunnon ja kevyen repun.
Älä vaan lähde sinne pyörällä.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä - en suosittele! Varsinkin jos meinaat viikon kamat ja safkat kantaa mukana.
Kalottireitti Guonjarvarrin satulasta Meekolle on todella hienoa fillaripätkää, mutta muuten saa tunkata kivikossa ihan riittämiin.
Mutta kyllä mä siellä Haltilla vielä joku vuosi fillarin kanssa käyn kesäkelissä!
Pitäisin myös jogasjärven tupaa saavuttamattomana pyörällä. Meekolta matka sinne sisältää pusikkoa, kivikkoa yms. eli kantohommiks menis pääasiassa. Voisin ehdottaa tutustumaan kalkkoaiville suuntautuvan tien ja sen jälkeisen polun hyödyntämistä. Itse olen siellä käynyt autolla ja osan matkaa kävellen ja polku ainakin lätäsenolle asti on ajettava. Sopivan tilaisuuden sattuessa, pitänee tuota reittiä ajella käsivarressa.
2004 syyskuun alkupuolella tuolla tuli ajeltua. Kalkkoaivin kämpältä pääsee Munnikurkkioon mainiosti entistä rajamiesten uraa pitkin ja siitä eteenpäin ei niin mainiosti vanhaa sähkölinjaa seurailevaa mönkijäuraa pitkin Raittijärven suuntaan, josta voikin jatkaa poromiesten uraa takaisin tielle ja Saarikoskelle.
kiitos tiedoista. siis tuolta Kalkkoaiviltako pääsisi johonkin Jogasjärven lähimaastoihin?
Ei pääse. Kalkkoaivi on aika paljon etelämmässä kuin jogasjärvi. Jogasjärvelle pääsee parhaiten Kilpisjärveltä kalottireittiä, tai norjanpuolelta haltin takaa Guolasjärveltä (johon pääsee autolla/pyörällä, viimevuonna käytiin siellä autolla). Jogasjärven lähistölle ei ole asiaa pyörällä
Viime syksynä kävin tuolla maisemissa myöskin autolla! Tuo tie pitää ottaa joku vuosi uusiksi ja ajaa fillarilla edestakaisin! Hienoa mestaa!
Guolakseltahan kuulemma pääsee mönkkäriuraa Somakselle. Sekin on ollut fillarointisuunnitelmissa jo vuosia. Syksyllä oli fillari reissussa mukana, mutta oli olevinaan kiire muualle... :rolleyes:
Viimevuonna somakselta käveltiin tuota mönkijäuraa kohti guolasjärveä. Lopussa vähän oikastiin uralta autolle mutta ainakin poikkeamiskohtaan asti oli hyvinkin ajettavaa baanaa. Komiaa seutua ois pyöräillä. Se guolasjärvelle johtava tie ei ihan kauheasti houkuttele uusintakokemuksena. Ainakin heinäkuun lopussa oli melkoisen epätasainen ja kuoppainen. Tuossa edellisessä videossa näytti paljon tasaisemmalta :)
Mukavaa tietoa! Tuollainen (Birtavarre -) Guolas - Somas - Pitsus -retki pitääkin lisätä tulevaisuuden päivä-/yönyliretkien listalle.
Muistakaapa muuten http://ut.no/kart kun tutkiskelette rajaseudun reittejä Norjan puolella ;) Kivan näköisiä polkuja lähtee Somasjärveltä pohjoiseen päin tuon mökijäuran lisäksi.
Päätettiin heivata Haltin reissu ja lähteä Enontekiön fillarireittejä koluamaan. Viikoksi näyttäis riittävän ajettavaa. Pöyrisjärven reissu tuli tehtyä joskus 2000 luvun alussa, mut täytynee siitä ainakin Näkkälä-Hetta postipolku käydä jumppaamassa noin niinkuin muistelona.
En tiedä TH:n reiteistä, mutta mulla on Dominic Arduinin aikoinaan Saariselän alueelle tekemistä reiteistä alkuperäiset viralliset kartat. Nämä reitithän on aikoinaan (90-luvun loppupuolella?) merkattu maastoon, mutta merkit ovat nykyisin aika heikossa hapessa. Karttasettiä ei taida enää saada mistään, joten kenties nämä voisi reprota ja julkaista... :rolleyes:
http://www.liukkonen.net/yohopinat/saariselkamtb.jpg
Malliksi Kulmakurun kartta ja taustapuolen reittiselostus
Hiking in Finland: Bikebacking in Finland
Taitaa olla Yetin kirjoitus?
BTW, se on Juha eikä Joonas... :rolleyes:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Iij%C3%A4rvi_(Inari)
Tuolla olin n. 10v sitten vaeltamassa. Kivaa kangasmaastoa löytyy. Katseleppa josko sua kiinnostaa poiketa
Onko tuolla Sodankylän - Saariselän tuntumassa muita palstalaisia heinäkuun 1. viikolla 3. - 8. heinäkuuta, oon periaatteessa kalareissulla Ylä-Postojoella, mutta pari fillaria (täpäri & CC) lähtee mukaan ja välillä pitäis kuntoillakin. Jotain polkuja oon käynyt noissa maisemissa ajelemassa, mutta nuo yllä olevat Dominicin polut ovat täysin outoja. Anyone??
Yhteydenottoja mieluusti privana, kun en jaksa tätä koko viikkoo päivystää.
Onko jollakin jo uusi, vuoden 2010 painos Enontekiön opas- ja virkistyskartasta?
Joko se uusi painos opastaa ja virkistää? :) Itselläni on se vanha surkea ja mietityttää joko olis aihetta päivittää tuoreempaan. Ainakin Muotkatunturin uudempi painos on parempi kuin entinen.
Aiheeseen sopivaa musiikkia;)
http://www.youtube.com/watch?v=0P5MN9zVp4M
Tulevana lauantaina starttaa Tour de Pöyris allekirjoittaneen ja hänen vaimonsa osalta. Jos ken alueella myös liikkella on, niin morjestetaan reippaasti reittiemme ristetessä. Meillä suunnitelmana Kalma-Hetta vastapäivään, nautiskelllen, hitaasti ja varmasti. Lisäetappeina jotakin muuta samoilla alueilla kelien ja osaamisien puitteissa.
Tuntomerkkeinä tumman ja vaalean siniset pyörät ja liian isot reput.
-h
Onko joku kerinnyt käydä Inarin Peltojärven seudulla ajelemassa? Olisi tarkoitus lähteä yrittämään.
Tarkoitatko Peltojärveä, joka on Muotkatuntureiden itälaidalla? Olin siellä pari vuotta takaperin ja reitti ja muutama kommentti etapeista löytyy täältä (Muotkan vanhoja postipolkuja) linkistä isompi kartta...
Minä luin reissulla karttaa huolimattomasti ja aloitin nousun Peltojoelta kohti Peltotunturia liian aikaisin. Nousu kannattaa tehdä järven 350.0 kautta, minä seikkailin Harrijärven tuntumassa ja sain sitten kiipeillä ylös ja alas ennen kuin pääsin oikealle rinteelle. Tunturissa ei ole polkuja mutta ajamalla pääsee helposti Vuomajoen rantaan ja polulle kohti Piekanaäytsiä.
Hienoa seutua ja tuskin muita pyöräilijöitä näet!
Kiitos tiedoista! Täytyy mennä koittamaan!
Olen tulossa Saariselän maisemiin 10-13 päivä, eli sunnuntaista eteenpäin. Jos löytyy lähtijöitä maastolenkille jonakin noista (aamu)päivistä niin lähden mielelläni seuraksi.
Itselleni vastaten...
Eipä tuolla vastaantulijoita ollut, ei kyllä ohittajiakaan. Rauhassa sai kulkea.
Reissu tuli tehtyä, ja olipa kerrassaan hieno kokemus. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, lopetimme maasto-osuuden Näkkälään, josta tulimme tietä pitkin Hettaan. Syynä tähän oli huonosti toteutettu muonahuolto, eli suoraan sanottuna otin matkaan liian vähän purtavaa. Sehän on tunnetusti kätevä tapa pitää vaimo tyytyväisenä. Onneksi annoin hänen sentään ottaa matkaan paksumman makuupussinsa. Hyvin nukutut yöt olivat pelastus rankoille päiväetapeille.
Eli eli, menasi olla jopa hiukan rankaa hetken matkaa. Ensimmäisenä iltana valkeni karu totuus ruokakassin sisällöstä ja sitä myöden sinetöitiin etenemisen tahti. Ei siis voitu enää puhua rauhallisesta matkanteosta niin, että yöksi olisi voitu jäädä ihan mihin vaan.
Loppujen lopuksi kaikki meni hyvin. Ja uskoisin, että olisimme tehneet täysin identtiset etapit per päivä, vaikka ruokaa olisi ollutkin enemmän. Se nyt vaan sai takaraivoon pakkotekemisen tunteen yhden päivän ajaksi.
Kelit suosivat, saimme ajaa koko matkan kirkkaassa auringon paisteessa tai puolipilvein seassa.
Ennen lähtöämme oli alueella kuulema sadellut jokusen päivän, joten pehmeimmät hiekan olivat hiukan kovettuneita ja siten kevyemmin ajettavia. Fielmasjärven-Pierkumaraston alueella oli kenties hankalimpia kivikko-osuuksia, ja kun ne vielpä osuivat ensimmäisen ajopäivän lopulle, viimeisille voimille, hiipi mieleen epätoivon aatteita matkan sujuvuudesta. Homma kuitenkin helpotti seuraavan päivänä Rautuoivin - Rajakielaksen jälkeen, ja Valkamapään näkymä Pöyrikselle oli suorastaan huumaava. Kalkujärven lapinkylän jälkeisissä kosteikoissa ja pikkujoissa meni aikaa, sen verran oli aiemmat sateet vielä jänkällä haittana, että ei niistä ajamalla ollut toivoakaan yli päästä. Märkien paikkojen väleissä oli kyllä sitäkin parempaa ja tasaista ajomaastoa.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/p...pictureid=6265
Yhtälailla Pöyriksen ranta otti aikaa, vaan vähemmän voimia. Talviturkkikin jäi niille laineille, ja kahluut hoituvat kauniissa säässä.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/p...pictureid=6264
Välillä olo oli kuin suuremmallakin Herralla
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/p...pictureid=6267
Pöyriksen ja Näkkälän välillä oli suorastan ruuhkaa, laskennat olivat alkamassa ja mönkijötä sen mukaisesti vastaantulijoina.
Näkkälästä tosiaan suunnattiin ison tien varteen ja Palojärvelle Galdotievaan porokebabille ja -käristykselle. Niiden jälkeen jäljellä oli enää maantieosuus Hettaan ja kotimatka Levin rentoutuspalveluiden kautta sai alkaa.
Kiitokset Zarnille ja muillekin aiemmista kirjoituksista alueelta, niistä oli suuri apu reissumme suunnittelu- ja toteutusvaiheessa.
Ajattelin mennä paksupyörällä Pöyrisjärven alueelle heinäkuun lopussa. Tarkoitus olisi ajaa noin kuusi kokonaista päivää. Tässä on alustava reittisuunnitelma, joka rakentuu aika paljon Zarnin 2005 reittiin. Tämä hahmotelma olisi noin 230-240 km pitkä ja tarkoitus olisi ajaa myötäpäivään.
En ole käynyt siellä aikaisemmin, joten on vähän vaikeata arvioida miten pitkälle ajaa yhdessä päivässä. Kokonainen ajopäivä on minulle kuitenkin kohtalaisessa kelissä noin 10 h varsinaista ajoa, joten vähän pelkään että tuo reitti loppuu kesken. Kilometrejä saisi reilusti lisää jatkamalla Vuonisjärveltä tietä pitkin Kalmakaltiolle ja sieltä sitten mönkijäuraa pitkin Pöyrisjärven pohjoispuolelle (onko tämä oikea kahluupaikka?) ja sitten vielä loppupätkä etelään päin (Näkkälä-Hetta).
Miltäs kuulostaa?
Lyhyesti: Jep, lisää on reittiä keksittävä, tuolla lenkillä et saa koko aikaa kulumaan. Vuontisjärveltä, Kalman kautta vastapäivään takaisin Kalkujärvelle ottaa mielestäni ~yhden päivän.
Varaahan mukaan yksi paikallaanolopäivä. Varmuudeksi jos kelit tms. hidastavat ja toisaalta levoksi ja nautiskeluksi.
Lähdinpä sitten kulmakurun reitille tietoisesti "väärään suuntaan" ja muutama huomio tästä 13 reitistä. Kaunispään - Urupään reitti on hyvä ja melko selkeä. Urupäälle nousussa voi mennä vahingossa monkkäriuralle, joka johtaa ilmeisesti jollekin rinteessä olevalle tuvalle. Urupäälle nousu onnistuu parhaiten käyttämällä polkua, joka menee pienen sähkölinjan alla. Kulmakurun karttaan on tullut uusia metsäautoteitä, joten pitää olla tarkkana. Metsäautoteillä matka taittuu, mutta nousumetrejä kertyy reippaasti ja niihin pitää varautua. Tolosjoen ylityksessä oli vettä noin polveen asti, crocseilla ylitys on kiva tehdä, sillä kivet ei silloin ole "niin liukkaita". Tolosjoen jälkeen alkaa varsinainen erämaa, jossa Dominicin polkuja löytyi sieltä täältä noin 15 - 25 senttiä leveinä, mutta kaikki reittimerkinnät ovat hävinneet. Alkuperäinen "merkitty reitti" sekoaa erittäin helposti muiden kulkijoiden ja eläinten tekemiin polkuihin, joita menee ristiin-rastiin tuolla alueella. Erämaaosuuteen pitää sitten varata karttan lisäksi vähintään kompassi, mutta mielellään GPS. Sellainen tiedoksi, että mikään lasten mehuretki ei sitten ole kyseessä! Itellä ei ollut GPS:sää mukana ja kun reitti hukkui Tolosjoella, jatkoin matkaa kulmakurulle, mutta sitten reitit hukkui totaalisesti ja jouduin palaamaan samaa reittiä takaisin. Reittikartassa olevalla neljällä tunnilla voi sitten "pyyhkiä", sillä umpimetsässä ajamiseen ja suunnistamiseen kuluu aikaa. Myöskin puhelinten kuuluvuus on epävarmaa tuolla erämaa-alueella, katveita löytyy kuruista ja jokilaaksoista.
Elikäs lyhyenä yhteenvetona reitti 13 on erittäin vaativa monessakin mielessä. Älä lähde tuonne liian kevyillä varusteilla ja ota mielellään kaveri mukaan.
Oikea paikka on, Maaterissa on matala särkkä ja vettä ei ole edes polveen. Eikä tuossa kaikki, lisäbonuksena Suomen suurimmat hiekkasärkät ovat tuolla Pöyrisjörven pohjoispuolella.
Reitillä taitaa olla heinä-elokuun vaihteessa ruuhkaa, erämaatunnelma voi kärsiä;).
Käytiin vaimon kanssa ajamassa tänään reitti myötäpäivään, ja reitti olikin näin päin paljon helpommin hahmotettavissa. Reittimerkintöjä löytyi niistä paikoista joissa olisi periaatteessa voinut ajaa harhaan. Ne paikat missä ei ollut maastopyörämerkkejä niin oli niitä punaisia tolppia. Toiseen suuntaan kierrettäessä merkit häviävät Tolosjoelle, ja siitä alkoi ainakin viimeksi suunnistus. Muutenkin ajettavaa tuntui olevan enemmän, ylä- ja alamäet pystyi kutakuinkin ajamaan viimeistä Tolosjoelta nousua lukuunottamatta.
Kulmakurun tuntriosuus oli kyllä hieno sekä ylä- ja etenkin alamäkeen. Pelkästään tuon takia kannattaa reitti käydä ajelemassa.
Ukkoskuuro yllätti Museotin kohdalla, ja jatkoin yksin vielä Urupään ja Kaunispään kautta majapaikkaan.
Retkivauhtia kun pidettiin ja muistettiin pitää reilusti taukoja, aikaa meni n. 7h, kilometrejä 42 ja nousua reilu 800m. 4 tuntiin kun tuon ajelee, niin menee jo urheilun puolelle.
Olisit mennyt elokuun ekalla viikolla! Silloin Läskimaha Lakers MTB tekee reissun vahvuudella 2 (yksi pääkonttorilta ja yksi Kokkolan aluetoimistosta). Oltais voitu pitää yhteinen leiri-ilta :eek::)
Melkein sama reitti, me tosin mennään metsään tässä ja yritetään Suonttajärvelle jne Salvasjärvelle. Pöyrisjärvi ohitetaan pohjoispuolelta.
Tässä on tarkoitus tsekata pääseekö Pöyrisjoen yli ja jatkaa Vuomavaaran ja -järvien suuntaan ja edelleen Näkkälään ja Hettaan. Jos Pöyrisjoesta ei pääse yli tulemme Vuontisjärven kautta Hettaan.
Jostain reittikertomuksesta toisaalla lueskelin, että mönkkäriura koukkaisi nykyään Maaterlompolon eteläpään kautta. Paikassa on kuulemma myöskin ultimate leiripaikka :seko:Lainaus:
Muistaakseni paikalliset kertoivat pitkospuiden olevan huonolla hapella. Ainakin Suontajärveltä itään lähtevä reitti on lahonnut pahasti järven itärannan suolla (oma havainto muutaman vuoden takaa).
Suontajärvelle pääsee hyvää reittiä Lompolonrovan kohdalta aluksi metsä-autotietä ja sitten polkua järven lounaiskulmaan. Minä kiersin järven suossa kahlaten itäkautta ("huojuva" silta yli mustan veden idässä) mutta ilmeisesti parempi reitti kulkee lännen puolelta Palojoen rannan kautta.
Kesäkuussa haastattelin Näkkälässä mönkkärin kuljettajaa tuosta yhteydestä Näkkälä-Ellajärvi-(Proksi vanha asuinpaikka)-Vuomavaara-Pöyrisjoki-Vuontisjärvi ja hän sanoi "uria kyllä löytyy" ja Pöyrisjoen ylityksen pitäisi onnistua. Nyt vaan on sadellut aika paljon ja virta voi olla vuolas.
Raporttia odotellessa...:)