http://geartest.com/images/giro_switchblade.gif ja http://www.chainreactioncycles.com/I.../Full/2407.jpgLainaus:
Alkujaan tämän lähetti skott
En taidakaan vaihtaa nastoja pois ihan vielä.. :rolleyes:
Printable View
http://geartest.com/images/giro_switchblade.gif ja http://www.chainreactioncycles.com/I.../Full/2407.jpgLainaus:
Alkujaan tämän lähetti skott
En taidakaan vaihtaa nastoja pois ihan vielä.. :rolleyes:
Vähän aikaa sitten kaaduin ku menin mutkasta liian jyrkästi ja polkasin samalla lisää vauhtia: Poljin osu maahan ja takarengas lähti alta, äkkiä vaan ylös ja pois paikalta, ettei kukaan vaan huomaa kaatumista;). Pyörälle ei käyny mitään, ite sain naarmuja polveen ja käteen.
Maanantai aamuna kotioven edessä. Epoksilla päällystetyt portaat olivat sen verran jäässä, että lensin kaaressa selälleni. Onneksi olin laittanut kypärän päähän ennen fillarivarastoon menoa, löin kaalin portaisiin, mutta ''potta'' pelasti. Mehutölkki repussa pelasti selän, ainoaksi vammaksi jäi niskan venähdys. Napsahti viikko saikkua!:(
Tänään kuperkeikat kohdassa josta ajan melkein joka lenkillä. Jyrkässä luiskassa kaksi juurta joiden välissä jotain aivan höhhömaata. Mietinkin alastullessa, että juurten välinen maa-aines voipi olla pehmeän puoleista, että tarvitsee ottaa varovaisesti. No kuitenkin tökkäsi sen verran, että kotiin tullessa huomasin, että kypärä oli aivan multainen.
En oikein edes muista, koska olen kaatunut viimeksi, mutta lähellä se oli viikonlopun aikana monta kertaa, kun poljin jäistä tietä pitkin. Oli perjantaina todella lähellä, kun iski paniikki aika isossa alamäessä, ja jarrutin takarenkaan lukkoon siinä, niin pyörä kääntyi poikittain, ehkä jopa vähän takarengas edelle ja alkoi valua mäkeä alas.. Mutta enpä kaatunut :D
Tänään tuli vedettyä lipat, kun hyppy pitkospuiden päälle ei onnistunut. Sen siitä saa, kun mutkasta yrittää vauhdilla hypätä. Menin suoraan yli ja vauhdilla.:eek:
Tänään yritin ajaa pientä kallionkinkamaa ylös, sutaisipa sitten takarengas juuri kriittisellä hetkellä -> nyt on lonkassa kämmenen kokoinen sinelmä.
Viikko sitten Lattomeri-ajossa tuli kontattua...:eek:
Työmatkapyörällä duunin parkkihallissa kun kokeilin miten lujaa pääsee luiskan jälkeisen kurvin kun kanttaa kunnolla. No renkaat sit lipes ja liuin kyljeltään seinää päin pyörän kanssa.
Kolmannella kerralla hyppyristä hyppäsin ja otin vähän enemmän vauhtia kuin edellisillä kerroilla. Ei siitä sitte enään kerenny jarruttaa ennen jäätikköä ja siitä sitte kyljelleen ja saatanan moinen mustelma tuli (tulee) vasempaan kankkuun:mad::D
Pyhän Sm suurpujottelussa tuli höntyiltyä toissapäivänä.
Kännissäkö?:pLainaus:
Alkujaan tämän lähetti majis
Viime Torstaina jäi kenkä jotenkin jumiin lukkopolkimeen .Kenkään tuli pieni jälki mut eise menoa haitaa:) -janne
Tänään maastolenkillä yhdessä jäisessä kohdassa lähti fillari alta ja kaaduin jalat kiinni polkimissa kyljelleni jäälle. Jonkin verran naarmuja polvessa ja kyynärpäässä, mutta mikä tärkeintä fillari ei kärsinyt, eikä kukaan nähnyt. Onnea oli siinäkin, että kaaduin metsän enkä järven puolelle. Fillarilla järveen jalat kiinni luokkopolkimissa olisi kylläkin vienyt harrastusta pykälän verran extreme-urheilun suuntaan...:rolleyes:
Heikinlaaksosta eilen tuliaisina puujalka, samalla bongasin kivitaskun.
Kaaduin viime syksynä, kun olin pysähtymässä liikennevaloihin. Olin sen verran tien laidassa, että jalka luiskahti asfaltin reunalta soralle. Kaaduin siitä sitten suoraan soralle, eikä autotie ollut kaukana. :o
Kaaduin ensimmäisen kerran maantiepyörällä, tosin sisällä. Olin säätämässä klosseja ennen lenkkiä ja sihtailin säätöjä seinään nojaten molemmat jalat kiinni polkimissa. Siitä sitten rojahdin yllättäen lattialle. Vähän otti ranteeseen, polveen ja lonkkaan mutta lenkillä piti kuitenkin käydä :)
noin viiteen vuoteen en ole kaatunut pahasti, pari kertaa tangon yli mutta pehmeästi alas yleensä...
Ei oo tapana muksahdella, mutta nyt taitaa olla joku kaatumatauti ku kaaduin tänä keväänä jo toistamiseen kun tulin aamulla töihin. Prkl. Meni ajotakki ja aluspaita riekaleiks. Ajohanskatkin otti vähän lisää damagea. Kyynerpää auki, just pyyhin verta työpöydältä :D
Edellisellä kerralla väänty vaan oikea nilkka, oli kipeä pari viikkoa. Nyt tässä hetken jo jakkaralla istuneena alkaa sitä taas jomottaa aamuisen lentoyrityksen jäljiltä. Voihan video :mad:
Äsken kotipihan nurkalle kaaduin nätisti kyljelleni. Pihalle on parin metrin nousu, jota varten kiihdytin ja käänsin suunnan ylämäkeen. Enpä huomannut talvista irtosoraa asvaltilla ja nurin. Kahva kärsi, minä en.
Eilen lenkiltä jo kotia kohti tullessa lensin tangon ylitse.
Lätäkkö olikin hieman syvempi mitä päälleppäin näytti ja rengas upposi siihen...
Polvet, olkapää ja ranteet pirun kipeät ja takavaihtajan vaijerin kuori taittui 90asteen mutkalle.
Hyvä ettet telonut itseäsi tai pyörää (pahasti). En minä yksin sinne viikkotempoon uskalla lähteä...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti StantheMan
Meillä on kellarissa tandempyörä. Pitääkö sillä tulla hakemaan?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti apartanen
Jos minä omalla pyörällä kuitenkin... Ollaanpahan edes eri sarjassa. :pLainaus:
Alkujaan tämän lähetti StantheMan
Kellit numero 4 ja 5 samalla lenkillä: ensiksi prikulleen samalla lailla kuin StantheMan yllä ja sitten pari tuntia myöhemmin Kehä III:n (mielipuolen vetämää) pyörätietä seuratessani eksyin pysäkille vievälle pätkälle, jolta jouduin palaamaan ja tekemään tuommoisen 175 asteen kieltämättä hiukan tiukalta näyttävän käännöksen, mutta pitihän semmoisen jo tässä vaiheessa mennä - ja olisi se mennytkin, ellei asfaltinreunasta olisi juuri siltä kohtaa syöty pala pois...
Olisin ehkä pystynyt palaamaan takasin asfaltille, ellei vesi tms. olisi kaivanut pientareeseen parinkymmenen sentin syvyista monttua. Seuraus oli hitaassakin vauhdissa tietysti klassinen OTB, joka vei minut kyljelleni mutaiselle ojanpenkalle.
Suunnilleen tässä vaiheessa paikalle ilmestyi uteliaan koiran märkä kuono ja rullahihnan toisessa päässä aurinkoisesti hymyilevä naisihminen, joka kertoi ihmetelleensä minne se pyöräilijä oikein katosi...
Pari viikkoa sitten. Näytti, ettei bussi väistä ja jouduin vetää tiukemman jarrutuksen irtosoralla ja märällä asvaltilla. Pyörä alta , itse lentoretkelle. Takavanne rihdattavaksi. Pientä naarmun poikasta ja itsetunnon kolausta. Bussi muuten väisti..
Tuli kaaduttua vaikka en oikeasti kaatunutkaan. Oli niin koominen tapahtuma.
Etupyörä tökkäsi kun koitin ajaa 10cm korkealle ojan yli menevälle sillalle. Siitä takapyörä nousi ilmaan ja ajattelin, että nyt mennään. Mutta eipäs mentykään takapyörä otti puuhun kiinni. Fillari jäi voimakkaasti etukenoiseen asentoon.
Ei oikein lukotkaan irronneet ja siinä sätkyin kuin sirkusakrobaatti koittaen irrottautua. Lopulta irtosi ja laskeuduin telemarkilla tangon yli hypäten. Fillari laskeutui myös siististi nojalle puuta vasten.
30 vauhdista siirryin äsken metsähallituksen puolelle. Mitä lie mietin ja eturengas otti monttuun ja vauhti pysähtyi vasta kun olin kyljelläni lepikossa. :o
Luojan kiitos, pyörä ja varusteet säilyi ehjänä, etenkin lainakiekot. Itseeni sain pienet raapaisut vasempaan nilkkaan ja oikeaan polveen.
Lisäksi vasen olkapää on aika kipeä ja niskat jäykät retkahduksesta. Sen verran tuuriakin, etten lävistänyt itseäni sen pahemmin mihinkään siellä vesakossa.
Laitahan seuraaville ajokerroille lappu taskuun, jossa mainitaan lainakiekkojen omistaja ja palautusohjeet. Hyvä kuitenkin, ettei erittäin vakavampaa nyt tapahtunut.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti apartanen
Kiekkojen oikea omistaja on mainittu testamentissä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti StantheMan
16.5 matkalla töistä kotiin tuli kaaduttua. Hyppäsin fillarin päältä n.20km/h, kun tuntui turvallisemmalta vaihtoehdolta. Siitä seurasikin sääriluun murtuminen yläpäästä, säröjä myöskin irtosi luusta, eturistiside irtosi ja kierrukkaan tuli vaurioita. Nyt on kuusi ruuvia jalassa ja pari levyä pitämässä kasassa. Kolmeen kuukauteen ei saa astua jalalla ollenkaan ja pyöräily myös on pannassa sen takia.:mad: Ilmeisesti kuntopyörää joutuu ajamaan alussa aika paljon. Entiselleen polvi ei kuulemma palaa koskaan. Kävelemään kyllä pääsee vielä joskus. Lupasi lääkäri, että myös fillarillakin pääsee ajamaan vielä joskus. En tiedä saako täysillä ajaa koskaan. Se unohtui kysyä lääkäriltä. Täytyy kysyä seuraavassa kontrolli käynnissä paremmin.
Tänään aamupäivällä.
Pirkan pyöräilyssä letkassa pieni kolarin tapainen.
Lonkasta nahat pois ja ranne kipeäksi (+muita pikku kolhuja).
Aika helpolla taisin päästä...
Pientä kasaa tuli leivottua Porvoon ajoissa. Olisi nyt edes osallistumismaksun verran kilometrejä päässyt, mutta ei. Vähällähän tuosta vauhtiin nähden selvisin, muutama naarmu ja sormi paketissa.
Just aamulla duuniin tullessa etufillari sporakiskon väliin ja siitä katolleen. Ei muuten vituta, mutta läppäri hajos samassa rytäkässä. Toki myös hieman asfaltti-ihottumaa vasempaan käteen ja kylkiluut vähän kipeät, avaimet uppos vasempaan reiteen, jne... :)
Edit: Näköjään myös nuppi on ottanut kosketusta asfaltin kanssa, kun kypärä on säpäleinä...
Äsken Siilinjärven maastoissa kävin itseni häpäisemässä. Köntys mikä köntys. Kaksi reipasta kaatumista koin. Yhteistä oli aika vaaraton maaston kohta. Ensimmäisellä kertaa ei tapahtunut vakavaa. Tuurit oli kohdillaan, koska kun perinteisesti lensin ohjaustangon yli, niin käännyin ilmassa selälleen ja kypärä naulautui vajaan puolen metrin näreen tynkään. Jos olisin kaatunut naamalleni, niin se terävä tynkä olisi mennyt päästä läpi. Kypärä onneksi kesti. Tällä kertaa "revähti" Pirkasta ärtynyt oikea pohje eli tuli ärhäkkä kramppi äkkinäisestä liikkeestä. Ja toisella kertaa vasen pohje.
Toisella kertaa reippaassa alamäessä eturengas tökkäsi ties mihin ja tein noin kolmen metrin muikkusukelluksen suoraan turvalleni. Silmälasit onneksi kärsivät vain vähän vaikka silmäkulma aukenikin. Vaimolta tuli jo aika nootti lopettaa maastopyöräily. Sanoin, että Tahkon ajan ja katsotaan sitten. Tahkon jälkeen ei tarvitse katsoa kuin hautapaikka.:(
Eilen väärässä paikassa ja väärään aikaan :mad:.
Perjantaina Espoossa. Auto kolmion takana odotteli omaa vuoroaan. Luulin reagoineen myös minuun, mutta juuri ennenkuin olin kohdalla päätti lähteä liikkeelle--> vaihtoehtona ajaminen mitsun kylkeen tai heittäytyminen kyljelleen. Päädyin jälkimmäiseen... Jalkoja en ehtinyt polkimista irroittaa, joten "yhtä puuta" fillarin kanssa mentiin nurin, onneksi olin melkein paikallaan. Kyynärpäässä naarmu ja reidessä pieni jälki eli pienellä selvisin.
Apua! Pitäisikö mun nyt tuntea suurta syyllisyyttä, kun (kerrankin) kävi niin että säilyin ehjänä ja kuin ihmeen kaupalla pyörä myös.
Sattui tänään pyörätiellä Pirkkalassa. Tulin oikeelta, ja ihan hiljaa kun oli ylämäkeä. Alamäkeä ajava naishenkilö ei huomannut mua ennen kun oli liika myöhäistä, mutta sain jarrutettua aika hyvin. Nappasi kumminkin etupyörän mukanaan, minä kellahdin persiilleni. Nainen kaatui hieman pahemmin. Kylkiluun murtuma? tai sitten ei. Soitin apua paikalle.
Menin sitten tarkastelemaan tilannetta, mutta nainen alkoi heti sättiä, että mun olisi pitänyt näyttää suuntaa eikä hän voinut arvata minnepäin olin menossa. Tosiasia oli, että nainen ei nähnyt mua ollenkaan, ja paha siinä on enää suuntaa näyttää kun molemmat kädet jarruttaa. Ja hän muka ajoi etuajo-oikeutettua pyörätietä. Siellä mitään kolmioita ollut.
Poliisit eivät löytäneet syyllisyyttä kenestäkään, joten asia jäi osapuolten keskenään ratkottavaksi.
Olen tottakai pahoillani, ja näin sanoin vastapuolellekin, mutta kun tämä alkoi heti sättiä, niin puolustauduin tietysti omalla mielipiteelläni.
Enkä mielestäni edelleenkään ole syyllinen, olin vain onnekas! Yhtä hyvin olisin voinut loukkaantua ja pyörä myös. Siinä kaatuessani olinkin jo ihan varma että siinä menee hiilikuitua vanteineen päivineen.
Ei voi kaatua kun ei aja.
Paranis jo tää etureisirevähtymä. Siellä paistaa eikä pääse ajamaan.
Pitänee mennä tonne vituttaako-threadiin, tuntuis olevan asiaa :)
over and out.
Eilen kun ajoin liikkalasta inkeroisiin vaihdoin ylämäessä pinemmälle eturattaalle,mutta ketjut tipahtivat eestä ja kaatusin ojaan koska en saanut jalkoja irti polkimista. ´runkoon tuli n.15cm pitkä naarmu ja takavaihtaja vääntyi minkä seurauksena ketjut menivät solmuun. Onneksi sain korjattua.