Suomalaiset pärjäsivät jos sähköavusteet tulisivat yleisurheilussa käyttöön?
Printable View
Suomalaiset pärjäsivät jos sähköavusteet tulisivat yleisurheilussa käyttöön?
Käsittääkseni olet jo siinä iässä jotta ne mahdolliset panostukset olisi pitänyt tehdä vuosikymmeniä sitten joten, en nyt ymmärrä oikein mitä tällä ajat takaa?
Mistä voit tietää mitä itse olisit tehnyt vaikka 30 v sitten jos sulla olisi ollut lahjoja ja intoa johonkin lajiin ja vanhempasi olisi panostaneet siihen.
Seinessä kroolataan parhaillaan 10 km avovesiuinti. Ei varsinaisesti mitään terveysliikuntaa.
Samat raja-arvot käytössä E-Coli -bakteereille kuin suomalaisilla uimarannoilla.
No ei :D
Mistäköhän ne ne näytteet ottaa...:rolleyes:
Pakko olla, kun kerran ollaan samanlaisia EU kansalaisia molemmat. Eli täytyyhän sääntöjen olla kaikkialla ja kaikille samat. Vai voisiko olla niin että ranskalaiset ovat tässä asiassa joustavampia ja tasa-arvoisempia kuin me suomalaiset. Kävin Pariisissa aiemmin lomalla - tuli ajatus, että mitenköhän tuo autokatsastusasia on tasa-arvoista? Itsellä katsastusmies uhkailee lasin halkeamalla ja sen aiheuttamilla riskeillä liikenteessä. Kun katsoo kuinka risan näköisiä autoja Pariisissa liikkuu, tuntuu kummalliselta että meillä olisi samat katsastusäännöt
Brysselissä käydessäni katsoin kun raksaukot painaa keskustassa ilman kypäriä ja huomioliivejä sen näköisillä telinevirityksillä että niihin ei kukaan uskaltaisi telinekorttia kirjoittaa :rolleyes:
Säännöthän on samat mutta niiden tulkinta vaihtelee maakohtaisesti ;)
Aiemmin tänne oli linkattuna juttu, jossa oli maininta valtion liikuntabudjetista 165,5 meur ja sponsorirahasta 160 meur vuositasolla.
Mielenkiinnosta selvittelin että mikä liikunnan - ja urheilun kokonaisvolyymi olisi kun tuo em. rahan määrä lukuna on aika pieni.
Noin isossa kuvassa
Kunnat:
-liikuntapaikkojen nettokulut 600 meur
-liikuntapaikkainvestoinnit 250 meur
- liikuntaopetus 60 meur
-avustukset seuroille ja muille 50 meur
Valtio:
-liikuntabudjetti 165 meur
Sponsorit:
- arvio 160 meur
Tähän päälle:
yritysten liikuntatuet
yksityinen palvelu ja myynti
Niin ollaan tasolla 3.000 meur
Noin 250:lle urheilijalla (joista 3 pyöräilijää) apurahoja yhteensä noin 2,5 meur/vuosi
Kunnat selkeästi nettomaksajia.
Valtio nettohyötyjä, jo pelkästään liikuntapalvelujen verotulot suuremmat kuin liikuntabudjetti
https://www.lts.fi/liikunta-tiede/ar...dia-euroa.html
https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-c...-arviointi.pdf
Tänään vasta olen ehtinyt katsomaan valittuja paloja Pariisin velolta. Ratapyöräily on kyllä niin hienoa touhua, mutta olisi vielä hienompaa, jos sitä kilpailtaisiin identtisin ja tolkullisemmin välinein. Kun oli niistä ”pappa betalar” -lajeista puhe: https://www.cyclingweekly.com/news/j...ded-drivetrain
Olen saanut ilon kuunnella Rotaryveljen luentoa asiasta. Hän valtion virkamiehenä työssään käsittelee aihetta.
Lisäys: Itse olen oliiviöljyharrastaja ja siitä luennoinut mm. Rotaryveljille. Jonkinmoinen ymmärrys aiheesta hieman syvemmältäkin. Voi sitä kanistereiden määrää mitä olen huippuöljyjä maailmalta tilannut.
Toinen lisäys: Voin kmruuskalle kertoa, että Kreikassa on oliivihedelmällä lyhyin matka myllynkivien väliin, koska viljelmillä usein oma puristamo. Italiassa ja eritoten Espanjassa puristaminen suoritetaan pääsääntöisesti keskitetysti, eli isompaan puristamoon kuljettamalla. Jokainen hetki, joka puusta irtomisesta pitenee, ennen puristamista, kasvattaa öljyn happoa. Siksi Kreikka tuottaa keskimäärin parasta neitsytöljyä. Italiasta ja Espanjasta löytyy loistoöljyjä, mutta aina oman puristamon kautta. Jos kmruuska ei tätä tiennyt, niin hänelle käy hyvästä oliiviöljystä "lampante" luokan oliiviöljy, se öljylaatu, mitä koko eteläeurooppa käyttää kuumakypsennykseen, muttei koskaan salaatteihin. Lampante (lamppuöljy kansankielellä) luokan kuumankestävyys on muutaman kymmenen asteen suurempi kuin neitsytöljyn. Lampante öljyä sekoitetaan usein huijaamismielessä neitsyt öljyyn. Neitsytöljystä saadaan siihen väri. Lampante öljy on kelvotonta, ennen sen kemiallista käsittelyä. Se on oliiviöljyn puristamisesta jäänyttä jätettä, josta tehdään kemiallisen käsittelyn kautta tislettä, joka suodatetaan ja tehdään käyttökelpoiseen muotoon. Soveltuu sellaisenaan kuumaan friteeraukseen ja paistamiseen, tai sekoitetuksi korkealaatuisemman öljyn sekaan (huijaus).
Kun arvioitavaksi kelpaavaa oliiviöljyä maistellaan, niin nyrkkisääntö on yskäisyjen määrä, kun otat ruokalusikallisen öljyä suuhun. "Kolmen yskäisyn" (yksi yskäisy huonoin) öljy on parasta laatua hapokkuuden osalta, joka on yksi, ellei merkittävin arvo. Mitä pienempi hapokkuus prosentti, sitä parempi laatu. Mitä kauemmin ollut irti pensaasta, sitä korkeampi happoisuus. Sitten tulee muut arvot, joita en viitsi tähän kirjoittaa, saatikka puhua eri laaduista ja kasvuolosuhteista. Tärkeintä on oliiville se kuinka nopeasti se saadaan irtoamisesta puristamiseen. Silloin oliivi pystyy esittämään parhaat ominaisuutensa.
Oliiviöljyteollisuudessa tehdään maailman suurinta elintarvikehuijausta myymällä sekoiteöljyjä neitsytöljyinä, poislukien se, että naudanliha muuttu häränlihaksi kokin laittaessa sen paistinpannulle. Aiheesta kirjoitettu(ja) kirja(joja) löytyy kirjahyllystä satojen muiden kirjojen lomasta, tietysti.
Oli muuten huikea futispeli. Vai ei olympia jalkapallo ole hienoa.
Ei lähellekkään niin huikea, kuin breakdancen olympiafinaali https://www.youtube.com/watch?v=whUx-5mbLl0
Nämä sentään urheilevat!
Tämä HS:n artikkeli oli mielestäni erinomainen. Mitaleihin tarvittaisiin rahoitukseen liittyviä arvovalintoja ja parempia geenejä. Kun sekä taloudelliset että geeniresurssit on rajalliset, pitäisi rahoitus ohjata sellaisille urheilijoille, joilla mitaleihin on realistiset mahdollisuudet, mutta ensin pitäisi päättää, että niitä mitaleja oikeasti halutaan ja rakentaa järjestelmä tukemaan sitä tavoitetta. Jos tavoitteena on esim. se että mahdollisimman moni urheilija pääsee olympialaisiin, nykysysteemi toimii ihan hyvin.
Toinen ongelma on se, että kun niihin menestymismahdollisuudet oikeasti omaaviin urheilijoihin ei panosteta riittävästi, ei niitä Suomeen saadakaan; esimerkkinä vaikka eilisen miesten kolmiloikan mitalikolmikko: espanjalainen kuubalainen, portugalilainen kuubalainen ja italialainen kuubalainen. Jos olisi tahtotila, siellä voisi yhtä hyvin olla vaikka suomalainen kuubalainen, mutta nykyhallituksenkaan viesti ulkomaille päin ei kuulu, että ”tervetuloa Suomeen”.
(Jatketaan tätä totaalista offtopicia Ammattilaispyöräily -alueella Pariisin Olympialaiset 2024 -ketjussa)
Ehkä Suomen olympiakomiteaan tarvittaisiin myös osaava johto. Vapaavuori ei ole sellainen, eikä Heikkinen huippu-urheiluyksikön johtajana omista kilpailullisista ansioistaan huolimatta ole mies paikallaan. Liioin Susiluodon näytöt OK:n toimitusjohtajana eivät vakuuta. Tämän katastrofin jälkeen on syytä katsella noita henkilövalintoja uusiksi, mieluiten niin että asianosaiset tekevät itse johtopäätöksiä (eli kantavat vastuuta). Tuskin tapahtuu, mutta toivoa voi.
Tässäpä ilmainen vinkki viisaille valitsijoille.
Valitaan vaan seuraaviin kisoihin 2 kertaa enemmän urheilijoita kuin nykyisiin kisoihin niin mitalienkin määrä myös automaattisesti tuplaantuu.
Niin mun mielestä pitäisi vaan saada enemmän urheilijoita, eli junnuja, yksilö- ja kestävyyslajeihin.
Mutta on tuossakin monta pointtia. Kun elintaso nousee, niin ei oikein ole järkeä panostaa nuorena kaikkia kortteja urheiluun. Lääkäriksi kannattaa opiskella.
Jossain afrikassa se ei mene noin. All-in valinta on aika helppo tehdä siellä savimajassa makoillessa.
Jatketaan vaan.
Luin myös tuon HS:n jutun, samoin kuin oheisen IS;n jutun jossa heikkoa mitalimenestystä ja mahdollisia korjaustoimia pohdittiin. Hyviä kirjoituksia mitalikrapulan jälkeen vaikka noissa on lievästi sellainen tuotannollinen vivahde mm. lajivalintojen ja sopivien yksilöiden osalta. Osaltaan allekirjoitan, mutta itse liputan yksilön valinnan (mitä se sitten 8-10 vuotiaana on) ja motivaation/oman sisäsyntyisen halun puolesta, joka kuitenkin johtanee loppupeleissä parhaaseen lopputulokseen
Lisäksi oma mutu näkemykseni on, että pääsääntöisesti raha ja urheilun infra/rahoituksen rakenne ei olisi syy heikkoon menestykseen, vaan lasten/nuorten harrastajien määrä, varsinkin yksilölajeissa.
Toinen iso asia ja monesti myös ongelma on, että minkälaisen "nuoren urheilijan urapolun" ja mahdollisuudet pystytään luomaan motivoituneille ja lahjakkaille nuorille urheilijoille , milloin ja missä seuraavat stepit tehdään, valmennus ja rahoitus ja muut resurssit.
https://www.is.fi/urheilu/art-2000010618641.html
Juurikin näin. Ensin pitää saada junnut urheilemaan niitä kestävyys ja yksilölajeja. Sen jälkeen jollain tapaa taata huipputasolle pyrkiville elintaso. Ei mitään hajua miten esim norjassa tuon kanssa toimitaan, mutta halpaa se ei takuulla ole.
Ihan ensimmäisenä juurelta lähtien ne kouluikäiset junnut kävelemään koulu ja treenimatkat. Esim helsingissä bussimatkan alarajaa voisi hyvin nostaa kilometrillä. Omalle pojalle oli pelastus, kun mentiin just rajan yli ja tulee se 6km kävelyä per päivä.
Nykyään suurin osa vanhemmista kauhistelee vesisadetta ja loskaa. Ei lapsia voi tuossa kelissä laittaa ulos ollenkaan.
Heh, meillä Savon mualla eräs kunnanjohtaja vaatii potkuja Vapaavuorelle.( Kyseessä siis Rautavaaran uusi kunnanjohtaja Mikko Kärnä. Meneeköhän tämä postaus jo liikaa politiikan tontille :seko:)
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/7344183
Olipa huima madison muutamaa turhaa keilaamista lukuunottamatta. Ja mitkä viimeiset kierrokset!
Tuossa on pari vaihtoehtoa ratapyörän haarukaksi, joko leveä tai sitten renkaan myötäinen. Leveä ilmeisesti alkaa olemaan vallitseva, mutta esim. uusi Canyon renkaan myötäinen.
Pyörät on monesti suunniteltu ja maksettu eri maiden joukkueiden toimesta, eli ei niitä oikeasti taida olla myynnissä. Vanhaa mallia voisi saada ja tietysti canyonia, jolla Usa voitti naisten team pursuitin. Ajoasut pitää nykyään olla 2-kerroksisia pärjätäkseen , ja jotka suunniteltu yksilöidysti ajajan ajoasennolle ja eri nopeuksiin Tästä oli tiiseri Geek Warning Podcastissa ja asiasta tulossa laajempi juttu.
https://www.canyon.com/dw/image/v2/B...&sfrm=jpg&q=80
https://car-images.bauersecure.com/w...rackbike_2.jpg
Norjan huipputasolle pyrkivien maastohiihtäjien tuesta olen saanut sen käsityksen, että vanhemmat toimivat monella suurimpina tukijoina. Toki siellä yleinen elintaso taitaa olla sen verran Suomea parempi, että tuo omien lasten tukeminen on taloudellisesti mahdollista.